Lue keskustelun säännöt.
Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen ja muiden länsivaltioiden syntyvyys saadaan kyllä nousuun, jos esimerkiksi seuraavat asiat toteutetaan lakijärjestelmässä:
1. Puolisoille, joilla on yksi tai useampi lapsi, ei myönnetä avioeroa ennen kuin vasta sitten kun lapsi on vähintään 16 vuotias. Eli lapsiperheille pakkoavioliitto vähintään 16 vuotta. Puolisoille, joilla ei ole lapsia voidaan avioero myöntää heti, ilman nykyistä kuuden kuukauden harkinta-aikaa. Huomautettakoon, että tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osapuolien olisi pakko asua samassa osoitteessa.
2. Sillä osapuolella, joka haluaa ja ottaa avioeron ei saa olla mitään oikeutta toisen osapuolen omaisuuteen, rahoihin tai tuloihin missään muodossa tai millään tavalla. Tässä mallissa avioliittosopimuksen rikkonutta ei siis palkita ruhtinaallisesti sopimusrikosta.
3. Se osapuoli, joka ottaa avioeron (eli rikkoo tekemänsä aviolupauksen) menettää automaattisesti lapset sille puolisolle, josta ero otetaan. Ainoastaan todella pätevistä syistä johtuen voidaan lapset jättää sille, joka eron on ottanut (vaikea mielisairaus, vaikea vammautuminen tai näihin verrattavissa oleva vastaava seikka).
4. Avioliittolupauksen rikkonut taho velvoitetaan maksamaan sopimussakkona minimissään 50000 euroa (per lapsi), sille, jota kohtaan on rikottu. Tämä sopimussakko maksetaan aina, siinäkin tapauksessa, että puolisoilla ei ole lapsia. Sopimussakko on maksettava joko yhdessä tai useammassa erässä kuitenkin viimeistään kahden vuoden sisällä sopimusrikosta (avioeron tullessa lainvoimaiseksi). Jos henkilö on varaton maksaa valtio sopimussakon sille, jota kohtaan on rikottu. Summa jää velaksi sille, joka avioliittolupauksen on rikkonut.
5. Avioliiton aikana harjoitetusta haureudesta (=seksuaalisesta uskottomuudesta, joka pitää pystyä myös todistamaan) velvoitetaan haureuden harjoittaja maksamaan 50000 euroa hyvitystä loukatulle osapuolelle. Summa maksetaan _jokaisesta_ yksittäisestä toteen näytetystä aktista.
6. Kaikista perheen asioista päättää mies.
Oleellista on se, että avioliittosopimuksen rikkonutta osapuolta ei palkita sopimusrikosta, kuten nykyjärjestelmässä automaattisesti tehdään.
Nykyinen systeemihän on käytännössä mielenvikainen oikeudellinen pila tai paremminkin oikeudellinen perversio, ja tästä johtuen nykykäytäntö on lopetettava välittömästi.
Meidän ei kuulu palkita niitä, jotka meitä vastaan rikkovat.
Tämä lainvoimaiseksi niin johan syntyvyys nousee.
Mitäs luulet, moniko edes menisi naimisiin noilla ehdoilla, lapsenteosta puhumattakaan? Tekemättä olisi jäänyt.
Ne menevät, joilla ei ole mielessä pettää tai lypsää toista. Ilmeisesti sinä et sitten kuulu näihin ihmisiin, jos väärinteosta, haureudesta ja pettämisestä annettua rankaisua et voi hyväksyä.
Kai ymmärrät, että mitään ongelmaa ei ole eikä mitään rangaistusta tarvita, jos ihmiset tekevät niin kuin ovat alunperinkin toisilleen luvanneet?
Mun expuolisostani kuoriutui alkoholisti. Riski olosuhteiden muuttumisesta sietämättömiksi on liian suuri, jos tilannetta ei saa purettua tai peruttua (kohta 1). Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä luonnollisestikaan yksikään täysipäinen nainen ei luovu päätösvallasta oman elämänsä suhteen (kohta 6). Parempi siis olla lähtemättä koko leikkiin.
Aivan. Ja nykyisen käytännön mukaisesti yksikään täysipäinen mies ei luovu päätösvallasta oman elämänsä suhteen. Joten miehet päättävät olla lähtemättä koko leikkiin.
Jäikö siis jotain vielä epäselväksi miksi miehet eivät avioidu ja miksi syntyvyys laskee?
-----
Ne miehet, jotka taas menevät naimisiin eivät ole miettineet asioita aivan loppuun asti (älykkyysosamäärä ei ehkä riitä), joten lopputuloksena nykyisestä systeemistä on se, että suurin osa lisääntyjistä on tyhmiä ihmisiä. Miehissä on tietysti myös paljon naiveja miehiä, jotka eivät ymmärrä tai ole vielä joutuneet tekemiseen naisen absoluuttisen petollisuuden kanssa. He oppivat.
Näin kansakunnan älykkyysosamäärä saadaan näppärästi laskuun. Kun kansan älykkyys saadaan pudotettua riittävän alas niin kansaa voidaan viedä kuin pässiä narussa.
Loppupeleissä ollaan kansa saatu niin tyhmäksi, että kansaa voi ohjata pelkästään sanomalla "nyt sinun kuuluu tehdä näin koska jumala haluaa että teet näin." Taikausko rules.
Feministisen yhteiskunnan todellisiin saavutuksiin voidaan siis lukea mm: syntyvyyden raju lasku ja kansan älykkyysosamäärän heikentäminen alhaiselle mutta hyödylliselle tasolle.
Tällaiselle laumalle voi sitten kertoa vaikka millaisia satuja valtamediassa ja aivan täydestä menee.
En ole ihan varma, kannattaako lähteä edes yhden pienen vastauksen verran mukaan, mutta näämmä nyt lähden.
