Lue keskustelun säännöt.
Yrittäjän aineettoman työn verotus - Sairasta!
24.11.2018 |
Jos yrittäjä myy pelkkää omaa osaamistaan, eikä materiaa, niin silloin häneltä verotetaan aluksi 24% alv.
Tavallinen työntekijä saa tienata tuolla ihan mukava summan, kun kyse progressiivisesta verotuksesta.
No, yrittäjän verotus ei jää tähän. Häneltä verotetaan vielä progressiivisen verotuksen mukaan uudestaan riippuen kuinka paljon tienaa.
Yksityisyrittäjällä on aikamoinen työ saada tavallisen ihmisen leipä pöytään, kun verotuksen takia asiakaskunta supistuu, koska joutuu ylihinnoittelemaan joilkekin itseään.
Suomessa tulisi tukea yksityisyrittäjiä, eikä antaa keppiä veroissa. Aineettomassa myynnissä mielestäni 24% on aivan liian iso vero.
Mites te muut yrittäjät pärjäätte?
Ja mitä olette mieltä tästä tuplaverotuksesta, jos myytte pelkkää osaamistanne?
Kommentit (95)
No, onhan sen työntekijänkin työssä se alv. Sen laskuttaa vain firma laskutuksessaan ja siitä lopusta vasta maksaa sitten palkan...
Mutta se on totta, että verot imee meidät kuiviin. Koko ajan napsuu maksulappua siitä ja tästä, ei tämä yrittäjyys ole halpaa touhua. Miehen edellisessä firmassa tulot oli niin pienet, että kyse oli pakkoyrittäjyyden lisäksi siitä, ettei kehdannut heittäytyä työttömäksi nauttimaan samasta rahasta ilman työtä. Siksi se lopetettiinkin. Nykyinen on onneksi tuottoisa. Toisaalta saman voisi saada vieraallakin, mutta hyvä näin. Palkkaa on tänä vuonna pystynyt nostamaan yli 60 000 Euroa tähän mennessä ja ei tee töitä ihan joka arkipäivä edes. Minusta se on hyvin, kun vertaa entiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, olette oikeassa siinä, että tuottava yritys on aina nettomaksaja. Korjaan ajatustani siltä osin. Enkä haluaisi tehdä tästä mitään vastakkainasettelua erityyppisten yrittäjien välille.
Mutta ettekö te todellakaan ymmärrä tuota ongelmaa, että palveluyrittäjällä on muutenkin vaikeaa saada hommasta riittävää palkkaa, koska niitä palveluita ei voi myydä määräänsä enempää, vaikka olisi miten hyvä ja suosittu ja hyvin markkinoitu? Hintoja nostamalla juu, mutta kun palvelut on muutenkin kalliita, niin jossain kohti asiakkaat alkavat syyttää ahneeksi ja siirtyvät halvemmalle toimijalle. Ehkäpä sille sivutoimiselle, joka ei ikinä tule joutumaan alv-velvolliseksi ja pystyy siksi myymään halvemmalla, kun päätulot tulee muualta. Tai jollekin kunnalliselle, joka teettää työt kuntouttavana työtoimintana.
Sitten kun niitä vähennyksiä ei edes tule juuri mistään, niin ei se ainakaan helpota. Muusta verotuksesta en valita. Maksan veroja mielelläni. YEL tosin on liian suuri eikä hyödytä juuri mitään, vaikka sinne eläkkeelle joskus pääsisikin.
Kolmannen kerran sanon, että kyse on palvelun kysynnästä ja hinnoittelusta eikä tämä liity verotukseen millään tavalla. Jos otetaan kaksi yrittäjää, jotka saavat saman verran tuloja omasta työstään, he maksavat tuloveroja täsmälleen saman verran ja tilittävät alveja täsmälleen saman verran. Se, mistä työstä ollaan valmiita maksamaan enemmän on täysin eri keskustelu.
Tämän keskustelun aihe ei ollut myöskään hinnoittelu eikä tuotemyynti. Ja kommentoin jo tuota hinnoitteluongelmaa. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan palveluista niin paljon kuin niistä olisi pakko saada. Tai heillä ei ole varaa. Ei yrittäjillä ainakaan.
