Aika outoa, että naiset ovat niin kovasti avioehtoa vastaan (liittyen omiin rahoihin).

Se rumba, mikä syntyy erotessa pitäisi käydä etukäteen ja sopia kaikki jutut, miten toimitaan mahdollisten lasten kanssa ja miten omaisuus jaetaan. Näin erosta saataisiin parin päivän juttu, eikä monen vuoden helvettiä.

Meillä on avioehto, se tehtiin minun vaatimuksesta. Jos meille tulee ero, saan puolet asunnon arvosta, voin toki lunastaa tämän itselle. Jos minä muutan, vien lähes kaiken irtaimen mukanani, miehelle jää lähes tyhjä asunto. Miehen muuttaminen kävisi helpommin, vaatteet vain kassiin ja menoksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos miehellä on huomattavasti omaisuutta, tottakai on järkevää ottaa avioehto, ehkä loukkaavaa, mutta järkevää ehdottomasti.

Omassa tapauksessani en silti käsittänyt, kun miehen suku vaati miestä ottamaan avioehdon, olivat aivan varmoja että olen miehen kanssa siksi, että joskus kymmenien vuosien päästä saa ison perinnön. Äitinsä aina jaksoi muistuttaa jos osti miehelle jonkin tavaran, että erotessamme se menee sitten miehelle ja aina selittää, miten onneksi testamentilla voi rajata puolison oikeuden perintöön pois jne.

Mieheni ei ottanut avioehtoa.

Meidän häät peruuntui vastaavan takia. Miehen vanhemmat sekaantui asioihimme ja alkoivat vaatia miestä tekemään avioehdon. Haukkuivat minut ym. kivaa. Lopulta peruin häät ja lopetin suhteen. Minulle olisi ollut ok jos mies itse olisi sitä ehtoa ehdottanut, mutta se että antaa vanhempiensa sekaantua meidän väliseemme asiaan eikä missään kohdassa puuttunut esim. minun haukkumiseeni oli se viimeinen niitti. En tarvitse vanhempiensa talutusnuorassa olevaa aviomiestä, en edes avomiestä. Vanhemmat saivat siis pitää poikansa ja rahansa. Ei enää huolta eikä murhetta. No, lapsenlapsia ei ole ja tuskin tulee, mutta se lienee pikkuseikka sen rinnalla että kukaan nainen ei heidän rahojaa vaan vie. Ex-mies on sen verran alkoholisoitunut, että tuskin perhettä enää saa. Voi olla ettei edes ehdi saada mitään perintöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

No esimerksi siten että se mies maksaa pois sitä asuntolainaa. Asunto on omaisuutta. Ei tässä kukaan varmaan väittänyt että mies RIKASTUU, mutta kyllä sillä jotain jää säästöön. Naisella ei, jos se on kotona lasten kanssa. Eikä kerry edes eläkettä. 

Ei kerry eläkettä ei, mutta yhteinen aika lasten kanssa on korvaamatonta. Ja se lapsuus menee ohi aika nopeesti.. no meitä on monee junaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

No esimerksi siten että se mies maksaa pois sitä asuntolainaa. Asunto on omaisuutta. Ei tässä kukaan varmaan väittänyt että mies RIKASTUU, mutta kyllä sillä jotain jää säästöön. Naisella ei, jos se on kotona lasten kanssa. Eikä kerry edes eläkettä. 

Eläkettä kertyy vuodessa keskimäärin 30-50€ joten lopettakaa tuo mussuttamisen sen suuruudesta. Teillä menee kuukaudessa enemmän rahaa siihen Lidlin siideriin. Muutaman vuoden lastenhoidolla ei ole siihen mitään todellista vaikutusta. Keskimäärin naiset eivät hoida lapsiaan kotona kymmentä vuotta.

Nykyisen kolmekymppisen keskituloisen eläkearvio on jossain parin tonnin pinnassa. 5-10% siitä pois on ihan tuntuva siivu, varsinkin kun ajattelee käteen jäävää rahaa pakollisten menojen jälkeen. Jos eläkkeellä jaksaa potkia vaikka 20 vuotta niin siinä on jo joku 30 000e tullut takkiin.

Ei se eläke tietenkään ole isoin menetys, suuremmat menetykset tulevat työuran lyhentymisestä ja urakehityksen hidastumisesta. Kokonaisuutena kolmen vuoden kotiäiteys maksaa keskituloiselle helposti kuusinumeroisen summan rahaa vuosien varalla.

Olikos sulla lukiossa lyhyt matikka?

Av mammoilla on ihan oma matikka....