Sinun ja niin monen muun kirjoitus kertoo kirkkaalla tavalla sekulaarista nykymaailmasta ja postkristillisesta elämänmenosta. Asiat on ihan päälaellaan, ja päinvastoin kuin halutaan. Jumala jätettiin, koska ajateltiin että usko tuo onnetonta elämää. Mutta nyt kävikin juuri päinvastoin, ihmiset on onnettomia, rakkaudettomia, kylmiä, laskelmoivia, ajatukset on äärimmäisiä (sovinismi ><feminismi, tai uusnatsismi><suvakkius) ym.
Kestämätön ajatus, että kaikki naiset olisivat jotain, esim. petollisia tai ihania, tai että kaikki miehet olisivat jotain, esim. vässyköitä tai esimerkillisiä. Meistä ihmisistä löytyy joka lähtöön, ja on täyttä idiotismia väittää muuta.
Miten onnellinen maailma olisikaan, jos välittäisimme siitä, mitä Jumala tahtoo! Hän tahtoo, että rakastamme toisiamme. Tiedättehän mitä se tarkoittaa: "Rakkaus on pitkämielinen, lempeä.." ym, koko lista löytyy 1.Kor. 13. Jokaista koskee, niin miestä kuin naistakin, lapsia kuin vanhuksia. Ei niin, että joku ulkopuolinen sanoo miten kuuluu ajatella ja elää, vaan että itse tutkimme Raamattua, mitä siellä sanotaankaan.
En tiedä, minkälainen nykymaailma on kumppania etsivälle, ja sen perusteella mitä täältä olen lukenut, en tahdokaan tietää kovin tarkasti. Surulliselta ja epätoivoiseltakin vaikuttaa, olen pahoillani. Ehkä siinä kyynistyy helposti niin mies kuin nainenkin.
Mutta Jumala tahtoo, että yritämme kuitenkin. Missä muussa kuin parisuhteessa jokaisella meistä on tuhannen taalan paikka kasvaa ihmisenä? Tarkoitus on tulla parhaaksi versioksi itsestämme, kumppanit toinen toisiaan tukien ja rakastaen ja kunnioittaen. Kyse ei ole kilpailusta, kumpi tekee enemmän töitä toisen ja yhteisen onnen eteen, vaan molemmat väsymättä rakastavat ja palvelevat toisiaan. Utopiaa, kyllä, vajavaisia kun olemme. Mutta meillä kristityillä on vahva opetus anteeksipyytämisen ja -antamisen voimasta, ja sillä pohjalla voidaan selvitä vaikeistakin hetkistä. Teemme virheitä, mutta niistä yritetään oppia, ja pyydetään Isältä voimaa onnistua paremmin seuraavalla kerralla.
Onneni on olla Herraa lähellä, Hän on rakkaus ja antaa rakkautta myös meille aviopuolisoille <3
N49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen ja muiden länsivaltioiden syntyvyys saadaan kyllä nousuun, jos esimerkiksi seuraavat asiat toteutetaan lakijärjestelmässä:
1. Puolisoille, joilla on yksi tai useampi lapsi, ei myönnetä avioeroa ennen kuin vasta sitten kun lapsi on vähintään 16 vuotias. Eli lapsiperheille pakkoavioliitto vähintään 16 vuotta. Puolisoille, joilla ei ole lapsia voidaan avioero myöntää heti, ilman nykyistä kuuden kuukauden harkinta-aikaa. Huomautettakoon, että tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osapuolien olisi pakko asua samassa osoitteessa.
2. Sillä osapuolella, joka haluaa ja ottaa avioeron ei saa olla mitään oikeutta toisen osapuolen omaisuuteen, rahoihin tai tuloihin missään muodossa tai millään tavalla. Tässä mallissa avioliittosopimuksen rikkonutta ei siis palkita ruhtinaallisesti sopimusrikosta.
3. Se osapuoli, joka ottaa avioeron (eli rikkoo tekemänsä aviolupauksen) menettää automaattisesti lapset sille puolisolle, josta ero otetaan. Ainoastaan todella pätevistä syistä johtuen voidaan lapset jättää sille, joka eron on ottanut (vaikea mielisairaus, vaikea vammautuminen tai näihin verrattavissa oleva vastaava seikka).
4. Avioliittolupauksen rikkonut taho velvoitetaan maksamaan sopimussakkona minimissään 50000 euroa (per lapsi), sille, jota kohtaan on rikottu. Tämä sopimussakko maksetaan aina, siinäkin tapauksessa, että puolisoilla ei ole lapsia. Sopimussakko on maksettava joko yhdessä tai useammassa erässä kuitenkin viimeistään kahden vuoden sisällä sopimusrikosta (avioeron tullessa lainvoimaiseksi). Jos henkilö on varaton maksaa valtio sopimussakon sille, jota kohtaan on rikottu. Summa jää velaksi sille, joka avioliittolupauksen on rikkonut.
5. Avioliiton aikana harjoitetusta haureudesta (=seksuaalisesta uskottomuudesta, joka pitää pystyä myös todistamaan) velvoitetaan haureuden harjoittaja maksamaan 50000 euroa hyvitystä loukatulle osapuolelle. Summa maksetaan _jokaisesta_ yksittäisestä toteen näytetystä aktista.
6. Kaikista perheen asioista päättää mies.
Oleellista on se, että avioliittosopimuksen rikkonutta osapuolta ei palkita sopimusrikosta, kuten nykyjärjestelmässä automaattisesti tehdään.
Nykyinen systeemihän on käytännössä mielenvikainen oikeudellinen pila tai paremminkin oikeudellinen perversio, ja tästä johtuen nykykäytäntö on lopetettava välittömästi.
Meidän ei kuulu palkita niitä, jotka meitä vastaan rikkovat.
Tämä lainvoimaiseksi niin johan syntyvyys nousee.
Mitäs luulet, moniko edes menisi naimisiin noilla ehdoilla, lapsenteosta puhumattakaan? Tekemättä olisi jäänyt.
Ne menevät, joilla ei ole mielessä pettää tai lypsää toista. Ilmeisesti sinä et sitten kuulu näihin ihmisiin, jos väärinteosta, haureudesta ja pettämisestä annettua rankaisua et voi hyväksyä.
