Opiskelen klassista filologiaa. Onko kysyttävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Siis 8 otettiin sisään/vuosi?

Tosi vähän.

Kl. fil lukijat oli meidän nykykielten mielessä jotain taruolentoja: teistä oli kuultu, mut kukaan ei tuntenut ❤😀 no offence!

Enkku oli vier. kielistä suosituin.

Sisään oli vaikea päästä, jotain 15% pyrkijöistä pääsi.

Meillä oli paljon pakollisia pienryhmäkursseja.

Tietyt kurssit piti saada ekana vuotena alta pois. Jokainen teki itselleen lukujärjestyksen op. oppaan avulla. Kellä oli mikäkin sivuaine lisänä. Kursseille ilmoittauduttiin tiettynä päivänä. Aito paniikki!

Jos ei päässyt ryhmään, se oli itkun paikka.

ilm alkoi klo 9. Seminaarihuoneessa odottivt kansiot.

Portsu aukesi klo 8, jolloin jono siirtyi sisään. ulos muodostui jono 7 jälkeen.

Siellä seistiin joulukuussa nenät jäässä ilmoittautumassa kevään kursseille.

Jos pääsi kaikkiin ryhmiin, mikä helpotus!

Kääntämiset oli tärkeitä. Kaikki halusivat Andrew Chestermanin ryhmään. Hän oli guru.

Taitaa yhä elää.

Se määrä vaihteli vuosittain. Seuraavana vuonna taidettiin ottaa vain 7 latinaan ja 7 kreikkaan. Hakijoita kuitenkin riitti, joten sielläkin oli sisäänpääsy prosentti jotain alle 10 %. Itsellekään ei irronnut opiskelupaikka ekalla hakemisella. Aika moni alkoi opiskella sivuaineina jotain osaamista laajentavaa kuten italiaa, museologiaa, opettajaopintoja jne.

Mutta ihanaa! Taruolentoja! <3

Pienessä alassa ja laitoksessa oli se etu, että yleensä aina kaikki halukkaat mahtui mukaan kursseille ja joskus käytiin kurssit uudestaankin, koska opettajat oli niin mainioita ja haluttiin, että heilläkin on yleisöä. Ongelmia tuottivat just isommat pakolliset aineet kuten yleisen kirjallisuuden kurssit ja kielen tutkimuksen kurssit, joilla sai kilpailla paikoista just muiden filologien tai kirjallisuuden opiskelijoiden kanssa.

Tuo jonotus jäi kyllä itseltä väliin. WebOodissa sai ilmoittautua ja mahtui jonotuslistallekin. Siististi sisätiloissa kirjaston koneelta.

Aika moni luulee, että latinan opiskelija osaisi puhua latinaa kuten englantia, mutta ei siellä opetettu mitään käytännöllisiä arkifraaseja ja keskustelua, vaan mentiin ihan kielen historia, kielioppi ja sanasto edellä. Hieno kieli kyllä.

Kiva vaihtaa kuulumisia.

En tiedä mikä on weboodi.

Musta siinä ulkona jonottamisessa oli tunnelmaa. En tiedä oliko muilla vierailla kielillä mitkä systeemit.

Jos saan sanoa, enkun laitos oli vieraista kielistä eläväisin. Siellä oli hyvä meno, kivoja opettajia.

Ke iltaisin English Social Club kokoontui uudella.

Vierailija kirjoitti:

Kiva kuulla, kl. filologi.

Sano vielä, minä vuosina opiskelit.

Meillä enkussa tuli eka atk-kurssi kurssiin Written use, engl kirjoittaminen.

Valitsin sen, kun halusin oppia.

Oli Word Star ja matriisiprintteri.

Sanooko sulle mitään.

Vaikeeta oli.

Normaalit ihmiset kirjoitti kynällä paperille.

Kaiken.

88-95, engl fil.

jätin enkun sivuaineeksi, otin uuden pääaineen.

Kielihissa ja kielioppi stage 2 oli kauheita.

Kuule, onko kielikeskus vielä? Kuin siellä latinaa ja italiaa (Giuseppe la Grassa)

Italia oli täyttä työtä, vaik harrastus. Oppikirja la lingua italiana per stranieri oli italiankielinen, ei suomea. Ts kaikki opetettiin italiaksi. La Grassa oli vaativa, inspiroiva, hyvä opettaja. Sisilialainen, puhui erin.om suomea.

