Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mies on yli kolmekymppinen, mutta haluaa vapaa-ajallaan vaan pelata x-boxia kavereidensa kanssa ja käydä keikoilla. Kolme vuotta ollaan oltu yhdessä ja lapsista on puhuttu, mutta itsekin olen saanut vastaukseksi vaan tätä "kattellaan" -osastoa. Mies myös tuntuu kuvittelevan että jos lopetettais ehkäisy, pamahtaisin paksuksi saman tien eikä tajua, että hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen voi kestää kuukausia, ennen kun menkat palautuu normaaliksi ja raskautuminen on edes mahdollista. Joku mies äsken fiksusti ylempänä sanoikin, ettei miehille opeteta oikein koskaan lisääntymisterveyttä koskevia asioita. Miksei? Tähän voisi tulla ihan kansallisella tasolla joku muutos jos kerran synnytystalkoita vingutaan!
Miksi kortsun käyttö aikuisille ihmisille tuntuu olevan niin vaikea ja vieras asia ehkäisymuotona?
Tätä minäkin ihmettelen. Jokainen ystävistäni syö e-pillereitä sen takia, ettei poikaystävän tarvitse käyttää kumia. Mikä siinä kumin käytössä on niin vaikeaa? En itse alkaisi syömään hormoneja miehen takia.
Itse kokeilin teininä yhdistelmäpillereitä (e-pllerit ei sopineet migreenin takia) ja jouduin jättämään ne puolen vuoden käytön jälkeen, kun tunteet heitteli niin rajusti, ettei arjesta tullut mitään. Itkin ja raivosin milloin millekin, täysin syyttä ja varoittamatta. Säikäytin itsenikin. Sitten tajusin, etten ala mitään hormoneja syömään ehkäisynä. Kortsua olen nuorempana käyttänyt jos jotain satunnaisia baarituttavuuksia on ollut ja nyt, pidemmässä parisuhteessa, harrastamme keskeytettyä yhdyntää ja olemme erityisen varovaisia ovulaation aikaan. Lapsista on kyllä puhuttu eikä se mikään katastrofi olisi jos vahinko nyt sattuisi, mutta vuoden verran molemmat haluaisi vielä olla ihan kahdestaan. :) Mutta tuo, että naisten pitäisi sotkea oma hormonitasapainonsa sen vuoksi, että miehet ei tykkää kondomeista, on todella epäreilua. Voisivat opetella tykkäämään jos kerran seksistä niin pitävät!
Ompas hölmöjä miehiä teillä. Kyllä miehet ovat ihan tietoisia perusasioista. Sitten taas on ihan luonnollista että mies ei sitä kumia halua käyttää. Ei tunnu mikään miltään. Ja luonnollista on myös naisten hoitaa ehkäisy kun kerran ovat niitä jotka tulevat raskaaksi. Ei oma tyttöystävä mistään e-pillereistä valita eikä kellään nyt herranjumala kuukausia ole menkat sekaisin jos noiden syömisen lopettaa!!
Hohhoijaa taas. Miten syvällisesti mies edes voi ymmärtää naisen kuukautiskierron ja hormonitoiminnan yksilöllisyyttä kun ei edes omista niitä värkkejä, mitä asia koskee? Monilla kestää monta kuukautta ennen kuin oma kierto tasaantuu sen jälkeen kun on vuosia popsinut e-pillereitä. Nämä on siis HORMONEJA, ellet sattunut ymmärtämään. Siitä en naisena tiedä, kuinka "luonnollista" miesten kondomi-inho on, mutta itsekästä kyllä. Miehellä on yhtälainen vastuu huolehtia ehkäisystä ellei halua isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolten välillä on tässä melko erilaiset roolit vaikka tasa-arvoa korotetaankin joka paikassa.
Katselimme vaimoni kanssa tätä Bachelorette Suomi -ohjelmaa. 35-vuotias kaunis ja älykäs nainen joka on yhä sinkku. Hänelle tuodaan toistakymmentä valikoitua ja kiinnostunutta miestä ja yksikään näistä ei lopulta kelvannut hänelle. Lapsen hän haluaisi, mutta ei ole vielä tähän päivään mennessä löytänyt täydellistä kumppania siihen. Onkohan hän valmis kompromisseihin missään asiassa?