Kai ymmärrät, että mitään ongelmaa ei ole eikä mitään rangaistusta tarvita, jos ihmiset tekevät niin kuin ovat alunperinkin toisilleen luvanneet?
Mun expuolisostani kuoriutui alkoholisti. Riski olosuhteiden muuttumisesta sietämättömiksi on liian suuri, jos tilannetta ei saa purettua tai peruttua (kohta 1). Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä luonnollisestikaan yksikään täysipäinen nainen ei luovu päätösvallasta oman elämänsä suhteen (kohta 6). Parempi siis olla lähtemättä koko leikkiin.
Aivan. Ja nykyisen käytännön mukaisesti yksikään täysipäinen mies ei luovu päätösvallasta oman elämänsä suhteen. Joten miehet päättävät olla lähtemättä koko leikkiin.
Jäikö siis jotain vielä epäselväksi miksi miehet eivät avioidu ja miksi syntyvyys laskee?
-----
Ne miehet, jotka taas menevät naimisiin eivät ole miettineet asioita aivan loppuun asti (älykkyysosamäärä ei ehkä riitä), joten lopputuloksena nykyisestä systeemistä on se, että suurin osa lisääntyjistä on tyhmiä ihmisiä. Miehissä on tietysti myös paljon naiveja miehiä, jotka eivät ymmärrä tai ole vielä joutuneet tekemiseen naisen absoluuttisen petollisuuden kanssa. He oppivat.
Näin kansakunnan älykkyysosamäärä saadaan näppärästi laskuun. Kun kansan älykkyys saadaan pudotettua riittävän alas niin kansaa voidaan viedä kuin pässiä narussa.
Loppupeleissä ollaan kansa saatu niin tyhmäksi, että kansaa voi ohjata pelkästään sanomalla "nyt sinun kuuluu tehdä näin koska jumala haluaa että teet näin." Taikausko rules.
Feministisen yhteiskunnan todellisiin saavutuksiin voidaan siis lukea mm: syntyvyyden raju lasku ja kansan älykkyysosamäärän heikentäminen alhaiselle mutta hyödylliselle tasolle.
Tällaiselle laumalle voi sitten kertoa vaikka millaisia satuja valtamediassa ja aivan täydestä menee.
Sääli, ettei sinun kanssasi lisäänny kukaan. Oltais saatu se älykkyysosamäärä nousuun. LOL
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin omakohtainen kokemukseni tosiaan on, että useimpien poikien ja nuorten miesten maailmaan ei lasten saanti tai isyys kuulu oikeastaan millään tavalla. Itse en koskaan kokenut tulevani isäksi, vähän samaan tapaan kuin täällä Suomessa ei tarvitse ihan arkipäiväisesti pohtia esimerkiksi järvessä uidessa, tuleeko hain syömäksi. Se ei siis ole missään vaiheessa käynyt vähääkään mielessä. Ei isyydestä tai lasten saannista juuri puhuttu kotona, päiväkodissa, koulussa, ei missään. Yläasteella oli ehkä kerran kotitaloustunnilla joku harjoitus lapsinuken kanssa, miten sitä hoidetaan tms. Tietysti aina on tiennyt, miten vauvoja tehdään, ja mistä lapset tulevat.
Mutta personoituna kokemuksena en ole ikinä tuntenut haluavani lapsia, tai että minusta yleensä voisi tulla isä. En ymmärtänyt, miksi silloiselle tyttöystävälle - nykyiselle vaimolle - oli niin kovin tärkeää saada lapsia. Siitä tuli hänelle jonkinlainen ylitsepääsemätön este minkään asian edistymiselle. Ja kun en kokenut siinä mitään huonoakaan, koska parisuhde oli muuten hyvä ja se hänelle oli tärkeää, kaksi lasta sitten nykyään on.
Ei pidä käsittää väärin, etten välittäisi. Lapseni ovat tärkeä osa elämääni, olen mielestäni hyvä isä, olen käynyt yksin neuvolassa, pitänyt isyysvapaat ja ollut pitkään vanhempainvapaallakin koska se oli mahdollista. Vietän heidän kanssaan paljon aikaa, ja teen kaikkeni heidän eteensä. En missään tapauksessa luopuisi lapsistani, ja rakastan heitä paljon. Mutta jotenkin en koe edelleenkään mitään erityistä sen suhteen, voin aivan hyvin kuvitella lapsettoman rinnakkaistodellisuuden.
Olen vielä lisääntymisiässä, mutta en tule enempää lapsia tekemään. En nykyisen vaimoni, tai eron tai kuoleman sattuessa mahdollisen uuden puolison kanssa. En oikeastaan edes pidä muista lapsista kuin omistani. Ei siinä auta valtion tarjoamat touhutonnit mitään, jos ei tunnu oikealta. En todellakaan ala kenenkään muun - varsinkaan jonkun valtion- takia tekemään lisää lapsia.
Melkein sama. Ja kun asiasta ollaan keskusteltu niin suurimmalla osalla miehistähän se on näin. Käytännössä nainen päättää, että tehdään lapset ja mies sitten hyväksyy sen. Ja sitten kiintyy niihin lapsiin. En tiedä yhtään parisuhdetta jossa mies nimenomaan haluaisi niitä lapsia... Ehkä jossian ökysuvuissa missä pitää saada perijöitä?
Varmasti monella näin. Mutta - samalla minä olen 35v. velanainen ja edelleen yksin siksi, että ne harvat miehet, joihin olen tutustunut, ovat välttämättä halunneet lapsia.
Viimeisin tapailukumppani alkoi 2kk tuntemisen jälkeen vihjailla, että lapset ovat erittäin tärkeitä ja vähintään kaksi pitäisi hankkia mahdollisimman pian.
Samoin ystävissäni noin puolet pariskunnista kertoo, että mies halusi aloittaa perheen perustamisen naista ennen.
