Miten tyhmien ihmisten kanssa voi tulla toimeen?

Vierailija kirjoitti:

Onpa monta todella hyvää ja oikeasti apua antavaa kommenttia! Minä en ole mikään superälykäs vaan ihan tavallisen fiksu ja täysjärkinen pulliainen. Enkä näin ollen ole oikein riittävän osaava, että saisin itseni laskettua todella tyhmien tasolle saati että osaisin heitä manipuloida.

Vaikka olen vain tavallisen fiksu, niin ero todella tyhmiin on silti huomattava. Nyt ei siis puhuta siitä, että kuvittelisin olevani muiden yläpuolella ja "kaikkien" muiden olevan tyhmiä. Vaan siitä, että on olemassa niitä, joilla todellakaan ei järki päätä pakota (ja ehkä lisäksi on vahvaa jääräpäisyyttä tai sairaita puolustusmekanismeja).

Ap

Pahaksi tilanne muuttuu, jos nämä "tyhmät" ovat alalla, josta tarvit palveluja. Terveydenhoito, päivähoito, vanhustenhuolto. Tuntuu kuin puhuisi avaruusolennoille. Ei maalaisjärkeä eikä empatiaa. Herkkähipiäisiä mielensäpahoittajia. Odottavat mielistelyä, ei ammattitaitoa heillä.

Meillä on työpaikan kahvipöydässä niin yliopistokoulutettuja kuin ammattikoulutettujakin ihan työpaikan rakenteesta johtuen. Usein ihmettelen siellä että miksi suurinta meteliä itsestään pitävät alimmin koulutetut ja olen päätynyt ajattelemaan että nämä simppelit eivät halua että heidän tyhmyytensä paljastuu joten haluavat johtaa keskustelua kevyisiin aiheisiin kuten julkkiksiin, mitä katsoin telkkarista, mitä teen ruoaksi ja muuta omaa elämää tarkasti koskevaa. Näin ollen kukaan fiksumpi ei ala keskustella vaikkapa poliitiikasta, jostain uudesta tutkimustuloksesta, ajankohtaisesta tulivuorenpurkauksesta ja sen seurauksista tai jostain muista vakavammista aiheista joista hetkessä paljastuisi kuinka yksinkertainen tämä kyseinen henkilö on.

Tyhmyyden voi vielä kestää, mutta laumasieluisuus on karmeaa. Usein koulutettujen ihmisten vaiva.

Ollaan aina kaikesta samaa mieltä samaan aikaan kuin kaikki muut, ja kannatetaan aina samaa kuin muut samaan aikaan.

Kuvottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti joudun tyhmentämään tai ehkä pikemminkin yksinkertaistamaan itseni erään pitkäaikaisen tuttuni kanssa tavatessamme. Hän on jo työikänsä ehtoopuolella, vähäisellä koulutustasolla ja tehnyt viimeiset 10 v  ns bulkkityötä jossa ei paljoa koulutusta, aivoja, hoksottimia ja sivistynyttä (tai mitään) kommunikaatiota tarvita. Hän ei seuraa aikaansa, ei paikallisia tapahtumia, ei uutisia ei juuri mitään oman kuplansa ulkopuolelta. On elänyt iät ja ajat vielä yksinkertaisemman miehensä kanssa eli ei kehity sitäkään kautta yhtään. Pikemminkin on taantunut viimeisten vuosien aikana reippaasti. Keskustelujen taso pyörii hyvin arkiaskareissa, mitä hänelle tai muutamille läheisilleen on tapahtunut. Hän puhuu yleensä aina vain jotenkin itseensä liittyvistä asioista, hänen on vaikea keskittyä muiden asioihin tai kuuntelemiseen. Hän keskeyttää myös muiden puheen ihan kokoajan. Huomaan että jos yritän kertoa jostain mitä hän ei selv

Näitä ihmisiä on paljon. Sillä on iso merkitys yhteiskunnan toimintaan.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyyden voi vielä kestää, mutta laumasieluisuus on karmeaa. Usein koulutettujen ihmisten vaiva.

Ollaan aina kaikesta samaa mieltä samaan aikaan kuin kaikki muut, ja kannatetaan aina samaa kuin muut samaan aikaan.

Kuvottavaa.

Tuttua opettajanhuoneesta. 

Vierailija kirjoitti:

Miten älykkö puhuu arkipäivän tilanteissa? Ovatko jotkin aiheet sellaisia, joista ei viitsi edes puhua, yksinkertaisista asioista niinkuin ei älyköt keskustelevat, esim. sarjoista, uutisista, mitä voisi laittaa ruuaksi? Puhutaanko vaan urheilusta, lasten koulussa pärjäämisestä, matkoista? 

