Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6577)
Vierailija kirjoitti:
Pullat uuniin pelkurit kirjoitti:
Kyseessä on vain samalainen tapahtuma kuin ruokailu tai ulostaminen. Elintoiminto ihmisen elämänkaaressa.
Hienoa että sinulle lapsi ja paskapökäle ovat samanarvoiset asiat. Omatkin pienokaises tuli varmaan väärästä reiästä
Sinua vain harmittaa koska hän voitti tämän keskustelun ja te hävisitte.
Pelkään parisuhdetta, loputtomia vaatimuksia, stressiä ja oman vapauden menettämistä. Pelottaa myös, että jälkeläiseni joutuisi kokemaan saman tuskan kuin minä koin nuoruudessani. En lisäänny koskaan.
Musiikkia korvilleni nämä julkiset ulostulot lasten määrän vähenemisestä. Kertoo vain siitä että miehillä alkaa olla vihdoinkin munaa sanoa "pitäkää tunkkinne!" kun yritetään vedota ties millä alhaisilla tekosyillä miksi pitäisi alkaa perheellisiksi. Eli juuri siksi typerykseksi joka töpehdittyään joutuu kaiken maksajaksi ja mahdollistajaksi.
1. Maailmassa on melkein 10 miljardia ihmistä ja planeetta on heidän toimestaan paskottu pilalle. En jaksa ymmärtää mihin tarkoitukseen ihmisiä tarvittaisiin miljardeja lisää? Milloin populaation kasvu loppuisi?
2. En ole koskaan ollut kiinnostunut lapsista. He ovat tylsiä ihmisiä. Hoivaaminen ei kiinnosta yhtään. Jos ympäristö olisi kunnossa, voisin harkita lasten hankintaa jos nainen hoitaisi lapsen lähes täysin - perinteiseen vanhaan tyyliin.
3. Pidän siitä, että minulla on elämässä resursseja, joita ei tarvitse käyttää lasten hoitoon.
Kavereiden kohdalla olen huomannut että lapsella nainen "loukuttaa" miehen. Ei pidä enää itsestään huolta ja valittaa kaikesta. Moni on kokenut että kyseessä ei ole enää sama nainen ja ero tulossa monella kuulemman kunhan lapsen ikä on sopiva. Tämän vuoksi en itse edes seurustele, koska tässä kolmenkympin kurvissa naisilla on vain lapsenkiilto silmissä.
Tuhkamunaisuus on se suurin ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Pullat uuniin pelkurit kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt sitä miten ihmiset tekee tikuista ristejä asian suhteen.
Eihän lisääntyminen ole ruokailua kummoisempi tapahtuma.
Sitä tapahtuu itsestään. Minulla on seitsemän jälkeläistä syntynyt ja yhtään en ole suunnitellut tai tehnyt mitään päätöksiä. Minusta on aika kummallista jeesustelua ja itsensä ylentämistä väittää että on päättänyt olla lisääntymättä tai että on suunnitellut hankkivansa lapsia ja siksi niitä nyt tuli.
Ei se pihakoivukaan asioi noin, vaan joka vuosi tulee uutta siementä.
Miten voitte tehdä niin luonnollisesta asiasta vaikeita?
Kyseessä on vain samalainen tapahtuma kuin ruokailu tai ulostaminen. Elintoiminto ihmisen elämänkaaressa.
Hassuita on että nyt tässä kyseisessä tapahtumassa tehdään tekemättä jättämisestä ylpeyden aihe.
Vähän sama kuin joku kehuskelisi ettei polta tupakkaa ja ei ole koskaan edes kokeillut.
Siis tekemättömyydellä nostetaan itseä jalustalle. Sama lasten hankinnan kanssa.
Kehuskellaan ettei olla päästy parittelemaan. Ihmettelen aina tätä.
Kun meillä luterilaisuudessa on perinteisesti kunnioitettu tekemisen mentaliteettia.
Ei tekemättömyyksiä.
Minulla on Ruotsissa kaksi lasta, Norjassa yksi ja suomessa neljä.
Sitten löytyy vielä muutama kysymysmerkki Berliinistä. Viime vuonna tuli fb-viestiä mahdollisesta kuopuksesta. Täysin itsestään syntyneitä. Ei siitäkään voi itseä kehua mitenkään tai että olisin jättänyt osallistumatta paritteluun mitenkään. Hedelmöitys tapahtuu tai ei tapahdu ja alkio kehittyy jos päättää kehittyä olosuhteiden antaessa mahdollisuuden sille.