Jaa, tulee vähän toivoton olo, monet naiset, jotka haluavat lapsia on todella vaikeata löytää sellaisen kumppanin, joka myös haluaisi lapsia. Näyttää siltä, että jos nainen haluaa lapsia, niin mies näkee sen "ylihaluamisena" ja jos nainen ei halua lapsia, niin sitten miehet innostuvat, että pitää saada lapsia, kun nainen ei inise, että haluaa lapsia. Eivätkö miehet voi tajuta, että jos nainen sanoo että hän ei halua lapsia, niin hän ei todellakaan niitä halua ja jos nainen haluaa lapsia, niin hän todellakin niitä haluaa. Sanotaan, että miehet ovat suoraviivasempia. Eivät ole! Todella rasittavaa.
Tätä se naisten mulukkutalkoilu on saanut aikaan. Ei ole kovin äidillinen ajatus naisesta, jonka kolosta pitäisi tulla oma lapsi ja sitä ok ollut venyttämässä toisinpäin soikeaksi satakuntamiestä.
Kyllä. Ihan tutkittu biologinen fakta on, että värkki venyy aivan eri tavalla, jos sitä sorkkii sata miesta kerran kuin jos asialla on yksi mies tuhat kertaa. Tietysti näin.
😂
Venymisestä ei ole kyse.
No älä sitten kirjoita venymisestä.
"sitä ok ollut venyttämässä toisinpäin soikeaksi satakuntamiestä."
Noin tuolla luki. Mutta tokihan mi esasiamiesten kanssa keskustellessa tulkintavastuu on kuulijalla. Pitää ymmärtää ettei tietenkään tarkoiteta mitä kirjoitetaan vaan ihan jotain muuta.
Ok. Ollut panemassa satakunta eri miestä ja sieltä välistä sitten pitäisi tulla se oma lapsi.
Jotenkin ylittää ymmärryksen nämä tyypit, jotka mehustelevat satoja miehiä panneilla naisilla. Siis ihan oikeesti, uskooko joku aivan tosissaan, että peruspirkot tuolla painavat tukka putkella panemassa kaikkea mikä liikkuu? Kyllä pitää olla poikarukkien sekaisin...
Vai onko heillä nimeonmaan jokin kumma fetissi mahdollisimman monen miehen kanssa maanneisiin naisiin? Sellaisia voisi heille löytyä maksullisista, vink vink.
Tottakai 100 on hieman kärjistettyä, mutta ei epärealistista. Aina kun täällä on aiheesta kyselyjä , löytyy huomattava määrä naisia joilla 100-200 kumppania. Lisäksi suuri suomalainen seksitutkimus osoittaa, että naisilla on yliedustus ihmisistä , joilla on ollut 30-40 kumppania. Itsekin tiedätte, että on jarrumiehiä teilläkin riittänyt karusellivuosina jos sen jälkeenkin..
Vielä enemmän on naisia, joiden mielestä seksi kuuluu vain parisuhteeseen. Itse en ole koskaan halunnut yhden yön suhteita enkä ymmärrä, miten kukaan nainen sellaisia haluaa. Joku parin minuutin ähkintä ventovieraan kanssa saa ajatuksenakin aikaan vain puistatuksia. Mies, joka ei osaa ajatella mitään muuta kuin seksiä, ei taas ymmärrä tuota. Näillä miehillä aivoista 98% on seksin ajatteluun, joten muulle aivotoiminnalle ei ole tilaa.
Voi, kunpa tuo olisi totta.
Mutta ei se ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miehenä päättänyt ettei lisää lapsia tehdä ennen kun emäntä ottaa itseään niskasta kiinni ja toipuu fyysisesti tuosta ensimmäisestäkin. Lapsi on 2,5-vuotias ja nainen edelleen +10 kg siitä mitä oli ennen raskautta. Valittaa, miten vaikeaa on päästä kuntoon muttei tee mitään asian eteen vaan somettaa sohvalla. Ja syö. Suklaata pitäisi olla joka päivä. Itse yritän kuntoilla mitä töiltä ehdin ja kasvattaa lastakin ruokarytmeihin ja siihen että ruoka syödään pöydän ääressä eikä sohvalla. Paitsi äiti tousteineen ja ranskiksineen kun ei kuulemma jaksa laittaa ruokaa.
Minulle jäi ensimmäisestä raskaudesta 7 kiloa, joka ei ehtinyt lähteä mihinkään ennen seuraavaa raskautta kahden vuoden kuluttua. Samat 7 kg olivat tähteellä toisenkin synnytyksen jälkeen. Ei ollut missään vaiheessa ongelma siipalleni, mutta hän onkin oikea mies eikä mikään kiloja kyttäävä kyylä.
Nyt kuopus on viisivuotias ja painoni on palautunut pikku hiljaa alkuperäisiin lukemiin (himppa alle 50 kg). Edelleen olemme onnellisesti yhdessä miehen kanssa. Mutta voin taata että emme olisi, jos mies olisi alkanut vahtia kilojani ja nalkuttaa syömisistäni.
7 kiloa ei kahdessa vuodessa ehdi lähteä? Ööh...
Mutta kiva kuulla että olet vihdoinkin normaalipainossasi! Vaikuttiko tähän mielestäsi enemmän liikunnan lisääminen vai ruokavalion muutos?
Aivan uskomattomia nää selitykset, ja sitten ovat vielä ihan tosissaan. Ja muut komppaavat yläpeukuilla. 7 kiloa lähtee kahdessa kuukaudessa, helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän imettäessä edes saa laihduttaa, sillä se vaikuttaa maidon laatuun haitallisesti
Mutta eikö imetys itsessään laihduta vaikka söisi ihan kunnolla? (Huom. normiruokaa)
Ei, kyllä imetysaikana voi lihoa. Minulle tuli 10 viikossa 10 kiloa lisää.
Onko tuo vitsi?
No tottakai voi lihota! Kun tunkee roskaa naamaan minkä ehtii. Tää keskustelu on aivan sairasta, puhdasta vastuunpakoilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10504258
Muuttakaa miehet Helsinkiin, siellä niitä lapsentekoiässä olevia naisia löytyy jopa ylitarjontana!
