Mitä te ihmiset oikein niissä terapioissanne puhutte?
Ihan arkipäivän asioitako, vai samoja kuin ystäville vai mitä? En ole oikein ymmärtänyt koko terapian jujua, mitä hyötyä on kaivella jotain vanhoja asioita?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa että täällä väitetään että kaikkien pitäisi käydä terapiassa ollakseen tasapainoisia aikuisia.
Ei täällä niin väitetä. Minun mielestäni täällä väitetään vain, ettei kukaan meistä loppupeleissä ole täysin tasapainoinen, jos lähdetään kaivelemaan.
Eivät edes terapeutit, vaikka toimivat terapeutteina.
Ei niin, mutta terapeutti on vähemmän näkövammanen kuin talutettava. Tai toivottavasti on.
Miksi uskotella itselleen että on talutettava ja terapeutti on taluttaja jos kerran on tyytyväinen elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa että täällä väitetään että kaikkien pitäisi käydä terapiassa ollakseen tasapainoisia aikuisia.
Ei täällä niin väitetä. Minun mielestäni täällä väitetään vain, ettei kukaan meistä loppupeleissä ole täysin tasapainoinen, jos lähdetään kaivelemaan.
”Minäkin luulin olevani täyspäinen ja tasapainoinen 42-vuotiaaksi asti. Sitten elämääni tuli elämäni isoin kriisi, eli mies jätti, ja kun aloin sitä selvittelemään, niin lopputuloksena huomasin, etten nyt ihan tasapainossa taida ollakkan...
Tästä on jo vuosia, tällä hetkellä olen taas onnellinen, mutta tiedostan selkeästi varjoni, jotka ennen olivat täysin sokeita pisteitä.”No annetaanhan tuossa ymmärtää että vaikka kuvittelee olevansa tasapainoinen.ei tunne itseään ennenkuin menee terapiaan.
Minä kirjoitin tuon. Ehkä olisi pitänyt kirjoittaa, että opin tuntemaan itseni vasta, kun elämääni tuli mullistava kriisi. Toki opin jotain ilman terapeuttiakin, mutta terapeutti kun osasi kysyä oikeita coachaavia kysymyksiä, niin pääsin entistä syvemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa että täällä väitetään että kaikkien pitäisi käydä terapiassa ollakseen tasapainoisia aikuisia.
Ei täällä niin väitetä. Minun mielestäni täällä väitetään vain, ettei kukaan meistä loppupeleissä ole täysin tasapainoinen, jos lähdetään kaivelemaan.
Eivät edes terapeutit, vaikka toimivat terapeutteina.
Ei niin, mutta terapeutti on vähemmän näkövammanen kuin talutettava. Tai toivottavasti on.
Miksi uskotella itselleen että on talutettava ja terapeutti on taluttaja jos kerran on tyytyväinen elämäänsä.
Ei tarvitsekaan uskotella, jos mikään asia ei vaivaa. Mutta esim. jos mistään asiasta ajattelet ”miksi minulle aina käy näin”, niin terapeutti on aiheellinen. Mutta jos koko elämä soljuu eteenpäin ilman toistuvia murheita tai mustia ajatuksia, niin mikäs siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin kuin ap. Itselläni oli ihan paska lapsuus. En silti keksi yhtään syytä, miksi näin nelikymppisenä tilittäisin ja kaivelisin sitä viikosta toiseen. Varmaan keksisinkin jo puolet lisää, että juttu säilyisi kiinnostavana myös itselleni. Mietin lapsuuttani usein, mutta olen tavallaan antanut itselleni luvan päästää siitä irti.
Lyhytaikaisen kriisiterapian ymmärrän hyvin, mutta en keski-ikäisiä tuttujani, jotka käyvät sankoin joukon jossain psykoterapioissa. Koska se on nyt muotia.
Ääääh... onko sinulla hoitamaton masennus?!?
No kun nimenomaan ei ole. Mutta ihan varmasti olisi, jos kaivelisin samoja asioita jatkuvasti.
Minä en ainakaan pidä siitä miten terapiaa ja terapeutteja palvotaan puolijumalina. Jopa monessa keskustelussa, joka sivuaa tunneongelmia niin heti sanotaan että mene terapiaan. Itse olen väärässä tilanteessa sen takia mennyt terapiaan ja myös odottanut vääriä asioita terapialta. Se ei todellakaan sovi kaikille ja kaikkeen.
En ole koskaan käynyt terapeutilla vaikka elämässäni on tapahtunut vaikka mitä normaalista poikkeavaa. Itse pystyy selvittämään täysin kaikki, kun on älyä ja sisua hakea tietoa. Itsesuojelukyky on valttia, myös viisauden ja empatian suojelu.
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa että täällä väitetään että kaikkien pitäisi käydä terapiassa ollakseen tasapainoisia aikuisia.