En tiedä älyköistä, mutta ihan tavallisella älyllä varustetuista. Asia ei ole noin yksinkertainen. Hyvä keskustelu on kuin hyvä elokuva tai tv-sarja. Siinä on monta tasoa läsnä yhtä aikaa. Puhutaan vaikka lasten koulussa pärjäämisestä. Otetaan esille laajempi näkökulma, miten koulua on kehitetty, mitkä ovat olleet sen tavoitteet ja mitkä nyt haasteet. Opettajankoulutus ehkä ajastaan jäljessä.  Miten kaupungin koko vaikuttaa, onko erilaisia kouluja. Mitä tukea lapset saavat oppimiseen. Mitkä estävät kiusaamiseen puuttumisen. Pohditaan asiaa eri näkökulmista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainattu kommentista 49:

"Ja toinen ominaispiirre on se, että juutttuu johonkin toissijaiseen asian sivujuonteen yksityiskohtaan ja tekee siitä ison numeron. Tarkoituksena on selvästi yrittää hämärryttää varsinaisen asian ydintä, koska se on jotain, jota hän ei hallitse. Paras keino tehdä sivujuonteesta iso numero, on syyttää jotain toista henkilöä isolla hyökkäyksellä epäolennaisuudesta."

Tätä tekee myös korkeastikin koulutetut johtotason henkilöt.

Mulla esihenkilönä iäkkäämpi nainen jota en pidä kyllä kovinkaan älykkäänä. Hän on jotenkin onnistunut pääsemään tuohon asemaan, on hyvin vanhanaikainen, vähän matriarkaalinen ja taitaa olla aika tympääntynyt työhönsä. Olen uusi firmassa ja jo kymmenkunta kertaa törmännyt ihan ihmeellisiin keskusteluihin. Hän siirtyy ihan eri alueelle keskustelussa, ihan epäolennaiseen, pyrkii myös lopettamaan aiheen josta

Näitä pystyynkuolleita jumittajia löytyy julkiselta puolelta ja jatkossa yhä enemmän. Joutuvat kiskomaan eläkeläisiä takaisin töihin, kun muuten ei saada henkilökuntaa. Kertonee kaiken.

Tämä on erittäin relevantti kysymys kun meillä on Persut, jenkeissä Trump, Venäjällä Putin jne.

 

Elämme sivistyksen ja älyn jälkeistä aikaa.

Lapsena ja vielä varhaisteininäkin jotenkin ajattelin ja pidin itsestään selvänä, että esimerkiksi opettajat ja poliittiset päättäjät ovat fiksuja ja tietäviä ihmisiä. Oli lievä järkytys havaita vuosien karttuessa, että noihin porukoihin mahtui hyvin erilaista väkeä. Jotkut opettajat olivat suorastaan tyhmiä. Ja monien poliitikkojen yksinkertaisuus ja näköalattomuus hieman jopa hämmensi. Nuoko tekevät meitä kaikkia koskevia päätöksiä?!

Nyt hyvin aikuisena asiaan on jo tottunut eikä tyhmyys enää ihmetytä, joskin toki ärsyttää usein. Ymmärrän hyvin aloittajaa, on joskus kovin rasittavaa koettaa saada asioita sujumaan hölmöjen kanssa.

Mä harjoittele sitä päivittäin mun nykyisellä julkishallinnon palveluntuottaja työnantajalla.

Firma on täynnä siellä iät ja ajat olleita vähäisellä koulutuksella toimistolle "päässeitä" ihmisiä (lue osa ns suojatyöpaikassa) joilla ei ole mitään muuta näkemystä mistään muusta firmasta kuin vain tämä 1 työnantaja. Kun yrität tuoda vaikka kuinka nätisti uusia ideoita esille tai kertoa miten muilla vastaavilla työnantajilla tai puuttua epäkohtiin ja kertoa mitä pitäisi kehittää, niin jopa johtaja- tai aluepäällikkötaso suuttuu silmin nähden tyyliin "mitä hittoa sä tule tänne kertomana meille miten asiat pitää tehdä, me ollaan oltu täällä 12 v ja tiedetään kyllä paremmin asiat". Sain aluksi aivan moukkamaista ja täysin epäasiallista kohtelua muutamankin "juntin" taholta. Olisin voinut tehdä hyvinkin helposti jonkun kantelun talon johdolle kohtelustani. En voinut kuvitella, että tällaista tapahtuisi vielä 2020 luvulla taloon tulleelle uudelle ylemmälle toimihenkilölle. Mietin tuolloin joka päivä että mihin hemmetin mehtäläisten sekaan olen joutunutkaan.