Latina oli vaativaa Nuntii latiinii vai miten? tuli radiosta. opeteltiin kieoppia ja tekstejä.

Niissä seikkailivat muinaisrooman hemkilöt.

Luin mä viroakin kielikeskuksessa muuten.

oi niitä aikoja!

2003-2011. Suuntasin lopulta enemmän historian ja klassillisen arkeologian suuntaan. Merihistoriaakin tuli opiskeltua yhdessä vaiheessa sivuaineena ihan uteliaisuudesta. Matriisiprintterit muistan omilta yläasteen ajoilta ATK:sta.

En tiedä onko kielikeskus enää, mutta itse opiskelin siellä italiaa ja japania. Yksi omista latinan opettajista oli just tekemässä tuota Nuntii Latinii-ohjelmaa. Reijo Pitkäranta. Usein he ottivat lahjakkaimmat opiskelijatkin mukaan tekemään latinankielisiä uutisia. Vielä on Nuntii Latinii -lähetyksiä, mutta jatko luvattu vain ensi kevääseen.

Näin jälkeenpäin olen usein miettinyt, että nuo vuodet HY:ssä oli sitä elämän parasta aikaa. Sitä saattoi vain opiskella ja opiskella sielun kyllyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Nunc est bibendum, pede libero pulsanda tellum.

ita vero?

*tellus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Siis 8 otettiin sisään/vuosi?

Tosi vähän.

Kl. fil lukijat oli meidän nykykielten mielessä jotain taruolentoja: teistä oli kuultu, mut kukaan ei tuntenut ❤😀 no offence!

Enkku oli vier. kielistä suosituin.

Sisään oli vaikea päästä, jotain 15% pyrkijöistä pääsi.

Meillä oli paljon pakollisia pienryhmäkursseja.

Tietyt kurssit piti saada ekana vuotena alta pois. Jokainen teki itselleen lukujärjestyksen op. oppaan avulla. Kellä oli mikäkin sivuaine lisänä. Kursseille ilmoittauduttiin tiettynä päivänä. Aito paniikki!

Jos ei päässyt ryhmään, se oli itkun paikka.

ilm alkoi klo 9. Seminaarihuoneessa odottivt kansiot.

Portsu aukesi klo 8, jolloin jono siirtyi sisään. ulos muodostui jono 7 jälkeen.

Siellä seistiin joulukuussa nenät jäässä ilmoittautumassa kevään kursseille.

Jos pääsi kaikkiin ryhmiin, mikä helpotus!

Kääntämiset oli tärkeitä. Kaikki halusivat Andrew Chestermanin ryhmään. Hän oli guru.

Taitaa yhä elää.

Se määrä vaihteli vuosittain. Seuraavana vuonna taidettiin ottaa vain 7 latinaan ja 7 kreikkaan. Hakijoita kuitenkin riitti, joten sielläkin oli sisäänpääsy prosentti jotain alle 10 %. Itsellekään ei irronnut opiskelupaikka ekalla hakemisella. Aika moni alkoi opiskella sivuaineina jotain osaamista laajentavaa kuten italiaa, museologiaa, opettajaopintoja jne.

Mutta ihanaa! Taruolentoja! <3

Pienessä alassa ja laitoksessa oli se etu, että yleensä aina kaikki halukkaat mahtui mukaan kursseille ja joskus käytiin kurssit uudestaankin, koska opettajat oli niin mainioita ja haluttiin, että heilläkin on yleisöä. Ongelmia tuottivat just isommat pakolliset aineet kuten yleisen kirjallisuuden kurssit ja kielen tutkimuksen kurssit, joilla sai kilpailla paikoista just muiden filologien tai kirjallisuuden opiskelijoiden kanssa.

Tuo jonotus jäi kyllä itseltä väliin. WebOodissa sai ilmoittautua ja mahtui jonotuslistallekin. Siististi sisätiloissa kirjaston koneelta.

Aika moni luulee, että latinan opiskelija osaisi puhua latinaa kuten englantia, mutta ei siellä opetettu mitään käytännöllisiä arkifraaseja ja keskustelua, vaan mentiin ihan kielen historia, kielioppi ja sanasto edellä. Hieno kieli kyllä.