Vaimoni ei ole täydellinen vaikka onkin se maailman ihanin ihminen. Hän on monessa suhteessa täysin erilainen kuin minä ja tämä aiheuttaa ylimääräistä vaivaa tai harmia elämäämme. Toisaalta pystyn rehellisesti sanomaan että hän on täydellinen minulle ja tiedän jo rakastavani häntä elämän loppuun asti.
Miksi tuon ikäluokan naiset ovat noin vaativia? Tasa-arvoa toitotetaan joka paikassa ja mikään ei tunnu riittävän tässä suhteessa. Parisuhde ei kelpaa mutta nainen kertoo silti käyvänsä pikapanoilla ex-miestensä luona. Ketä vakavasti otettavaa miestä tuollainen XXXXXX edes kiinnostaisi?
Tuossa voi jo ikäkin vaikuttaa siihen, että ei ihastu enää niin helposti. Nuorena kumppani löytyy helposti vaikka ei oltaisi niin yhteensopiviakaan, mutta aikuistuessa hormonit ei hyrrää enää samalla tavalla. Vaikka tapaisi oikeasti hyvännäköisen ja järjellä kaikin puolin kelpo ihmisen, niin silti voi käydä niin että tunnepuolella ei vain enää tapahdu mitään. Varmasti kaikilla ei ole näin, mutta omasta mielestäni tämän vanhemman iän tunne-elämä on jopa vähän tylsää, kun mikään ei oikein enää säväytä (ukon sentään hommasin nuorena joten se ei ole ongelmana).
Outoja miehiä monella. Ei oma mieheni ole valittanut vaikka kumia pitää käyttääkin, hänelle oma terveyteni on tärkeämpää kuin se , että käyttäisin e-pillereitä tms. ehkäisyä joka ei minulle sovi.
Ei tänne uskalla lapsia hankkia. Aivan liian turvaton maa. Ehkä Puolaan, Venäjälle tai Unkariin, mutta ei tänne.
Monasti voi olla syy mukavuudenhalu, mutta useimmiten se voi olla taloudellinen. Miehillä myös ei ole samanlaista ikärajoitusta kuin naisilla, sillä vanhempikin mies voi nuoremman naisen kanssa saada lapsen.
Syitä on monia. Voihan nykyisin ihmisillä elämä olla niin hedonistista, ettei se jälkikasvun hankkiminen tule kuuloonkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mies on yli kolmekymppinen, mutta haluaa vapaa-ajallaan vaan pelata x-boxia kavereidensa kanssa ja käydä keikoilla. Kolme vuotta ollaan oltu yhdessä ja lapsista on puhuttu, mutta itsekin olen saanut vastaukseksi vaan tätä "kattellaan" -osastoa. Mies myös tuntuu kuvittelevan että jos lopetettais ehkäisy, pamahtaisin paksuksi saman tien eikä tajua, että hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen voi kestää kuukausia, ennen kun menkat palautuu normaaliksi ja raskautuminen on edes mahdollista. Joku mies äsken fiksusti ylempänä sanoikin, ettei miehille opeteta oikein koskaan lisääntymisterveyttä koskevia asioita. Miksei? Tähän voisi tulla ihan kansallisella tasolla joku muutos jos kerran synnytystalkoita vingutaan!
Miksi kortsun käyttö aikuisille ihmisille tuntuu olevan niin vaikea ja vieras asia ehkäisymuotona?
Tätä minäkin ihmettelen. Jokainen ystävistäni syö e-pillereitä sen takia, ettei poikaystävän tarvitse käyttää kumia. Mikä siinä kumin käytössä on niin vaikeaa? En itse alkaisi syömään hormoneja miehen takia.
