Lue keskustelun säännöt.
Mies päättänyt lopettaa avioelämän vuoteenpuolella. Miten tästä eteenpäin?
13.11.2018 |
Huomenta!
Viimeyönä todella vihaisena ja turhautuneena tein päätöksen, että nyt riittää. En ole 30- vuotiaana valmis lopettamaan seksin harrastamista.
Takana mieheni kanssa on 8 yhteistä vuotta, lapsi ja tavallinen perhe-elämä. Hellyyttä mies antaa, sanoo rakastavansa ja on hyvä isä lapselle.
Seksiä hän ei kuitenkaan halua. Näin on ollut jo useamman vuoden! Kerran tai pari kuussa saan seksiä itselleni vongattua, mies ei tunnu nauttivan silloinkaan.
Itselläni seksihalut on valtavat, useamman kerran viikossa tekisi mieli. Tämä tilanne tappaa minut henkisesti :( minusta on tullut hyvin vihainen ja katkera ihminen, enkä tunnista enää itseäni.
Seksittömyys vaikuttaa niin moneen alueeseen elämässä, itsetuntoni on rapistunut. En koe itseäni hyväksytyksi.
Miehelle olen raivonnut ja puhut. Uhkaillut erolla. Erota hän ei halua ja kertoo muuttavansa asiat. Mikään ei ole kuitenkaan vuosiin muuttunut.
Tänään minulla on vapaapäivä ja aion miehen töissä ollessa muuttaa makuuhuoneeni vierashuoneeseen. Mitä muuta kivaa yllätystä keksisin?
Kommentit (408)
Jännä että jos nainen on haluton niin miehen tulee se vain hyväksyä. Jos mies on haluton osapuoli ja nainen haluaa niin miehen tulee mennä vähintään lääkäriin tutkimuksiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää jo naiset että samaan römpsään kyllästyy! Mies kaipaa vaihtelua.
-mies
En minä ainakaan. Tuttua ja turvallista, silti melkein joka kerta löytyy jotain uutta. Ja siihen vanhaan toimivaan on aina mukava palata, jos jompikumpi ei uudesta perusta.
on kahdenlaisia ihmisiä.
1. Naisia ja miehiä jotka saavat liian harvoin
2. Naisia ja miehiä joita ei kiinnosta
Ihmeellistä miten nämä päätyvät yhteen niin usein.
nimimerkillä mies, samassa tilanteessa, vaimoa kiinnostaa kaksi kertaa kuukaudessa. Veikkaan että silloinkin säälistä etten haahuilisi muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä voiko minua kutsua vähä- tai paljohaluiseksi, mutta en tosiaan itsekään ymmärrä sitä että oma itsetunto roikkuu kumppanin niskassa ja vieläpä seksin muodossa. Sekin on epäviehettävä piirre että on riippuvainen seksistä, koska oman elämänkokemukseni perusteella siihen ei ole kukaan kuollut. Tälläistä ihmistä voi kuka tahansa vetää kuin pässiä narussa sen alapään kautta ja he ryhtyvät rikkomaan omia arvojaan vaikkapa pettämällä tai alkavat käyttäytymään hallitsemattomasti kuten raivokohtaukset. Luulisi että arvostaisi itseään enemmän eikä anna niitä avaimia itsearvostuksesta jonkun toisen käsiin oli kuinka läheinen ihminen tahansa.
Miten syvällä pitää muhia omassa erinomaisuudessaan, ettei lähimmän ihmisen mahdollisesti joka päivä osoittama kelpaamattomuus, haluttomuus ja jopa inho aiheuta itsetunnolle mitään? Että oma puoliso päivästä toiseen osoittaa, että on ihmisenä kelpaamaton, ansaitsematon ja hyväksymätön?
