Lue keskustelun säännöt.
Suositelkaa koirarotua
-Keskikokoinen tai iso, ei kuitenkaan näitä kaikkein isoimpia eli irlannin susikoira tai tanskandoggi
-Viihtyy ulkona, mutta yöt saa kyllä olla sisällä jos haluaa ja sisälle pääsee aina halutessaan
-Ihan peruskoiran elämää saa viettää, eli kaverina ja ehkä kodin turvana. Emme tule harrastamaan agilityä tms temppuilua. Liikuntaa saa tietenkin tarvittavat lenkit+viihdymme paljon ulkosalla muutenkin pihahommissa yms jolloin saa ilman muuta olla mukana touhussa. Ei rotua joka kaipaa jatkuvaa aktivointia että pysyy selväjärkisenä.
-Meillä on iso piha, asumme maaseudulla, ei lapsia
-Ei metsästysviettistä rotua
-Suht terve rotu. Tietenkin on paljon yksilökohtaistakin ja koira tullaan hoitamaan mahdollisuuksien mukaan jos jotain tulee. Kuitenkin ilmeisesti joissain roduissa on poikkeuksellisen paljon lonkkavikaa, iho-ongelmia yms.
Kommentit (269)
Kultainennoutaja. Meillä oli sellainen, ja oli kyllä aivan ihana luonne. Tuli monesti nojailemaan jalkaan ja pyytämään rapsutuksia ja silityksiä. Oli älykäs ja oppivainen, pidin sille usein "temppukoulua", jossa opetin sitä sanomaan käsipäivää, pyörähtämään, menemään maahan jne. Tosi innokas oppimaan kaikkea uutta. Oltiin myös piilosilla, niin että mentiin johonkin piiloon ja kultsikka odotti ja etsi kun sanottiin "eti". Meidän kultsikka tykkäsi paljon Joulupukista ja oli hirveän innoissaan Jouluaattona, kanteli lahjoja suussa mielissään. :D
Muuten ominaisuuksista: oli erittäin seurallinen, eikä viihtynyt kovin hyvin ulkohäkissä, metsästysviettiä jonkin verran, noutovietti ilmeni keppien kanteluna, iho-ongelmia kuten paljon hilsettä ja tulehduksia, reviirinpuolustusvietti ilmeni möreänä haukuntana kun joku tuli kylään, muuten leppoisa luonne, tuli hyvin toimeen lapsien kanssa, ei juurikaan karkaillut eikä hajottanut paikkoja, eläinlääkärin kuluja tuli jonkin verran tulehdusten takia, vaati isona koirana aika paljon liikuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rotuyhdistyksen sivuilta kopioitua:
https://www.sennenkoirat.net/berninpaimenkoira/ika
"Berninpaimenkoirien keski-ikä Suomessa on noin 8 vuotta.
Berninpaimenkoirien elinikä puhuttaa meillä ja kansainvälisesti ja työtä eliniän pidentämiseksi tehdään koko ajan. Berneillä on tunnetusti perinnöllinen alttius sairastua lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöihin. Lisäksi monet syövät ja autoimmuunisairaudet ovat niillä perinnöllisiä. "
Tuskinpa rotuyhdistyksellä on tarvetta mustamaalata omaa rotuaan?
Vertailuksi Kennelliiton sivulta kopioitu teksti:
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/mika-koira/koiran-elinkaari
"Rotujen keskimääräisessä eliniässä on suuria eroja, joten vanhuus ja sen mukana tulevat vaivat ilmaantuvat eri roduille eri aikaan. Jättiroduilla vanheneminen voi alkaa jo 6–7 vuoden iässä, kun taas kääpiörodut eivät yleensä osoita vanhenemisen merkkejä ennen 10 vuoden ikää."
Eli kun keskimäärin isoilla koirilla vanhenemisen merkit tulevat 6-7 vuoden iässä, on keskimääräinen berni jo elämänsä viimeisiä vuosia viettämässä. Kun taas pienemmät rodut eivät vielä pariin vuoteen koe edes vanhenemisen ensimmäisiä merkkejä. Että sellainen on "nykyään suhteellisen terve rotu". Kuolee tosin vuosia aikaisemmin (koiran maksimi-iäksi kai aika yksimielisesti ajatellaan 20 vuotta, kaikkien koirien keskimääräinen elinikä on n. 10-13 vuotta) kuin pienet koirat, mutta ilmeisesti sitten terveenä ja iloisena kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa kun täällä ehdotellaan laumanvartija rotuja. Ei se, että asuu maalla, tarkoita automaattisesti, että sinne voisi laumiksen ottaa.
