Kannattaako luovuttaa naisten suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teit kuluneena viikonloppuna niitä kokemuksia saadaksesi?

Samaa voidaan toki kysyä naisiltakin, eli mitä tekivät sen eteen että ap saisi niitä kokemuksia?

Et liene tosissasi.

Lienen dead serious.

Juu, minä ainakin huutelin tuolla heti baarin ovella, että ujoin rassukka tänne, ja sitten raahasin sen korvasta seksiä saamaan. Koko viikonlopun. Arvaa väsyttääkö?

Jotenkin aistin lievää piilovittuilua tuossa, voinen olla väärässäkin. Ihmettelen tosin sitä että miksi naisilla on se defaultti että miehen pitää olla äänekäs esiintyjä saadakseen pesää? Naisiltahan ei oikeastaan koskaan odoteta mitään. Soisin sen asian muuttuvan, ja koska muutos lähtee itsestä, olenkin ryhtynyt aktiivisesti toteuttamaan sitä omassa elämässäni. Tästä lähin jokainen nainen saa harvinaisen tylyt pakit, ja kaupan päälle vielä huorittelut.

Toki voit noin halutessasi käyttäytyä, mutta mitä saavutat itsellesi niin tekemällä?

Säilytän silloin itsekunnioitukseni ja integriteettini.

Häviät viimeisetkin rippet, poloinen.

Vierailija kirjoitti:

Olen 33v. enkä koskaan seurustellut. 

Todennäköisesti tulen olemaan aina yksin.

On ristiriitaista, että palstalla valitetaan siitä, miten 20-35 vuotiaat miehet eivät löydä naista perustamaan perhettä, mutta siinä vaiheessa kun nainen 29-vuotiaana etsii lapselleen isää, se onkin epätoivoista ja miesten mielestä kamalaa.

Miksi naisten perhehalut on kamalia ja miesten hyväksyttäviä?

Jaa-a. Aika hyvä kysymys johon ainakaan minä en osaa vastata. Minusta on ihan yhtä ikävää olipa se sitten mies tai nainen, joka jää ilman perhettä ja kumppania vasten tahtoaan.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teit kuluneena viikonloppuna niitä kokemuksia saadaksesi?

Samaa voidaan toki kysyä naisiltakin, eli mitä tekivät sen eteen että ap saisi niitä kokemuksia?

Et liene tosissasi.

Lienen dead serious.

Juu, minä ainakin huutelin tuolla heti baarin ovella, että ujoin rassukka tänne, ja sitten raahasin sen korvasta seksiä saamaan. Koko viikonlopun. Arvaa väsyttääkö?

Jotenkin aistin lievää piilovittuilua tuossa, voinen olla väärässäkin. Ihmettelen tosin sitä että miksi naisilla on se defaultti että miehen pitää olla äänekäs esiintyjä saadakseen pesää? Naisiltahan ei oikeastaan koskaan odoteta mitään. Soisin sen asian muuttuvan, ja koska muutos lähtee itsestä, olenkin ryhtynyt aktiivisesti toteuttamaan sitä omassa elämässäni. Tästä lähin jokainen nainen saa harvinaisen tylyt pakit, ja kaupan päälle vielä huorittelut.

Toki voit noin halutessasi käyttäytyä, mutta mitä saavutat itsellesi niin tekemällä?

Säilytän silloin itsekunnioitukseni ja integriteettini.

Häviät viimeisetkin rippet, poloinen.

Raukka parka, sinä et minua tunne. Kaltaisesi eivät tule koskaan saamaan minua. Teidän häviöhän se loppupeleissä on.

Vierailija kirjoitti:

Olen 33v. enkä koskaan seurustellut. 

Todennäköisesti tulen olemaan aina yksin.

On ristiriitaista, että palstalla valitetaan siitä, miten 20-35 vuotiaat miehet eivät löydä naista perustamaan perhettä, mutta siinä vaiheessa kun nainen 29-vuotiaana etsii lapselleen isää, se onkin epätoivoista ja miesten mielestä kamalaa.

Miksi naisten perhehalut on kamalia ja miesten hyväksyttäviä?

Oikeassa elämässä teitä ei löydy tai löytynyt mistään.