Missä kommentissa näin on sanottu? En itse ole huomannut tällaista väitettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin kuin ap. Itselläni oli ihan paska lapsuus. En silti keksi yhtään syytä, miksi näin nelikymppisenä tilittäisin ja kaivelisin sitä viikosta toiseen. Varmaan keksisinkin jo puolet lisää, että juttu säilyisi kiinnostavana myös itselleni. Mietin lapsuuttani usein, mutta olen tavallaan antanut itselleni luvan päästää siitä irti.
Lyhytaikaisen kriisiterapian ymmärrän hyvin, mutta en keski-ikäisiä tuttujani, jotka käyvät sankoin joukon jossain psykoterapioissa. Koska se on nyt muotia.
Ääääh... onko sinulla hoitamaton masennus?!?
No kun nimenomaan ei ole. Mutta ihan varmasti olisi, jos kaivelisin samoja asioita jatkuvasti.
Ei terapian tarkoitus olekaan automaattisesti kaivella menneitä, mutta jos ne menneet herättää edelleen voimakkaita reaktioita niitä ajatellessa niin tod näk ne ovat vaikuttaneet persoonaan haitallisesti ja terapia voi auttaa. Jos esim nykyelämässä talosi ja omaisuutesi palaisi niin varmaan kokisit jotain tarvetta käsitellä sitä, sen sijaan että tunkisit tapahtuman pois tietoisuudesta ja leikkisit että kaikki on ok, kuten lapset tuppaa tekemään ja kuten olet ehkä itsekin lapsena tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa että täällä väitetään että kaikkien pitäisi käydä terapiassa ollakseen tasapainoisia aikuisia.
Ei täällä niin väitetä. Minun mielestäni täällä väitetään vain, ettei kukaan meistä loppupeleissä ole täysin tasapainoinen, jos lähdetään kaivelemaan.
Mutta miksi ihmeessä sitä on pakko kaivaa, jos luulee olevansa tasapainoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa että täällä väitetään että kaikkien pitäisi käydä terapiassa ollakseen tasapainoisia aikuisia.
Ei täällä niin väitetä. Minun mielestäni täällä väitetään vain, ettei kukaan meistä loppupeleissä ole täysin tasapainoinen, jos lähdetään kaivelemaan.
Mutta miksi ihmeessä sitä on pakko kaivaa, jos luulee olevansa tasapainoinen?
Ei kukaan pakotakaan, saa sitä elää niin valheessa kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa että täällä väitetään että kaikkien pitäisi käydä terapiassa ollakseen tasapainoisia aikuisia.
Ei täällä niin väitetä. Minun mielestäni täällä väitetään vain, ettei kukaan meistä loppupeleissä ole täysin tasapainoinen, jos lähdetään kaivelemaan.
Mutta miksi ihmeessä sitä on pakko kaivaa, jos luulee olevansa tasapainoinen?
Miksi, miksi, miksi... Ehkä terapeutti jaksaisi maksua vastata noihin kysymyksiisi. Tunnut juuttuneen kyselyikään.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan käynyt terapeutilla vaikka elämässäni on tapahtunut vaikka mitä normaalista poikkeavaa. Itse pystyy selvittämään täysin kaikki, kun on älyä ja sisua hakea tietoa. Itsesuojelukyky on valttia, myös viisauden ja empatian suojelu.
😁😁😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko minussa jotain vikaa, jos en halua avata sieluni sisältöä ventovieraalle? Epäilen myös, mihin suuntaan terapeutti yrittäisi minua "parantaa" ja olisiko se oikea suunta. Joku sanoisi kai, että minäkuvani on heikko, kun en halua päästää muita sitä sorkkimaan tai että minut pitäisi parantaa jostain yksin pärjäämisen eetoksesta. Mutta omat juttuni ja ehkä omat ongelmanikin ovat minulle kallisarvoisia.
Terapeutin ei pitäisi neuvoa sinua, vaan kysyä oivalluttavia kysymyksiä, jolloin itse oivallat ongelmasi, ja itse keksit ratkaisun, mihin suuntaan sinun pitää kasvaa.
Minä sain kerran kymmenen vuotta sitten jotain kriisiapua 10 kertaa. Ihan naurettavaa pelleilyä. Terapeutilla ei ollut mitään sanottavaa, odotti vaan mitä minä puhun. Sitten kommentoi: ”ahaa”, ”miltä se tuntuu”tai ”niin”.
Sitten kerran sillä oli joku sijainen. Se kyseli hyviä pullareseptejä.
Jätin leikin sikseen ja hyvin olen pärjännyt.Ihan sama kokemus. Ohjattiin 10 kerran kriisiterapiaan terveyskeskuksen toimesta ja olihan se aivan hirveää huttua. Joka kerta aloitin kriisistä puhumisen terapeutin pyynnöstä alusta ja ehkä kuudennella tapaamisella en enää jaksanut. Puhuttiin sitten 45 minuuttia 90-luvun opiskelijariennoista, oltiin saman ikäisiä. Kriisin selvitin vuosien kuluessa ihan itse. Luojan kiitos tuo ”terapia” oli ilmainen enkä ikinä enää mene mihinkään terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän monissa vastauksissa kysytään tavalla tai toisella että miksi minun pitäisi mennä terapiaan. Olennaista on että terapiaan menevät ne jotka sitä haluavat ja tarvitsevat, ei sinne mitään velvollisuutta ole mennä. Kaikki eivät hyödy terapiasta ja aina sille ei ole tarvetta, mutta niille joilla tarve on, se voi olla elämän pelastava asia.