Niin, kukaanhan ei tiedä, miten latinaa on äännetty. Eikö?

Muistan vain

aulam aureae plenae est.

senex= vanha ukko

Tai jotenkin näin.

Ruukku on täynnä kultaa.

biclinium = ruokailuvuode kahdelle.😂

Onko tällä alalla töitä yksityisellä puolella vai tuleeko melkein kaikkien alasi ammattilaisten palkat veroista? 

Vierailija kirjoitti:

Onko tällä alalla töitä yksityisellä puolella vai tuleeko melkein kaikkien alasi ammattilaisten palkat veroista? 

En oo täysin varma mutta ei kai ole mitään julkisen puolen pikaruokaravintolaa? McDonaldsit ja Hesburgerit on yksityisiä firmoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Siis 8 otettiin sisään/vuosi?

Tosi vähän.

Kl. fil lukijat oli meidän nykykielten mielessä jotain taruolentoja: teistä oli kuultu, mut kukaan ei tuntenut ❤😀 no offence!

Enkku oli vier. kielistä suosituin.

Sisään oli vaikea päästä, jotain 15% pyrkijöistä pääsi.

Meillä oli paljon pakollisia pienryhmäkursseja.

Tietyt kurssit piti saada ekana vuotena alta pois. Jokainen teki itselleen lukujärjestyksen op. oppaan avulla. Kellä oli mikäkin sivuaine lisänä. Kursseille ilmoittauduttiin tiettynä päivänä. Aito paniikki!

Jos ei päässyt ryhmään, se oli itkun paikka.

ilm alkoi klo 9. Seminaarihuoneessa odottivt kansiot.

Portsu aukesi klo 8, jolloin jono siirtyi sisään. ulos muodostui jono 7 jälkeen.

Siellä seistiin joulukuussa nenät jäässä ilmoittautumassa kevään kursseille.

Jos pääsi kaikkiin ryhmiin, mikä helpotus!

Kääntämiset oli tärkeitä. Kaikki halusivat Andrew Chestermanin ryhmään. Hän oli guru.

Taitaa yhä elää.

Se määrä vaihteli vuosittain. Seuraavana vuonna taidettiin ottaa vain 7 latinaan ja 7 kreikkaan. Hakijoita kuitenkin riitti, joten sielläkin oli sisäänpääsy prosentti jotain alle 10 %. Itsellekään ei irronnut opiskelupaikka ekalla hakemisella. Aika moni alkoi opiskella sivuaineina jotain osaamista laajentavaa kuten italiaa, museologiaa, opettajaopintoja jne.

Mutta ihanaa! Taruolentoja! <3

Pienessä alassa ja laitoksessa oli se etu, että yleensä aina kaikki halukkaat mahtui mukaan kursseille ja joskus käytiin kurssit uudestaankin, koska opettajat oli niin mainioita ja haluttiin, että heilläkin on yleisöä. Ongelmia tuottivat just isommat pakolliset aineet kuten yleisen kirjallisuuden kurssit ja kielen tutkimuksen kurssit, joilla sai kilpailla paikoista just muiden filologien tai kirjallisuuden opiskelijoiden kanssa.

Tuo jonotus jäi kyllä itseltä väliin. WebOodissa sai ilmoittautua ja mahtui jonotuslistallekin. Siististi sisätiloissa kirjaston koneelta.

Aika moni luulee, että latinan opiskelija osaisi puhua latinaa kuten englantia, mutta ei siellä opetettu mitään käytännöllisiä arkifraaseja ja keskustelua, vaan mentiin ihan kielen historia, kielioppi ja sanasto edellä. Hieno kieli kyllä.

Niin, kukaanhan ei tiedä, miten latinaa on äännetty. Eikö?

Muistan vain

aulam aureae plenae est.

senex= vanha ukko

Tai jotenkin näin.

Ruukku on täynnä kultaa.

biclinium = ruokailuvuode kahdelle.😂

Kyllä siitä on antiikin filologeilla aika hyvä käsitys. Lähinnä on olemassa kaksi kuppikuntaa: klassinen ja myöhäisantiikin/keskiaikainen. HY:ssä seurattiin Ciceron ja Caesarin esimerkkiä eli lausuttiin c aina k:na. Nuntii Latinii seuraa samaa eli aika puhdasta klassista ääntämystä. Suomalaisille yleensä aika helppoa.

