Onko ahneudella mitään rajaa
Työkaverini pyytää kimpassa kuljetusta työmatkasta minulta rahaa enemmän kuin mitä bensakuluihin todellisuudessa menee. Laskin, että edestakaiseen matkaan n.30km kuluu henkilöautolla bensaa n.1,5-2l mikä maksaa nykyisellä bensan hinnalla n.3e. Tämän kun jakaa kahdella se tekee 1,5 euroa/ hlö. Työkaveri pyysi minulta 20e viideltä päivältä. Näin ollen hän tekee voittoa yli 12e/vko. Mitä mieltä olette tällaisesta rahastuksesta? Suostuisitteko tällaiseen hyväksikäyttöön?
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veloitin menneisyydessä sellaista lievää ylihintaa työmatkoista. Kerran kun hieman vitutti jurnutus korkeasta hinnasta niin ehdotin että minä myyn auton ja me ostetaan ja ylläpidetään puoliksi joku romu jolla ajetaan työmatkat. Pidetään vaikka vuoroviikoin jomman kumman pihasssa ja kumpikin saa omat viikot ajaa niin paljon kun kiinnostaa. No tälläinen todellisten kustannusten puolittaminenhan ei tietenkään sopinut hänelle, vaan minun piti käytännössä työmatkojen takia omistaa auto ja tarjota sitten hänelle puoli-ilmaiseksi työmatkat. Että kumpikihan tässä sitten se ahne oli...
Ei jumatsuki, oikeesti - toivottavasti et tuon jälkeen enää kuskannut Loista.
No kaikkea sitä näkee ja kuulee ja juuri tuollaisten esimerkkien vuoksi en KOSKAAN ottaisi riesakseni kimppakyytiläistä.
Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. Ei loiskyytiläisten tarkoitus ole tasata niitä kustannuksia työmatkoilla, vaan löytää se keino miten ITSE pääsee kaikista halvimmalla töihin ja kotiin toisten kustannuksella.
Kimppakyyti on kyyti jossa vaikka vuoroviikoin mennään jonkun autolla töihin ja tämä on ok. Kaikki ovat samalla viivalla. Loiskyyti on sitten tämä, että yhdellä on auto ja sitten hän saa pähkinöitä siitä että joku seilaa mukana päivästä toiseen. Tämäkin voi olla ihan ok, jos tällä autollisella se auto olisi muutenkin, mutta monilla se auto nyt vaan on pelkästään niiden työmatkojen takia.
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt annetaan ymmärtää, että pitäisi maksaa autosta puolet kaikesta, jopa ostohinta, koska työkaveri on sen työmatka-ajoja varten hankkinut. Monessakohan tapauksessa on näin? Onko ap:llä asia näin? Jos, niin sitten puoliksi.
Itse en tunne ainuttakaan auton pelkäksi työmatkakulkuneuvoksi ostanut. Tuossa tv-ohjelmassa, missä autotehtaalle ajavat, homma menee näin, ja silloin tämä 50/50 on hyvä ratkaisu.
Ja auto sitten tietenkin vuoronperään tietyn ajan molempien käyttöön, muutenkin kuin työmatkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veloitin menneisyydessä sellaista lievää ylihintaa työmatkoista. Kerran kun hieman vitutti jurnutus korkeasta hinnasta niin ehdotin että minä myyn auton ja me ostetaan ja ylläpidetään puoliksi joku romu jolla ajetaan työmatkat. Pidetään vaikka vuoroviikoin jomman kumman pihasssa ja kumpikin saa omat viikot ajaa niin paljon kun kiinnostaa. No tälläinen todellisten kustannusten puolittaminenhan ei tietenkään sopinut hänelle, vaan minun piti käytännössä työmatkojen takia omistaa auto ja tarjota sitten hänelle puoli-ilmaiseksi työmatkat. Että kumpikihan tässä sitten se ahne oli...
Koetahan nyt jo päättää, revitkö lievää ylihintaa vai tarjositko puoli-ilmatteeksi, trolli.
Minun mielestä se, että kyyditettävä maksaa kaikki bensat on puoli-ilmaiseksi vaikka se hänestä tuntuu kovalta. Ja perusteluna on se, että tyypillä olisi muuten pitänyt olla oma auto(nyt minulla piti olla se auto). Ei täällä pohjoisessa millään julkisilla voi mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin antaa autoni aplle, jos hän puolestaan veisi minut sillä päivittäin töihin, ja mikä parasta huomattavasti halvemmalla kuin itseajaen.