Lapsentekoiässä juu, mutta seurustelu olisi pitänyt aloitta 5v aiemmin, tuossa Katjankin tapauksessa.
Ja se "ylitarjonta" loppuu heti, kun lasketaan Vantaa & Espoo mukaan, jotka käytännössä ovat samoilla parisuhdemarkkinoilla.
Että se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miehenä päättänyt ettei lisää lapsia tehdä ennen kun emäntä ottaa itseään niskasta kiinni ja toipuu fyysisesti tuosta ensimmäisestäkin. Lapsi on 2,5-vuotias ja nainen edelleen +10 kg siitä mitä oli ennen raskautta. Valittaa, miten vaikeaa on päästä kuntoon muttei tee mitään asian eteen vaan somettaa sohvalla. Ja syö. Suklaata pitäisi olla joka päivä. Itse yritän kuntoilla mitä töiltä ehdin ja kasvattaa lastakin ruokarytmeihin ja siihen että ruoka syödään pöydän ääressä eikä sohvalla. Paitsi äiti tousteineen ja ranskiksineen kun ei kuulemma jaksa laittaa ruokaa.
Minulle jäi ensimmäisestä raskaudesta 7 kiloa, joka ei ehtinyt lähteä mihinkään ennen seuraavaa raskautta kahden vuoden kuluttua. Samat 7 kg olivat tähteellä toisenkin synnytyksen jälkeen. Ei ollut missään vaiheessa ongelma siipalleni, mutta hän onkin oikea mies eikä mikään kiloja kyttäävä kyylä.
Nyt kuopus on viisivuotias ja painoni on palautunut pikku hiljaa alkuperäisiin lukemiin (himppa alle 50 kg). Edelleen olemme onnellisesti yhdessä miehen kanssa. Mutta voin taata että emme olisi, jos mies olisi alkanut vahtia kilojani ja nalkuttaa syömisistäni.
7 kiloa ei kahdessa vuodessa ehdi lähteä? Ööh...
Mutta kiva kuulla että olet vihdoinkin normaalipainossasi! Vaikuttiko tähän mielestäsi enemmän liikunnan lisääminen vai ruokavalion muutos?
Aivan uskomattomia nää selitykset, ja sitten ovat vielä ihan tosissaan. Ja muut komppaavat yläpeukuilla. 7 kiloa lähtee kahdessa kuukaudessa, helposti.
Keskity vain nyt siihen omaan kroppaasi. Muiden paino ei ole sinun murheesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miehenä päättänyt ettei lisää lapsia tehdä ennen kun emäntä ottaa itseään niskasta kiinni ja toipuu fyysisesti tuosta ensimmäisestäkin. Lapsi on 2,5-vuotias ja nainen edelleen +10 kg siitä mitä oli ennen raskautta. Valittaa, miten vaikeaa on päästä kuntoon muttei tee mitään asian eteen vaan somettaa sohvalla. Ja syö. Suklaata pitäisi olla joka päivä. Itse yritän kuntoilla mitä töiltä ehdin ja kasvattaa lastakin ruokarytmeihin ja siihen että ruoka syödään pöydän ääressä eikä sohvalla. Paitsi äiti tousteineen ja ranskiksineen kun ei kuulemma jaksa laittaa ruokaa.
Minulle jäi ensimmäisestä raskaudesta 7 kiloa, joka ei ehtinyt lähteä mihinkään ennen seuraavaa raskautta kahden vuoden kuluttua. Samat 7 kg olivat tähteellä toisenkin synnytyksen jälkeen. Ei ollut missään vaiheessa ongelma siipalleni, mutta hän onkin oikea mies eikä mikään kiloja kyttäävä kyylä.
Nyt kuopus on viisivuotias ja painoni on palautunut pikku hiljaa alkuperäisiin lukemiin (himppa alle 50 kg). Edelleen olemme onnellisesti yhdessä miehen kanssa. Mutta voin taata että emme olisi, jos mies olisi alkanut vahtia kilojani ja nalkuttaa syömisistäni.
7 kiloa ei kahdessa vuodessa ehdi lähteä? Ööh...
Mutta kiva kuulla että olet vihdoinkin normaalipainossasi! Vaikuttiko tähän mielestäsi enemmän liikunnan lisääminen vai ruokavalion muutos?
Aivan uskomattomia nää selitykset, ja sitten ovat vielä ihan tosissaan. Ja muut komppaavat yläpeukuilla. 7 kiloa lähtee kahdessa kuukaudessa, helposti.
Ja miksi noin 56-kiloisen naisen pitäisi pudottaa imetysaikana 7 kiloa kahdessa kuukaudessa? Osaatko kertoa, mikä tarkoitus sillä on? Jos ihminen painaa alle 50 kg, hän on ihan tavattoman laiha tai vähän yli metrinmittainen.
Ainoa mikä on uskomatonta on tuollainen edustamasi idiotismi.
Suomesta tehtiin vuonna -95 maa, jossa koulutus, bisnes, ura, hedonismi yms. nousivat perinteisten perhearvojen yläpuolelle. Elämä on muuttunut rauhallisesta elelystä hektiseksi touhuamiseksi, joten ei ole kiinnostusta, eikä aikaa enää perheille, eikä perhearvoille. Toinen asia on se, että monenlainen turvattomuus on lisääntynyt, jonka vuoksi lapsien tekeminen sellaiseen maahan ei tunnu houkuttelevalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet olisivat kunnollisia ja lapsirakkaita ei meillä olisi ongelmaa. Nyt naiset eivät löydä kunnollisia miehiä, kaikennäköisiä vässyköitä kyllä on tarjolla.
Tiedän joitakin kunnollisia miehiä, eli koulutettuja, terveelliset elämäntavat/vähäalkoisia ja tienaavat asiallisesti.
Mutta heidän suunnitelmiinsa ei todellakaan kuulu nainen saman katon alle ja/tai lisääntyminen. Tämä ilmeisesti tekee heistä sitten huonoja miehiä tai vässyköitä?
Kyynikkovaroitus käynnistyy tällaisten miesten kohdalla.