M36

Tiedä häntä kirjoitti:

Itse (myös 25v) olen naisvaltaisella alalla jossa on suunnilleen ikäisiäni sinkkunaisia todella paljon työkavereina niin ongelmaksi muodostuu ajatuksena enemmänkin se, että ei huvita ottaa niistä ketään kun tarjontaa on niin paljon (valehtelematta pitkällä aikavälillä kymmeniä eri ihmisiä) kun muodostuu ajatus, että jos ottaa jonkun niin löytyy kohta kuitenkin joku parempi jonka kanssa alkaa suhteeseen. Ja tarjolla on eri ikäisiä,  nuorempia opiskelijoita, oman ikäisiäni ja vanhempia valmistuneita ja muidenkin ammattikuntien edustajia kuin omaani.

Yksi pointti mikä tähän liittyen itselläni pistää silmään on se, että erityisesti 25-30 ikävuoden välissä olevat sinkkunaiset etsivät ihan kuumeisesti tuleville lapsilleen isää, mikä on ihan selvä motivaattori minun lähestymiseen. Toki hyvä että lapsiperhehaaveet ovat selvillä heti kättelyssä kun nämä ihmiset työn kautta muutenkin jollain tasolla tuntee, niin ei tarvitse asiasta sen enempää keskustella ja asia on mielestäni ihan ok. Mutta vaikka voisin sanoa tarjontaa olevan pilvin pimein, niin vaikeaa sieltä on oikeasti löytää sellaista naista jonka kanssa olisin valmis lähtemään treffeille ja viettää vapaa-aikaa, kun kaikilla on mielessä lapsiperhehaaveet ja naistenlehtien kuvaamat unelmahäät, mikä ei ole sitä mitä itse haluaisin vaan täysin toisenlaisia ja luonteeltaan vahvempia urheilijanaisia joita tältä alalta vähemmän löytyy. Ne tällaiset naiset joita olen sitten muualla (työn ulkopuolella) tavannut, ovat olleet lähes aina varattuja.

Että en nyt tiedä onko se suuren naisjoukon plärääminenkään välttämättä automaattisesti tulosta tuovaa, perheestä haaveilevat miehet kyllä löytäisivät tuolta helposti puolison ja on ihan valita asti. Olen varmaan vain vääränlaisten ihmisten keskellä ja sen takia yksin. Jospa sieltä ajan mittaan joku löytyy, mutta vuosia tätä asiaa jo pohtineena miettinyt vain pidänkö liian korkeita standardeja vai mitä, mutta vaikea kuvitella että saisin aikaan henkisesti tyydyttävää parisuhdetta ihmisen kanssa jonka tulevaisuudenvisiot ovat täysin eri kuin itselläni.

Että ap ei varmaan kannata luovuttaa, mutta ehkä semmonen aktiivinen plärääminenkään ei johda mihinkään muuhun kuin treffien suorittamiseen ja lopputuloksena jäät luultavasti siitäkin yksin tai huonoon parisuhteeseen.

Aika moni julkisuudessa ollut urheilijanainen on pitänyt unelmahäät ja saanut lapsia. Lisäksi syyllistyt aivan samaan prinsessasynroomaan kuin naisten sanotaan syyllistyvän; eli tavoittelet jotain jota et voi saada. Ne urheilijat, näyttelijät, mallit jne. ne ovat ne, joita tavismiehet on laitettu haluamaan ja tavismies saa kuitenkin sen tavisnaisen. Sama juttu toisinpäin; tavisnaista odottaa se unelmien tavismies, ei George Clooneyn nuorempi versio. Eli kannattaa nyt päivittää ne omat toiveet realistiseksi tai sitten tosiaan unohtaa koko juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikää on kertynyt "jo" 25-vuotta, mutta naiskokemuksia ei ole kertynyt yhtään. Alkaa olla sellainen tunne takapuolessa, että näinköhän olen niitä miehiä joille ei sitä kumppania vaan löydy. Voin myöntää, että tuskin olisin kenellekään mikään unelmien mies, mutta ihan ok kuitenkin.

No mä oon nainen ja olin neitsyt 23-vuotiaaksi. En pitänyt sitä pahana.

25 on vielä todella nuori. Vasta kaiken alussa.

Älä tee mitään päätöksiä vielä.