Tilanne toki korjaantui myöhemmin koska he tajusivat, että en todellakaan ole mikään "eilisen teeren poika" näissä hommissa ja itseasiassa osaan paljon sellaisia mitä moni muu vastaavalla organisaation tasolla ei osaa.

Hitto mä häpeän esim sitä miten täällä vedetään asiakaspalavereja, valmistautumatta, änkytetään ja jaaritellaan ees taas, diiba daabaa, hyvin hidastempoista ja huomaa kuinka asiakkaatkaan eivät edes jaksa kuunnella vaan tekevät teamsin takana omia töitään. Päätöksenteko on helve..n hidasta ja välillä samaa asiaa säätää 6 ihmistä ja kun sitten johonkin hankalaan asiaan pitäisi saada selvyyttä ja päätös, niin voi olla että 2 kuukauteen 7 viestiketjunkaan jälkeen kukaan ei ota vastuuta koska eivät tiedä / ymmärrä asian päälle.

Myös asiakkaan puolella ihmettelen tiettyjen, hyvin vastuullisissa rooleissa olevien ihmisten typeryyttä. Esim varhaiskasvatusyksikönJOHTAJA tittelillä olevat. Eikö heillä ole korkeakoulutus? Oikeesti, JOHTAJA tittelillä oleva vastaa 3:sta päiväkodista josta 2 saattaa olla pieniä 3-4 ryhmän erittäin pieniä päiväkoteja. Tällaiset ihmiset toimii kuin vähä-älyiset, eivät osaa ajatella asioita ollenkaan toisten näkökulmasta, sähköpostiviestit tai palautteet on kuin lapsen kirjoittamia. Sama koulumaailmassa, jopa rehtorit ovat hyvin kärkkäitä, jopa ilkeitä, kirjoitustaito kuin lapsilla. 

No, niiden kanssa keskustellaan pääsääntöisesti heidän elinpiiriin kuuluvista asioista ja muutenkin kovin arkisista asioista tyyliin mitä uutuustuotetta osti kaupasta, oliko se hyvää, missä kukakin on ulkoillut viime aikoina ja mitä siellä näkyi. Ne joilla on lapsia tai lapsenlapsia, juttu kääntyy aina ennepitkää heidän tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Sitten kerrotaan parturi- tai lääkärireissun kokemukset jne.  

Heti jos itse aloitan puhumaan esim työyhteisöhaasteista, työpsykologiasta, ryhmädynamiikasta tai hallituksen talouskasvutoimenpiteistä (tai se miksi mitään ei tapahdu), yksinkertainen ihminen tipahtaa kärryiltä eikä jaksa kuunnella vaan ohjaa puheen johonkin ohikulkevaan koiraan "kato tota - voi miten söpö" ja jatkaa juttua omasta koirastaan. 

Monella vähän yksinkertaisella ihmisellä näkee kasvojen / silmien mikroilmeistä koska eivät oikein ymmärrä tai pysy enää mukana jutussa. 

Ai että odotan tass lomaa jotta pääsen sellaisten ihmisten pariin joiden kanssa on kiva jutella pitkiäkin keskusteluita ihan mistä vaan. Emme mekään ydinfysiikkaa ja avaruustieteitä ymmärrä, mutta on virkistävää ensinnäkin kun keskustelu on vuorovaikutteista ja näkee että keskustelukumppanit ovat samalla levelillä älykkyydessä.

Täällä sitä voi hyvin harjoitella.

Vaikeaa se on

Oih, miten ihanan älykkäitä olettekaan! Kelpaa teidän mehustella älynne kirkasta loistetta, joka sokaisee tyhmien ihmetyksestä pyöreät silmät.

Mutta oletteko sivistyneitä?

Oletteko viisaita?

Vierailija kirjoitti:

Oih, miten ihanan älykkäitä olettekaan! Kelpaa teidän mehustella älynne kirkasta loistetta, joka sokaisee tyhmien ihmetyksestä pyöreät silmät.

Mutta oletteko sivistyneitä?

Oletteko viisaita?

Just näin, tyhmät on tyhmiä ja se huokuu joka lauseesta.

Ei niin millään tavalla.

En jaksa yhtään duunissa niitä typeriä ja typerästi käyttäytyviä esihenkilötasonkin ihmisiä jotka eivät ymmärrä asemansa tuomia velvoitteita eivätkä siedä mitään palautetta vaan hyökkää palautteenantajan kimppuu ja alkaa jopa uhkailemaan. Yrittävät näyttäytyä "mielestään" hyvinkin nohevina, topakoina  itsetietoisina ja pätevinä kuitenkin esittäen omalle esihenkilölleen täysin typeriä ja jopa absurdeja vaatimuksia, mm yrittäen sälyttää omia töitään pomolleen ja jankuttaen samoja jo moneen kertaan puhuttuja ja perusteltuja asioita. Miettikää käydään jopa uhkailemaan (voi pyhä sylvi).  Täytyy sanoa että kyllä karisee ammatillinen ja muukin arvostus tällaisia alaisia kohtaan.