Sitä minä tässä ihmettelen eniten että te annatte tapahtua niin ja sitten raivoatte ja vedätte jotain draamaa. Jos puoliso on selvästikin pahoinpitelevä/ ei kiinnosta tai halua muuttua, niin lähde kävelemään. Usein tosin olette niin jumittuneet siihen seksiin ja sen puutteeseen että ette edes huomaa ongelmia jotka ovat alkaneet aikaa sitten jostain muualta. Vasta seksin puute herättää. Tosin vielä lisäisin sen että luulisi kotoa saavan sellaisen itsetunnon että ei tarvitse sitä hyväksyntää puolisolta kerjätä. T. se jota lainasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen kohtelee miestä kuin yhtä lapsista. Nalkuttaa, komentaa, vähättelee. Vaatii, komentaa, pilkkaa. Ei anna tilaa olla miehekäs mies. Sitten ihmettelee, kun mies ei enää tunne itseään mieheksi, eikä ota sängyssä kuin alphamies.
Itse ajatte ne miehet sinne tietokoneen syliin ja kilttien, halukkaitten ruutunaisten hellään huomaan.En haluaisi myöntää tätä, mutta olet aivan oikeassa. Tämä tapahtui mulle. Lapsen saannin jälkeen alunperin vaikea persoonani muuttui vaikeammaksi. Oli stressiä ja unenpuutetta ja jos mitä, purin sen mieheen. Huusin, nalkutin, vaadin. Mies on yrittäjä ja painaa pitkää päivää, mutta jotenkin oletin, että se olin MINÄ joka oli väsyneempi osapuoli. Ei osattu kumpikaan arvostaa toisen panosta työhön/kotiin/lapseen/parisuhteeseen. Toki monet asiat, jotka mies tekee mielestäni ”väärin” vaikuttivat asiaan todella paljon.
Huomasin, että kun olin ”kiltimpi” ja tein asioita, mistä mies piti (ja erityisesti jos laittauduin), miehen aloitteet lisääntyivät.
Olen tuo, joka kirjoitti seksikertojen olleen alussa 3krt/vko. Tahti oli liian kova mulle joten piti välillä torjua miestä. Voi olla, että se myös vaikutti miehen itsevarmuuteen. Myös molempien lihominen varmasti vaikuttaa halukkuuteen...
Mahtavaa. Nyt ollaan asian ytimessä. Hienoa, että joku nainenkin uskalsi tämän ääneen tunnustaa. En tarkoita tätä sillä että vika olisi naisissa. Tarkoitan sitä että tunnustetaan se, että omillakin toimilla on vaikutusta miehen tunteisiin ja haluihin. Usein tällä palstalla keskitytään vain miehen tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Monesti miehen jopa oletetaan haluavan aina ja ottavan pakit rauhallisesti ja ymmärtäväisesti vastaan, ilman että ne vaikuttaa itsetuntoon.
Monesti vika on juuri tuossa, että molemmin puolin ei osata arvostaa sitä toisen työtä ja hänen tavat koetaan vääriksi. Kyllä se tunne näkyy käytöksessä ja pian ollaan kierteessä jossa molemmat kokevat ettei häntä arvosteta. Se taas vaikuttaa miten käyttäydytään toista kohtaan ja syö itsetuntoa. Toisen silmissä tämä näkyy ikävänä käytöksenä ja epävarmuutena. Se ei houkuta ketään ja halut vähenee entisestään. Tämä kierre voidaan katkaista vain keskustelemalla ja tunnustamalla myös omat virheet. Helpommin sanottu kuin tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä että jos nainen on haluton niin miehen tulee se vain hyväksyä. Jos mies on haluton osapuoli ja nainen haluaa niin miehen tulee mennä vähintään lääkäriin tutkimuksiin!
Se on sitä tasa-arvoa
Vierailija kirjoitti:
Jännä että jos nainen on haluton niin miehen tulee se vain hyväksyä. Jos mies on haluton osapuoli ja nainen haluaa niin miehen tulee mennä vähintään lääkäriin tutkimuksiin!
Ei, vaan jos nainen on haluton niin naisen tulee silti antaa. Liukkari kun on keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha vetää nyt tähän mitään nais/mies näkökulmaa.
