Aika outoa, että naiset ovat niin kovasti avioehtoa vastaan (liittyen omiin rahoihin).

Vierailija kirjoitti:

Monet menee naimisiin vielä neli- viisikymppisinäkin. Monet näistä naisista alkaa maata kotona miehen rahoilla ja jollain ihmeellisellä yhteiskunnan logiikalla tällaiselle naiselle kuuluu vielä leskeneläkekin.

Leskeneläke kuuluu miehillekkin. Pidät vain huolta itsestäsi, niin et ole ensimmäisenä haudassa.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Nainen niitä lapsia yleensä mankuu ja toivoo. Mies on tässä vain väline. Mies myös usein on se mahdollistaja, joka tarjoaa riittävän tulotason naisen kotiin jäämiselle. Eli kaiken järjen mukaan erotilanteessa naisen tulisi ennemminkin maksaa miehelle takautuva korvaus niistä vuosista, kun sai olla kotona tyhjän panttina. Lastenhoito ei ole mikään työ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska yleensä naisen ura menee paussille ja tulot laskee kun lapsia aletaan tekemään ja mies kasvattaa edelleen varallisuuttaan. Yleensä avioliitossa myöskään omistussuhteista ja rahallisesta tmv. panostuksesta toisen omaisuuteen ei pidetä niin tarkkaa kirjaa. Jos vaikka toinen puolisoista omistaa talon ja toinen maksaa siihen tehtäviä remontteja ja muita kustannuksia, näitä harvemmin kirjataan ylös eron varalle.

Mikäli tilanne on esimerkiksi se, että molemmilla on edellisistä suhteista lapsia, kannattaa taas avioehto ehdottomasti tehdä jotta niiden omien perillisten perintö on mahdollisimman turvattu. Tai jos toisella on entuudestaan yritys jonka halusa turvata avioeron varalta.

Tästä voisi jatkaa vaikka kuinka kauan ja jokaisen täytyy tehdä omat valintansa oman tilanteensa mukaan mutta yleensä jos mennäön naimisiin ja tarkoitus on perustaa ydinperhe eikä kummallakaan ole entuudestaan mitenkään merkittävää omaisuutta ennestään, on avioehdon tekemättä jättäminen naisen edun mukaista ja pelkästään reilua.

Naisena olen täysin eri mieltä. Ensinnäkin jo ennen lasten hankkimista pitää sopia niiden hoidosta. Itse en enää lapsia halua enkä saisikaan, mutta jos hankkisin niin vain sillä ehdolla, että mies pitää vähintään puolet hoitovapaista. Toiseksi, jos talo on toisella jo ennestään, niin tottakai sen kuuluu myös jäädä hänelle. Jos se hankitaan yhdessä, niin se hankitaan molempien nimiin, tottakai. Isojen hankintojen ja remonttien kirjaaminen ylös ei varmasti ole ongelma, niitä ei tehdä yleensä edes vuosittain.

Itse en aio myöskään mennä enää naimisiin, avoliitto riittää minulle, mutta jos menisin naimisiin niin ehdottomasti haluaisin avioehdon. Minulla ei ole pienintäkään tarkoitusta hyötyä miehestäni, olen hänen kanssaan vain ja ainoastaan rakkaudesta.

Niin. Et aio saada enää lapsia etkä mennä naimisiinkaan, mutta tässäpä nyt katsoit fiksuksi julistaa, miten muiden pitää asiansa niissä tilanteissa hoitaa ja jotenkin kuitenkin käytät itseäsi esimerkkinä.

Avioehto on nykypäivää. Toki kannattaa määrittää sinne miten esimerkiksi kotona lapsia hhoitaneelle kompensoidaan tulonmenetykset eron sattuessa jne.

Vai avioehto olisi pitänyt teettää? Onneksi ei tehty. Mies on reissannut parikymmentä vuotta ympäri maailmaa hyvällä palkalla ja mä hoitanut kodin ja lapset samalla käyden koko ajan kokopäivätöissä. Palkka on pieni joo, vaikka koulutusaste on tasan sama kuin miehellä. Että sitten mut vaan heitettäisiin kylmästi omasta kodista jonnekin vuokramurjuun kun tekisi mieli vaihtaa. Ehei. Vaihtaa saa, mutta se maksaa. En ole mikään ilmainen kodinhoitaja-piika ollut vuosikymmeniä kun mies on reissannut. Yrittäkää nyt nuoret naiset ymmärtää ettette jäisi ihan tyhjän päälle, etenkin kun vanhenette. Ei ne työpaikatkaan ikuisia ole, varsinkaan vanhemmiten. Silloin on hyvä olla jotain turvaa.