Itse kokeilin teininä yhdistelmäpillereitä (e-pllerit ei sopineet migreenin takia) ja jouduin jättämään ne puolen vuoden käytön jälkeen, kun tunteet heitteli niin rajusti, ettei arjesta tullut mitään. Itkin ja raivosin milloin millekin, täysin syyttä ja varoittamatta. Säikäytin itsenikin. Sitten tajusin, etten ala mitään hormoneja syömään ehkäisynä. Kortsua olen nuorempana käyttänyt jos jotain satunnaisia baarituttavuuksia on ollut ja nyt, pidemmässä parisuhteessa, harrastamme keskeytettyä yhdyntää ja olemme erityisen varovaisia ovulaation aikaan. Lapsista on kyllä puhuttu eikä se mikään katastrofi olisi jos vahinko nyt sattuisi, mutta vuoden verran molemmat haluaisi vielä olla ihan kahdestaan. :) Mutta tuo, että naisten pitäisi sotkea oma hormonitasapainonsa sen vuoksi, että miehet ei tykkää kondomeista, on todella epäreilua. Voisivat opetella tykkäämään jos kerran seksistä niin pitävät!
Nääh, parisuhteessa aito limakalvokontakti tai ei mitään. Kortsut on sinkkuelämää varten. Nehän huonontavat naisenkin nautintoa.
Vasektomia mielummin, kuin jatkuvaa b-luokan kumiseksiä vuosikausia kestävässä suhteessa. Jos penskoja haluaa myöhemmin on olemassa 100e/vuosi maksavia spermapankkeja. Hyvä tallentaa nuorta elinvoimaista kamaa talteen jos haluaakin isäksi vanhempana miehenä. Eikä pääse yksikään akka varmasti kusettamaan sitä ennen itseään raskaaksi :)
Kyllä ehkäisyasiat parisuhteessa ovat molempien asia. Jos nainen on ok pillerien syönnin kanssa niin eipä siinä mitään. Oma avopuolisoni ei noita halua syödä, koska hormonitoiminta menee niin sekaisin ja vaikuttaa ihan mielialaankin. Minun osani on kunnioittaa tätä päätöstä ja totta kai naiseni terveys ja hyvinvointi menee oman nautintoni edelle. Harjoitamme myös keskeytettyä yhdyntää, omastakin mielestä kortsut kuuluvat satunnaispanoille. Hyvin on jo kolme vuotta toiminut ehkäisynä! Lapsia emme halua taloudellisista syistä ainakaan vielä, mutta ehkä joskus sitten. Tästäkin on käyty keskusteluja ja molemmat ovat samaa mieltä, että lapsi ei ole ajankohtainen. Kannattaa yrittää hakeutua sellaiseen suhteeseen, missä arvot kohtaavat myös näiltä osin. Tästäkin ketjusta huomaa, miten suurta mielipahaa erilaiset toiveet lapsista aiheuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Luottamus ja ymmärrys miesten ja naisten välille pitää palauttaa, heti.
Naiset ja miehet on laitettu keinotekoiseen sotatilaan keskenämme, olemme etääntyneet toisistamme.
Syy on uusvasemmistolaisen intersektionaalisen feminismin, jonka mukaan emme ole yksilöitä, ihmisiä, vaan kuulumme erilaisiin ryhmiin, jotka ovat joko sorrettuja tai sortajia.
Tämä propaganda on myrkyttänyt luottamusta, jonka pohjalta syntyy rakkaus, avioliitto ja perhe.
Eläköön miesten ja naisten erilaisuus, yhdessä olemme enemmän.
Tasa-arvo on pisimmällä maamme historiassa ja sukupuolet ovat ajautuneet yhä kauemmaksi toisistaan :( En muista, että tällaista avointa halveksuntaa ja jopa vihaa olisi ennen esiintynyt lähellekään samassa määrin kuin nykyään.
Toinen silmiinpistävä asia on se, että pohjoismaissa eli maailman tasa-arvoisimmissa maissa, ovat työmarkkinat kaikkein erityneimmät naisten/miesten töihin, vaikka valinnan pitäisi olla täysin yksilön omissa käsissä.
