Lue keskustelun säännöt.
Hyväksytkö sen, että puolisollasi on kavereina exiä ja vanhoja säätöjä?
Siis entisiä seksisuhteita, mutta nykyään enää kavereita. Onko sulle ok, että he viestittelevät, ehkä myös tapaavat? Miksi on ok? Miksi ei ole ok?
Kommentit (1142)
Ja just seksillä miehet kuvittelee pääsevänsä pitkälle.
Ihan sama "seksi" on meillä naisillakin. Puhumattomuus patukan kanssa puuduttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin edelleen kaveri sellaisen kanssa, joka on aina ollut vain kaveri, mutta kerran nuorena humalassa päädyttiin sänkyyn. Se juttu kadutti heti seuraavana aamuna ja sovittiin, että unohdetaan koko juttu, eikä anneta sen vaikuttaa kaveruuteemme. Nykyisille ei varmaan kumpikaan ole kertonut, että tuollaista joskus on käynyt (nyt tuosta on jo 20v aikaa, eikä sen jälkeen ole ollut mitään muuta kuin kaveruutta).
Sen sijaan sellaiset, joita on oikeasti halunnut, esim. entiset aviopuolisot, on pahempi juttu. Siinä välissä on todellisia tunteita ja halunnut sitä ihmistä jopa naimisiin asti. Sellaisen kanssa en usko, että ikinä voi olla vain pelkkää kaveruutta, joten olisi todella outoa, jos puoliso viettäisi aikaa entisen aviopuolisonsa luona tms. Toki kadulla voi ohimennen moikata ja kysyä asiallisesti kuulumisia.
Exiltä saa hyvää wanhaa sexiä. Ei tarvi uusia kikkoja vaan vedetään wanhalla setillä plussana uudet kikat ;)
Ei siinä tarvi pölistä jos takaapäin vetää vuoroin a ja b. Napakkaa toimintaa ja nappi selälle UGH
Minä olen hyvä ystävä exäni kanssa vaikka olen parisuhteessa. En osaa selittää tarkemmin mutta pariksi meistä ei ollut, joku kemia puuttui mutta syvä ystävyys oli silloin ja pysyi. Voisi sanoa, että meillä on todella syvä tunneyhteys.
Ehkä olimme jo alunperinkin nuorempana enemmän ystäviä kuin pari ja siksi tämä on meille luonnollista. Jollain tavalla ystävyytemme on jopa vähän sisaruksellista.
Puolisolleni tämä on ok, hänkin pitää todella paljon tästä exästäni ja hänen puolisonsa pitää minusta. Jonkun mielestä ehkä outoa mutta mielestämme ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitan ihmisiä, jotkia pystyvät pysymään ystävinä exien kanssa. Itse ajattelen, että vaikka exät ovat syystä ex-kumppaneita, on minulla jäänyt päälle NS seks*uaalinen vetovoima. Eli itse en pystyisi. Kyllä se vanha suola janottaisi tilaisuuden tullen, vaikka nykyisessä parisuhteessa s€ksiä saisi. T. Nainen 38
Mulla taas svetovoima häviää ensimmäisenä, eikä tule ikinä enää takaisin exia kohtaan. Ällöttävä koko ajatuskin että joskus heitä pitäisi panna.
Tajusin, että tässä on kuvattu ero siinä, kenelle exät on ok ja kenelle ei. Minä olen aika intohimoinen ja seksuaalinen, ja parisuhteita on päättynyt erilaisista syistä, mm. ollut liian riitaisaa, joten lopulta menty eri teille. Ei se seksuaalinen kemia sieltä kuitenkaan ole kadonnut, joten en todellakaan voisi olla mikään exän kaveri vain.
Olen myös mustasukkainen mieheni exästä, koska tiedän heilläkin olleen perustavanlaatuisia erimielisyyksiä, mutta kuvittelen seksuaalisen vetovoiman olevan vielä olemassa (ja aina tulevankin olemaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää. Kolme entistä miestäni petti minua exiensä kanssa, vaikka halusin luottaa. Onneksi nykyisellä puolisolla ei ole exiä kavereina ja eikä ole mitään pelkoa pettämisestä.
Mitä olet sille nyksälle oppinut antamaan mitä ne kolme edellistä ei sinulta saanut? Antoiko ne kolme eksää kukin vuorolllaan sulle vinkin, ja vasta neljännellä yrityksellä meni jakeluun. Nyt vaan skarppaat, ettei se neljäskin ala vilkuileen sivuilleen samasta syystä kuin eksäsi..