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärrä avioehdon tarvetta Suomessa. Eihän erotessa puoliso muutenkaan saa omaisuutta, joka on kartutettu ennen avioliittoa. Se taas mitä avioliitossa kerätään, sitä ei käsittääkseni edes voi suojata avioehdolla.

Se, että sinulla on väärää tietoa ja siihen pohjautuvaa epätietoisuutta, on valitettavaa.

Aviopuolisoiden kaikki omaisuus jaetaan puoliksi ilman avioehtoa.

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärrä avioehdon tarvetta Suomessa. Eihän erotessa puoliso muutenkaan saa omaisuutta, joka on kartutettu ennen avioliittoa. Se taas mitä avioliitossa kerätään, sitä ei käsittääkseni edes voi suojata avioehdolla.

Mielenkiintoista kohdata henkilö joka on noin totaalisen pihalla kaikesta tähän asiaan liittyvästä, mutta silti on tottakai päästävä kommentoimaan. On jo jonkinlainen ennätys että saa noin lyhyeen kappaleeseen noin monta virhettä.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

No esimerksi siten että se mies maksaa pois sitä asuntolainaa. Asunto on omaisuutta. Ei tässä kukaan varmaan väittänyt että mies RIKASTUU, mutta kyllä sillä jotain jää säästöön. Naisella ei, jos se on kotona lasten kanssa. Eikä kerry edes eläkettä. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset ottavat 70-80% avioeroista ja siltikin naiset ovat sitä mieltä, että mies on ihan tyhmä sika jos haluaa avioehdon. Osaisiko naiset selittää _miksi_ mieheltä ei ole järkevää ja erittäin loogista haluta avioehtoa tämän erofaktan perusteella? Miksi tunteet vievät logiikan ja realismin pesuveden mukana?

Ymmärrät faktat väärin. Naiset pääasiassa avioituvat perustaakseen perheen. Perhemallissa kaikki on yhteistä. Aika, koti, rakkaus, lapset ja omaisuus. Perhe kasvaa, kehittyy ja lopulta vanha pari kuolla kupsahtaa jättäen maallisen omaisuutensa yhdessä kasvatetuille lapsilleen. Naiset pistävät avioerot vireille, koska miehet eivät välttämättä osallistu perheprojektiin. Miehet eivät osallistu arkeen, sen töihin, hoida lapsia, pese vessoja. Avioehtoa jo lähtökuopissa vänkäävä mies ei vaikuta kiinnostuneelta perhemallista lainkaan.

Ja juu, ei ole meillä avioehtoa. Aviossa 10 vuotta, minulla oli avioituessa velaton asunto, miehellä ei mitään. Sittemmin tilanne tasoittunut.

Vierailija kirjoitti:

No tietenkin sen avioehdon merkitys riippuu ihan pariskunnasta ja yhteisistä suunnitelmista. JOS on suunniteltu että mies paremmin tienaavana omistaa talon ja nainen vähemmän tienaavana hoitaa pitkään kotona lapsia, niin en mitenkään koe että avioehto olisi tällaisessa tilanteessa reilua. Toki avioehtojakin on erilaisia, ja voihan sitä rajata vaan ennen avioliittoa tienatun omaisuuden tai perinnöt avio-oikeuden ulkopuolelle. 

Tuossakin tapauksessa on jo tehty ihan itse valintoja. Se vähemmän tienaava on valinnut ammatin, jossa on pienet tulot. Se kotiin jäävä on valinnut mieluummin jäädä kotiin kuin kartuttaa omaisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

No esimerksi siten että se mies maksaa pois sitä asuntolainaa. Asunto on omaisuutta. Ei tässä kukaan varmaan väittänyt että mies RIKASTUU, mutta kyllä sillä jotain jää säästöön. Naisella ei, jos se on kotona lasten kanssa. Eikä kerry edes eläkettä. 

Kuka hullu jää kotiäidiksi ottamatta vapaaehtoista eläkevakuutusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärrä avioehdon tarvetta Suomessa. Eihän erotessa puoliso muutenkaan saa omaisuutta, joka on kartutettu ennen avioliittoa. Se taas mitä avioliitossa kerätään, sitä ei käsittääkseni edes voi suojata avioehdolla.

