Vanhempiin menee hermot!

33 vuotiaana en viitsi enää vierailla vanhempieni luona. Jatkuvaa holhoamista ja kohdellaan kuin pikkulasta tai kehitysvammaista. Myönnän kyllä että omaan autistisia piirteitä, mutta olenkin diplomi-insinööri vaativalla alalla, jossa vaaditaan erinomaisia matemaattisia tietoja. Varmasti olen ensimmäisenä lapsena heille rakas, mutta se omien tapojen tuputtaminen raastaa hermoja. Viimeksi kun söin kaksi kertaa enemmän kuin he, saatiin tästä julmettu riita aikaiseksi. Mulla meni hermot totaalisesti siihen holhoamiseen. Käyn salilla ahkerasti ja kasvatan lihaksia, joten kulutukseni on tuplasti isompi kuin yli 60-vuotiaiden ihmisten. Lähdin seuraavana päivänä tuolta takaisin omaan kotiin, koska yksinkertaisesti hermot ei kestä sitä holhoamista ja näistä saadaankin aina kunno riitahuuto päälle. Nyt vähän kahden vaiheilla, menenkö enää jouluksi vai vietänkö joulun yksin.
M33.