Ei vaan jaksa. Kuulostaa todella työläältä, ja on koko loppuelämää koskeva valinta. Ei enää koskaan omaa rauhaa. Olen täysin normaali kolmekymppinen nuorimies. Käyn hyväpalkkaisessa työssä, asunut yli 10v saman avopuolison kanssa, ja kaikki edellytykset on kohdallaan. Mutta ei vaan jaksa. Ainoa syy lapsen hankkimiseen olisi velvollisuudentunne isänmaata kohtaan sekä ajatus siitä, että ehkä se lapsi pitäisi kuitenkin tehdä ennen kuin on liian myöhäistä. Olen myös usein kuullut, että sen lapsen saamisen hienouden kokee vasta sitten kun se lapsi on. Ettei sitä etukäteen pysty ymmärtämään miten pyyteettömästi sitä omaa lasta voi rakastaa. Uskon nämä biologiset jutut ihan 100%, että jos lapsen tekisin, niin ymmärtäisin.
Mutta kun en jaksa. Pelaan mieluummin nettipelejä ja olen rauhassa. Nytkin tekee tiukkaa, että jaksetaan avopuolison kanssa pitää edes koti siistinä. En edes biletä saati matkustele mitenkään holtittomasti, että lapsen saaminen rajottaisi sillä tavalla elämää. Olen varmaan aikamme tuotos, laiska ja saamaton.
En haluais loukata niitä harvoja ihania miehiä jotka tekevät parhaansa, enkä sano että naisetkaan viattomia mutta:
Enimmistö miehistä laiskoja, itsekkäitä paskiaisia.. Haluavat seksiä muttei vahingossakaan koita tyydyttää naisia, ruikuttaa jos ei saa suikkuja tai persettä tai mikä fetissi milloinkaan vaikkei tee vastapalvelusta milloinkaan. Jos nainen vihjailee tyytymättömyyttä menee kyvyt vielä huonommiks ja nainen saa taas tehdä enemmän työtä korjaessa ja lohduttaessa.
Enemmistö tosi surkeita isän roolissa, saavat vaihdettua yhden vaipan ja heti yleisö hurraa ja kehuu hyväks. En tiiä miten paljon saa syyttää kasvatusta ja edellisen sukupolvien esimerkkiä tästä, mutta hyviä isähahmoja ollut harvalla.
Saattaa luvata tekevänsä sitä tätä tota ennen syntymää mutta eristää ittensä ryyppäämään ja pelaamaan kamujen kanssa, pornoa selailemaan ovi vaan kiinni ettei kuuluis lapsi ääniä heti kuin apu ois eniten kaivattu.
Valittavat ettei saa huomiota enää kun lapset vie äidin kaikki energia ja aika. se että jos auttaisivat välillä hoidossa antais puolisolle aikaa miehellekin, ja antais syytä olla muuta kuin vihainen,petynyt ja väsynyt tän käytökseen ei mee perille näitten miesten kalloon millään.
Enimmistö valittaa miten kivaa oli kamujen kanssa ennen vauvoja vaikkei ole luopunut mistään, vieläkin ryyppäilee, pelailee, ottaa töitten jälkeen rennosti ja laiskottelee viikonloppuisin, ihan omasta laiskuudesta kiinni ettei mee kavereita moikkaamaan. Äiti sen sijaan joutuu karsimaan kaikki huonot tavat, ei tupakkia, ryyppäämistä, harrastuksia ulkona tai kotona, ei kavereita ehdi tavata, ei leffoja tai pelejä jos haluaa jaksaa kaikkea hoitaa seuraavanakin päivänä. Vaikka töissä kävis niin kummiskin joutuu lapsia, miestä ja kotia hoitaa. Ja voi helvetti jos ei jaksa itteä siistiä ja kunnossa pitää! Pakkohan miehen äkkiä päästä siitä helvetistä eroon ainakin parilla syrjähypyllä jos ei eroon kokonaan pääse!