Vaikeinta oli lähinnä runojen lukeminen niiden metristen järjestelmien takia. Siihen en oikein koskaan päässyt sisälle. 

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan sijasta tämä filologi vastaa:

Opiskelin itse HY:ssä klassillista filologiaa kymmenen vuotta sitten.

Ala tarkoittaa siis klassillisten kielten eli latinan ja muinaiskreikan opiskelua. Laitos oli silloin hyvin pieni, latinaa opiskelevia otettiin sisään jotain 8 opiskelijaa sinä vuonna ja kreikkaan sama. Suurin osa silloisista opiskelukavereistani mitä tiedän on työelämässä - osa akateemisella uralla, osa ihan muualla kuten itse viestinnän tehtävissä.

Hauska ala. Tykkäsin jo lapsena antiikin historiasta ja etenkin latinan kielestä, mutta opintojen aikana tuli aika selväksi, että ala on hyvin kilpailtu ja vaikea saada akateemista uraa aikaan Suomessa, vaan on lähdettävä muualle. Varsinkin nykyaikana kun historiaa dissataan, kirjoja luetaan hyvin vähän ja muutenkin kulttuuripuolen arvostus on heikoissa kantimissa.

Klassillinen arkeologia oli monella meistä sivuaineena eli antiikin kulttuureihin keskittyvä arkeologia. Tavallaan akateemisesti suuntautuvat klassikot jakautuivatkin kahteen kastiin: antiikin arkeologeihin ja antiikin kielten tutkijoihin.

Tätä nykyä HY:n opintokokonaisuuksia on uudistettu roimalla kädellä ja latinaa voi opiskella esim. kielten kandiohjelmassa. Ei ole enää klassillista filologiaa kuten ei ole enää omaa kirjastoakaan päärakennuksen 5. kerroksessa. Ajat ovat muuttuneet, vaikka vuosikymmenet ne pysyivät hyvinkin samanlaisina.

Yliopiston päärakennuksessa oli ennen opiskelijakirjasto, mutta se oli 3. kerroksessa. Sen tilalla on nyt yliopiston museo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan sijasta tämä filologi vastaa:

Opiskelin itse HY:ssä klassillista filologiaa kymmenen vuotta sitten.

Ala tarkoittaa siis klassillisten kielten eli latinan ja muinaiskreikan opiskelua. Laitos oli silloin hyvin pieni, latinaa opiskelevia otettiin sisään jotain 8 opiskelijaa sinä vuonna ja kreikkaan sama. Suurin osa silloisista opiskelukavereistani mitä tiedän on työelämässä - osa akateemisella uralla, osa ihan muualla kuten itse viestinnän tehtävissä.

Hauska ala. Tykkäsin jo lapsena antiikin historiasta ja etenkin latinan kielestä, mutta opintojen aikana tuli aika selväksi, että ala on hyvin kilpailtu ja vaikea saada akateemista uraa aikaan Suomessa, vaan on lähdettävä muualle. Varsinkin nykyaikana kun historiaa dissataan, kirjoja luetaan hyvin vähän ja muutenkin kulttuuripuolen arvostus on heikoissa kantimissa.

Klassillinen arkeologia oli monella meistä sivuaineena eli antiikin kulttuureihin keskittyvä arkeologia. Tavallaan akateemisesti suuntautuvat klassikot jakautuivatkin kahteen kastiin: antiikin arkeologeihin ja antiikin kielten tutkijoihin.

Tätä nykyä HY:n opintokokonaisuuksia on uudistettu roimalla kädellä ja latinaa voi opiskella esim. kielten kandiohjelmassa. Ei ole enää klassillista filologiaa kuten ei ole enää omaa kirjastoakaan päärakennuksen 5. kerroksessa. Ajat ovat muuttuneet, vaikka vuosikymmenet ne pysyivät hyvinkin samanlaisina.

Yliopiston päärakennuksessa oli ennen opiskelijakirjasto, mutta se oli 3. kerroksessa. Sen tilalla on nyt yliopiston museo.

Niin oli, mutta sen lisäksi oli meillä oma antiikin kirjasto 5. kerroksessa. Hyvin pieni, mutta hyvin varusteltu. Monilla laitoksilla oli omia kirjastoja. Muistaakseni taidehissallakin oli silloin omansa. 3. kerroksen kirjastossa tarvitsi harvoin käydä - ei ollut oman alan kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva kuulla, kl. filologi.