Ei meistä kukaan oo mikään unelmakumppani. Kaikissa omat virheensä.

Nuori, mutta silti jo 10 vuotta jäljessä ikäluokkansa hamesankareita, kuten sinäkin "rohkeita tyttöjä".

Tämähän se minuakin pelottaa kun olen niitä ikäisiäni tyttöjä sen 10 vuotta perässä. Heillä on kymmenen vuoden ajalta seksikokemusta kun minulla taas ei yhtään mitään. Voin myöntää, että hävettää olla edelleen 25-vuotiaana poikuus tallella. Sitä vaan olen aina vähän ihmetellyt, että miten ihmeessä ne muut ikäiseni miehet ja pojat saavat/saivat niitä kumppaneita. Tottahan siinä tuntee itsensä aika paljon huonommaksi ihmiseksi. Epänormaali lienee sana jota haen.

AP

Tuo on huono asenne. Kehno itsetuntosi on suurempi ongelma kuin kokemattomuus. Piikikkäiden vastausten perusteella äksy käytös voi olla toinen. Vaikka ihmiset ymmärtäisivät mistä se johtuu, siitä ei silti pidetä. Kertoisin omia kokemuksiani aiheesta, mutta rehellisesti sanoen aihe on sen verran henkilökohtainen, että en halua ottaa riskiä että sanot siihenkin jotain piikikästä.

Pahoittelen jos olen ollut piikikäs. En ole tarkoituksella ollut sellainen kuin yhdessä viestissäni. Enkä mielestäni käyttäydy äksysti, "normaalielämässä" jopa peittelen pettymystäni itseeni aika hyvin. Tai niin ainakin itse kuvittelen. Itsetunto on tosiaan suht alamaissa ja tiedän, että se on ongelma. Tosin suunnilleen samanlainen ongelma on myös sen itsetunnon parantaminen. En tiedä miten sen enää sieltä alamaista oikein onnistuisi nostamaan näissä naisasioissa.

AP

Ehkä helpottaa tieto, että ei muilla ole sen helpompaa. Kun tuo yksi haaste on selvitetty pois alta, ei se siitä muutu kuin taikaiskusta. On ulkonäköpaineita, suorituspaineita, murhetta siitä että haluaa enemmän/vähemmän seksiä kuin kumppani. On stressiä ehkäisystä, ujostelua uuden kumppanin kanssa, noloja seksimokia. Epätietoisuutta toisen haluista... Se on loputon suo ja ehkä arimpia ja herkimpiä asioita ihmisen elämässä. Jos ja kun päädyt tositoimiin naisen kanssa, olen ihan varma että hän murehtii miten hän suoriutuu ja miltä hän näyttää. Sen sijaan että miettisi sinun "osaamistasi".

Minut jätettiin kahdesti kun mies kuuli minun olevan kokematon. Eri mies siis molemmilla kerroilla :D Olin paljon vanhempi kuin sinä. Olen kuitenkin iloinen että jaksoin silti jatkaa deittailua. Toivon että sinäkin jaksat. Se kannattaa, vaikka kestäisi miten kauan löytää "se oikea".

En tiedä helpottaako juurikaan, koska kuten sanoin niin se vaan näyttää muilla niin helpolta. Ehkä minä en vain tosiaan osaa koko hommaa, olen paska ihminen tai sitten vaan on ihan uskomattoman huono tuuri. Ulkonäköpaineista nyt ei varmaan pääse nykymaailmassa eroon koskaan.

Itsehän taas olisin ihan iloissani jos saisin naisen, joka on kokematon. Olisi jotenkin paineettomampi lähteä opiskelemaan kaltaisensa kanssa. Toisaalta taas ymmärtäväinen, mutta osaava nainen taas osaisi ehkä neuvoa paremmin siinä mikä tuntuu hyvältä jne. En oikein tiedä, että jaksaako tässä enää edes yrittää vai pitäisikö vaan odottaa, että josko se elämäni nainen joskus kävelisi vastaan. Se tässä taitaa olla aika varmaa, että niitä elämäni naisia ei kovin montaa ole.