Ei siinä tavallaan minulla ole mitään virkaa tai suunnitelmallisuutta.
Näissä keskusteluissa haisee sellainen elämänpelko. Pelkäätte selvästi elämää.
Totta tuo ihmisen ylimielisyys pelkän ehkäisyn oivaltamisesta. Vähän sama kuin ylpeä runkkari.
Ei mikään muu eliö tällä planeetalla tee lisääntymisestä tai parittelusta niin isoa numeroa. Se on yksi elintoiminto muiden ohessa.
Harva eliö tällä planeetalla joutuu huolehtimaan yhtä pitkään ja yhtä paljon jälkeläisistään, kuin ihminen. Ei tarvitse norsuemon käydä töissä ja kuskata lastaan ensin tarhaan ja sitten kouluun.
Ja ihmislapsi tarvitsee myös kasvatuksen jota ei varmaan hyttysen lapsi tarvitse.
On todella typerää verrata ihmislasta syömiseen tai ulostamiseen. Vai elätätkö ja kasvatat paskaakin seuraavat 18v?
Ihminen kun parittelee, voi tuloksena olla lapsi, joka ei ole läpihuutojuttu. Se ei ole yksi elintoiminta muiden ohessa, vaan uusi elämä, josta sinä olet vastuussa.
Mietin vaan niitä hedelmöittyämättä jääneitä munasoluja, voi piruparat.
Vierailija kirjoitti:
Pullat uuniin pelkurit kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt sitä miten ihmiset tekee tikuista ristejä asian suhteen.
Eihän lisääntyminen ole ruokailua kummoisempi tapahtuma.
Sitä tapahtuu itsestään. Minulla on seitsemän jälkeläistä syntynyt ja yhtään en ole suunnitellut tai tehnyt mitään päätöksiä. Minusta on aika kummallista jeesustelua ja itsensä ylentämistä väittää että on päättänyt olla lisääntymättä tai että on suunnitellut hankkivansa lapsia ja siksi niitä nyt tuli.
Ei se pihakoivukaan asioi noin, vaan joka vuosi tulee uutta siementä.
Miten voitte tehdä niin luonnollisesta asiasta vaikeita?
Kyseessä on vain samalainen tapahtuma kuin ruokailu tai ulostaminen. Elintoiminto ihmisen elämänkaaressa.
Hassuita on että nyt tässä kyseisessä tapahtumassa tehdään tekemättä jättämisestä ylpeyden aihe.
Vähän sama kuin joku kehuskelisi ettei polta tupakkaa ja ei ole koskaan edes kokeillut.
Siis tekemättömyydellä nostetaan itseä jalustalle. Sama lasten hankinnan kanssa.
Kehuskellaan ettei olla päästy parittelemaan. Ihmettelen aina tätä.
Kun meillä luterilaisuudessa on perinteisesti kunnioitettu tekemisen mentaliteettia.
Ei tekemättömyyksiä.
Minulla on Ruotsissa kaksi lasta, Norjassa yksi ja suomessa neljä.
Sitten löytyy vielä muutama kysymysmerkki Berliinistä. Viime vuonna tuli fb-viestiä mahdollisesta kuopuksesta. Täysin itsestään syntyneitä. Ei siitäkään voi itseä kehua mitenkään tai että olisin jättänyt osallistumatta paritteluun mitenkään. Hedelmöitys tapahtuu tai ei tapahdu ja alkio kehittyy jos päättää kehittyä olosuhteiden antaessa mahdollisuuden sille.
Ei siinä tavallaan minulla ole mitään virkaa tai suunnitelmallisuutta.
Näissä keskusteluissa haisee sellainen elämänpelko. Pelkäätte selvästi elämää.
Totta tuo ihmisen ylimielisyys pelkän ehkäisyn oivaltamisesta. Vähän sama kuin ylpeä runkkari.
Ei mikään muu eliö tällä planeetalla tee lisääntymisestä tai parittelusta niin isoa numeroa. Se on yksi elintoiminto muiden ohessa.
Mitä vikaa runkkaamisessa?
Voittaa vaimon.
