Voiko pahasta traumasta oikeasti toipua?

Löytyykö ihmisiä, jotka on kokeneet jotain kauheaa ja selvinneet siitä? Etenkin jos puhutaan pitkäaikaisesta karmeudesta pikkulapsesta asti.

Miksi jotkut toipuvat niin hyvin ja toiset ei? Voiko itsetuntoa rakentaa aikuisena, jos sitä ei ole koskaan ollut?

Itsestäni ainakin tuntuu siltä, ettei mulla ole mitään puhtaaseen faktaan perustuvaa syytä tuntea oloani hyväksi. Tuo trauma on jotenkin saastuttanut jokaisen elämäni osa-alueen. Pahinta on, että se on ehkä tehnyt mustakin pahan ihmisen. Mulla ei ole läheisiä ihmissuhteita, koskaan pelkään satuttavani muita.

Kävin vuosia terapiassa ja se auttoi sen verran, etten enää halua tehdä itselleni pahaa, mutta muuten olen kai toivoton.