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Minä itse rikkaana miehenä olen se kuka ei tahdo avioehtoa, mutta naisystäväni suorastaan vaatii. Itse tienaan vuodessa kaikkiaan lähes 100 000 euroa nettona (työ, sijoiutusten osingot) ja minulla on useamman sadan tonnin edestä kiinteää omaisuutta, naisystävälläni ei mitään ja kk- palkka vähän päälle kaksi tonnia, mutta silti mielestäni avioliitossa kaiken kuuluu olla yhteistä. Tarkoitus olisi siis perustaa perhe, ja käsittääkseni perheen varat ovat kaikissa tapauksissa yhteisiä varoja. Jos menettäisin omaisuuteni avioeron myötä naiselle, se olisi aivan mitätön juttu verrattuna perheeni menettämiseen. Tosi rakkaus ei katso rahaa-

No just! 0/5.....

Vierailija kirjoitti:

Naiset ottavat 70-80% avioeroista ja siltikin naiset ovat sitä mieltä, että mies on ihan tyhmä sika jos haluaa avioehdon. Osaisiko naiset selittää _miksi_ mieheltä ei ole järkevää ja erittäin loogista haluta avioehtoa tämän erofaktan perusteella? Miksi tunteet vievät logiikan ja realismin pesuveden mukana?

Minä naisena ehdotin avioehtoa miehelleni. Hän ei  suostunut.

Tunge sinä ennakkoluulosi ja mutusi sinne minne ei päivä paista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärrä avioehdon tarvetta Suomessa. Eihän erotessa puoliso muutenkaan saa omaisuutta, joka on kartutettu ennen avioliittoa. Se taas mitä avioliitossa kerätään, sitä ei käsittääkseni edes voi suojata avioehdolla.

Se, että sinulla on väärää tietoa ja siihen pohjautuvaa epätietoisuutta, on valitettavaa.

Aviopuolisoiden kaikki omaisuus jaetaan puoliksi ilman avioehtoa.

Ei se kyllä mene tuolla tavalla automaattisesti. Eikä sitä muuta miksikään vaikka saisit 100 yläpeukkua. Omat vanhempani ovat eronneet ja taloa ei jaettu, koska oli selvästi nähtävissä että se on isän maksama ennen avioliittoa. Sitä en tiedä miten se on laissa ilmaistu, tiedän vain että näin tapahtui. 

Ja äitini oli sen verran hieno nainen, että ymmärsi myös ettei hänellä ole siihen taloon mitään moraalista oikeutta. Avioliiton aikana hommattu omaisuus sitten jaettiin tasan. 

Ositusta voidaan tosiaan sovitella tietyissä tilanteissa, mutta tämä ei ole mikään helppo juttu, vaan vaatii moitekanteen tekemisen käräjäoikeuteen osituksen toista osapuolta vastaan. Isäsi on siis vienyt äitisi oikeuteen ja vaatinut että hänen jo ennen avioliittoa omistamansa talo määrätään avio-oikeuden ulkopuoliseksi. Tuomioistuin on sitten ratkaissut asian isäsi eduksi.

Ositusta voidaan sovitella, jos lain mukaan tehty ositus johtaa kohtuuttomuuteen tai toinen puoliso saa siinä perusteetonta etua. Yleisimmin tätä käytetään jos avioliitto on kestänyt hyvin lyhyen aikaa, ja puolisoiden omaisuudet ovat olleet jo naimisiin mennessä hyvin erisuuruiset.

Jos avioliitto on kestänyt kymmeniä vuosia, on erittäin harvinaista että ositusta soviteltaiisin, vaikka toinen osapuoli olisi esim. ollut työelämän ulkopuolella hoitamassa yhteistä kotia, ja toinen hankkinut varallisuutta. Miten pitkään vanhempasi olivat naimisissa?

Muuten, ymmärräthän että tuo "jako" ei tarkoita sitä että fyysistä omaisuutta tosiaan jaettaisiin omaisuuskohtaisesti, eli että esim. äitisi saisi puolet talosta omistukseensa?

Oletko täysin varma että isäsi ei ole maksanut äidillesi tasinkoa rahana, ja tuossa tasingossa olisi ollut myös äitisi osuus talosta?

Alkuperäinen kysyjä on niin pihalla asiasta, että on vähän sama kuin alkaisi selittämään ekaluokkalaiselle differentiaaliyhtälöjen ratkaisemista. Eli ei maksa vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

No me esimerkiksi muutimme miehen työn perässä ulkomailla, kun lapset olivat pieniä ja olin heidän kanssaan kotona. Ulkomaan kokemus on parantanut miehen uramahdollisuuksia ja sitä kautta nostaa hänen palkkaansa. Paremmalla palkalla voi kerryttää myös enemmän omaisuutta.