Kyllä meidän jokaisen vaan pitää ns pysyä lestissään eikä yrittää jallittaa ja uhata omaa pomoa, siitä ei seuraa koskaan mitään hyvää, saadaan vain itse amatöörimäisesti ja epäammattimaisesti käyttäytyvän ihmisen maine. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on työpaikan kahvipöydässä niin yliopistokoulutettuja kuin ammattikoulutettujakin ihan työpaikan rakenteesta johtuen. Usein ihmettelen siellä että miksi suurinta meteliä itsestään pitävät alimmin koulutetut ja olen päätynyt ajattelemaan että nämä simppelit eivät halua että heidän tyhmyytensä paljastuu joten haluavat johtaa keskustelua kevyisiin aiheisiin kuten julkkiksiin, mitä katsoin telkkarista, mitä teen ruoaksi ja muuta omaa elämää tarkasti koskevaa. Näin ollen kukaan fiksumpi ei ala keskustella vaikkapa poliitiikasta, jostain uudesta tutkimustuloksesta, ajankohtaisesta tulivuorenpurkauksesta ja sen seurauksista tai jostain muista vakavammista aiheista joista hetkessä paljastuisi kuinka yksinkertainen tämä kyseinen henkilö on.

Olen täysin samaa mieltä, asia on juuri näin. Mutta niinhän se on että kukaan meistä ei pysty keskustelemaan asioosta joita ei ymmärrä. Sillon on yrotettävä kääntää juttu siihen mistä edes vähän tajuaa ja on jotain sanomista. 

Minulla on iäkäs kollega, ihan mukava, mutta hän tipahtaa heti kyydistä kun me muut keskustellaan lounaspöydässä talouskasvutoimenpiteista, työllisyystilanteesta tai firmamme taloushallinnon nykytilasta, kulujaksotulsista, käyttöomaisuudesta  taseesta tms. Hän saattaa ihan randomina alkaa puhumaan kuinka taad mökilöe tylee lapsenlapsi jonka kamssa pappa kalastaa ja mitä se kullannuppu teki viime viikonloppuna. Sit muut katsoo toisiaan häkeltyneenä tyyliin "ahah, hän halusi vaihtaa aiheen" ja sit puhutaan hänen lapsenlapsesta ja hänen viikonloppusuunnitelmista. Ja tämä sama kuvio on toistunut useita kertoja joten voidaan todeta että on jo hänelle tyypillinen toimintamalli. Ongelmana tässä on vaan se että hän puhuu aina, toistuvasti samat jutut tästä lapsenlapsestaan eikä meitä muita voisi vähempää kiinnostaa.

Mä harjottelen tätä just eräällä ryhmämatkalla. Suurinosa on ihan fiksua porukkaa, mutta sitten on näitä typerä ja/tai typerästi käyttäytyviä jotka ei aina tajua miten vieraiden ihmisten kesken ryhmässä käyttäydytään. Yksi analysoi kokoajan muiden ulkomuotoa, pukeutumista ja jopa muiden syömisiä, hän myös selittelee joka ihmiselle omia syönisiään ja syödyn tai syömättä jättämisen määrää. Yksi utelee ihan randomina muiden yksityisasioita, hän ei siis vaan tajua ettei me olla tuttuja kun ollaan samalla matkalla, mitä helv... hän tekee sillä tiedolla minkä ikänen tarkalleen joku on, onko lapsia ja montako ja jos ei ole niin miksei. Missä tarkalleenottaen joku asuu, onko kerros- vai omakotitalo, oma vai vuokra, oletko sinkku, naimisissa vai mikä kuvio jne.  Muutenkin muutamat (aikuisia naisia) puhuu pieruhuumoria ja sit nauraa rätkättää jossain hotellin ruokapöydässä hirveää huutonaurua niin että kaikki kääntyy katsomaan ja korviin sattuu se meteli. Hitto mä inhoon typeriä ihmisiä ja ihmisiä joilla ei ole käytöstapoja. No, juntit on juntteja vaikka voissa paistaisi. 

Usein vain myötäilen heidän puheitaan. Ei viitsi alkaa keskustelua kun eivät tajua kuitenkaan ja keskustelu yksinkertaista.

Näin pääsee helpommalla. Ja tyhmä voi tuntea olevansa hyvä.