Useimpia palveluita ei myöskään voi myydä internetin välityksellä tai postipakettina kauemmas, jos omalla paikkakunnalla ei ole tarpeeksi äveriäitä kuluttajia. Eikä siinä olisi oikein mitään mieltäkään myydä vain rikkaille. Tämän keskustelun aihe oli käsittääkseni nimenomaan palveluiden myynnillä elämisen ongelmat ja isona tekijänä siinä alv.
En ymmärtänyt kommenttiasi. Minä nimenomaan ihmettelin, miksi ketjun otsikossa rutistaan verotuksesta, kun ketjussa rutkutetaan ongelmista, jotka eivät millään tavalla liity verotukseen. Kukaan ei ole vielä tässä ketjussa pystynyt kertomaan, millä tavalla verotus on erilainen ja epäreilu palveluyrittäjän ja tavaroita myyvän yrittäjän välillä.
Toki voitte rutkuttaa hinnoitteluun ja kysyntään liittyen, mutta ihan turha syyttää verotusta, kun ette näköjään ymmärrä siitä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rautalankaa:
Yrittäjä A myy palvelua hintaan 100 + alv 24 euroa. Asiakas maksaa 124 euroa ja yrittäjä tilittää verottajalle 24 euroa alvia.
Yrittäjä B myy tavaran hintaan 200 + alv 48 euroa. Katetta hinnassa puolet. Yrittäjä maksaa tavaran toimittajalle 100 euroa ja omaan taskuun jää 100 euroa. Alvia on 48 euroa, josta hän saa vähentää oston osuuden 24 euroa. Yrittäjä tilittää verottajalle 24 euroa alvia.
Molemmissa tapauksissa asiakas maksaa suhteessa yhtä paljon alvia. Molemmissa tapauksissa yrittäjä maksaa suhteessa yhtä paljon alvia. Molemmissa tapauksissa yrittäjän verotettava tulos on täsmälleen yhtä suuri, joten heitä verotetaankin täsmälleen yhtä paljon. Missä ero?
Saako siis yrittäjä B ostaa tavaran verottomasti toimittajalta? Kun maksaa ilmeisesti vain verottoman 100€ euron hinnan tavaran?
Mielenkiinnosta vain kysyn, en ole yrittäjä
Ei, vaikka hinnat yleensä yrittäjille ilmoitetaankin alvittomina (mikä on todella ärsyttävää, koska se alv pitää kuitenkin aina maksaa).
Yrittäjä Kalle myy tavaroita kaupassaan kuluttajille. Yrittäjä Ville valmistaa tavaroita, joita Kalle myy. Kalle ostaa Villeltä 10e+alv tuotteen eli maksaa siitä Villelle 12,40e.
Tuosta summasta Ville maksaa alv:n osuuden 2,40e suoraan verottajalle. Liikevaihtoa Villellä on tässä kohtaa ollut 12,40. Tuloa yritykseen on ollut 10e. Lasketaan, että tuon tuotteen tuotantokustannukset ovat 2e ja muita kuluja, kuten vakuutuksia yms. tuotteen osalle koituu 1e. Tällöin Ville saa vähentää tuloista menot eli 3e. Tulos tämän tuotteen osalta on siis 10-3 eli 7e. Tästä 7e:sta Ville maksaa vielä verot ja muut henkilökohtaiset sivukulut, mitkä työläisen palkastakin menee.
Kuvitellaan laskemisen helppouden vuoksi, että kyseessä on niin erikoinen tuote, että Kalle voi myydä tuotteen kaupassaan poikkeuksellisen hyvällä katteella eli kertoimella 2. Yleensä jo 1,5 olisi erittäin hyvä kerroin. Kalle siis myy tuotteen hintaan 20e+alv eli myyntihinta on 24,80e. Tästä summasta Kalle maksaa alv:n osuuden eli 4,80- jo Villelle maksettu 2,40, eli Kalle maksaa vielä toiset 2,40 suoraan verottajalle. Liikevaihto on siis 24,80. Tuloa on 20e (tai 22,40), josta Kalle saa vähentää menot. Tässä tapauksessa hankinta oli sen 10e (tai 12,40). Suluissa olevat siis vaihtoehtona sille, missä kohtaa haluaa tuon Villelle maksetun alv:n huomioida. Lisäksi Kallenkin pitää maksaa muitakin kuluja. Lasketaan jälleen tämän tuotteen osalle niistä 1e. Kallen yrityksen tulos tämän tuotteen osalta on siis 9e.