Onhan se nyt halpaa jos pälli antaa auton ilmatteeksi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veloitin menneisyydessä sellaista lievää ylihintaa työmatkoista. Kerran kun hieman vitutti jurnutus korkeasta hinnasta niin ehdotin että minä myyn auton ja me ostetaan ja ylläpidetään puoliksi joku romu jolla ajetaan työmatkat. Pidetään vaikka vuoroviikoin jomman kumman pihasssa ja kumpikin saa omat viikot ajaa niin paljon kun kiinnostaa. No tälläinen todellisten kustannusten puolittaminenhan ei tietenkään sopinut hänelle, vaan minun piti käytännössä työmatkojen takia omistaa auto ja tarjota sitten hänelle puoli-ilmaiseksi työmatkat. Että kumpikihan tässä sitten se ahne oli...
Koetahan nyt jo päättää, revitkö lievää ylihintaa vai tarjositko puoli-ilmatteeksi, trolli.
Minun mielestä se, että kyyditettävä maksaa kaikki bensat on puoli-ilmaiseksi vaikka se hänestä tuntuu kovalta. Ja perusteluna on se, että tyypillä olisi muuten pitänyt olla oma auto(nyt minulla piti olla se auto). Ei täällä pohjoisessa millään julkisilla voi mennä töihin.
Eli sinäkin olet vaan kateellinen toisen helpommasta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veloitin menneisyydessä sellaista lievää ylihintaa työmatkoista. Kerran kun hieman vitutti jurnutus korkeasta hinnasta niin ehdotin että minä myyn auton ja me ostetaan ja ylläpidetään puoliksi joku romu jolla ajetaan työmatkat. Pidetään vaikka vuoroviikoin jomman kumman pihasssa ja kumpikin saa omat viikot ajaa niin paljon kun kiinnostaa. No tälläinen todellisten kustannusten puolittaminenhan ei tietenkään sopinut hänelle, vaan minun piti käytännössä työmatkojen takia omistaa auto ja tarjota sitten hänelle puoli-ilmaiseksi työmatkat. Että kumpikihan tässä sitten se ahne oli...
Koetahan nyt jo päättää, revitkö lievää ylihintaa vai tarjositko puoli-ilmatteeksi, trolli.
Minun mielestä se, että kyyditettävä maksaa kaikki bensat on puoli-ilmaiseksi vaikka se hänestä tuntuu kovalta. Ja perusteluna on se, että tyypillä olisi muuten pitänyt olla oma auto(nyt minulla piti olla se auto). Ei täällä pohjoisessa millään julkisilla voi mennä töihin.
Eli sinäkin olet vaan kateellinen toisen helpommasta elämästä.
Sun oman hyödyn vassarilogiikka puskee päälle nyt rankasti.. Minähän mahdollistin tuon toisen helpomman elämän. Tottakai se silloin tuntuu epäreilulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veloitin menneisyydessä sellaista lievää ylihintaa työmatkoista. Kerran kun hieman vitutti jurnutus korkeasta hinnasta niin ehdotin että minä myyn auton ja me ostetaan ja ylläpidetään puoliksi joku romu jolla ajetaan työmatkat. Pidetään vaikka vuoroviikoin jomman kumman pihasssa ja kumpikin saa omat viikot ajaa niin paljon kun kiinnostaa. No tälläinen todellisten kustannusten puolittaminenhan ei tietenkään sopinut hänelle, vaan minun piti käytännössä työmatkojen takia omistaa auto ja tarjota sitten hänelle puoli-ilmaiseksi työmatkat. Että kumpikihan tässä sitten se ahne oli...
Koetahan nyt jo päättää, revitkö lievää ylihintaa vai tarjositko puoli-ilmatteeksi, trolli.
Minun mielestä se, että kyyditettävä maksaa kaikki bensat on puoli-ilmaiseksi vaikka se hänestä tuntuu kovalta. Ja perusteluna on se, että tyypillä olisi muuten pitänyt olla oma auto(nyt minulla piti olla se auto). Ei täällä pohjoisessa millään julkisilla voi mennä töihin.
Eli sinäkin olet vaan kateellinen toisen helpommasta elämästä.