AP

Pohdin samoja asioita, mietin olisiko kokenut vai kokematon mies parempi minun tilanteessani. Se oli typerää. Ei ihmisiä voi shoppailla. Tai voi, mutta silloin se ihminen jonka shoppaat ei välitä sinusta. Eli ei välttämättä vaivaudu kohtelemaan sinua ymmärtäväisesti. Ainut keino on tutustua tarpeeksi moneen ihmiseen, kunnes löytyy joku johon voi luottaa.

Pari ihmistä on muuten sanonut itsestään ihan samaa minulle. Että ovatko paskoja ihmisiä vai onko heillä vain uskomattoman huono tuuri kun suhteet ei kestä. Itselläni ei ikinä käynyt edes mielessä että olisin muita huonompi. Tiedostin että voin saada kenkää kun totuus paljastuu ja hyväksyin sen. Sitä en osaa sanoa miten tällaiseen itsensä hyväksymisen tilaan pääsee. Oletko harkinnut terapiaa? Se voisi oikeasti auttaa. Mitä siinä voi menettää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikää on kertynyt "jo" 25-vuotta, mutta naiskokemuksia ei ole kertynyt yhtään. Alkaa olla sellainen tunne takapuolessa, että näinköhän olen niitä miehiä joille ei sitä kumppania vaan löydy. Voin myöntää, että tuskin olisin kenellekään mikään unelmien mies, mutta ihan ok kuitenkin.

No mä oon nainen ja olin neitsyt 23-vuotiaaksi. En pitänyt sitä pahana.

25 on vielä todella nuori. Vasta kaiken alussa.

Älä tee mitään päätöksiä vielä.

Ei meistä kukaan oo mikään unelmakumppani. Kaikissa omat virheensä.

Nuori, mutta silti jo 10 vuotta jäljessä ikäluokkansa hamesankareita, kuten sinäkin "rohkeita tyttöjä".

Tämähän se minuakin pelottaa kun olen niitä ikäisiäni tyttöjä sen 10 vuotta perässä. Heillä on kymmenen vuoden ajalta seksikokemusta kun minulla taas ei yhtään mitään. Voin myöntää, että hävettää olla edelleen 25-vuotiaana poikuus tallella. Sitä vaan olen aina vähän ihmetellyt, että miten ihmeessä ne muut ikäiseni miehet ja pojat saavat/saivat niitä kumppaneita. Tottahan siinä tuntee itsensä aika paljon huonommaksi ihmiseksi. Epänormaali lienee sana jota haen.

AP

Tuo on huono asenne. Kehno itsetuntosi on suurempi ongelma kuin kokemattomuus. Piikikkäiden vastausten perusteella äksy käytös voi olla toinen. Vaikka ihmiset ymmärtäisivät mistä se johtuu, siitä ei silti pidetä. Kertoisin omia kokemuksiani aiheesta, mutta rehellisesti sanoen aihe on sen verran henkilökohtainen, että en halua ottaa riskiä että sanot siihenkin jotain piikikästä.

Pahoittelen jos olen ollut piikikäs. En ole tarkoituksella ollut sellainen kuin yhdessä viestissäni. Enkä mielestäni käyttäydy äksysti, "normaalielämässä" jopa peittelen pettymystäni itseeni aika hyvin. Tai niin ainakin itse kuvittelen. Itsetunto on tosiaan suht alamaissa ja tiedän, että se on ongelma. Tosin suunnilleen samanlainen ongelma on myös sen itsetunnon parantaminen. En tiedä miten sen enää sieltä alamaista oikein onnistuisi nostamaan näissä naisasioissa.

AP

Ehkä helpottaa tieto, että ei muilla ole sen helpompaa. Kun tuo yksi haaste on selvitetty pois alta, ei se siitä muutu kuin taikaiskusta. On ulkonäköpaineita, suorituspaineita, murhetta siitä että haluaa enemmän/vähemmän seksiä kuin kumppani. On stressiä ehkäisystä, ujostelua uuden kumppanin kanssa, noloja seksimokia. Epätietoisuutta toisen haluista... Se on loputon suo ja ehkä arimpia ja herkimpiä asioita ihmisen elämässä. Jos ja kun päädyt tositoimiin naisen kanssa, olen ihan varma että hän murehtii miten hän suoriutuu ja miltä hän näyttää. Sen sijaan että miettisi sinun "osaamistasi".