Tiedän monia samanlaisia expatti-perheitä, joissa naisen kotona olo ja lastenhoito on mahdollistanut miehen kansainvälisen uran luomisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

Heh. Sinä oletat että mies oikeasti maksaa kaikki naisenkin kulut. Oikeassa elämässä nainen maksaa säästöillä elämistään tai jotkut jäävät jopa miehelle velkaa siitä että hoitavat hänen lapsiaan kotona.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että suuri osa niistä, jotka pahoittavat mielensä kun joku ei suostu avioehtoon, on naisia joiden mies on vaatimalla vaatinut avioehdon. Että koska ei itse päässyt naimisiin ilman, ei pitäisi muidenkaan päästä.

Ei voi sanoa muuta, kuin että olisitte valinneet kumppanin paremmin!

En pahoita mieltäni muiden valinnoista, ihmettelen vain. Olen pariin otteeseen jo todennut, että jos kerran sellaisia miehiä löytyy, jotka suostuvat avioliittoon ilman avioehtoa niin sehän on hienoa osapuoten kannalta. Kyseisten miesten on kuitenkin turha jälkeen päin itkeä sitä, että menettävät erossa sekä lasten huoltajuuden että rahaa.

Itselleni on omanarvontunnon kannalta erittäin tärkeä kysymys olla taloudellisesti itsenäinen ja jakaa kulut 50/50. Olen avoliitossa, naimisiin ei ole aikomusta mennä.

Iso sika kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

No esimerksi siten että se mies maksaa pois sitä asuntolainaa. Asunto on omaisuutta. Ei tässä kukaan varmaan väittänyt että mies RIKASTUU, mutta kyllä sillä jotain jää säästöön. Naisella ei, jos se on kotona lasten kanssa. Eikä kerry edes eläkettä. 

Ei kerry eläkettä ei, mutta yhteinen aika lasten kanssa on korvaamatonta. Ja se lapsuus menee ohi aika nopeesti.. no meitä on monee junaa..

Jos lasten isä olisi halunnut olla heidän kanssaan kotona, niin miten olisit siihen suhtautunut? Eikö se lapsuus ole hänellekin yhtä korvaamatonta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehellä on huomattavasti omaisuutta, tottakai on järkevää ottaa avioehto, ehkä loukkaavaa, mutta järkevää ehdottomasti.

Omassa tapauksessani en silti käsittänyt, kun miehen suku vaati miestä ottamaan avioehdon, olivat aivan varmoja että olen miehen kanssa siksi, että joskus kymmenien vuosien päästä saa ison perinnön. Äitinsä aina jaksoi muistuttaa jos osti miehelle jonkin tavaran, että erotessamme se menee sitten miehelle ja aina selittää, miten onneksi testamentilla voi rajata puolison oikeuden perintöön pois jne.

Mieheni ei ottanut avioehtoa.

Mikä siinä on loukkaavaa?

Kyllähän se loukkaavalta tuntuu, että rakastat toista ihmistä ja aiot naimisiin tämän kanssa, mutta hän ei luota sinuun sen vertaa, että uskoo ettet ole rahan takia hänen kanssaan. Tai jos ero tulee, ettet vain aio viedä kaikkia hänen rahojaan.

Paskanmarjat se mitään loukkaa.Sinähän jo päätit ennenvihille menoa, että miehen tilillä olevat rahat kuuluu sulle.Kertoi sinun luonteesi jo silloin. Sinä vaan vaadit, toisit ne omat rahasi yhteiseksi.

EROSSA VAADIT KAIKEN MINKÄ IRTI SAAT. Miehen tulevia perintöjäkin hamuat. Olet jo mielessäsi hamunut Anopin ihanankodin ja tiedät pankkitililläkin olevan saatavaa. Rahaa ja elättäjän sä halusit itsellesi. Miestä pidät palvelijana ja itsestään selvyytenä.

Avioerot tulee kyllä nopeammin kuin kymmenenvuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

On jotenkin niin naurettavaa, että maassa, jossa keskiverto omaisuus on reilusti alle 100 000 tehtaillaan simona avioehtoja. Ymmärrän ehdot, jos puhutaan miljoonaa suuremmista, mutta että aletaan jostain fillarin hinnasta laatimaan avioehtoja.

No jospa se onkin sitten niin, että se varakas saa todennäköisesti köyhän puolison, joten avioehdolle on tarvetta.