-ylpeä runkkari
Oma näkemys kirjoitti:
Kavereiden kohdalla olen huomannut että lapsella nainen "loukuttaa" miehen. Ei pidä enää itsestään huolta ja valittaa kaikesta. Moni on kokenut että kyseessä ei ole enää sama nainen ja ero tulossa monella kuulemman kunhan lapsen ikä on sopiva. Tämän vuoksi en itse edes seurustele, koska tässä kolmenkympin kurvissa naisilla on vain lapsenkiilto silmissä.
Voi luoja miten keskenkasvuista porukkaa!!!
Vai loukuttaa nainen miehen lapsella. Kaikenlaisia miehiä sitä joku lapselleen isäksi huolii.
Tietenkään nainen ei ole enää sama kun lapsi syntyy. Hänestä kun tulee äiti ja miehestä pitäisi tulla isä, mutta näin ei ole tainnut kavereillesi tapahtua. he ovat jatkaneet poikamiehen elämää ja ihmettelevät, kun nainen on muuttunut lapsen saannin jälkeen!
Mies ei taida aina ymmärtää, mitä isänä oleminen on. Silloin on tärkeämpi se pieni vauva, kuin se oma karvainen napa. Vastasyntynyt kun ei pärjää ilman vanhempien apua. He pitävät lapsen hengissä.
Se on silloin tärkein tehtäva vanhemmilla. Ei poikein kanssa kaljalla hyppääminen.
Ja ei ne naisten silmät enää kiilu lapsentekointoa. En tiedä yhtään nuorta naista, joka haluaisi lapsia. Ennenkään naisen silmät eivät kiiluneet lapsenteko intoa vaan enemmänkin pelkoa siitä, että tulevat raskaaksi.
Ei naiset ennenkään halunneet lapsia, niitä vain tuli, koska ei ollut ehkäisyä. Nyt on, eikä naiset enää tee lapsia.
Suuri syy on nykymiehet, jotka eivät pysty vastuuseen, mitä perheen perustaminen vaatii.
Eikä siihen kyllä ennenvanhaankaan kaikki miehet kyenneet. Luuserimiehiä on ollut aina ja naiset siitä maksaneet.
Ihan hyvä vaa, tää on niin syöpänen kansa muutenkin. Ja hei, voidaanha me aina ottaa tänne lisää ählyjä ja kaikkia sellaisia. Kyllä ne lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullat uuniin pelkurit kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt sitä miten ihmiset tekee tikuista ristejä asian suhteen.
Eihän lisääntyminen ole ruokailua kummoisempi tapahtuma.
Sitä tapahtuu itsestään. Minulla on seitsemän jälkeläistä syntynyt ja yhtään en ole suunnitellut tai tehnyt mitään päätöksiä. Minusta on aika kummallista jeesustelua ja itsensä ylentämistä väittää että on päättänyt olla lisääntymättä tai että on suunnitellut hankkivansa lapsia ja siksi niitä nyt tuli.
Ei se pihakoivukaan asioi noin, vaan joka vuosi tulee uutta siementä.
Miten voitte tehdä niin luonnollisesta asiasta vaikeita?
Kyseessä on vain samalainen tapahtuma kuin ruokailu tai ulostaminen. Elintoiminto ihmisen elämänkaaressa.
Hassuita on että nyt tässä kyseisessä tapahtumassa tehdään tekemättä jättämisestä ylpeyden aihe.
Vähän sama kuin joku kehuskelisi ettei polta tupakkaa ja ei ole koskaan edes kokeillut.
Siis tekemättömyydellä nostetaan itseä jalustalle. Sama lasten hankinnan kanssa.
Kehuskellaan ettei olla päästy parittelemaan. Ihmettelen aina tätä.
Kun meillä luterilaisuudessa on perinteisesti kunnioitettu tekemisen mentaliteettia.
Ei tekemättömyyksiä.
Minulla on Ruotsissa kaksi lasta, Norjassa yksi ja suomessa neljä.
Sitten löytyy vielä muutama kysymysmerkki Berliinistä. Viime vuonna tuli fb-viestiä mahdollisesta kuopuksesta. Täysin itsestään syntyneitä. Ei siitäkään voi itseä kehua mitenkään tai että olisin jättänyt osallistumatta paritteluun mitenkään. Hedelmöitys tapahtuu tai ei tapahdu ja alkio kehittyy jos päättää kehittyä olosuhteiden antaessa mahdollisuuden sille.