Meinaatko etten antanut seksiä eksille? Halusin enemmän kuin sain, joten siitä ei johtunut pettämiset.
Opettele antamaan muutakin kuin seksiä. Pelkällä seksillä ei parisuhteessa pitkälle pötkitä.
Eli oli minun vikani, että miehet pettivät eksien kanssa? Miksi eivät pettäneet jonkun randomin kanssa. Mutta siis, kerroin vain miksi en halua, että puolisollani on eksiä kavereina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ok. Eksälläni oli hyvänä ystävänä tällainen vanha säätö, jota en saanut ikinä tavata, vaan viettivät kaksin aikaa yhdessä. Lisäksi tämä nainen oli mustasukkainen ja se oli eksän mielestä ihan normaalia.
Kyllä hyväksyin silloin kun minulla vielä oli puoliso. Nyt olen taas sinkku (ei johdu niistä existä), mutta edelleen hyväksyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs täällä suhtaudutaan yli 50v eronneeseen ihmiseen, joka edelleen kokoontuu yhteen ex-perheensä mm biletyksen tai vaikkapa luistelun merkeissä? Lapset jo 30:siä ja omissa suhteissaan, kuten vanhempansakin. Nainen sanoo myös että takuulla tanssii ex-miehensä kanssa kun seuraavan kerran kokoontuvat tämän "perheen" kesken? Erosta yli 7v jo ja itse hiukan ihmettelen, miksi perheidylliin aina välillä palaavat? En epäile pettämistä, mut jotenkin outo napanuora tuossa näyttää vieläkin sitovan...
Yhteiset lapset ovat yhteisiä vaikka erottu ollaankin. Jos haluat tunkea siihen väliin, voit yhtä hyvin lähteä menemään. Et voi enää antaa kumppanillesi sitä mitä exä, vaikks haluaisitkin. Tyydy siihen ja lopeta lapsellinen kiukuttelu.
En minä mihinkään väliin tunge, ei edes kiinnosta. Ihmissuhdetyötä tekevänä ammattilaisena nään tuossa aikuisten lasten kanssa ja exän kera jotain riippuvuutta ts kuuluisaa napanuoran ylläpitoa. Ymmärrän täysin, että lasten häihin tms juhliin mennään, mutta toki uusien puolisoiden kanssa eikä suinkaan esitetä siellä ehjää perhettä, kun on kuitenkin rajusti erottu vuosia sitten. Toki jokainen tavallaan, mutta tömä kuvio on harvinainen eikä tee siitä siksi kovin yleisesti hyväksyttävää. Toki jos eronneet pysyneet sinkkuna, silloin voivat jatkaa kuvioita vapaasti, kun ketään ei koe kakkosena olemista heidän puolisoinaan. Usein peilin näyttäminen saa lopulta ihmisen ymmärtämään, salliiko toiselle vastaavaa, siinäpä kysymys... Ja viime kädessä pitää punnita asioiden arvojärjestys, tuoko toiminta lisää rakkautta nykyiseen puolisoon, vaiko vaan tällaisia pohdintoja.
Narsisti pitää välit kaikkiin eksiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja kumppanini olemme ystäviä eksien kanssa. Minulla ei ole yleensä tällaista vastaan mitään, tosin eräästä kumppanini exästä en välitä kun hän edelleen yli 5v. parisuhteen päättymisen jälkeen ulisee kumppanini perään ja hakee tältä validaatiota omaan parisuhteeseensa. Että haittaako sua kun mä ja X ollaan nyt alettu suhteeseen? Haittaako kun mä ja X muutetaan yhteen? Haittaako kun mä ja X mennään naimisiin? Heillä ei siis ole lapsia eikä mitään muutakaan yhteistä.
Kumppanini kylmänviileästi todennut monta kertaa et eijei, hienoa että olet löytänyt seuraa. En tunne siitä mitään kummempaa eikä ole mitään tuntemuksia toisen kuvioihin, kun eksiä ollaan ja aikaakin on välissä niin kauan (ja kumppanin exä itse rikkoi suhteen pettämisellä jne). Olen itse asiallinen ja perusystävällinen tälle exälle, mutta minusta tällainen viestittely on vain asiatonta exän taholta. Ystäviä saa olla, mutta vuosia jatkuva haaveilu ja roikkuminen on kiusallista myös minusta. Kumppanini taas toteaa, ettei halua olla exälleen ilkeä, vaikka exä onkin kuulemma vähän takertuva ja kumppanini mukaan hiukan epävakaa.