Meillä on mietinnässä ollut mm. tiibetinmastiffi. Sellainen oli meillä kun vielä asuin lapsuudenkotona, parikymmentä vuotta sitten. Ihana koira olikin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kultainennoutaja. Meillä oli sellainen, ja oli kyllä aivan ihana luonne. Tuli monesti nojailemaan jalkaan ja pyytämään rapsutuksia ja silityksiä. Oli älykäs ja oppivainen, pidin sille usein "temppukoulua", jossa opetin sitä sanomaan käsipäivää, pyörähtämään, menemään maahan jne. Tosi innokas oppimaan kaikkea uutta. Oltiin myös piilosilla, niin että mentiin johonkin piiloon ja kultsikka odotti ja etsi kun sanottiin "eti". Meidän kultsikka tykkäsi paljon Joulupukista ja oli hirveän innoissaan Jouluaattona, kanteli lahjoja suussa mielissään. :D
Muuten ominaisuuksista: oli erittäin seurallinen, eikä viihtynyt kovin hyvin ulkohäkissä, metsästysviettiä jonkin verran, noutovietti ilmeni keppien kanteluna, iho-ongelmia kuten paljon hilsettä ja tulehduksia, reviirinpuolustusvietti ilmeni möreänä haukuntana kun joku tuli kylään, muuten leppoisa luonne, tuli hyvin toimeen lapsien kanssa, ei juurikaan karkaillut eikä hajottanut paikkoja, eläinlääkärin kuluja tuli jonkin verran tulehdusten takia, vaati isona koirana aika paljon liikuntaa.
Söpö toi lahjajuttu :) ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bordercollie, lue tietoa netistä.
Bordercollie ei tarvitse jatkuvaa aktivointia, vaan nimenomaan sitä, että otetaan mukaan perheen toimintaan. Kirjoittajan kuvaus sopii hyvin borderille.
Ei. Olen paria borderia seurannut tuttavaperheessä ja ovat jotenkin liian levottomia. Tiedä sitten onko kasvatuskysymys, mutta itselleni en tuota rotua kyllä halua. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeilepa piruuttas koirarodunvalitsijaa. Tässä pari:
https://www.pedigree.com/getting-a-new-dog/breed-match
https://dogtime.com/quiz/dog-breed-selector
Muitakin löytyy. En tiedä onko näitä suomeksi, mutta joku varmasti ehdottaa perään, jos on.
Mitä tarjottiin?
Laumanvartija olis täydellinen tuohon tarkoitukseen! Owczarek Podhalanski kuulostaa ehkä oudolta rodulta mutta on ihan järjettömän kiltti ja itsenäinen rotu. Muutaman kerran olen näitä nähnyt lenkillä ja yhdellä ystävällä on tällainen ollut. Tää olis mun unelmakoira maalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on mietinnässä ollut mm. tiibetinmastiffi. Sellainen oli meillä kun vielä asuin lapsuudenkotona, parikymmentä vuotta sitten. Ihana koira olikin. Ap
Jos teillä on ''suht terve'' rotu hakusessa niin suosittelisin unohtamaan mastiffit, bernin, nöffin sun muut hyvin kookkaat ja raskasrakenteiset koirat.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on hienot olosuhteet tarjolla tosi monellekkin rodulle! Berni olikin jo mainittu moneen kertaan, ei kannata ihan sukkana uskoa tuota ihmeellistä mustamaalausta, eivät todellakaan ole järjestään mitään sairaita tai muutenkaan viallisia. Sitten tulee mieleen leonberg, landseer, estrelanvuoristokoira, pyreneittenkoira tai jopa upea owczarek podhalanski. Osa on vähän pehmeempiä, osa topakampia, kun ei käynyt ilmi aloituksessa että onko teillä koirakokemusta ennestään :)
Podhalanski ehdottomasti jos pentuja on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kleinspitzit ovat täydellisiä koiria, alkukantainen pystykorvarotu eli terve ja "luonnollinen" ei voimakkaasti jalostettu, pitkäikäinen. Iloinen, rakastava, älykäs. Tarkkailee perhettä ja pyrkii aina toimimaan juuri niinkuin halutaan, olemaan iloinen ja vilkas kun perhe sillä tuulella, rauhallinen kun rauhaa odotetaan. Ei minkäänlaista metsästysviettiä kuin ehkä poikkeustapauksissa.