Ei siinä tavallaan minulla ole mitään virkaa tai suunnitelmallisuutta.
Näissä keskusteluissa haisee sellainen elämänpelko. Pelkäätte selvästi elämää.
Totta tuo ihmisen ylimielisyys pelkän ehkäisyn oivaltamisesta. Vähän sama kuin ylpeä runkkari.
Ei mikään muu eliö tällä planeetalla tee lisääntymisestä tai parittelusta niin isoa numeroa. Se on yksi elintoiminto muiden ohessa.
Mitä vikaa runkkaamisessa?
Voittaa vaimon.
-ylpeä runkkari
Jo on ollut surkea vaimo, jos runkkaaminen sen voittaa.....
Ihmiset ei enää osaa rakastaa ja rakastella, kun käteen vetäminen voittaa toisen ihmisen läheisyyden ja lämmön.
Toki mies, joka kokee runkkaamisen parempana kuin panon, on varmaan itsekin niin surkea sängyssä, ettei nainen jaksa sytyä ja pakkopullaahan siitä silloin tulee. Parempi miehen verää käteen, kun kiusata vaimoa huonolla seksillä. Sitä ei jaksa vanha erkkikään.
Täytyy todeta vielä eräs syy. Pitkän elämäni aikana en ole koskaan kohdannut onnellista lapsiperhettä. Ehkä sellainen yksisarvinen jossain elää?
Ne jotka pystyy lisääntymään on häiriintyneitä.
Naisten kovat ulkonäkövaatimukset mieheltä, johon on yhdistetty vaatimus monogamiasta, hyvästä isyydestä, tyylikkyydestä ja ikuisesta nuoruudesta. Ei varmaan kauhean vaikea arvata, ettei tuollaisia miehiä kovin montaa Suomesta löydy.
Mitäpä matalapalkkainen mies lapsilla kun valtiokaan ei kunnon kehtorahaa niistä maksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älykäs lisääntyy aina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullat uuniin pelkurit kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt sitä miten ihmiset tekee tikuista ristejä asian suhteen.
Eihän lisääntyminen ole ruokailua kummoisempi tapahtuma.
Sitä tapahtuu itsestään. Minulla on seitsemän jälkeläistä syntynyt ja yhtään en ole suunnitellut tai tehnyt mitään päätöksiä. Minusta on aika kummallista jeesustelua ja itsensä ylentämistä väittää että on päättänyt olla lisääntymättä tai että on suunnitellut hankkivansa lapsia ja siksi niitä nyt tuli.
Ei se pihakoivukaan asioi noin, vaan joka vuosi tulee uutta siementä.
Miten voitte tehdä niin luonnollisesta asiasta vaikeita?
Kyseessä on vain samalainen tapahtuma kuin ruokailu tai ulostaminen. Elintoiminto ihmisen elämänkaaressa.
Hassuita on että nyt tässä kyseisessä tapahtumassa tehdään tekemättä jättämisestä ylpeyden aihe.
Vähän sama kuin joku kehuskelisi ettei polta tupakkaa ja ei ole koskaan edes kokeillut.
Siis tekemättömyydellä nostetaan itseä jalustalle. Sama lasten hankinnan kanssa.
Kehuskellaan ettei olla päästy parittelemaan. Ihmettelen aina tätä.
Kun meillä luterilaisuudessa on perinteisesti kunnioitettu tekemisen mentaliteettia.
Ei tekemättömyyksiä.
Minulla on Ruotsissa kaksi lasta, Norjassa yksi ja suomessa neljä.
Sitten löytyy vielä muutama kysymysmerkki Berliinistä. Viime vuonna tuli fb-viestiä mahdollisesta kuopuksesta. Täysin itsestään syntyneitä. Ei siitäkään voi itseä kehua mitenkään tai että olisin jättänyt osallistumatta paritteluun mitenkään. Hedelmöitys tapahtuu tai ei tapahdu ja alkio kehittyy jos päättää kehittyä olosuhteiden antaessa mahdollisuuden sille.
Ei siinä tavallaan minulla ole mitään virkaa tai suunnitelmallisuutta.
Näissä keskusteluissa haisee sellainen elämänpelko. Pelkäätte selvästi elämää.