Minut jätettiin kahdesti kun mies kuuli minun olevan kokematon. Eri mies siis molemmilla kerroilla :D Olin paljon vanhempi kuin sinä. Olen kuitenkin iloinen että jaksoin silti jatkaa deittailua. Toivon että sinäkin jaksat. Se kannattaa, vaikka kestäisi miten kauan löytää "se oikea".

En tiedä helpottaako juurikaan, koska kuten sanoin niin se vaan näyttää muilla niin helpolta. Ehkä minä en vain tosiaan osaa koko hommaa, olen paska ihminen tai sitten vaan on ihan uskomattoman huono tuuri. Ulkonäköpaineista nyt ei varmaan pääse nykymaailmassa eroon koskaan.

Itsehän taas olisin ihan iloissani jos saisin naisen, joka on kokematon. Olisi jotenkin paineettomampi lähteä opiskelemaan kaltaisensa kanssa. Toisaalta taas ymmärtäväinen, mutta osaava nainen taas osaisi ehkä neuvoa paremmin siinä mikä tuntuu hyvältä jne. En oikein tiedä, että jaksaako tässä enää edes yrittää vai pitäisikö vaan odottaa, että josko se elämäni nainen joskus kävelisi vastaan. Se tässä taitaa olla aika varmaa, että niitä elämäni naisia ei kovin montaa ole.

AP

Pohdin samoja asioita, mietin olisiko kokenut vai kokematon mies parempi minun tilanteessani. Se oli typerää. Ei ihmisiä voi shoppailla. Tai voi, mutta silloin se ihminen jonka shoppaat ei välitä sinusta. Eli ei välttämättä vaivaudu kohtelemaan sinua ymmärtäväisesti. Ainut keino on tutustua tarpeeksi moneen ihmiseen, kunnes löytyy joku johon voi luottaa.

Pari ihmistä on muuten sanonut itsestään ihan samaa minulle. Että ovatko paskoja ihmisiä vai onko heillä vain uskomattoman huono tuuri kun suhteet ei kestä. Itselläni ei ikinä käynyt edes mielessä että olisin muita huonompi. Tiedostin että voin saada kenkää kun totuus paljastuu ja hyväksyin sen. Sitä en osaa sanoa miten tällaiseen itsensä hyväksymisen tilaan pääsee. Oletko harkinnut terapiaa? Se voisi oikeasti auttaa. Mitä siinä voi menettää?

Lisään tähän vielä, että eihän silloin itsekään kohtele toista ihmistä ymmärtäväisesti, jos miettii häntä vain oman ongelman poistajana ja etsii hänestä ymmärtäjää. Ei se toinen ihminen halua vain olla ongelmanratkaisija, vaan etsii myös itselleen jotain ja miettii omia murheitaan.

free as a bird kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teit kuluneena viikonloppuna niitä kokemuksia saadaksesi?

Samaa voidaan toki kysyä naisiltakin, eli mitä tekivät sen eteen että ap saisi niitä kokemuksia?

Et liene tosissasi.

Lienen dead serious.

Juu, minä ainakin huutelin tuolla heti baarin ovella, että ujoin rassukka tänne, ja sitten raahasin sen korvasta seksiä saamaan. Koko viikonlopun. Arvaa väsyttääkö?

Jotenkin aistin lievää piilovittuilua tuossa, voinen olla väärässäkin. Ihmettelen tosin sitä että miksi naisilla on se defaultti että miehen pitää olla äänekäs esiintyjä saadakseen pesää? Naisiltahan ei oikeastaan koskaan odoteta mitään. Soisin sen asian muuttuvan, ja koska muutos lähtee itsestä, olenkin ryhtynyt aktiivisesti toteuttamaan sitä omassa elämässäni. Tästä lähin jokainen nainen saa harvinaisen tylyt pakit, ja kaupan päälle vielä huorittelut.

Toki voit noin halutessasi käyttäytyä, mutta mitä saavutat itsellesi niin tekemällä?

Säilytän silloin itsekunnioitukseni ja integriteettini.

Häviät viimeisetkin rippet, poloinen.

Raukka parka, sinä et minua tunne. Kaltaisesi eivät tule koskaan saamaan minua. Teidän häviöhän se loppupeleissä on.