Toki hänen ihmissuhteensa ovat hänen asiansa, enkä minä niistä päätä. Mutta minä ainakin ottaisin etäisyyttä exään, joka haaveilee perään vuosien jälkeenkin. Itselläni on onneksi hyvä itsetunto ja tiedän kohtelevani kumppaniani hyvin, joten siinähän viestittelee. Itsensähän hän siinä nolaa.
KUINKA SAIN EXIN AVIOMEEHENI TAKAISIN LOITSUJEN LAUTAJAN {PAPPI ADU} AVULLA JA HÄNEN JÄLLEENYTTÄMISRAKKAUDEN LOITSUNSA VOIMANA 7 PÄIVÄN SISÄLLÄ. LÄHETÄ HÄNELLE SÄHKÖPOSTIA OSOITTEESEEN (PRIESTADU@GMAIL.COM)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua kyllä naurattaa moni ajatusmaailma täällä. Täytyy olla melkoisen mustavalkoinen maailma, jos eksästä ei voi kehittyä hyvää kaveria. Nämä "luotan kyllä puolisooni, mutten hänen eksäänsä"-jutut on järkyttävintä kuraa mitä olen kuullut. Ei, et silloin luota puolisoosi. Toisen pakottaminen pettämiseen tuskin onnistuu ottamatta hänen läheisiään panttivangeiksi ja sitä ei enää pettämiseksi voi kutsua. Jos eksä käy päälle ja vaikka suutelee, niin se ei ole pettämistä.
Ainoa tapa on luottaa, kunnes luottamus petetään. Pettäminen onnistuu kyllä, jos joku niin haluaa ja mustasukkaisuus vain tuhoaa suhteen ja todennäköisesti ajaa siihen pettämiseen. Maailmassa on myös kovempia kohtaloita, kuin petetyksi joutuminen, vaikkei se kivaa olekaan.
Exien kanssa on varmasti joskus ollut ihan hyviäkin asioita kun yhdessä ollaan kerran joskus oltu. Ainakin itse ajattelen, että useampikin exä on ollut omalla hieno ihminen ja miksi en voisi olla edelleen "kaverina"? Sallin saman vaimollekin. Miksi helvetissä en sallisi hänen lapsensa isän läsnäoloa lapsensa asioissa ja ajoittaista kommunikointia niistä vaimoni kanssa? Minullakin on lapsi ex-avioliitosta ja vaimoni on täysin ok, että joskus puhun exän kanssa lapsen asioista. Voimme istua kahvillakin. Omituista tuo joidenkin teidän järkyttävä mustasukkaisuus historiaa kohtaan.
En ole jäänyt kaveraamaan yhdenkään eksän kanssa, kyllä se on kerrasta poikki ja yhteydenpito loppuu siihen. Tietysti, jos jonkun kanssa olisi lapsi, niin se olisi eri asia. M51
Lasteni isä on nykyään hyvä ystävä. Ja miksi ei olisi, olenhan hänen kanssaan viettänyt hienoja aikoja ja olen löytänyt lasteni isäksi mukavan ja fiksun tyypin. Kummallakin on uusi elämä ja kumpikana ei haikaile menneitä
Ystävät, jotka voidaan esitellä toiselle yhteisen ystävyyden aikaansaamiseksi ovat ok.
Lähtökohtaisesti luotan toisen sanaan, olen nähnyt monenlaista eikä se epäluottamus ainakaan auta asiaa, jos toinen on pettääkseen. Hällä on silloin omia ongelmia joihin on hankala ulkopuolelta vaikuttaa.
Itselläni on miespuolinen ystävä, josta puoliso ei tykkää, mutta mitään romanttista värähdystä ei ole ikinä ollut. Ikinä meinaa viimeistä 30 vuotta.
Ajattelen olevani ystävä myös exän, lasteni isän kanssa mutta ystävyys rajoittuu kuulumisten vaihtoon lapsia koskevien puheluiden yhteydessä, ja kahvitteluihin kun satutaan (lasten asioissa) samalle paikkakunnalle.
Puoliso on ainoa perheenjäsen, jonka saa itse valita, joten aattelen että jos on valittu olla haluamatta henkilöä siihen asemaan, on sille yleensä hyvä syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin olla vanhanaikainen, mutta minä kannatan totaalista pesäeroa, jos homma ei toimi. Ainoa järkevä syy yhteydenpitoon on yhteiset lapset.
Tässä ei kai ollut pelkästään kyse seurustelusta vaan satunnaisista paneskeluista kaverin kanssa myös.
Kuka paneskelee satunnaisesti kaverin kanssa? :D
Opettele antamaan muutakin kuin seksiä. Pelkällä seksillä ei parisuhteessa pitkälle pötkitä.