Sano vielä, minä vuosina opiskelit.

Meillä enkussa tuli eka atk-kurssi kurssiin Written use, engl kirjoittaminen.

Valitsin sen, kun halusin oppia.

Oli Word Star ja matriisiprintteri.

Sanooko sulle mitään.

Vaikeeta oli.

Normaalit ihmiset kirjoitti kynällä paperille.

Kaiken.

88-95, engl fil.

jätin enkun sivuaineeksi, otin uuden pääaineen.

Kielihissa ja kielioppi stage 2 oli kauheita.

Kuule, onko kielikeskus vielä? Kuin siellä latinaa ja italiaa (Giuseppe la Grassa)

Italia oli täyttä työtä, vaik harrastus. Oppikirja la lingua italiana per stranieri oli italiankielinen, ei suomea. Ts kaikki opetettiin italiaksi. La Grassa oli vaativa, inspiroiva, hyvä opettaja. Sisilialainen, puhui erin.om suomea.

Latina oli vaativaa Nuntii latiinii vai miten? tuli radiosta. opeteltiin kieoppia ja tekstejä.

Niissä seikkailivat muinaisrooman hemkilöt.

Luin mä viroakin kielikeskuksessa muuten.

oi niitä aikoja!

2003-2011. Suuntasin lopulta enemmän historian ja klassillisen arkeologian suuntaan. Merihistoriaakin tuli opiskeltua yhdessä vaiheessa sivuaineena ihan uteliaisuudesta. Matriisiprintterit muistan omilta yläasteen ajoilta ATK:sta.

En tiedä onko kielikeskus enää, mutta itse opiskelin siellä italiaa ja japania. Yksi omista latinan opettajista oli just tekemässä tuota Nuntii Latinii-ohjelmaa. Reijo Pitkäranta. Usein he ottivat lahjakkaimmat opiskelijatkin mukaan tekemään latinankielisiä uutisia. Vielä on Nuntii Latinii -lähetyksiä, mutta jatko luvattu vain ensi kevääseen.

Näin jälkeenpäin olen usein miettinyt, että nuo vuodet HY:ssä oli sitä elämän parasta aikaa. Sitä saattoi vain opiskella ja opiskella sielun kyllyydestä.

Niin se oli. Mä otin suomen kielen pääaineeksi.

Se sijaitsi päärak.

Legendaarisia opettajia.

Monet jo kuolleet.

Maija Vilkkumaan kanssa oltiin samalla vuosikurssilla ja samassa kielenhuoltoryhmässä. Luulin pitkään että Maija on Pilkkumaa!

Opettaja puhui niin epäselvästi.😂

Suomesta hauskimpia oli murteiden kurssi.

Jokainen piti lyhyen esitelmän ja luki näytetekstin. Hämeen murretta esitteli poika, joka puhui piinallisen hitaasti. Kaikki nauroivat, hämäläiset on oikeesti hitaita.

Näytetekstiäkin valui nauhalta 6 minsaa, karjalan ja vars.suomen murretta tuli sama pätkä 2-3 minsaa.

opettaja Silva Kiuru (itämurteet) hermostui, ja sanoi hämäläispojalle: "Nyt pitäisi kiirehtiä. Kohta loppuu aika". Poika: " Joo'. ja jatkoi yhtä verkkaan.

^ Hämäläisen sydäntä lämmittää! :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Siis 8 otettiin sisään/vuosi?

Tosi vähän.

Kl. fil lukijat oli meidän nykykielten mielessä jotain taruolentoja: teistä oli kuultu, mut kukaan ei tuntenut ❤😀 no offence!

Enkku oli vier. kielistä suosituin.

Sisään oli vaikea päästä, jotain 15% pyrkijöistä pääsi.

Meillä oli paljon pakollisia pienryhmäkursseja.

Tietyt kurssit piti saada ekana vuotena alta pois. Jokainen teki itselleen lukujärjestyksen op. oppaan avulla. Kellä oli mikäkin sivuaine lisänä. Kursseille ilmoittauduttiin tiettynä päivänä. Aito paniikki!

Jos ei päässyt ryhmään, se oli itkun paikka.

ilm alkoi klo 9. Seminaarihuoneessa odottivt kansiot.

