Mikseivät ihmiset säästä ja sijoita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki ei palvo rahaa. Ei ole elämän sisältö, toisin kuin monille henkisesti köyhemmille.

Raha on tarkoitettu käytettäväksi, itseen, lähiympäristöön sekä vähävaraisempien hyväksi. Minusta on ahneutta hamstrata sitä itselleen ja jälkikasvullee, puist mitä elämää!

Ns hyvänä veronmaksajana minua kyllä hatuttaa tämän sorttinen ylevyys, koska ennemmin tai myöhemmin joudumme suurella todennäköisyydellä ylläpitämään tämän epäahneen henkisesti ah niin rikkaan elämää, kun häneltä itseltään puuttuu kaikki puskurit pienenkään vastoinkäymisen varalle.

Olenpa hyvä veronmaksaja minäkin, ja mies se vasta onkin ;) Eihän se niin mene, että vain vähäntienaavilla on jotain moraalisia ja eettisiä arvoja. 

Noh, koskaanhan ei tiedä mitä tässä maailmassa tapahtuu, mutta ainakaan vielä ei olla koskaan käyty sossussa eikä työkkärissä, eli antopuolella so far.

N. 50v

Jopas tässä on aurinkoinen asenne, ”jotain moraalisia ja eettisiä arvoja”. Eli mielestäsi säästäväisillä ihmisillä ei ole mitään moraalisia ja eettisiä arvoja, niitä voi olla vain ihmisillä, jotka elävät mahdollisista suurista tuloistaan huolimatta kädestä suuhun?

Jep. Eli ne jotka säästävät ja sijoittavat pahanpäivän varalle ovat moraalittomia ja epäeettisiä ja ne jotka elää ilman huolta huomisesta ja pistää kaiken haisemaan luottaen "jumalaan" tai yhteiskunnan turvaverkkoihin edes yrittämättä pitää huolta toimeentulostaan kaikissa tilanteissa ovat "eettisiä ja korkean moraalin omaavia."

Vierailija kirjoitti:

Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä sijoittamisesta pienillä summilla on meidän lapsen salkku. Aluksi säästettiin 100€/kk ja myöhemmin tuplat, kun selvisi lahjaverotuksen koukerot paremmin. Ja lapsesta kun on kyse, tietenkin osingot on sijoitettu uusiksi. Lapsi täyttää pian 18 vuotta ja vaikka salkunhoito ei ole ollut priimaa ja törttöiltykin on, niin silti on saatu kasaan mukava 75000€ potti ja vuotuiset 2400€ netto-osingot. Ei tuo mikään miljoonaomaisuus ole, mutta kyllähän monelle työssäkäyvällekin tuollainen ylimääräinen 2400€ vuodessa olisi ihan kiva lisä omiin tuloihin. Ja tässä loppuvaiheessa huomasi senkin, että ajan kuluessa ne uudelleensijoitettavat osingot alkavat olla aika huomattava lisäapu niihin omiin säästöihin. Viime vuosina on säästetty 3300€/vuosi ja nuo osingot päälle. Alussahan ne osingot oli ihan mitättömiä, mutta ajan kanssa ne kasvaa. Jossain välissä ne osingot on jo suuremmat kuin mitä itse pystyy säästämään lisää. Ja ehkä jo seuraavan sukupolven kohdalla ne on suuremmat kuin mitä kohtuulliseen elämään tarvitaan? Ei se tarkoita, että jäädään makaamaan sohvalle ja syleksimään kattoon. Mutta on vähän enemmän vapausasteita oman elämän suhteen, kun tulojen niukkuus ei rajoita niin paljon.

Me aloimme säästää itsellemme vasta siinä kohtaa kun lapselle oli kertynyt jo hyvä potti ja huomattiin, että kyllähän tämä säästäminen ajan kanssa alkaa tuottaa tulosta. Eläkepäivien varalle säästetään ja tietenkin myös tuleville sukupolville. Ei ole tarkoitus tuhlata kaikkea ja toivon etteivät seuraavatkaan polvet niin tee, vaan jatkavat siitä mihin me pääsimme.