Jos parisuhteessa jompikumpi tai kumpikaan ei ole tyytyväinen tai joku hiertää, oli se sitten seksi tai joku muu, niin siitä pitää keskustella. Ja yrittää ratkaista tilanne molempia tyydyttäväksi.
Jos keskustelu tai terapia ei onnistu ja tilanne vain jatkuu, niin sitten pitää miettiä mitä suhteen kanssa tehdään.
Pystyykö elämään toisen kanssa kaikesta huolimatta vai olisiko ero parempi.
Tämä tosiasia ei riipu siitä, onko nainen tai mies. Molemmat ovat yhtä arvokkaita ja molempien hyvinvointi on yhtä arvokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama tilanne ja ollaan samanikäisiä. Kun ilmeni miksi mieheni ei kykene harrastamaan seksiä kannassani, sovittiin, että meidän talossa seksi ulkoistetaan. Nyt molemmilla on omat vakikumppanit. Ei kuitenkaan haluttu erota, kun kaikki muu toimii. Mies ja minä ollaan nyt tyytyväisiä ja välit ovat taas parhaimmat kuin koskaan.
Mikä parisuhde se tuommoinen sitten on? enemmänkin ystävyys- tai kämppissuhde. Kyllä parisuhteeseen kuuluu seksi puolison kanssa tai niin että molemmat ovat ilman jos se on molemmille ok, mutta tuo että seksi pitää hakea muualta? miksi se oma rakas ei kelpaa, kun kerta seksiä kuitenkin on saatava? En ymmärrä. Eikö olis parempi etsiä toinen suhde jossa seksi vielä kiinnostaa ja muutkin asiat on hyvin. Yllätykseksesi varmaan, sellaisiakin liittoja on. Kuulostaa aika takertuvaiselta ja riippuvaisuudelta jos on pakko tuossakin tapauksessa olla "parisuhteessa" jos molemmat hakee seksin muualta... outo ajattelutapa mielestäni. Mutta noh, jokainen tyylillään.
Kuvittele olevasi minä. Sinulla on ihana puoliso, lapsia ja iso talolaina. Mitä tekisit, jos puolisosi tulisi yhtäkkiä kaapista ulos ja vuosikymmenien ahdistuksen, salaamisen ja epätoivon jälkeen uskaltaa vihdoin myöntää itselleen ja sinulle ettei ole hetero? Asia ei tule sinulle yllätyksenä vaan olet aavistellut sitä koko yhdessä olon ajan. Nyt olet helpottunut, kun ymmärrät ettei vika ollutkaan sinussa. Samaan aikaan puolisosi kipuilee sitä ettei uskalla olla avoimesti oma itsensä, koska pelkää läheistensä reaktioita. Kun koitat puhua asiasta läheistesi kanssa, huomaat puolisosi olevan oikeassa. On pakko vaieta. Mitä jos kaiken keskellä huomaat rakastuvasi yhä syvemmin puolisoosi, josta paljastuu aivan uusia piirteitä? Mitä jos puolisosi kokee samoin? Rakastaisitte yhä toisianne ja haluaisitte jakaa arjen yhdessä toistenne kanssa, mutta huomaatte kaipaavanne myös silloin tällöin oikeaa seksiä eikä vain masturbointia? Elämä on täynnä vaikeita valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerää aikuiselta ihmiseltä yrittää saada toinen raivoamalla harrastamaan seksiä. Mitä jos noiden "yllätysten" keksimisen sijasta juttelisit miehen kanssa _neutraalisti_ ja ilman syyllistämistä siitä että tarpeenne ovat erilaiset ja sille pitäisi tehdä jotain (eli käytännössä erota, jos ette halua esim. avointa suhdetta)?