Kaukana on miesten ja naisten tasa-arvo kotona ja työelämässä. Käytännössä menee aina niin, että äidit jää kotiin niin pitkäksi aikaa kuin vain rahaa tulee (jotkut toki omasta tahdostaan). Kun palaat työmarkkinoilla vuosien kuluttua, olet auttamattomasti, ja joskus lopullisesti, ulalla. Poikkeuksena jotkut naisvaltaiset (hoito)alat. Ja miehien vastuunottokyvystä- jos et jää yh:ksi, saat hoitaa lopun elämääsi sekä jälkikasvua että miestä - sängyssä, keittiössä, siivoamalla jne. Nipistä omista unelmistasi, toiveistasi, seksuaalisuudestasi ja elintasostasi vuosikymmeniä. Lopussa kiitos seisoo, jos elämää riittää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ehkäisyasiat parisuhteessa ovat molempien asia. Jos nainen on ok pillerien syönnin kanssa niin eipä siinä mitään. Oma avopuolisoni ei noita halua syödä, koska hormonitoiminta menee niin sekaisin ja vaikuttaa ihan mielialaankin. Minun osani on kunnioittaa tätä päätöstä ja totta kai naiseni terveys ja hyvinvointi menee oman nautintoni edelle. Harjoitamme myös keskeytettyä yhdyntää, omastakin mielestä kortsut kuuluvat satunnaispanoille. Hyvin on jo kolme vuotta toiminut ehkäisynä! Lapsia emme halua taloudellisista syistä ainakaan vielä, mutta ehkä joskus sitten. Tästäkin on käyty keskusteluja ja molemmat ovat samaa mieltä, että lapsi ei ole ajankohtainen. Kannattaa yrittää hakeutua sellaiseen suhteeseen, missä arvot kohtaavat myös näiltä osin. Tästäkin ketjusta huomaa, miten suurta mielipahaa erilaiset toiveet lapsista aiheuttavat.
Isoäitini on kertonut, että molemmat hänen lapsistaan syntyivät, vaikkei ollut lapsitoiveita ja käytössä oli keskeytetty yhdyntä.
Kuka mies haluaa käydä oikeutta lapsista ja sen jälkeen maksaa elatusmaksuja
Täällä on kyllä todella paljon naisille katkeroituneita miehiä. Miksi niin moni heti olettaa, että lasten teko johtaa automaattisesti miehen nöyryytykseen, eroon ja maksajaksi joutumista?
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kyllä todella paljon naisille katkeroituneita miehiä. Miksi niin moni heti olettaa, että lasten teko johtaa automaattisesti miehen nöyryytykseen, eroon ja maksajaksi joutumista?
Koska 85 prosenttia avioliitoista päätyy eroon, jossa lapset jää naiselle ja mies jää maksumieheksi?
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itse olenkin lapseton mies, niin miesten ajattelumaailmaa sen verran tuntevana uskaltaisin arvella, että monissa tapauksissa, joissa mies lykkää lapsenhankintaa loputtomiin aina uusilla syillä, on perimmäisenä syynä se, ettei halua lasta todellisuudessa ollenkaan. Siis joko ei nykyisen naisensa kanssa tai sitten ei kenenkään naisen kanssa. Ei vain uskalla sanoa sitä naiselle ilmeisesti suhteen loppumisen pelossa ja sen pelossa, ettei löydä uutta naista. Paskaahan tuollainen käytös on, mutta osa miehistä on paskoja. Itsekään en todennäköisesti koskaan halua lapsia, mutta jos minulla olisi nainen, niin toisin tämän asian kyllä melko pian esille. Kyseessä on asia, josta en voi vain vaieta.
No varmasti.Jos jokainen mies sanoisi totuuden lastenhankinnasta naiselle heti suhteen alussa,se juttu loppuisi alkuunsa.
Suomi on turvaton maa lapsille. Ja pahemmaksi muuttuu koko ajan. Lapset eivät ole enää turvassa kaduillakaan.
Naisilla on monopoli syntyvyyteen. Oikein tai ei, niin naisten vika se on jos syntyvyys laahaa.
Itsenäisyys menetetty.
Eläkejärjestelmä romuttuu.
Turvallisuus huonontunut.
Islamistit rietuu.
Tulevaisuus liian epävarma.
Toistaiseksi me ei tehdä yhtään, voi olla ettei koskaan.
Se vaatis eka sen kumppanin, mutta tällasen perus tyypin on vaikee saada ketään