Portsu aukesi klo 8, jolloin jono siirtyi sisään. ulos muodostui jono 7 jälkeen.

Siellä seistiin joulukuussa nenät jäässä ilmoittautumassa kevään kursseille.

Jos pääsi kaikkiin ryhmiin, mikä helpotus!

Kääntämiset oli tärkeitä. Kaikki halusivat Andrew Chestermanin ryhmään. Hän oli guru.

Taitaa yhä elää.

Se määrä vaihteli vuosittain. Seuraavana vuonna taidettiin ottaa vain 7 latinaan ja 7 kreikkaan. Hakijoita kuitenkin riitti, joten sielläkin oli sisäänpääsy prosentti jotain alle 10 %. Itsellekään ei irronnut opiskelupaikka ekalla hakemisella. Aika moni alkoi opiskella sivuaineina jotain osaamista laajentavaa kuten italiaa, museologiaa, opettajaopintoja jne.

Mutta ihanaa! Taruolentoja! <3

Pienessä alassa ja laitoksessa oli se etu, että yleensä aina kaikki halukkaat mahtui mukaan kursseille ja joskus käytiin kurssit uudestaankin, koska opettajat oli niin mainioita ja haluttiin, että heilläkin on yleisöä. Ongelmia tuottivat just isommat pakolliset aineet kuten yleisen kirjallisuuden kurssit ja kielen tutkimuksen kurssit, joilla sai kilpailla paikoista just muiden filologien tai kirjallisuuden opiskelijoiden kanssa.

Tuo jonotus jäi kyllä itseltä väliin. WebOodissa sai ilmoittautua ja mahtui jonotuslistallekin. Siististi sisätiloissa kirjaston koneelta.

Aika moni luulee, että latinan opiskelija osaisi puhua latinaa kuten englantia, mutta ei siellä opetettu mitään käytännöllisiä arkifraaseja ja keskustelua, vaan mentiin ihan kielen historia, kielioppi ja sanasto edellä. Hieno kieli kyllä.

Niin, kukaanhan ei tiedä, miten latinaa on äännetty. Eikö?

Muistan vain

aulam aureae plenae est.

senex= vanha ukko

Tai jotenkin näin.

Ruukku on täynnä kultaa.

biclinium = ruokailuvuode kahdelle.😂

Kyllä siitä on antiikin filologeilla aika hyvä käsitys. Lähinnä on olemassa kaksi kuppikuntaa: klassinen ja myöhäisantiikin/keskiaikainen. HY:ssä seurattiin Ciceron ja Caesarin esimerkkiä eli lausuttiin c aina k:na. Nuntii Latinii seuraa samaa eli aika puhdasta klassista ääntämystä. Suomalaisille yleensä aika helppoa.

Vaikeinta oli lähinnä runojen lukeminen niiden metristen järjestelmien takia. Siihen en oikein koskaan päässyt sisälle. 

putosin kuin eno veneestä!

Mullahan oli vain latinan peruskurssi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva kuulla, kl. filologi.

Sano vielä, minä vuosina opiskelit.

Meillä enkussa tuli eka atk-kurssi kurssiin Written use, engl kirjoittaminen.

Valitsin sen, kun halusin oppia.

Oli Word Star ja matriisiprintteri.

Sanooko sulle mitään.

Vaikeeta oli.

Normaalit ihmiset kirjoitti kynällä paperille.

Kaiken.

88-95, engl fil.

jätin enkun sivuaineeksi, otin uuden pääaineen.

Kielihissa ja kielioppi stage 2 oli kauheita.

Kuule, onko kielikeskus vielä? Kuin siellä latinaa ja italiaa (Giuseppe la Grassa)

Italia oli täyttä työtä, vaik harrastus. Oppikirja la lingua italiana per stranieri oli italiankielinen, ei suomea. Ts kaikki opetettiin italiaksi. La Grassa oli vaativa, inspiroiva, hyvä opettaja. Sisilialainen, puhui erin.om suomea.

Latina oli vaativaa Nuntii latiinii vai miten? tuli radiosta. opeteltiin kieoppia ja tekstejä.

Niissä seikkailivat muinaisrooman hemkilöt.

Luin mä viroakin kielikeskuksessa muuten.

oi niitä aikoja!