Se, että sinulla on väärää tietoa ja siihen pohjautuvaa epätietoisuutta, on valitettavaa.

Aviopuolisoiden kaikki omaisuus jaetaan puoliksi ilman avioehtoa.

Ei se ole mikään automaatio. Jos omaisuus on hankittu ennen avioliittoa, voidaan katsoa tapaus tilannekohtaisesti ilmankin avioehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

No esimerksi siten että se mies maksaa pois sitä asuntolainaa. Asunto on omaisuutta. Ei tässä kukaan varmaan väittänyt että mies RIKASTUU, mutta kyllä sillä jotain jää säästöön. Naisella ei, jos se on kotona lasten kanssa. Eikä kerry edes eläkettä. 

Jos asuntolaina on alun perinkin ollut pelkästään miehen nimissä ja hänen vastuullaan, niin millä logiikalla naisen pitäisi siitä asunnosta erotilanteessa itselleen mitään saada? Jos laina sitävastoin on yhteisvastuullinen, ja naisen jäädessä esim lasten vuoksi kotiin sitä on lyhennetty edelleen yhteisvastuullisesti mutta kohtuullistetuin osuuksin tulojen mukaan, niin silloin loogisesti erotilanteessa molemmilla on oikeus mahdolliseen myyntivoittoon, jos sellaista jää asuntoa myydessä. Mutta toki vastuu myös kaikista kuluista on tällöin loppuun asti oltava sovituissa määrin yhteinen, ja jos asunnon myynnistä tulee tappiota, niin sekin kannetaan yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tietenkin sen avioehdon merkitys riippuu ihan pariskunnasta ja yhteisistä suunnitelmista. JOS on suunniteltu että mies paremmin tienaavana omistaa talon ja nainen vähemmän tienaavana hoitaa pitkään kotona lapsia, niin en mitenkään koe että avioehto olisi tällaisessa tilanteessa reilua. Toki avioehtojakin on erilaisia, ja voihan sitä rajata vaan ennen avioliittoa tienatun omaisuuden tai perinnöt avio-oikeuden ulkopuolelle. 

Tuossakin tapauksessa on jo tehty ihan itse valintoja. Se vähemmän tienaava on valinnut ammatin, jossa on pienet tulot. Se kotiin jäävä on valinnut mieluummin jäädä kotiin kuin kartuttaa omaisuuttaan.

Ja se työssäkäyvä on valinnut että mahdollisen eron jälkeen ei nää enää ikinä lapsiaan?

Niin. Älä puhu pskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

Oletus toki on että se naisen kotonaolo on perheen yhteinen päätös, ja mies haluaa mielummin maksaa lastenhoidosta lasten äidille, kuin päiväkodille. Se on usein myös se edullisempi vaihtoehto jos lapsia on useita. Tällä välin mies jatkaa katkeamatonta uraansa, jota eivät haittaa lasten sairastelut tai vaatimukset lyhyemmästä työpäivästä. Eiköhän sellainen edistä uraa.

Vierailija kirjoitti:

No tietenkin sen avioehdon merkitys riippuu ihan pariskunnasta ja yhteisistä suunnitelmista. JOS on suunniteltu että mies paremmin tienaavana omistaa talon ja nainen vähemmän tienaavana hoitaa pitkään kotona lapsia, niin en mitenkään koe että avioehto olisi tällaisessa tilanteessa reilua. Toki avioehtojakin on erilaisia, ja voihan sitä rajata vaan ennen avioliittoa tienatun omaisuuden tai perinnöt avio-oikeuden ulkopuolelle. 

Esimerkki: Miehesi on ostanut Helsingin Töölöstä 110m2 asunnon 90-luvulla hintaan 170 000€ (muunnettu markoista) ja myy sen nyt hintaan 700 000e, sinä koet että muutaman vuoden lastenhoidolla olet oikeutettu saamaan 350 000€? Edellä oleva on todellisuutta joillekin. Ja sitten jotkut naiset ihmettelevät että heitä kutsutaan loisiksi. Ja kyllä, luin ja ymmärsin edellisen kirjoittajan viimeisen lauseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lähinnä lasten teon takia. Naisen tulot tippuvat, eläke ei kartu jne ja silti hoitaa kotia ilmaiseksi. Mies kartuttaa säästöjä ja sitten lopulta jos ero tulee, saa yksin pitää kaiken minkä nainen on mahdollistanut olemalla kotona. Ei kovin reilua.