Kyllä meressä on paljon muita kaloha. Kukaan ei jää perääsi itkemään. Mutta jos tuo tekee sut onnelliseksi ja tyytyväiseksi niin siitä vaan. Kukaan ei tule estämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikää on kertynyt "jo" 25-vuotta, mutta naiskokemuksia ei ole kertynyt yhtään. Alkaa olla sellainen tunne takapuolessa, että näinköhän olen niitä miehiä joille ei sitä kumppania vaan löydy. Voin myöntää, että tuskin olisin kenellekään mikään unelmien mies, mutta ihan ok kuitenkin.

No mä oon nainen ja olin neitsyt 23-vuotiaaksi. En pitänyt sitä pahana.

25 on vielä todella nuori. Vasta kaiken alussa.

Älä tee mitään päätöksiä vielä.

Ei meistä kukaan oo mikään unelmakumppani. Kaikissa omat virheensä.

Nuori, mutta silti jo 10 vuotta jäljessä ikäluokkansa hamesankareita, kuten sinäkin "rohkeita tyttöjä".

Tämähän se minuakin pelottaa kun olen niitä ikäisiäni tyttöjä sen 10 vuotta perässä. Heillä on kymmenen vuoden ajalta seksikokemusta kun minulla taas ei yhtään mitään. Voin myöntää, että hävettää olla edelleen 25-vuotiaana poikuus tallella. Sitä vaan olen aina vähän ihmetellyt, että miten ihmeessä ne muut ikäiseni miehet ja pojat saavat/saivat niitä kumppaneita. Tottahan siinä tuntee itsensä aika paljon huonommaksi ihmiseksi. Epänormaali lienee sana jota haen.

AP

Tuo on huono asenne. Kehno itsetuntosi on suurempi ongelma kuin kokemattomuus. Piikikkäiden vastausten perusteella äksy käytös voi olla toinen. Vaikka ihmiset ymmärtäisivät mistä se johtuu, siitä ei silti pidetä. Kertoisin omia kokemuksiani aiheesta, mutta rehellisesti sanoen aihe on sen verran henkilökohtainen, että en halua ottaa riskiä että sanot siihenkin jotain piikikästä.

Pahoittelen jos olen ollut piikikäs. En ole tarkoituksella ollut sellainen kuin yhdessä viestissäni. Enkä mielestäni käyttäydy äksysti, "normaalielämässä" jopa peittelen pettymystäni itseeni aika hyvin. Tai niin ainakin itse kuvittelen. Itsetunto on tosiaan suht alamaissa ja tiedän, että se on ongelma. Tosin suunnilleen samanlainen ongelma on myös sen itsetunnon parantaminen. En tiedä miten sen enää sieltä alamaista oikein onnistuisi nostamaan näissä naisasioissa.

AP

Ehkä helpottaa tieto, että ei muilla ole sen helpompaa. Kun tuo yksi haaste on selvitetty pois alta, ei se siitä muutu kuin taikaiskusta. On ulkonäköpaineita, suorituspaineita, murhetta siitä että haluaa enemmän/vähemmän seksiä kuin kumppani. On stressiä ehkäisystä, ujostelua uuden kumppanin kanssa, noloja seksimokia. Epätietoisuutta toisen haluista... Se on loputon suo ja ehkä arimpia ja herkimpiä asioita ihmisen elämässä. Jos ja kun päädyt tositoimiin naisen kanssa, olen ihan varma että hän murehtii miten hän suoriutuu ja miltä hän näyttää. Sen sijaan että miettisi sinun "osaamistasi".

Minut jätettiin kahdesti kun mies kuuli minun olevan kokematon. Eri mies siis molemmilla kerroilla :D Olin paljon vanhempi kuin sinä. Olen kuitenkin iloinen että jaksoin silti jatkaa deittailua. Toivon että sinäkin jaksat. Se kannattaa, vaikka kestäisi miten kauan löytää "se oikea".

En tiedä helpottaako juurikaan, koska kuten sanoin niin se vaan näyttää muilla niin helpolta. Ehkä minä en vain tosiaan osaa koko hommaa, olen paska ihminen tai sitten vaan on ihan uskomattoman huono tuuri. Ulkonäköpaineista nyt ei varmaan pääse nykymaailmassa eroon koskaan.