2003-2011. Suuntasin lopulta enemmän historian ja klassillisen arkeologian suuntaan. Merihistoriaakin tuli opiskeltua yhdessä vaiheessa sivuaineena ihan uteliaisuudesta. Matriisiprintterit muistan omilta yläasteen ajoilta ATK:sta.

En tiedä onko kielikeskus enää, mutta itse opiskelin siellä italiaa ja japania. Yksi omista latinan opettajista oli just tekemässä tuota Nuntii Latinii-ohjelmaa. Reijo Pitkäranta. Usein he ottivat lahjakkaimmat opiskelijatkin mukaan tekemään latinankielisiä uutisia. Vielä on Nuntii Latinii -lähetyksiä, mutta jatko luvattu vain ensi kevääseen.

Näin jälkeenpäin olen usein miettinyt, että nuo vuodet HY:ssä oli sitä elämän parasta aikaa. Sitä saattoi vain opiskella ja opiskella sielun kyllyydestä.

Niin se oli. Mä otin suomen kielen pääaineeksi.

Se sijaitsi päärak.

Legendaarisia opettajia.

Monet jo kuolleet.

Maija Vilkkumaan kanssa oltiin samalla vuosikurssilla ja samassa kielenhuoltoryhmässä. Luulin pitkään että Maija on Pilkkumaa!

Opettaja puhui niin epäselvästi.😂

Suomesta hauskimpia oli murteiden kurssi.

Jokainen piti lyhyen esitelmän ja luki näytetekstin. Hämeen murretta esitteli poika, joka puhui piinallisen hitaasti. Kaikki nauroivat, hämäläiset on oikeesti hitaita.

Näytetekstiäkin valui nauhalta 6 minsaa, karjalan ja vars.suomen murretta tuli sama pätkä 2-3 minsaa.

opettaja Silva Kiuru (itämurteet) hermostui, ja sanoi hämäläispojalle: "Nyt pitäisi kiirehtiä. Kohta loppuu aika". Poika: " Joo'. ja jatkoi yhtä verkkaan.

Se oli oikeesti hauskaa.

Näytetekstiä luki nauhalta verkkainen hämäläismies. Siinä kerrottiin sisävesialuksesta, joka oli kaatunut. "No. nyt. se...... kaatuu".

Mä nauran vieläkin, koko luokka hirnui.

Itä-suomalaiset on oikeasti vilkkaita, puhuu nopeasti ja paljon.

Se hämäläispoika oli ainoa, joka ei tiennyt miksi muut nauravat! Symppis.

Vierailija kirjoitti:

Nunc est bibendum, pede libero pulsanda tellum.

ita vero?

Arvaan italian pohjalta: Nyt on polkupyörä, tms, joku kaksin pendum= poljin?

Vapaa jalka työntää maata.

Eli potkulauta?

onko totta? Eikö totta?

Vierailija kirjoitti:

Nunc est bibendum, pede libero pulsanda tellum.

ita vero?

No itse surisin mielummin Kleopatraa... ja eikös sen pitäisi olla tellus, ei tellum.

Onko muinaiskreikalla ja nykykreikalla mitään yhteyttä?

Olen aloittanut nykykreikan opisk. harrastusmielessä ymmärtääkseni mitä sympaattiset kreetalaiset juttelevat.

Hyviä öitä, filologi.

Oli ilo jutella kanssasi.

Oliko se potkulauta?

Vierailija kirjoitti:

Latina oli vaativaa Nuntii latiinii vai miten? tuli radiosta. opeteltiin kieoppia ja tekstejä.

oi niitä aikoja!

Nuntii latini tulee edelleen radiosta ja sitä tekee mm. dosentti Reijo Pitkäranta, joka opetti latinaa yliopistossa pitkään. Olen itse ollut hänen luennoillaan joskus 1980-luvun alussa. Oi niitä aikoja, todellakin.

Hyvinhän Pitkärantakin on latinalla työllistynyt jo 50 vuotta, nytkin on jo eläkkeellä ja edelleen töitä Yle:ssä riittää. (Tämä kommentti sille joka edellä kommentoi ettei ala työllistä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Siis 8 otettiin sisään/vuosi?

Tosi vähän.

Kl. fil lukijat oli meidän nykykielten mielessä jotain taruolentoja: teistä oli kuultu, mut kukaan ei tuntenut ❤😀 no offence!