Halusitte kuitenkin keskikokoista tai suurempaa niin Kleini on pieni, vaikka se onkin suuri koira, joka vain sattuu oleman pieni. Ehkä Kleinin suurempi nversio, Mittelspitz olisi kooltaan riittävä?
Vierailija kirjoitti:
Kleinspitzit ovat täydellisiä koiria, alkukantainen pystykorvarotu eli terve ja "luonnollinen" ei voimakkaasti jalostettu, pitkäikäinen. Iloinen, rakastava, älykäs. Tarkkailee perhettä ja pyrkii aina toimimaan juuri niinkuin halutaan, olemaan iloinen ja vilkas kun perhe sillä tuulella, rauhallinen kun rauhaa odotetaan. Ei minkäänlaista metsästysviettiä kuin ehkä poikkeustapauksissa.
Halusitte kuitenkin keskikokoista tai suurempaa niin Kleini on pieni, vaikka se onkin suuri koira, joka vain sattuu oleman pieni. Ehkä Kleinin suurempi nversio, Mittelspitz olisi kooltaan riittävä?
Suomelapinkoirakin on aloittajan mielestä liian pieni, ja sä ehdotan mitteliä... Luetteko te edes näitä viestejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen versio rotutestistä: https://www.hankikoira.fi/rotutesti
Minkä tahansa rodun valitsetkaan, suosittelen perehtymään tunnettuihin rodun tyypillisiin sairauksiin. Seuraavaksi hankit koiran rekisteröidyltä kasvattajalta, joka on tutkinut/tutkituttanut sekä uroksen että naaraan; isoilla roduilla yleensä ainakin lonkat kannattaa olla tutkittuna, sillä jos esim. pennun isällä ja emällä on normaalit lonkat, on todennäköisyys saada lonkkavikainen pentu hyvin pieni.
Kannattaa tutustua ylen Sairaan kaunis koira -dokumenttiin. Jos otatte rotukoiran, tutustukaa kunnolla rodun ongelmiin ja perinnöllisiin sairauksiin sekä tietenkin kasvattajaan ja hänen koiriinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
katso myös Vanha englanninlammaskoira, isovillakoira tai labradoodle
Vierailija kirjoitti:
Suomenlapinkoira voisi olla ihan kiva ja ulkonäkökin miellyttää. Kuitenkin siinä ja siinä että onko tarpeeksi ”koiran kokoinen”, itselleni ei niin tärkeää, mutta mies tykkäisi isommista roduista. Myös tiibetinmastiffi on ollut mielessä. Ap
Mulla ja miehellä on kääpiöpinserityttö. Ensin oltiin ennakkoluuloisia eikä voitu uskoa, että pieni rotu vei sydämen. Tämä koiramme on kova vartitoimaan asuntoamme. En todellakaan suosittele seurakoiraksi vaikka nykyään se on sen tarkoitus. Tämä on enemmän koira johonkin chihuahuaa verrattuna eikä ole hauras pienestä koosta huolimatta. Tosin tehän etsitte keskikokoista tai isoa, muttei mitään ihan suurtakaan. Pitbulleja ei ole tarkoitettu suojeluskoiriksi, joten turha on joidenkin kuvitella saavansa niistä turvaa. Jos haluaa suojeluskoiran, niin suosittelen rottweileria, saksanpaimenkoiraa tai dobberia.
Airedalenterrieri, paras koirarotu ikinä. <3
Kultainennoutaja sopisi varmasti hyvin. Ovat ystävällisiä, säyseitä ja noh... kultaisia luonteita. Seurallisia mutta itsenäisiä kuitenkin. Tarvitsevat kyllä paljon liikuntaa, mutta jos pihalla saa juosta vapaasti niin siinähän on hyvä purkaa energiaa sitten. Itse ottaisin 2 noutajaa samasta pentueesta, jos olisi iso piha.