Tämmöinen karkea esimerkki siitä, miten tuo alv-homma menee. Alv-vähennyksiä esimerkissä ei ole huomioitu. Esim. Ville voisi maksamastaan alvista vähentää materiaalikulujen ja laitehankintojen sisältämät alvit. Esimerkin pohjalta ei kannata vetää mitään pitemmälle meneviä johtopäätöksiä, koska kulut (erityisesti tuo mihin laskin 1e kummallekin) vaihtelevat erittäin paljon erilaisissa yrityksissä. Samoin kokonaismyynti on se mikä ratkaisee, ei yksittäinen tuote. Tähän perustuu mm. ruokakauppojen sisäänvetotuotteet, kun ne myyvät joskus jotain ilman katetta tai jopa tappiolla.
Hmh, tämän kommentoijan mielestä liikevaihto on 12,4, niin käypä vielä opiskelemassa. Äläkä kirjoita tänne täyttää soopaa..
"Yrittäjä Kalle myy tavaroita kaupassaan kuluttajille. Yrittäjä Ville valmistaa tavaroita, joita Kalle myy. Kalle ostaa Villeltä 10e+alv tuotteen eli maksaa siitä Villelle 12,40e.
Tuosta summasta Ville maksaa alv:n osuuden 2,40e suoraan verottajalle. Liikevaihtoa Villellä on tässä kohtaa ollut 12,40."
No hyvä on. Tuossa kohti meni termin käyttö mönkään. Oliko esimerkissä jotain muuta mielestäsi väärin? Käytännön osalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rautalankaa:
Yrittäjä A myy palvelua hintaan 100 + alv 24 euroa. Asiakas maksaa 124 euroa ja yrittäjä tilittää verottajalle 24 euroa alvia.
Yrittäjä B myy tavaran hintaan 200 + alv 48 euroa. Katetta hinnassa puolet. Yrittäjä maksaa tavaran toimittajalle 100 euroa ja omaan taskuun jää 100 euroa. Alvia on 48 euroa, josta hän saa vähentää oston osuuden 24 euroa. Yrittäjä tilittää verottajalle 24 euroa alvia.
Molemmissa tapauksissa asiakas maksaa suhteessa yhtä paljon alvia. Molemmissa tapauksissa yrittäjä maksaa suhteessa yhtä paljon alvia. Molemmissa tapauksissa yrittäjän verotettava tulos on täsmälleen yhtä suuri, joten heitä verotetaankin täsmälleen yhtä paljon. Missä ero?
Saako siis yrittäjä B ostaa tavaran verottomasti toimittajalta? Kun maksaa ilmeisesti vain verottoman 100€ euron hinnan tavaran?
Mielenkiinnosta vain kysyn, en ole yrittäjä
Periaatteessa saa. Toki maksaa toimittajalle alveineen, mutta saa alvit takaisin verottajalta. Loppuhinnaksi jää veroton hinta.
Samoin myyjäyritys myy asiakkaalle tuotteen periaatteessa verottomana, mutta tilittää alv:n osuuden verottajalle hänen puolestaan. Oikeasti siis on kyse verosta, joka kohdistuu kuluttajaan. Periaatteessahan homma voisi mennä myös niin, että kuluttaja pitäisi kirjaa ostoistaan ja tilittäisi itse alvit valtiolle, mutta nykysysteemissä yrittäjä tekee sen hänen puolestaan.
Samoin ihmettelen, miten ulalla täällä porukka on alv:stä. Ihan tosissaan kuvittelevat, että tavaroita myyvä yritys maksaa vähemmän alveja suhteessa voittoihin. [/quote]
Missä kohtaa joku on niin väittänyt? Ap:lla saattoi olla jokin virheellinen käsitys tuosta, en tiedä. Mutta siinäkin taustalla ajatus selvästi oli vain puhua palveluiden verotuksesta yms. Ei niinkään vertailla sitä tuotteiden verotukseen. Tai näin minä ainakin ymmärsin, kunnes tästäkin piti väkisin vääntää joku sota.