Toki miehesikin on väärässä lupaillessaan turhia ja roikkumalla suhteessa, mutta yritä nyt ymmärtää että tilanne on varmasti hänellekin raskas eikä hän ole tahallaan "päättänyt" vähentää halujaan sinua kiusatakseen. Onhan se ikävää että joillakin halut hiipuvat iän myötä ja toisilla eivät, mutta tilanne on nyt vain käsiteltävä ja mentävä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on uusi mies, ollut nyt 2 viikkoa. Laskin äsken, että seksikertoja on ollut 19 tänä aikana. Tietenkään en oleta, että tahti ihan tällaisena säilyy, mutta enemmän uskon saavani tässä suhteessa kuin kahdessa aikaisemmassa:)
Kuka hitto laskee _seksikertoja_?? Ja miten voit laskea 2 viikon seksikerrat, tai siis sun on pakko pitää jotain kertaa jokaisesta nusuttelusta, eikö? Voi elämä nyt.
No onpas vaikeaa laskettavaa, jos vaikka vierailukertoja naisen luona on tietty määrä x ja joka kerran on mies halunnut vaikka kaksi kertaa (tai vaikka joku pv on olleet haluamattakin), eli määrä y?
Tässä ap.n määrässä pariton seksikertojen määrä, mutta samalla periaatteella -1 kerta. Ja en usko, että yks yhteen tässä mennään, vaan ns. heittämällä "ainakin tämä määrä" (ellei enemmänkin)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin pysyn selvillä säälittävän vähäisistä seksikerroista, koska käytän ehkäisyappia ja sinne on merkittävä panot. Viime kerrasta kohta kuukausi. No, eipähän tarvitse pelätä raskautta. Meillä tilanne on erilainen, edes yritetään tehdä jotain asialle eli olemme menossa seksuaaliterapeutille. Olemme kolmikymppinen pari ja ennätys koko yhdessäolon aikana on ollut kolme kertaa kuussa :( Mies on haluton.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat sairaalta. Valmis rikkomaan perheen ja pilaamaan lapsen tulevaisuuden omien oikkujesi takia? Häpeä!
Ynnä,ettäs kehtaat vongata ja ruinata moista asiaa! Nykynaisella on jo konstit täyttää moinen tarve,voi aloittaa vaikka ihan omin kätösin,ja jos se ei riitä,kysypä mieheltäsi,että voitko hankkia itsellesi"lihanuijan",joka täyttää sinun itsekkään tarpeesi..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin pysyn selvillä säälittävän vähäisistä seksikerroista, koska käytän ehkäisyappia ja sinne on merkittävä panot. Viime kerrasta kohta kuukausi. No, eipähän tarvitse pelätä raskautta. Meillä tilanne on erilainen, edes yritetään tehdä jotain asialle eli olemme menossa seksuaaliterapeutille. Olemme kolmikymppinen pari ja ennätys koko yhdessäolon aikana on ollut kolme kertaa kuussa :( Mies on haluton.
Miten niin haluton?Eikös tuossa lukenut,että 3 kertaa...?
Vierailija kirjoitti:
Jeesushan sanoi, että rakastakaa toinen toisianne.
Ja sen lisäksi Frank-Pappa sanoi että kosketelkaa toisianne.
Miten mulle tulee näistä kommenteista sellainen olo, että mies saa lihota ja olla huolehtimatta itsestään. Nainen haluaa silti. Sama ei toimi toisinpäin.
Sairaan median ylisyötön uhreja. Kinkkua tulee joka tuutista niin ei kelpaa enää kuin oma käsi täynnä karvaa.
Te ihmiset olette sairaita. Sanokaa niille naisille, jos kilot häiritsee. Nätisti voi sanoa ja kannustaa eikä mitään nössöpas**a! Ootte lapasia, kun ei ees osata olla enää miehisiä miehiä. Neitejä pikemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen kohtelee miestä kuin yhtä lapsista. Nalkuttaa, komentaa, vähättelee. Vaatii, komentaa, pilkkaa. Ei anna tilaa olla miehekäs mies. Sitten ihmettelee, kun mies ei enää tunne itseään mieheksi, eikä ota sängyssä kuin alphamies.