Tunnut todellakin suhtautuvan lisääntymiseen samalla tavoin kuin muihin elintoimintoihin eli kun pökäle on pullahtanut ulos, sen voi vain huuhtoa viemäriin. Kunhan nyt elatusrahat maksaa. Useimmilla miehillä ei varmaan sinänsä olisi mitään tuollaista luonnollisuutta vastaan, mutta suurimmalla ei vain ole siihen varaa. Lisäksi yhteiskunnan mielestä tuollainen täysin luonnollinen toiminta on jotenkin moraalisesti arveluttavaa eli sosiaalinen painekin mutkistaa asioita.
Juuri tuota tarkoitin kun kirjoitin elämän pelkäämisestä.
Yksi suurin pelkuruus elämää kohtaan on tehdä syntymisestä ja parittelusta elämää suurempi teatteri.
Kyseessä on vain elintoiminto ja täysin luonnollinen jokapäiväinen asia.
Ei mikään vakava asia.
Teikäläiset elää elämää save\load tyylillä polvet tutisten. Kuvittelette että elämässä tulee valintoja ja että asioihin voi vaikuttaa. Aivojen laskentakapasiteetti ei nyt vaan riitä laskelmointiin. Laskelmoiva elämäntyyli häviää aina spontaanille tavalle toimia. Laskelmoiva tapa on pelkureiden tapa ja osittain se voi säästää hengen. Laskelmoiva ei välttämättä kokeile rohkeasti erilaisia ruokalajeja ja tämä ominaisuus on sitten säilyttänyt erilaisilta myrkytyksiltä.
Toisaalta laskelmoiva on aina helposti arvattavissa. Se häviää aina spontaanille toiminnalle.
Laskelmointiin liittyy myös aina usein älykkyyttä, mutta älykkyys tappaa itsensä ehkäisyllä, se tuhoaa itsensä kehittämillä ydinaseilla.
Älykkyys periytyy lapsille.
Tyhmä ei lisäänny vaikka mitä perustelisi. Tyhmällä ei ole tulevaisuudessa näyttöä tai jälkipolvea todistamassa valintansa älykkyyttä.
Joku voi ehkä laskelmoidakin liikaa, mutta useimmiten lisääntymisen väittely johtuu halusta välttyä perhe-elämän aiheuttamalta vitutukselta. Mikään ei ole niin yksinkertaista kuin vitutus. Myöskään ympäröivän yhteiskunnan vaikutus ei ole laskelmointia, vaan tosiasia. Aniharvalla miehellä on mahdollisuus toteuttaa itseään kylvämällä siemeniään ympäriinsä. Siihen tarvitaan rutkasti pelimerkkejä. Muut miehet joutuvat tyytymään yhden tai korkeintaan muutaman kumppanin siementämiseen ja perhehelvettiin, jota kutsutaan "aloilleen asettumiseksi". Kaikilla ei tietysti ole mahdollisuutta edes tähän.
Ai oman lauman perustaminen on perhehelettiä?
Täysin normaali oikean terveen miehen toiminto.
Siis jos mies on laumanjohtajan ainesta.
Voi olla että palvelija tai entisajan orjamies on samaa mieltä kuin sinä.
Eli defenssinä koetaan helvettinä ja suurena pelottavana vastuuna perustaa lauma ja johtaa sitä.
Sun kaltaisella voi olla niin että sun turva on että mä käsken sua.
Palvelija ja orja ovat erittäin osuvia termejä kuvaamaan nykymiehen osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullat uuniin pelkurit kirjoitti:
Kyseessä on vain samalainen tapahtuma kuin ruokailu tai ulostaminen. Elintoiminto ihmisen elämänkaaressa.
Hienoa että sinulle lapsi ja paskapökäle ovat samanarvoiset asiat. Omatkin pienokaises tuli varmaan väärästä reiästä
Sinua vain harmittaa koska hän voitti tämän keskustelun ja te hävisitte.
Vaikea sanoa tuohon mitään, kun kirjoittajan esittämät väitteet jäävät "hieman" hämäriksi. Jokaisen kynnelle kykenevän miehen pitäisi siis kylvää siementään mahdollisimman avokätisesti ja mahdollisimman monelle naiselle? Mikäs siinä, mutta suurimmalle osalle miehistä vaatimus kuulostaa lähinnä vittuilulta.
Hienoa että sinulle lapsi ja paskapökäle ovat samanarvoiset asiat. Omatkin pienokaises tuli varmaan väärästä reiästä