Näinhän tämä on. Ja terv.huollon ammattilaisena satun tietämään, että terapiaan, siis Kelan kustantamaan terapiaan, on vaikea päästä. Läheskään jokainen sinne haluava ei sitä edes saa. Joten miksi kukaan olisi väkisin kenellekään mitään terapiaa tyrkyttämässä? Se on kallista, ja siihen palaa veronmaksajien rahaa aika paljon. Terapiaan pääsevät arvioidaan tarkkaan. Jos ongelmat arvioidaan liian vaikeiksi /kroonistuneiksi, terapiaan ei pääse.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa että täällä väitetään että kaikkien pitäisi käydä terapiassa ollakseen tasapainoisia aikuisia.
Ei täällä niin väitetä. Minun mielestäni täällä väitetään vain, ettei kukaan meistä loppupeleissä ole täysin tasapainoinen, jos lähdetään kaivelemaan.
Mutta miksi ihmeessä sitä on pakko kaivaa, jos luulee olevansa tasapainoinen?
Miksi, miksi, miksi... Ehkä terapeutti jaksaisi maksua vastata noihin kysymyksiisi. Tunnut juuttuneen kyselyikään.
No sinustahan onnellinen on tullut, kun tajusit olevasi tasapainoton...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa että täällä väitetään että kaikkien pitäisi käydä terapiassa ollakseen tasapainoisia aikuisia.
Ei täällä niin väitetä. Minun mielestäni täällä väitetään vain, ettei kukaan meistä loppupeleissä ole täysin tasapainoinen, jos lähdetään kaivelemaan.
Mutta miksi ihmeessä sitä on pakko kaivaa, jos luulee olevansa tasapainoinen?
Ei kukaan pakotakaan, saa sitä elää niin valheessa kuin haluaa.
Ai jos ihminen elää tasapainoista, tyydyttävää elämää eikä halua mennä terapiaan kaivelemaan vanhoja juttuja, hän elää valheessa?!
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän monissa vastauksissa kysytään tavalla tai toisella että miksi minun pitäisi mennä terapiaan. Olennaista on että terapiaan menevät ne jotka sitä haluavat ja tarvitsevat, ei sinne mitään velvollisuutta ole mennä. Kaikki eivät hyödy terapiasta ja aina sille ei ole tarvetta, mutta niille joilla tarve on, se voi olla elämän pelastava asia.
Näinhän tämä on. Ja terv.huollon ammattilaisena satun tietämään, että terapiaan, siis Kelan kustantamaan terapiaan, on vaikea päästä. Läheskään jokainen sinne haluava ei sitä edes saa. Joten miksi kukaan olisi väkisin kenellekään mitään terapiaa tyrkyttämässä? Se on kallista, ja siihen palaa veronmaksajien rahaa aika paljon. Terapiaan pääsevät arvioidaan tarkkaan. Jos ongelmat arvioidaan liian vaikeiksi /kroonistuneiksi, terapiaan ei pääse.
Minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia päästä. Takanani on monta epäonnistunutta on off terapia kokeilua ja muuta sekoilua, mutta silti minut aina päästetään uuteen ja pidetään työkykyisten kirjoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan käynyt terapeutilla vaikka elämässäni on tapahtunut vaikka mitä normaalista poikkeavaa. Itse pystyy selvittämään täysin kaikki, kun on älyä ja sisua hakea tietoa. Itsesuojelukyky on valttia, myös viisauden ja empatian suojelu.
😁😁😁
Mikä siinä noin hauskaa on? Kenties se, että ei suostu olemaan omien vanhiempien päähän potkittavana ja pystyy silti rakastamaan omia lapsiaan? Vai tappo, kavallus vai seksuaalinen väkivalta? Mikä niin naurattaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan käynyt terapeutilla vaikka elämässäni on tapahtunut vaikka mitä normaalista poikkeavaa. Itse pystyy selvittämään täysin kaikki, kun on älyä ja sisua hakea tietoa. Itsesuojelukyky on valttia, myös viisauden ja empatian suojelu.
😁😁😁
Mikä siinä noin hauskaa on? Kenties se, että ei suostu olemaan omien vanhiempien päähän potkittavana ja pystyy silti rakastamaan omia lapsiaan? Vai tappo, kavallus vai seksuaalinen väkivalta? Mikä niin naurattaa?
Defenssi naurattaa.
”Itse pystyy selvittämään täysin kaikki, kun on älyä ja sisua hakea tietoa.”
Narsistin tunnistaa usean käyntikerran jälkeen. Maksa tarpeeksi niin saat vastauksen epäilyksellesi. Minulla on aavistus yhdestä, ei siitä sen enempää.