Sen lisäksi täällä on puhuttu siitä, miten paljon hankalampaa on saada palveluyritys kannattavaksi verrattuna tuotteiden myyntiin. Jos et ole tehnyt kumpaakin, et ehkä ymmärrä eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä kohtaa joku on niin väittänyt? Ap:lla saattoi olla jokin virheellinen käsitys tuosta, en tiedä. Mutta siinäkin taustalla ajatus selvästi oli vain puhua palveluiden verotuksesta yms. Ei niinkään vertailla sitä tuotteiden verotukseen. Tai näin minä ainakin ymmärsin, kunnes tästäkin piti väkisin vääntää joku sota.
Sen lisäksi täällä on puhuttu siitä, miten paljon hankalampaa on saada palveluyritys kannattavaksi verrattuna tuotteiden myyntiin. Jos et ole tehnyt kumpaakin, et ehkä ymmärrä eroa.
Lue aloituksen ensimmäinen lause. Siinä ap tekee oletuksen, että alv ei koske tavaroiden myyntiä. Ja tässä olen nyt pitkään selittänyt, että molempia verotetaan siitä lopullisesta tuloksesta samojen sääntöjen mukaan, mutta silti joku veti useaan kertaan esiin, että tavaroiden myyjät saavat tehdä alveihin enemmän vähennyksiä, ikään kuin se tarkoittaisi isompia voittoja ja epäreilua verotusta. Taisipas jopa olettaa, että tavaroiden myyjä ei usein edes tilitä alveja.
Lue ketjua ja ylläty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, olette oikeassa siinä, että tuottava yritys on aina nettomaksaja. Korjaan ajatustani siltä osin. Enkä haluaisi tehdä tästä mitään vastakkainasettelua erityyppisten yrittäjien välille.
Mutta ettekö te todellakaan ymmärrä tuota ongelmaa, että palveluyrittäjällä on muutenkin vaikeaa saada hommasta riittävää palkkaa, koska niitä palveluita ei voi myydä määräänsä enempää, vaikka olisi miten hyvä ja suosittu ja hyvin markkinoitu? Hintoja nostamalla juu, mutta kun palvelut on muutenkin kalliita, niin jossain kohti asiakkaat alkavat syyttää ahneeksi ja siirtyvät halvemmalle toimijalle. Ehkäpä sille sivutoimiselle, joka ei ikinä tule joutumaan alv-velvolliseksi ja pystyy siksi myymään halvemmalla, kun päätulot tulee muualta. Tai jollekin kunnalliselle, joka teettää työt kuntouttavana työtoimintana.
Sitten kun niitä vähennyksiä ei edes tule juuri mistään, niin ei se ainakaan helpota. Muusta verotuksesta en valita. Maksan veroja mielelläni. YEL tosin on liian suuri eikä hyödytä juuri mitään, vaikka sinne eläkkeelle joskus pääsisikin.
Kolmannen kerran sanon, että kyse on palvelun kysynnästä ja hinnoittelusta eikä tämä liity verotukseen millään tavalla. Jos otetaan kaksi yrittäjää, jotka saavat saman verran tuloja omasta työstään, he maksavat tuloveroja täsmälleen saman verran ja tilittävät alveja täsmälleen saman verran. Se, mistä työstä ollaan valmiita maksamaan enemmän on täysin eri keskustelu.
Tämän keskustelun aihe ei ollut myöskään hinnoittelu eikä tuotemyynti. Ja kommentoin jo tuota hinnoitteluongelmaa. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan palveluista niin paljon kuin niistä olisi pakko saada. Tai heillä ei ole varaa. Ei yrittäjillä ainakaan.
Useimpia palveluita ei myöskään voi myydä internetin välityksellä tai postipakettina kauemmas, jos omalla paikkakunnalla ei ole tarpeeksi äveriäitä kuluttajia. Eikä siinä olisi oikein mitään mieltäkään myydä vain rikkaille. Tämän keskustelun aihe oli käsittääkseni nimenomaan palveluiden myynnillä elämisen ongelmat ja isona tekijänä siinä alv.
Muutama vuosi sitten kokeiltiin, alenevatko palveluiden hinnat, jos työnosuudesta poistetaan tai alennetaan alv. esim. parturialalla
Eivät alentuneet, alv osuus meni suoraan yrittäjän taskuun, ei kuluttajan, niin kuin se olisi pitänyt mennä. Tästä löytyy googlaamalla tietoa.
