Uusi tutkimus:digitaalisuus ja ilmiöoppiminen heikentävät oppimistuloksia
Päivän Hesarissa on juttu uudesta tutkimuksesta, jonka mukaa digitaalisuus ja ilmiöoppiminen kumpikin heikentää oppimistuloksia. Erot lasten kotitaustoissa myös vaikuttavat aiempaa enemmän. Tutkimuksen mukaan vähän koulutettujen ja muiden riskiryhmien lasten tulokset heikkenivät eniten.
Kommentit (105)
Eiköhän tämä ole ollut itsestään selvää, mutta piti uudistaa uudistamisen vuoksi.
Aikaa kuluu turhaan siihen, kun näprätään koneiden kanssa. Huomio kiinnittyy laitteeseen eikä asiaan. Ilmiöoppimiset ja muut hömpät toimii sillä pienellä osalla, joka on muutenkin aktiivinen ja tiedonhaluinen. Muut jää syrjään.
Heikentyneiden oppimistulosten taustalta paljastui selvästi digitaalisuuden lisääminen. ”Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa sekä yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa”, Saarinen sanoo.
TOINEN selvä tutkimustulos oli, että myös ilmiöoppiminen oli yhteydessä merkittävästi heikompiin oppimistuloksiin. Ilmiöoppiminen tarkoittaa oppilaslähtöistä oppimista. Siinä oppilas itse selvittää, mistä opittavassa aihealueessa tai asiassa on kyse ja mistä tietoa löytyy sekä asettaa itselleen oppimistavoitteita. Lisäksi oppilaat tekevät tyypillisesti runsaasti ryhmätöitä keskenään.
”Matematiikassa ja luonnontieteissä, kuten biologiassa, maantiedossa ja fysiikassa, oppilaslähtöinen opetus oli yhteydessä heikompiin tuloksiin”, Saarinen kertoo.
Ilmiöoppimista on suositeltu alun perin juuri luonnontieteisiin.
”Ilmiöoppimisen käyttöä on perusteltu sillä, että se tasoittaisi eri perhetaustoista tulevien lasten oppimistuloksia. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää käyneen päinvastoin”, Saarinen sanoo.
TUTKIMUKSESSA niin sanottuihin riskiryhmiin kuuluvien oppilaiden oppimistulokset huononivat eniten. Riskiryhmiä löytyi kuusi: pojat, joiden oppimistulokset ovat herättäneet erityistä huolta uusimmissa Pisa-tutkimuksissa, nuoret joilla oli muutenkin poissaoloja, yksinhuoltajien lapset, maahanmuuttajaperheiden lapset, vähävaraisten perheiden lapset ja ne lapset, joiden äideillä oli matala koulutustaso.
”Mitä enemmän riskitekijöitä samalla koululaisella oli, sen haitallisempi vaikutus ilmiöoppimisella näytti olevan hänen oppimistuloksiinsa”, Saarinen sanoo.
Kokoomuksen tavoitehan on ollutkin, että koulusta tulee jälleen "sääty-yhteiskunta", eli kokoomuslaisten lapset, joiden vanhemmat panostavat vapaa-ajallakin lasten koulunkäyntiin, pärjäävät tämän digihömpän keskellä. Heikommista oloista tulevat lapset eivät enää pärjää. Näin ollen jatko-opintopaikat ja hyvät työpaikat menevät kokoomuslaisten lapsille ja uusi sääty-yhteiskunta onkin valmis.
Vierailija kirjoitti:
Kokoomuksen tavoitehan on ollutkin, että koulusta tulee jälleen "sääty-yhteiskunta", eli kokoomuslaisten lapset, joiden vanhemmat panostavat vapaa-ajallakin lasten koulunkäyntiin, pärjäävät tämän digihömpän keskellä. Heikommista oloista tulevat lapset eivät enää pärjää. Näin ollen jatko-opintopaikat ja hyvät työpaikat menevät kokoomuslaisten lapsille ja uusi sääty-yhteiskunta onkin valmis.
Pian varmaan siirtytään uudestaan oppikoulu/kansakoulujaotteluun, jolloin kokoomuspennut voidaan eriyttää jo varhaisemmassa vaiheessa.
Joo raskaaksi tulee kolmen lapsen kanssa tämä koulun käynti!
Joko uskallettaisiin sekin sanoa ääneen, että pakkoruotsin aikaistus ala-asteelle oli huono idea? Sehän tehtiin pelkästään RKP:n vaatimuksesta vastoin opetusalan asiantuntijoiden kantaa.
Ilmiöoppiminen on hölynpölyä, siinä ei kukaan opi mitään. Digivälineet taas ovat monissa tilanteissa käteviä apuvälineitä mutta eivät mikään itseisarvo.