Sun oman hyödyn vassarilogiikka puskee päälle nyt rankasti.. Minähän mahdollistin tuon toisen helpomman elämän. Tottakai se silloin tuntuu epäreilulta.
Tai siis en mahdollistanut vaan maksoin omasta pussistani.
Vierailija kirjoitti:
Auton kustannukset tulevat joka tapauksessa maksettavaksi, kun ajaa töihin ja takaisin, eipä se kyytiläinen niitä kasvata.
;
Mitä enemmän autossa on lastia ja painoa, sitä enemmän massan liikuttamiseen kuluu energiaa eli tarvitaan polttoainetta. Siksi ei kannata turhaan ajella kuomukärry perässä ja suksiboksi katolla ja peräkontti betoniharkkoja täynnä.
Miksi muuten joskus istuimen kangas ohenee ja sieltä alkaa näkyä täytteet? Ihan kuin se olisi kulunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veloitin menneisyydessä sellaista lievää ylihintaa työmatkoista. Kerran kun hieman vitutti jurnutus korkeasta hinnasta niin ehdotin että minä myyn auton ja me ostetaan ja ylläpidetään puoliksi joku romu jolla ajetaan työmatkat. Pidetään vaikka vuoroviikoin jomman kumman pihasssa ja kumpikin saa omat viikot ajaa niin paljon kun kiinnostaa. No tälläinen todellisten kustannusten puolittaminenhan ei tietenkään sopinut hänelle, vaan minun piti käytännössä työmatkojen takia omistaa auto ja tarjota sitten hänelle puoli-ilmaiseksi työmatkat. Että kumpikihan tässä sitten se ahne oli...
Koetahan nyt jo päättää, revitkö lievää ylihintaa vai tarjositko puoli-ilmatteeksi, trolli.
Minun mielestä se, että kyyditettävä maksaa kaikki bensat on puoli-ilmaiseksi vaikka se hänestä tuntuu kovalta. Ja perusteluna on se, että tyypillä olisi muuten pitänyt olla oma auto(nyt minulla piti olla se auto). Ei täällä pohjoisessa millään julkisilla voi mennä töihin.
Eli sinäkin olet vaan kateellinen toisen helpommasta elämästä.
Sun oman hyödyn vassarilogiikka puskee päälle nyt rankasti.. Minähän mahdollistin tuon toisen helpomman elämän. Tottakai se silloin tuntuu epäreilulta.
Eikä se olo helpotu, ennenkuin se toinen kustantaa vähintään kokonaan sen sun ajelusi, vaikka olisi sama matka ilman ylimääräisiä kiekuroita eli ajelisit käytännössä ilmaiseksi työmatkasi. Näyttää se hyötyminen sitten olevan geeneissä vähän jokaisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auton kustannukset tulevat joka tapauksessa maksettavaksi, kun ajaa töihin ja takaisin, eipä se kyytiläinen niitä kasvata.
;Mitä enemmän autossa on lastia ja painoa, sitä enemmän massan liikuttamiseen kuluu energiaa eli tarvitaan polttoainetta. Siksi ei kannata turhaan ajella kuomukärry perässä ja suksiboksi katolla ja peräkontti betoniharkkoja täynnä.
Miksi muuten joskus istuimen kangas ohenee ja sieltä alkaa näkyä täytteet? Ihan kuin se olisi kulunut.
Joo, normaali ihminen kasvattaa kulutusta ainakin 0.2 litraa sataselle, veikkaisin. En tiedä millaisia ruuan ystäviä sinä sitten olet kuskaillut, jos vastaavat kuomukärryjä tai betoniharkkoja peräkontin täydeltä.
Ystäväni mies on kulkenut vuosikausia työkaverin kanssa kimpassa. Joskus on ollut jopa 4, mutta viimeiset vuodet kaksisteen .
Heillä oli 2, joilla ei ollut autoa. Jokainen laski kulut autosta ja miettivät mikä on hyvä summa. Ja summa piti olla pienempi kuin julkisen lippu .
Päättivät summan ja yksi heistä teki 3 pv työviikkoa. Hänen osuus ajateltiin vain plussana.
Heidän toimisto oli kiinni heinäkuun ja kaikilla oli kouluikäisiä lapsia, olivat poissa vkon 8.