Onpa ihanaa, että on sellainen mies, joka on aidosti iloinen lapsista eikä kyttää sitä, onko vaimon kroppa kuukaudessa tai kahdessa synnytyksen jälkeen palautunut ennalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet olisivat kunnollisia ja lapsirakkaita ei meillä olisi ongelmaa. Nyt naiset eivät löydä kunnollisia miehiä, kaikennäköisiä vässyköitä kyllä on tarjolla.
Tiedän joitakin kunnollisia miehiä, eli koulutettuja, terveelliset elämäntavat/vähäalkoisia ja tienaavat asiallisesti.
Mutta heidän suunnitelmiinsa ei todellakaan kuulu nainen saman katon alle ja/tai lisääntyminen. Tämä ilmeisesti tekee heistä sitten huonoja miehiä tai vässyköitä?
Koska minä liikun netin trollipalstojen lisäksi myös tuolla elävässä elämässä, tunnen paljonkin ihan normaaleja, parisuhteessa eläviä ja perheellisiäkin miehiä, joille ei ole mikään ongelma elää saman katon alla naisen ja lasten kanssa. Tunnen ihan nuoriakin parisuhteeseen kykeneviä miehiä - tyttären avomies hyvä esimerkki tästä. Kovin tuo onnelliselta vaikuttaa.
On se elämä ihmeellistä kun lähtee netin vihapalstoilta oikeaan maailmaan katselemaan oikeaa elämää. 😉
Vierailija kirjoitti:
Onpa ihanaa, että on sellainen mies, joka on aidosti iloinen lapsista eikä kyttää sitä, onko vaimon kroppa kuukaudessa tai kahdessa synnytyksen jälkeen palautunut ennalleen.
Kyllä, samaa olen miettinyt! Ja ihanaa tietenkin että ylipäänsä on hyvä mies <3
Meillä oli niin, että mies ei ollut innostunut lapsiajatuksesta, mutta ei aktiivisesti vastustanutkaan. Vähän niinkuin minun mieliksi suostui ekaan. No kun tyttö syntyi, mieshän oli ihan myyty ja halusi pian toisenkin. Mies oli meillä se, joka ylipuhui minut kolmanteen. Nyt meillä on kolme ihanaa lasta, vanhin jo melkein aikuinen.
Mutta ei ole ensimmäinen tarina tätä laatuaan, tunnen monia, joissa miehellä ei ole alunperin ollut minkäänlaista kiinnostusta lapsiin, ja sitten kuitenkin innostuu kun niitä on. Minunkin mieheni on paras mahdollinen isä, rakastan ja kunnioitan häntä paljon myös sen takia <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet olisivat kunnollisia ja lapsirakkaita ei meillä olisi ongelmaa. Nyt naiset eivät löydä kunnollisia miehiä, kaikennäköisiä vässyköitä kyllä on tarjolla.
Tiedän joitakin kunnollisia miehiä, eli koulutettuja, terveelliset elämäntavat/vähäalkoisia ja tienaavat asiallisesti.
Mutta heidän suunnitelmiinsa ei todellakaan kuulu nainen saman katon alle ja/tai lisääntyminen. Tämä ilmeisesti tekee heistä sitten huonoja miehiä tai vässyköitä?
Koska minä liikun netin trollipalstojen lisäksi myös tuolla elävässä elämässä, tunnen paljonkin ihan normaaleja, parisuhteessa eläviä ja perheellisiäkin miehiä, joille ei ole mikään ongelma elää saman katon alla naisen ja lasten kanssa. Tunnen ihan nuoriakin parisuhteeseen kykeneviä miehiä - tyttären avomies hyvä esimerkki tästä. Kovin tuo onnelliselta vaikuttaa.
On se elämä ihmeellistä kun lähtee netin vihapalstoilta oikeaan maailmaan katselemaan oikeaa elämää. 😉
Niin, duunistani, korkeakoulutettujen ihmisten ympäristöstä löytyy tuollaisia 30-40 v (diplomi)insinöörimiehiä joilla elämä on kohdallaan enemmän kuin hyvin ilman että saman katon alta löytyy naisihmistä. Saattavat toki heilastella jonkun kanssa, mutta sen isomnat kuviot ehdoton nono.
Niin, eikös ole ihan ihmeellisiä miehiä? Mutta joidenkin mielestä vässyköitä tms, kun eivöt mahdollista yksittäisen naisen haavetta keskiluokkaisesta perhe-elämästä. Jita muuten itsekin elän, tai siis paremminkin rahoitan - typerien päätösteni seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet olisivat kunnollisia ja lapsirakkaita ei meillä olisi ongelmaa. Nyt naiset eivät löydä kunnollisia miehiä, kaikennäköisiä vässyköitä kyllä on tarjolla.
Tiedän joitakin kunnollisia miehiä, eli koulutettuja, terveelliset elämäntavat/vähäalkoisia ja tienaavat asiallisesti.
Mutta heidän suunnitelmiinsa ei todellakaan kuulu nainen saman katon alle ja/tai lisääntyminen. Tämä ilmeisesti tekee heistä sitten huonoja miehiä tai vässyköitä?
Varmasti löytyy tällaisiakin miehiä. Väitänpä kuitenkin laajalla tuttavapiirillä ja empiirisellä kokemuksella, että enemmän on niitä kunnon miehiä, joilla on myös rakkautta annettavana ja haluavat sitä vastaanottaakin naisen ja lastenkin taholta :)
Taisi olla joku defensiivinen fantasia kuitenkin tämä? Että voi kun olisikin noin paljon tahdonvoimaa ettei tarvitsisi omaa rakasta naista mihinkään. Tsemppiä kaikille heillekin, keillä näin on, ja heillekin, joilla on eri tavalla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet olisivat kunnollisia ja lapsirakkaita ei meillä olisi ongelmaa. Nyt naiset eivät löydä kunnollisia miehiä, kaikennäköisiä vässyköitä kyllä on tarjolla.
Tiedän joitakin kunnollisia miehiä, eli koulutettuja, terveelliset elämäntavat/vähäalkoisia ja tienaavat asiallisesti.