-lukiolainen, peruskoulussa uutta opsia nähnyt
Kuinka tämä ei yllätä minua ollenkaan. Digitaalisuus ja ryhmätyöt ovat vain opettajan laiskuutta. On kai se rennompaa vain katsella vierestä oppilaiden työskentelyä kuin itse opettaa asiat.
Tosiasia on, että kaikki eivät pysy mukana, oli systeemi mikä tahansa. Mutta kyllä nyt on tehty oppimisesta ilmeisesti ihan liian vaikeaa vieläkin useammalle. Kadotettu oleellinen sinne jonnekin digitaalisuuden itseisarvoon. Ilmiöoppiminen, ihan höpöhöpöä.
Kuka hullu tekee lisää lapsia, jos kotona on koululaisia. Itse joutuu opettamaan kaikki tärkeät perusasiat äidinkielen ja kielten kieliopista, matematiikasta... Fysiikassakaan ei kätetä peruskoulussa juuri lainkaan matematiikkaa...
Tutkimus vasta hyvin omaa arkikokemustani. Nuorimmaisella on opettaja, joka on hurahtanut itseohjautuvuuteen ja muihin moderneihin metodeihin. Opiskelu jää kokonaan kotona tehtäväksi ja jos kotona ei osata/haluta/ehditä auttamaan niin alakoululainen on mahdottomassa tilanteessa. Itse osaan ja haluan varmistaa oman lapseni oppimisen mutta tilanne suututtaa. Minusta opetus pitäisi antaa koulussa, siitä kai opettajille maksetaan palkkaa.
Tää on niin surullista. Uudistuksia tehtiin osin siksi, että pojat pärjää heikommin "tytöille rakennetussa" peruskoulussa. Pitää olla kiinnostavaa myös pojille, tekemistä ja toimintaa, pitää saada toteuttaa omia kiinnostuksia.
No, ketkä kärsii uudistuksista? Pojat.
Kaikki nämä kokeilut ja vastaavat uudistukset voisi tehdä pakkoruotsintunneilla, koska pakkoruotsia ei kuitenkaan haluta oppia, niin ei haittaa, vaikka olisi millaiset "uudistukset" siellä.
Vierailija kirjoitti:
Ilmiöoppiminen on hölynpölyä, siinä ei kukaan opi mitään. Digivälineet taas ovat monissa tilanteissa käteviä apuvälineitä mutta eivät mikään itseisarvo.
-lukiolainen, peruskoulussa uutta opsia nähnyt
Meillä juurikin ilmiöoppiminen on se johon panostetaan. Digitaalisuutta tulee käyttää aina, kun on mahdollista. Fyysisistä kirjoista yritetään päästä eroon. En voisi kuvitellakaan, että lapsen oppiminen jäisi nykyäään vain koulun kontolle. Lasta pitää koko ajan ohjata kotona ja seurata oppimista.
Ryhmätöistä olen aina oppinut heikoiten. Oman ryhmän aihe tulee suht hyvin opittua, tai ainakin se osa mistä itse haki tietoa. Mutta sitten kun pitäisi kuunnella muiden ryhmien alustukset... Noviisi ei osaa hahmottaa, mikä on olennaista ja esitykset ovat liian täynä kaikkea tai epäolennaista. Esittäjiä jännittää ja esitykset pölötetään nopeasti läpi. Tärkeitä kohtia esi osata painottaa ja ne hukkuvat kaiken muun sekaan. 10 minuutissa käydään läpi valtava asiamäärä ja sitten lyhyt keskustelu ja heti perään toinen alustus. Näistä oppitunneista ei jää yleensä mitään miekeen. Ovat raskaita, sekavia, puuduttavia ja asiat kaadetaan oppijoiden niskaan. Kukaan ei jaksa parin ekan alustuksen jälkeen enää kuunnella eikä osallistua keskusteluun. Sitten kurssi on käyty.
Vai on sille annettu hienolta kuulostava nimi, että oppilaat opiskelevat itsenäisesti ja tekevät opettajan työt itse. Ilmiöoppiminen. Muahaha.
Laiskottelijat luistavat tuollaisesta ihan samalla lailla kuin muista koulujutuista. Ja ne tunnolliset tytöt tekevät pyydetyt jutut.
Lukiolaisten matematiikan taidot uhrataan Cas-ohjelmistoille ja digitaalisille yo-kokeille. No parhaat opiskelijathan tulevat yliopistoihimme jo Aasiasta.
Digistä on tehty itseisarvo, ei apuvälinettä oppimiseen.
https://www.hs.fi/paivanlehti/18112018/art-2000005903400.html