Itse ajatte ne miehet sinne tietokoneen syliin ja kilttien, halukkaitten ruutunaisten hellään huomaan.En haluaisi myöntää tätä, mutta olet aivan oikeassa. Tämä tapahtui mulle. Lapsen saannin jälkeen alunperin vaikea persoonani muuttui vaikeammaksi. Oli stressiä ja unenpuutetta ja jos mitä, purin sen mieheen. Huusin, nalkutin, vaadin. Mies on yrittäjä ja painaa pitkää päivää, mutta jotenkin oletin, että se olin MINÄ joka oli väsyneempi osapuoli. Ei osattu kumpikaan arvostaa toisen panosta työhön/kotiin/lapseen/parisuhteeseen. Toki monet asiat, jotka mies tekee mielestäni ”väärin” vaikuttivat asiaan todella paljon.
Huomasin, että kun olin ”kiltimpi” ja tein asioita, mistä mies piti (ja erityisesti jos laittauduin), miehen aloitteet lisääntyivät.
Olen tuo, joka kirjoitti seksikertojen olleen alussa 3krt/vko. Tahti oli liian kova mulle joten piti välillä torjua miestä. Voi olla, että se myös vaikutti miehen itsevarmuuteen. Myös molempien lihominen varmasti vaikuttaa halukkuuteen...Mahtavaa. Nyt ollaan asian ytimessä. Hienoa, että joku nainenkin uskalsi tämän ääneen tunnustaa. En tarkoita tätä sillä että vika olisi naisissa. Tarkoitan sitä että tunnustetaan se, että omillakin toimilla on vaikutusta miehen tunteisiin ja haluihin. Usein tällä palstalla keskitytään vain miehen tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Monesti miehen jopa oletetaan haluavan aina ja ottavan pakit rauhallisesti ja ymmärtäväisesti vastaan, ilman että ne vaikuttaa itsetuntoon.
Monesti vika on juuri tuossa, että molemmin puolin ei osata arvostaa sitä toisen työtä ja hänen tavat koetaan vääriksi. Kyllä se tunne näkyy käytöksessä ja pian ollaan kierteessä jossa molemmat kokevat ettei häntä arvosteta. Se taas vaikuttaa miten käyttäydytään toista kohtaan ja syö itsetuntoa. Toisen silmissä tämä näkyy ikävänä käytöksenä ja epävarmuutena. Se ei houkuta ketään ja halut vähenee entisestään. Tämä kierre voidaan katkaista vain keskustelemalla ja tunnustamalla myös omat virheet. Helpommin sanottu kuin tehty.
Nyt on asiaa!Kerrankin myös naisen näkökulma,jossa myöntää tekemänsä virheet!Itse lisäisin tähän vielä oman ajatukseni;(olen mies,ja en VARMASTI täydellinen!)On vaan hiton hankala sanoa sille naiselle,jonka joskus näki viehättävänä,että;kulta,olet pullukka,homssuinen,epäsiisti jne.seksuaalisessa mielessä.Niin ne vuodetkin vaan joskus vierii...
Herätkäää kirjoitti:
Miten mulle tulee näistä kommenteista sellainen olo, että mies saa lihota ja olla huolehtimatta itsestään. Nainen haluaa silti. Sama ei toimi toisinpäin.
Sairaan median ylisyötön uhreja. Kinkkua tulee joka tuutista niin ei kelpaa enää kuin oma käsi täynnä karvaa.Te ihmiset olette sairaita. Sanokaa niille naisille, jos kilot häiritsee. Nätisti voi sanoa ja kannustaa eikä mitään nössöpas**a! Ootte lapasia, kun ei ees osata olla enää miehisiä miehiä. Neitejä pikemminkin.
Kuule,tajuat varmaan itsekin,että sittenhän on se helvetti irti..
Ap, en minäkään haluaisi naista, joka ei osaa lukea, kirjoittaa eikä ajatella.
Aivoja alkaa siinä vaiheessa kaivata kun naama, perse, tissit ja pillu käyvät turhan tutuksi.
Niin taitaa tehdä- erottuani vuosia sitten miehestäni hänen seuraava kumppaninsa olikin mies.
Olis voinut kertoa mulle aikanaan niin en olis kahdeksaa vuotta vongannut turhaan. Onneks ei ollut lapsia!