Mutta heidän suunnitelmiinsa ei todellakaan kuulu nainen saman katon alle ja/tai lisääntyminen. Tämä ilmeisesti tekee heistä sitten huonoja miehiä tai vässyköitä?
Koska minä liikun netin trollipalstojen lisäksi myös tuolla elävässä elämässä, tunnen paljonkin ihan normaaleja, parisuhteessa eläviä ja perheellisiäkin miehiä, joille ei ole mikään ongelma elää saman katon alla naisen ja lasten kanssa. Tunnen ihan nuoriakin parisuhteeseen kykeneviä miehiä - tyttären avomies hyvä esimerkki tästä. Kovin tuo onnelliselta vaikuttaa.
On se elämä ihmeellistä kun lähtee netin vihapalstoilta oikeaan maailmaan katselemaan oikeaa elämää. 😉
Niin, duunistani, korkeakoulutettujen ihmisten ympäristöstä löytyy tuollaisia 30-40 v (diplomi)insinöörimiehiä joilla elämä on kohdallaan enemmän kuin hyvin ilman että saman katon alta löytyy naisihmistä. Saattavat toki heilastella jonkun kanssa, mutta sen isomnat kuviot ehdoton nono.
Niin, eikös ole ihan ihmeellisiä miehiä? Mutta joidenkin mielestä vässyköitä tms, kun eivöt mahdollista yksittäisen naisen haavetta keskiluokkaisesta perhe-elämästä. Jita muuten itsekin elän, tai siis paremminkin rahoitan - typerien päätösteni seurauksena.
Tai ovat miehiä, joiden haavetta kukaan nainen ei mahdollista? Mikä olinoma haaveesi, kun pariuduit? Ihanko koko keskiluokkainen elämä on pelkästään vaimosi haavetta ja kotonako vaimo sinun rahoistasi nauttii?
Useimmiten nainenkin käy töissä ja yhä useammin tienaa vähintään samanverran kuin mieskin. Ja aikanuseinnsenon se mies, jolle pitää olla talot ja maasturit ja muskeliveneet...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet olisivat kunnollisia ja lapsirakkaita ei meillä olisi ongelmaa. Nyt naiset eivät löydä kunnollisia miehiä, kaikennäköisiä vässyköitä kyllä on tarjolla.
Tiedän joitakin kunnollisia miehiä, eli koulutettuja, terveelliset elämäntavat/vähäalkoisia ja tienaavat asiallisesti.
Mutta heidän suunnitelmiinsa ei todellakaan kuulu nainen saman katon alle ja/tai lisääntyminen. Tämä ilmeisesti tekee heistä sitten huonoja miehiä tai vässyköitä?
Koska minä liikun netin trollipalstojen lisäksi myös tuolla elävässä elämässä, tunnen paljonkin ihan normaaleja, parisuhteessa eläviä ja perheellisiäkin miehiä, joille ei ole mikään ongelma elää saman katon alla naisen ja lasten kanssa. Tunnen ihan nuoriakin parisuhteeseen kykeneviä miehiä - tyttären avomies hyvä esimerkki tästä. Kovin tuo onnelliselta vaikuttaa.
On se elämä ihmeellistä kun lähtee netin vihapalstoilta oikeaan maailmaan katselemaan oikeaa elämää. 😉
Niin, duunistani, korkeakoulutettujen ihmisten ympäristöstä löytyy tuollaisia 30-40 v (diplomi)insinöörimiehiä joilla elämä on kohdallaan enemmän kuin hyvin ilman että saman katon alta löytyy naisihmistä. Saattavat toki heilastella jonkun kanssa, mutta sen isomnat kuviot ehdoton nono.
Niin, eikös ole ihan ihmeellisiä miehiä? Mutta joidenkin mielestä vässyköitä tms, kun eivöt mahdollista yksittäisen naisen haavetta keskiluokkaisesta perhe-elämästä. Jita muuten itsekin elän, tai siis paremminkin rahoitan - typerien päätösteni seurauksena.
Tai ovat miehiä, joiden haavetta kukaan nainen ei mahdollista? Mikä olinoma haaveesi, kun pariuduit? Ihanko koko keskiluokkainen elämä on pelkästään vaimosi haavetta ja kotonako vaimo sinun rahoistasi nauttii?
Useimmiten nainenkin käy töissä ja yhä useammin tienaa vähintään samanverran kuin mieskin. Ja aikanuseinnsenon se mies, jolle pitää olla talot ja maasturit ja muskeliveneet...
Minun haaveeni oli lapseton yhteinen tulevaisuus, joka oli naiselle OK. Kunnes teki sen erään ratkaisun minulta mitään kysymättä.
Minä en halunnyt lasta, minä en halunnut OK-taloa, minä en halunnut (uutta) autoa (x2). Minulle olisi kelvannut kuvaputkitelkkari digiboksin kera, hän halusi "möhkäleen" tilalle modernimman ratkaisun.
Nainen käy töissä, mutta raaka fakta on että KAIKKI hänen elintasonsa nousu on tehty minun rahoilla. Nyt kun vaihdan duunia ja tulee ronski palkankorotus - kummasti alkaa löytyä "pakollista" hankittavaa. Ei tällä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet olisivat kunnollisia ja lapsirakkaita ei meillä olisi ongelmaa. Nyt naiset eivät löydä kunnollisia miehiä, kaikennäköisiä vässyköitä kyllä on tarjolla.
Tiedän joitakin kunnollisia miehiä, eli koulutettuja, terveelliset elämäntavat/vähäalkoisia ja tienaavat asiallisesti.
Mutta heidän suunnitelmiinsa ei todellakaan kuulu nainen saman katon alle ja/tai lisääntyminen. Tämä ilmeisesti tekee heistä sitten huonoja miehiä tai vässyköitä?