Näin kävi myös minun kampaajalle, hän ei millään tavalla huomioinut laskutuksessa alv alennusta. Alv. maksaa aina asiakas, kun se lisätään työn hintaan.
Eikä alv työn osuudessa ole vain suomalainen ilmiö, vaan se koskee kaikkia Eu-maita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, olette oikeassa siinä, että tuottava yritys on aina nettomaksaja. Korjaan ajatustani siltä osin. Enkä haluaisi tehdä tästä mitään vastakkainasettelua erityyppisten yrittäjien välille.
Mutta ettekö te todellakaan ymmärrä tuota ongelmaa, että palveluyrittäjällä on muutenkin vaikeaa saada hommasta riittävää palkkaa, koska niitä palveluita ei voi myydä määräänsä enempää, vaikka olisi miten hyvä ja suosittu ja hyvin markkinoitu? Hintoja nostamalla juu, mutta kun palvelut on muutenkin kalliita, niin jossain kohti asiakkaat alkavat syyttää ahneeksi ja siirtyvät halvemmalle toimijalle. Ehkäpä sille sivutoimiselle, joka ei ikinä tule joutumaan alv-velvolliseksi ja pystyy siksi myymään halvemmalla, kun päätulot tulee muualta. Tai jollekin kunnalliselle, joka teettää työt kuntouttavana työtoimintana.
Sitten kun niitä vähennyksiä ei edes tule juuri mistään, niin ei se ainakaan helpota. Muusta verotuksesta en valita. Maksan veroja mielelläni. YEL tosin on liian suuri eikä hyödytä juuri mitään, vaikka sinne eläkkeelle joskus pääsisikin.
Kolmannen kerran sanon, että kyse on palvelun kysynnästä ja hinnoittelusta eikä tämä liity verotukseen millään tavalla. Jos otetaan kaksi yrittäjää, jotka saavat saman verran tuloja omasta työstään, he maksavat tuloveroja täsmälleen saman verran ja tilittävät alveja täsmälleen saman verran. Se, mistä työstä ollaan valmiita maksamaan enemmän on täysin eri keskustelu.
Tämän keskustelun aihe ei ollut myöskään hinnoittelu eikä tuotemyynti. Ja kommentoin jo tuota hinnoitteluongelmaa. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan palveluista niin paljon kuin niistä olisi pakko saada. Tai heillä ei ole varaa. Ei yrittäjillä ainakaan.
Useimpia palveluita ei myöskään voi myydä internetin välityksellä tai postipakettina kauemmas, jos omalla paikkakunnalla ei ole tarpeeksi äveriäitä kuluttajia. Eikä siinä olisi oikein mitään mieltäkään myydä vain rikkaille. Tämän keskustelun aihe oli käsittääkseni nimenomaan palveluiden myynnillä elämisen ongelmat ja isona tekijänä siinä alv.
En ymmärtänyt kommenttiasi. Minä nimenomaan ihmettelin, miksi ketjun otsikossa rutistaan verotuksesta, kun ketjussa rutkutetaan ongelmista, jotka eivät millään tavalla liity verotukseen. Kukaan ei ole vielä tässä ketjussa pystynyt kertomaan, millä tavalla verotus on erilainen ja epäreilu palveluyrittäjän ja tavaroita myyvän yrittäjän välillä.
Toki voitte rutkuttaa hinnoitteluun ja kysyntään liittyen, mutta ihan turha syyttää verotusta, kun ette näköjään ymmärrä siitä mitään.
Ja arv maksaa aina asiakas, niin tavarassa kuin palvelusta/työstä, koska se lisätään loppusummaan.
Jos työstä ei maksettaisi alv, niin palveluiden hinnat tulisi laskea vastaavan summan verran asiakkaalle.
Mutta näin ei ap. ja monet kommentoijat ajattele, vaan he haluaisivat sen omaan katteeseen.
Viestissä 62 sanottiin "myös tavaroiden myyjä voi jäädä (alvien) nettomaksajaksi, mutta ei läheskään niin usein kuin palveluyrittäjä". Tuossa siis ihan selvästi sanotaan, että yleensä näin ei tapahdu, vaan väitetään, että olisi harvinaista, että tavaroiden myyjä tilittelisi alveja.