Enkku oli vier. kielistä suosituin.

Sisään oli vaikea päästä, jotain 15% pyrkijöistä pääsi.

Meillä oli paljon pakollisia pienryhmäkursseja.

Tietyt kurssit piti saada ekana vuotena alta pois. Jokainen teki itselleen lukujärjestyksen op. oppaan avulla. Kellä oli mikäkin sivuaine lisänä. Kursseille ilmoittauduttiin tiettynä päivänä. Aito paniikki!

Jos ei päässyt ryhmään, se oli itkun paikka.

ilm alkoi klo 9. Seminaarihuoneessa odottivt kansiot.

Portsu aukesi klo 8, jolloin jono siirtyi sisään. ulos muodostui jono 7 jälkeen.

Siellä seistiin joulukuussa nenät jäässä ilmoittautumassa kevään kursseille.

Jos pääsi kaikkiin ryhmiin, mikä helpotus!

Kääntämiset oli tärkeitä. Kaikki halusivat Andrew Chestermanin ryhmään. Hän oli guru.

Taitaa yhä elää.

Se määrä vaihteli vuosittain. Seuraavana vuonna taidettiin ottaa vain 7 latinaan ja 7 kreikkaan. Hakijoita kuitenkin riitti, joten sielläkin oli sisäänpääsy prosentti jotain alle 10 %. Itsellekään ei irronnut opiskelupaikka ekalla hakemisella. Aika moni alkoi opiskella sivuaineina jotain osaamista laajentavaa kuten italiaa, museologiaa, opettajaopintoja jne.

Mutta ihanaa! Taruolentoja! <3

Pienessä alassa ja laitoksessa oli se etu, että yleensä aina kaikki halukkaat mahtui mukaan kursseille ja joskus käytiin kurssit uudestaankin, koska opettajat oli niin mainioita ja haluttiin, että heilläkin on yleisöä. Ongelmia tuottivat just isommat pakolliset aineet kuten yleisen kirjallisuuden kurssit ja kielen tutkimuksen kurssit, joilla sai kilpailla paikoista just muiden filologien tai kirjallisuuden opiskelijoiden kanssa.

Tuo jonotus jäi kyllä itseltä väliin. WebOodissa sai ilmoittautua ja mahtui jonotuslistallekin. Siististi sisätiloissa kirjaston koneelta.

Aika moni luulee, että latinan opiskelija osaisi puhua latinaa kuten englantia, mutta ei siellä opetettu mitään käytännöllisiä arkifraaseja ja keskustelua, vaan mentiin ihan kielen historia, kielioppi ja sanasto edellä. Hieno kieli kyllä.

Kiva vaihtaa kuulumisia.

En tiedä mikä on weboodi.

Musta siinä ulkona jonottamisessa oli tunnelmaa. En tiedä oliko muilla vierailla kielillä mitkä systeemit.

Jos saan sanoa, enkun laitos oli vieraista kielistä eläväisin. Siellä oli hyvä meno, kivoja opettajia.

Ke iltaisin English Social Club kokoontui uudella.

Weboodi on yliopiston netin kautta käytettävä järjestelmä, jossa on mm. kurssit, ja niille ilmoittaudutaan suoraan sinne. 

Weboodissa myös tehdään vuosi-ilmoitus, eli ei tarvitse jonottaa enää syksyllä ilmoittautumaan kuten joskus 90-luvulla.

Lisäksi siitä saa suoraan nykyään opintorekisteriotteen, eli sitäkään ei tarvitse hakea mistään.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä öitä, filologi.

Oli ilo jutella kanssasi.

Oliko se potkulauta?

mikä v.m. on _pulsanda_?

Latinan vähäisestäkin taidosta on ollut hyötyä.

Tietty sä tunnet sen kokonaan eri tasolla.

Onko sulla minkä verran kollegoja Suomessa?

Teillä on tosi pienet piirit.

Meitä enkun lukijoita oli portsu pullollaan.

En muista enää monta uutta pääaineopiskelijaa otettiin vuodessa.

Hei mäkään en päässyt ekalla sisään enkkuun. puuttui yksi piste!

Suomeen pääsin. Olin jo 25 ja yo.opintoja paljon takana. Motivaatio oli korkea ja tiesin että on osattava just eikä melkein.

Lisänä olen opiskellut luonnontieteistä kursseja.