Itsehän taas olisin ihan iloissani jos saisin naisen, joka on kokematon. Olisi jotenkin paineettomampi lähteä opiskelemaan kaltaisensa kanssa. Toisaalta taas ymmärtäväinen, mutta osaava nainen taas osaisi ehkä neuvoa paremmin siinä mikä tuntuu hyvältä jne. En oikein tiedä, että jaksaako tässä enää edes yrittää vai pitäisikö vaan odottaa, että josko se elämäni nainen joskus kävelisi vastaan. Se tässä taitaa olla aika varmaa, että niitä elämäni naisia ei kovin montaa ole.

AP

Pohdin samoja asioita, mietin olisiko kokenut vai kokematon mies parempi minun tilanteessani. Se oli typerää. Ei ihmisiä voi shoppailla. Tai voi, mutta silloin se ihminen jonka shoppaat ei välitä sinusta. Eli ei välttämättä vaivaudu kohtelemaan sinua ymmärtäväisesti. Ainut keino on tutustua tarpeeksi moneen ihmiseen, kunnes löytyy joku johon voi luottaa.

Pari ihmistä on muuten sanonut itsestään ihan samaa minulle. Että ovatko paskoja ihmisiä vai onko heillä vain uskomattoman huono tuuri kun suhteet ei kestä. Itselläni ei ikinä käynyt edes mielessä että olisin muita huonompi. Tiedostin että voin saada kenkää kun totuus paljastuu ja hyväksyin sen. Sitä en osaa sanoa miten tällaiseen itsensä hyväksymisen tilaan pääsee. Oletko harkinnut terapiaa? Se voisi oikeasti auttaa. Mitä siinä voi menettää?

Itsekin pyrin kyllä tutustumaan naisiin mahdollisimman hyvin ennen kuin alan sen kummemmin avaamaan itseäni. Ei ole kovin hyviä kokemuksia sellaisesta, että kertoo naiselle asioitaan ja pian huomaakin, että kaikki tietää ne jutut kun nainen juorusi. Vähän sama pelottaa aina näissä kokemattomuusjutuissa, että jos jollekin naiselle sen kertoisin niin se olisi kohta suunnilleen iltasanomien pääuutisena. Vaikka tuskin ketään edes erityisemmin kiinnostaisi. Kun en ole ongelmani kanssa yksin.

Itse taas en ymmärrä miten jotkut pystyvät suhtautumaan niin tyynesti niihin omiin epäonnistumisiin parisuhdemaailmassa. Itse olen lähestynyt varmaan tuhansia, ainakin satoja naisia, mutta kun ei oikein hommat etene mihinkään niin alkaa ihan väkisin miettiä, että mitä helvettiä tämä oikein on. Onko vika minussa, hunossa tuurissa vai missä. Olen kallistunut siihen, että syyllinen löytyy peilistä. 

Terapia tuntuu jotenkin äärimmäisen vastenmieliseltä, koska en muutenkaan kovin mielelläni puhu näistä asioista. Jotenkin tuntuu ahdistavalta mennä avautumaan omasta kelpaamattomuudestaan tai epäonnesta parisuhdeasioissa ihan tuntemattomalle ihmiselle kasvotusten. Paljon helpompaa on "ripittäytyä" täällä anonyyminä. Täällä saa myös näköjään vertaistukea, joka jollain tasolla keventää tuskaani kun huomaa, että ei ole ihan yksin näiden ajatusten ja tunteiden kanssa.

AP

free as a bird kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teit kuluneena viikonloppuna niitä kokemuksia saadaksesi?

Samaa voidaan toki kysyä naisiltakin, eli mitä tekivät sen eteen että ap saisi niitä kokemuksia?

Et liene tosissasi.

Lienen dead serious.

Juu, minä ainakin huutelin tuolla heti baarin ovella, että ujoin rassukka tänne, ja sitten raahasin sen korvasta seksiä saamaan. Koko viikonlopun. Arvaa väsyttääkö?

Jotenkin aistin lievää piilovittuilua tuossa, voinen olla väärässäkin. Ihmettelen tosin sitä että miksi naisilla on se defaultti että miehen pitää olla äänekäs esiintyjä saadakseen pesää? Naisiltahan ei oikeastaan koskaan odoteta mitään. Soisin sen asian muuttuvan, ja koska muutos lähtee itsestä, olenkin ryhtynyt aktiivisesti toteuttamaan sitä omassa elämässäni. Tästä lähin jokainen nainen saa harvinaisen tylyt pakit, ja kaupan päälle vielä huorittelut.