Viestissä 43 sanottiin "palveluyrittäjillä ei useinkaan kerry vähennyksiä, joten hinnan on pakko olla sen alv:n verran korkeampi". Tässä ihan selvästi oletetaan, että tavaraoiden myyjä ei joudu lisäämään hintaan alv:n osuutta.
Tällaisia väärinkäsityksiä tässä ketjussa nyt ainakin tuli vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi nämä palveluyrittäjät eivät vain ala myymään tavaraa, kun siinä niin valtavan hyvin tienaa ja työtäkään ei ole paljon mitään. "No kyllä mä muuten, mutta siinä on niin pienet katteet ja samaan tuottoon asiakkaita pitää saada paljon enemmän." Niin, jännä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos yrittäjä myy pelkkää omaa osaamistaan, eikä materiaa, niin silloin häneltä verotetaan aluksi 24% alv.
Tavallinen työntekijä saa tienata tuolla ihan mukava summan, kun kyse progressiivisesta verotuksesta.No, yrittäjän verotus ei jää tähän. Häneltä verotetaan vielä progressiivisen verotuksen mukaan uudestaan riippuen kuinka paljon tienaa.
Yksityisyrittäjällä on aikamoinen työ saada tavallisen ihmisen leipä pöytään, kun verotuksen takia asiakaskunta supistuu, koska joutuu ylihinnoittelemaan joilkekin itseään.Suomessa tulisi tukea yksityisyrittäjiä, eikä antaa keppiä veroissa. Aineettomassa myynnissä mielestäni 24% on aivan liian iso vero.
Mites te muut yrittäjät pärjäätte?
Ja mitä olette mieltä tästä tuplaverotuksesta, jos myytte pelkkää osaamistanne?
Et ole kuullu yrittäjäriskistä? Tai verosuunnittelusta? Tai siitä miten yhtiömuoto kannattaa valita tarkkaan ( ei YEH!!).
Ei víttu mikä keskustelu. Ahneet riistäjät valittamassa, kun ei valtio ei annakaan riistää yhteiskunnalta mielin määrin, vaan se "riistää" takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä kohtaa joku on niin väittänyt? Ap:lla saattoi olla jokin virheellinen käsitys tuosta, en tiedä. Mutta siinäkin taustalla ajatus selvästi oli vain puhua palveluiden verotuksesta yms. Ei niinkään vertailla sitä tuotteiden verotukseen. Tai näin minä ainakin ymmärsin, kunnes tästäkin piti väkisin vääntää joku sota.
Sen lisäksi täällä on puhuttu siitä, miten paljon hankalampaa on saada palveluyritys kannattavaksi verrattuna tuotteiden myyntiin. Jos et ole tehnyt kumpaakin, et ehkä ymmärrä eroa.
Lue aloituksen ensimmäinen lause. Siinä ap tekee oletuksen, että alv ei koske tavaroiden myyntiä. Ja tässä olen nyt pitkään selittänyt, että molempia verotetaan siitä lopullisesta tuloksesta samojen sääntöjen mukaan, mutta silti joku veti useaan kertaan esiin, että tavaroiden myyjät saavat tehdä alveihin enemmän vähennyksiä, ikään kuin se tarkoittaisi isompia voittoja ja epäreilua verotusta. Taisipas jopa olettaa, että tavaroiden myyjä ei usein edes tilitä alveja.
Lue ketjua ja ylläty.
Kylläpä kirjoitin väärin, jos aloituksesta saa sellaisen kuvan, että luulen ettei alv koske tavaroiden myyntiä. Tiedän, että koskee, eikä tarkoituksenani ollut puhua siitä.
Hyvä ketju, koska on saanut aikaan keskustelua.
Tämän keskustelun aihe ei ollut myöskään hinnoittelu eikä tuotemyynti. Ja kommentoin jo tuota hinnoitteluongelmaa. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan palveluista niin paljon kuin niistä olisi pakko saada. Tai heillä ei ole varaa. Ei yrittäjillä ainakaan.
Useimpia palveluita ei myöskään voi myydä internetin välityksellä tai postipakettina kauemmas, jos omalla paikkakunnalla ei ole tarpeeksi äveriäitä kuluttajia. Eikä siinä olisi oikein mitään mieltäkään myydä vain rikkaille. Tämän keskustelun aihe oli käsittääkseni nimenomaan palveluiden myynnillä elämisen ongelmat ja isona tekijänä siinä alv.