Koska minä liikun netin trollipalstojen lisäksi myös tuolla elävässä elämässä, tunnen paljonkin ihan normaaleja, parisuhteessa eläviä ja perheellisiäkin miehiä, joille ei ole mikään ongelma elää saman katon alla naisen ja lasten kanssa. Tunnen ihan nuoriakin parisuhteeseen kykeneviä miehiä - tyttären avomies hyvä esimerkki tästä. Kovin tuo onnelliselta vaikuttaa.
On se elämä ihmeellistä kun lähtee netin vihapalstoilta oikeaan maailmaan katselemaan oikeaa elämää. 😉
Niin, duunistani, korkeakoulutettujen ihmisten ympäristöstä löytyy tuollaisia 30-40 v (diplomi)insinöörimiehiä joilla elämä on kohdallaan enemmän kuin hyvin ilman että saman katon alta löytyy naisihmistä. Saattavat toki heilastella jonkun kanssa, mutta sen isomnat kuviot ehdoton nono.
Niin, eikös ole ihan ihmeellisiä miehiä? Mutta joidenkin mielestä vässyköitä tms, kun eivöt mahdollista yksittäisen naisen haavetta keskiluokkaisesta perhe-elämästä. Jita muuten itsekin elän, tai siis paremminkin rahoitan - typerien päätösteni seurauksena.
Tai ovat miehiä, joiden haavetta kukaan nainen ei mahdollista? Mikä olinoma haaveesi, kun pariuduit? Ihanko koko keskiluokkainen elämä on pelkästään vaimosi haavetta ja kotonako vaimo sinun rahoistasi nauttii?
Useimmiten nainenkin käy töissä ja yhä useammin tienaa vähintään samanverran kuin mieskin. Ja aikanuseinnsenon se mies, jolle pitää olla talot ja maasturit ja muskeliveneet...
Minun haaveeni oli lapseton yhteinen tulevaisuus, joka oli naiselle OK. Kunnes teki sen erään ratkaisun minulta mitään kysymättä.
Minä en halunnyt lasta, minä en halunnut OK-taloa, minä en halunnut (uutta) autoa (x2). Minulle olisi kelvannut kuvaputkitelkkari digiboksin kera, hän halusi "möhkäleen" tilalle modernimman ratkaisun.
Nainen käy töissä, mutta raaka fakta on että KAIKKI hänen elintasonsa nousu on tehty minun rahoilla. Nyt kun vaihdan duunia ja tulee ronski palkankorotus - kummasti alkaa löytyä "pakollista" hankittavaa. Ei tällä kertaa.
Muutama kysymys heräsi viestistäsi:
• Mikä nainen sinua pompottaa? Et puhu vaimosta?
• Mihin tuon naisen omat rahat menevät, elleivät hänen elintasonsa nousuun? Nostetaanko niillä sitten vuorostaan sinun elintasoasi vai hankitaanko kaikki pakolliset päivittäisostokset, kuten ruoka ja vaatteet?
• Miksi sinulla on omakotitalo, kaksi autoa ja digitelkkari, jos et mitään niistä ole halunnut? Uhkaileeko tuo nainen sinua aseella, kiristääkö? Mitä ihmettä siellä teillä oikein tapahtuu?
• Jos lapsettomuus oli ehdoton toiveesi, miksi ihmeessä jätit ehkäisyn naisen harteille? Kondomin ja vasektomian yhdistelmä on 100% varma, mutta pelkkä vasektomiakin kyllä riiittää varsin pitkälle. Pelkkä hormonaalinen ehkäisy ei ole ollenkaan yhtä luotettava, mutta kondomiin yhditettynä sekin toki toimii erittäin hyvin. Meillä on käytetty tätä jälkimmäistä, eikä yhtään suunnittelematonta lasta ole syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet olisivat kunnollisia ja lapsirakkaita ei meillä olisi ongelmaa. Nyt naiset eivät löydä kunnollisia miehiä, kaikennäköisiä vässyköitä kyllä on tarjolla.
Tiedän joitakin kunnollisia miehiä, eli koulutettuja, terveelliset elämäntavat/vähäalkoisia ja tienaavat asiallisesti.
Mutta heidän suunnitelmiinsa ei todellakaan kuulu nainen saman katon alle ja/tai lisääntyminen. Tämä ilmeisesti tekee heistä sitten huonoja miehiä tai vässyköitä?
Koska minä liikun netin trollipalstojen lisäksi myös tuolla elävässä elämässä, tunnen paljonkin ihan normaaleja, parisuhteessa eläviä ja perheellisiäkin miehiä, joille ei ole mikään ongelma elää saman katon alla naisen ja lasten kanssa. Tunnen ihan nuoriakin parisuhteeseen kykeneviä miehiä - tyttären avomies hyvä esimerkki tästä. Kovin tuo onnelliselta vaikuttaa.
On se elämä ihmeellistä kun lähtee netin vihapalstoilta oikeaan maailmaan katselemaan oikeaa elämää. 😉
Niin, duunistani, korkeakoulutettujen ihmisten ympäristöstä löytyy tuollaisia 30-40 v (diplomi)insinöörimiehiä joilla elämä on kohdallaan enemmän kuin hyvin ilman että saman katon alta löytyy naisihmistä. Saattavat toki heilastella jonkun kanssa, mutta sen isomnat kuviot ehdoton nono.
Niin, eikös ole ihan ihmeellisiä miehiä? Mutta joidenkin mielestä vässyköitä tms, kun eivöt mahdollista yksittäisen naisen haavetta keskiluokkaisesta perhe-elämästä. Jita muuten itsekin elän, tai siis paremminkin rahoitan - typerien päätösteni seurauksena.
Olet saamaton vässykkä. Tuollaisia oman elämänsä kitkeriä ajopuita ei kukaan arvosta. Kasvata munat itsellesi!
Tiedän joitakin kunnollisia miehiä, eli koulutettuja, terveelliset elämäntavat/vähäalkoisia ja tienaavat asiallisesti.
Mutta heidän suunnitelmiinsa ei todellakaan kuulu nainen saman katon alle ja/tai lisääntyminen. Tämä ilmeisesti tekee heistä sitten huonoja miehiä tai vässyköitä?