Sitten alkoivat etätyömahdollisuudet. Nyt 2 miestä kulkee yhdessä, vuoronperään omilla autoilla. Näille keväällä, kysyin vieläkö kuljette, vastasi miksi hyvää järjestelmää muutamaan.
Kysyin onko ikinä ollut erimielisyyksiä. Sanoi miehet eivät näistä asioista riitele. Sovitaan asia ja se riittää.
90-luvulla kuljin koulumatkoja vuoden päivät omalla autolla, noin 8 km/suunta. Kilometrin päässä kämpästäni asui vuotta nuorempi opiskelukaveri poikaystävänsä kanssa. Tämä tyyppi kulki koko vuoden jokaisena päivänä kyydissäni, ei koskaan antanut mitään rahaa. Päinvastoin, valitti taukoamatta rahattomuuttaan. Minä kävin myös koulun jälkeen töissä ja ehkä 10 kertaa vuoden aikana jouduin luvalla lähtemään koulusta jo hieman aiemmin, jos töissä oli vaikka joku sairastapaus tms. Tämä tyyppi kiukutteli lähtiessäni ja syytti, ettei pääse kotiin kun ei ole bussirahaa. Minä annoin kolikoita sitten sen verran, että tyyppi pääsi bussilla kotiin, kun minä jätin hänet pulaan. Näitäkään rahoja en saanut takaisin, minun vikahan se oli, että hän joutui bussilla menemään. Tupakkaa hän poltti, oma tupakka-aski kyllä oli mukana joka päivä.... Olin tuohon aikaan noin 19 ja hän inan alle 18. Nykyään en kuskaa yhtäkään kimppakyytiläistä, se on varma. En edes rahalla.
Minä vältän kuin ruttoa tukemasta itseäni kenenkään kimppakyytiin. Arvostan niin paljon omaa aikataulua, vapautta tulla ja mennä ilnoittelematta kellekään, vapautta olla kuuntelematta kenenkään jorinoita tai joutua itse viihdyttämään. Sitä paitsi en edes pidä kaikkien ajotyyliä turvallisena. Käytän julkisia ja matka kestää 2 kertaa kauemmin vaihtojen vuoksi, mutta nuo edellä luettelemani asiat ovat minulle arvokkaampia.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet henkinen rasite.
mitä
Minulla on auto. Usein joudun tilanteeseen, jossa kyyditsen autottomia. En ole ottanut mitään maksua. Jos työhön mennessäni vakituisesti kuljettaisin toista, haluaisin jakaa niiltä osin auton kuluja yhdessä. Autosta aiheutuvia kuluja ovat: hankintahinta, vakuutukset, bensat, huollot, verot, renkaiden vaihdot ja mahdolliset korjattavat viat sekä pysäköintimaksut. Jos joku haluaa korvausta työmatkakuluista toiselta, ei ole ahne, vaan realisti.
Ehdottomasti bensakulujen jakaminen riittää. Ei se auto kulu yhtään lisää siitä matkustajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikos sen seutulipun hinta jotain 4,20.
Se kertaa 2 (meno - paluu) = 8,40 per päivä.
Ja jonkun mielestä 20 viikko ovelta haettuna ja ovelle toimitettuna on paljon??!! ....Niin että kuka se ahne olikaan.
Kuka älykääpiö ostaisi kertalippuja kahdesti joka arkipäivä? Sitä varten on kausi (sisäinen ~ 50 €/kk ja seutu ~ 100 €/kk) ja se sisältää myös viikonloput.
Jos kyydin tarve on vaikka vain yhdelle viikolle, on kertalippu kannattavampi koska kautta pitää ostaa vähintään kaksi viikkoa.
Voi luoja, sopikaa ne asiat ENNEN, kuin kuljette kenekään kyydissä/otatte ketään kyytiin. Kyllä se menee niin, että se auton omistaja päättää summan ja jos se ei kyyditettävälle sovi, niin kyyditettävä keksii ihan itse jonkun mileisensä kulkemistavan sitten.
Kaikki se maksettava mikä ylittää bensakulut tulee ilmoittaa tulona verottajalle
Aikaa kuluu melko tasan se sama minkä kuljet itsekin töihin. Kuka tässä se lokki on jos kyytiläinen kustantaa kokonaan autosi kulut, ei virallinen korvauskaan ollut kuin se joku parikytä senttiä.