Toki voit noin halutessasi käyttäytyä, mutta mitä saavutat itsellesi niin tekemällä?

Säilytän silloin itsekunnioitukseni ja integriteettini.

Häviät viimeisetkin rippet, poloinen.

Raukka parka, sinä et minua tunne. Kaltaisesi eivät tule koskaan saamaan minua. Teidän häviöhän se loppupeleissä on.

Mikä se sun vamma olikaan? Miksi olet noin risa?

sitten on niirä miehiä kuten oma exäni, joka mieluummin hylkäsi koko perheensä, kuin että olisi hoitanut seksuaalisen haluttomuutensa ja ottanut lisäksi ihan oikeasti vastuun kotitöistä omalta osaltaan.

-Mieheltä jos kysytään hän ei tehnyt mitään.

-Multa jos kysytään niin tämä että valitsi olla tekemättä näitä asioita oli syy eroomme!

Mies jätti koska olin vihainen, ja vihainen olin koska mies ei muuttanut edellä mainittuja asioita.

Miehille kysymys jos saisit onnellisen parisuhteen siivoamalla osasi ja haluamalla seksiä useamman kerran kuukaudessa/viikossa. Niin olisitko onneton?

Ainakin itse luovutin naisten suhteen lopullisesti, ei naisille enää kelpaa kuin joku mielikuvituksellinen pankkiirilääkäri jolla on audi q8 ja 10k tulot kuukaudessa. Kaiken lisäks naisia ei edes miehet enää kiinnosta. 

t.26v mies

Vierailija kirjoitti:

Ikää on kertynyt "jo" 25-vuotta, mutta naiskokemuksia ei ole kertynyt yhtään. Alkaa olla sellainen tunne takapuolessa, että näinköhän olen niitä miehiä joille ei sitä kumppania vaan löydy. Voin myöntää, että tuskin olisin kenellekään mikään unelmien mies, mutta ihan ok kuitenkin.

Minkälainen ihminen olet? Jostain luin, että maapallolla on jokaiselle 5 täydellisesti sopivaa partneria.

Etsitkö seuraa vääristä paikoista? Kannattaa muistaa, että niille instakaunottarille on suunnilleen sata ottajaa. Vähemmän somessa pörräävällä ujolla naisella ei ole samanlaista pelivaraa. Ei sen unelmien partnerin tarvi olla mikään missi- tai misterkisakanditaatti.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin itse luovutin naisten suhteen lopullisesti, ei naisille enää kelpaa kuin joku mielikuvituksellinen pankkiirilääkäri jolla on audi q8 ja 10k tulot kuukaudessa. Kaiken lisäks naisia ei edes miehet enää kiinnosta. 

t.26v mies

Tämä viesti kertoo kaiken tarvittavan teikäläisten naistenmetsästyksestä. Lue: kauneimmille instatyrkyille kelpaa vain pankkiirilääkäri jolla audi ja kymppitonnin tulot. Aina sama juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin itse luovutin naisten suhteen lopullisesti, ei naisille enää kelpaa kuin joku mielikuvituksellinen pankkiirilääkäri jolla on audi q8 ja 10k tulot kuukaudessa. Kaiken lisäks naisia ei edes miehet enää kiinnosta. 

t.26v mies

Tämä viesti kertoo kaiken tarvittavan teikäläisten naistenmetsästyksestä. Lue: kauneimmille instatyrkyille kelpaa vain pankkiirilääkäri jolla audi ja kymppitonnin tulot. Aina sama juttu.

Kyllä se näin vaan menee, että naisten miesihanteet ovat todella epärealistiset. Jossain tutkimuksesa kävi ilmi, että 80% miehistä on rumia naisten mielestä. Ja en enää "metsästä" naisia, koska niin monet pakit saanut naisilta ammattini vuoksi ja naisia ei miehet enää tänä päivänä kiinnosta. Edes ulkonäkö tässä asiassa auta, vaikka on mua sanottu "nätiksi pojaksi". 

se edellinen 26v mies