Näinhän se olisi järkevintä tehdä. Ihme kun kukaan ei ole tullut märisemään että "lapsilisät tuollaisilta pois":

Vierailija kirjoitti:

Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä sijoittamisesta pienillä summilla on meidän lapsen salkku. Aluksi säästettiin 100€/kk ja myöhemmin tuplat, kun selvisi lahjaverotuksen koukerot paremmin. Ja lapsesta kun on kyse, tietenkin osingot on sijoitettu uusiksi. Lapsi täyttää pian 18 vuotta ja vaikka salkunhoito ei ole ollut priimaa ja törttöiltykin on, niin silti on saatu kasaan mukava 75000€ potti ja vuotuiset 2400€ netto-osingot. Ei tuo mikään miljoonaomaisuus ole, mutta kyllähän monelle työssäkäyvällekin tuollainen ylimääräinen 2400€ vuodessa olisi ihan kiva lisä omiin tuloihin. Ja tässä loppuvaiheessa huomasi senkin, että ajan kuluessa ne uudelleensijoitettavat osingot alkavat olla aika huomattava lisäapu niihin omiin säästöihin. Viime vuosina on säästetty 3300€/vuosi ja nuo osingot päälle. Alussahan ne osingot oli ihan mitättömiä, mutta ajan kanssa ne kasvaa. Jossain välissä ne osingot on jo suuremmat kuin mitä itse pystyy säästämään lisää. Ja ehkä jo seuraavan sukupolven kohdalla ne on suuremmat kuin mitä kohtuulliseen elämään tarvitaan? Ei se tarkoita, että jäädään makaamaan sohvalle ja syleksimään kattoon. Mutta on vähän enemmän vapausasteita oman elämän suhteen, kun tulojen niukkuus ei rajoita niin paljon.

Me aloimme säästää itsellemme vasta siinä kohtaa kun lapselle oli kertynyt jo hyvä potti ja huomattiin, että kyllähän tämä säästäminen ajan kanssa alkaa tuottaa tulosta. Eläkepäivien varalle säästetään ja tietenkin myös tuleville sukupolville. Ei ole tarkoitus tuhlata kaikkea ja toivon etteivät seuraavatkaan polvet niin tee, vaan jatkavat siitä mihin me pääsimme.

Tuollainen 3300 vuodessa ei ole keskituloiselle perheelle temppu eikä mikään säästää, pienituloiselle perheelle taas jo haastavampi temppu, mutta silti tehtävissä. Pienituloisella ei ehkä ole mahdollisuutta sijoittaa jatkuvasti tuota vajaata 150 euroa per naama uutta pääomaa, mutta jos osingot laittaa takas niin se pääoma ja näin myös tuotot pikkuhiljaa kasvaa.

80 luvulla sanotiin samaa ja nyt ei ole mitään jäljellä sijoituksista mitä tehtiin. Yritykset tuli omistajan lompakolle laman aikana ja kaikki meni

Kukaan laskutaitoinen ei laita penniäkään näihin kusetuksiin.

Kannattaa palauttaa mieleen shakkilaudan keskijän tarina ja eksponentiaalisen kasvun teoria, jolla sijoittajia houkutellaan lahjoittamaan rahansa pankeille ja yrityksille

https://fi.wikipedia.org/wiki/Shakkipelin_keksij%C3%A4n_palkkio

Kukaan laskutaitoinen ei laita penniäkään näihin kuse tuksiin.

Kannattaa palauttaa mieleen shakkilaudan keskijän tarina ja eksponentiaalisen kasvun teoria, jolla sijoittajia houkutellaan lahjoittamaan rahansa pankeille ja yrityksille

https://fi.wikipedia.org/wiki/Shakkipelin_keksij%C3%A4n_palkkio

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

500 000 tekee ilmaistyötä ja saa tukia siis ei voi omistaa mitään eikä sijoituksia tehdä.

Tuostakin joukosta suurin osa voisi sijoittaa aivan hyvin mutta kun nykyinen asenne on että "tienattu euro on huonompi kuin tukieuro". Ja suomessa on 5 500 000 ihmistä, Osakesijoittajia vain 800 000, Eli vielä on 4 200 000 ihmistä joilla olisi mahdollisuus aloittaa.