Millä logiikalla se naisen kotonaolo mahdollistaa miehen säästöjen kartuttamisen? Yksi suu lisää elätettävänä lasten lisäksi yleensä tarkoittaa sitä, että menot KASVAVAT samalla kun perheen nettoansiot PIENENEVÄT merkittävästi, etenkin jos äiti on jäänyt pois palkkatöistä yhteiskunnan tuille. Selitä minulle, miten se naisen kotonaolo mahdollistaa keskiverto palkansaajamiehelle omaisuutensa merkittävän kasvattamisen?

No esimerksi siten että se mies maksaa pois sitä asuntolainaa. Asunto on omaisuutta. Ei tässä kukaan varmaan väittänyt että mies RIKASTUU, mutta kyllä sillä jotain jää säästöön. Naisella ei, jos se on kotona lasten kanssa. Eikä kerry edes eläkettä. 

Jos asuntolaina on alun perinkin ollut pelkästään miehen nimissä ja hänen vastuullaan, niin millä logiikalla naisen pitäisi siitä asunnosta erotilanteessa itselleen mitään saada? Jos laina sitävastoin on yhteisvastuullinen, ja naisen jäädessä esim lasten vuoksi kotiin sitä on lyhennetty edelleen yhteisvastuullisesti mutta kohtuullistetuin osuuksin tulojen mukaan, niin silloin loogisesti erotilanteessa molemmilla on oikeus mahdolliseen myyntivoittoon, jos sellaista jää asuntoa myydessä. Mutta toki vastuu myös kaikista kuluista on tällöin loppuun asti oltava sovituissa määrin yhteinen, ja jos asunnon myynnistä tulee tappiota, niin sekin kannetaan yhdessä.

Mä nyt tarkoitin tässä tilannetta, jossa "yhdessä" ostetaan asunto, mutta laina on miehen nimissä ja mies sitä vaan maksaa. Oisko sun mielestä siis reilua että nainen joka on vuosia hoitanut yhteisiä lapsia kotona jää asunnottomaksi jos tulee ero? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehellä on huomattavasti omaisuutta, tottakai on järkevää ottaa avioehto, ehkä loukkaavaa, mutta järkevää ehdottomasti.

Omassa tapauksessani en silti käsittänyt, kun miehen suku vaati miestä ottamaan avioehdon, olivat aivan varmoja että olen miehen kanssa siksi, että joskus kymmenien vuosien päästä saa ison perinnön. Äitinsä aina jaksoi muistuttaa jos osti miehelle jonkin tavaran, että erotessamme se menee sitten miehelle ja aina selittää, miten onneksi testamentilla voi rajata puolison oikeuden perintöön pois jne.

Mieheni ei ottanut avioehtoa.

Mikä siinä on loukkaavaa?

Se siinä on loukkaavaa, että suku/miehen äiti pitää tuota naista onnenonkijana, ja painostavat joka käänteessä tätä miestä avioehtoon, vaikka mies ei sitä ole missään vaiheessa halunnut. Mies ilmeisimmin luottaa enemmän omaan arvostelukykyynsä kuin sukunsa, äitinsä.

Vierailija kirjoitti:

Vai avioehto olisi pitänyt teettää? Onneksi ei tehty. Mies on reissannut parikymmentä vuotta ympäri maailmaa hyvällä palkalla ja mä hoitanut kodin ja lapset samalla käyden koko ajan kokopäivätöissä. Palkka on pieni joo, vaikka koulutusaste on tasan sama kuin miehellä. Että sitten mut vaan heitettäisiin kylmästi omasta kodista jonnekin vuokramurjuun kun tekisi mieli vaihtaa. Ehei. Vaihtaa saa, mutta se maksaa. En ole mikään ilmainen kodinhoitaja-piika ollut vuosikymmeniä kun mies on reissannut. Yrittäkää nyt nuoret naiset ymmärtää ettette jäisi ihan tyhjän päälle, etenkin kun vanhenette. Ei ne työpaikatkaan ikuisia ole, varsinkaan vanhemmiten. Silloin on hyvä olla jotain turvaa.

Valintoja, valintoja.