Onpas ylimielistä. Luulen että monella työttömällä asenne on päinvastainen, moni haluaisi saada sitä ihan oikeaa palkkaa, josta jäisi jotain säästöönkin, eikä olisi pelkoa että Kela olisi välittömästi kimpussa jos jotain sijoittaisikin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä sijoittamisesta pienillä summilla on meidän lapsen salkku. Aluksi säästettiin 100€/kk ja myöhemmin tuplat, kun selvisi lahjaverotuksen koukerot paremmin. Ja lapsesta kun on kyse, tietenkin osingot on sijoitettu uusiksi. Lapsi täyttää pian 18 vuotta ja vaikka salkunhoito ei ole ollut priimaa ja törttöiltykin on, niin silti on saatu kasaan mukava 75000€ potti ja vuotuiset 2400€ netto-osingot. Ei tuo mikään miljoonaomaisuus ole, mutta kyllähän monelle työssäkäyvällekin tuollainen ylimääräinen 2400€ vuodessa olisi ihan kiva lisä omiin tuloihin. Ja tässä loppuvaiheessa huomasi senkin, että ajan kuluessa ne uudelleensijoitettavat osingot alkavat olla aika huomattava lisäapu niihin omiin säästöihin. Viime vuosina on säästetty 3300€/vuosi ja nuo osingot päälle. Alussahan ne osingot oli ihan mitättömiä, mutta ajan kanssa ne kasvaa. Jossain välissä ne osingot on jo suuremmat kuin mitä itse pystyy säästämään lisää. Ja ehkä jo seuraavan sukupolven kohdalla ne on suuremmat kuin mitä kohtuulliseen elämään tarvitaan? Ei se tarkoita, että jäädään makaamaan sohvalle ja syleksimään kattoon. Mutta on vähän enemmän vapausasteita oman elämän suhteen, kun tulojen niukkuus ei rajoita niin paljon.

Me aloimme säästää itsellemme vasta siinä kohtaa kun lapselle oli kertynyt jo hyvä potti ja huomattiin, että kyllähän tämä säästäminen ajan kanssa alkaa tuottaa tulosta. Eläkepäivien varalle säästetään ja tietenkin myös tuleville sukupolville. Ei ole tarkoitus tuhlata kaikkea ja toivon etteivät seuraavatkaan polvet niin tee, vaan jatkavat siitä mihin me pääsimme.

Te säästätte eläkepäivien varalle, mutta tulevien polvien pitäisi kuitenkin jatkaa siitä, mihin te pääsitte? Eli aiotteko te ikinä käyttää niitä säästöjä mihinkään?

Vierailija kirjoitti:

saaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa kirjoitti:

Lähihoitajan tuloista ei yksinkertaisesti pysty säästämään mitään. Itseasiassa velkaa on joutunut tekemään. Sijoitus kai sekin sitten.

Kumma kun minä olen pystynyt säästämään ja sijoittamaan työttömyyskorvauksestakin. Ja en puhu ansiosidonnaisesta.

Jos elää peruspäivärahalla ja pystyy siitä vielä sijoittamaan ja säästämään, niin on tosiaan aika kumma juttu se.

Joko asuminen ei maksa mitään tai sitten on joku elättäjä olemassa.

Vierailija kirjoitti:

80 luvulla sanotiin samaa ja nyt ei ole mitään jäljellä sijoituksista mitä tehtiin. Yritykset tuli omistajan lompakolle laman aikana ja kaikki meni

Sen siitä saa jos ei hajauta sijoituksiaan yhtään. Vai meinaatko, että kaikki yritykset meni nurin lamassa, eikä jäljelle jääneiden kurssinousu korjannut vähitellen konkurssimenetykset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä sijoittamisesta pienillä summilla on meidän lapsen salkku. Aluksi säästettiin 100€/kk ja myöhemmin tuplat, kun selvisi lahjaverotuksen koukerot paremmin. Ja lapsesta kun on kyse, tietenkin osingot on sijoitettu uusiksi. Lapsi täyttää pian 18 vuotta ja vaikka salkunhoito ei ole ollut priimaa ja törttöiltykin on, niin silti on saatu kasaan mukava 75000€ potti ja vuotuiset 2400€ netto-osingot. Ei tuo mikään miljoonaomaisuus ole, mutta kyllähän monelle työssäkäyvällekin tuollainen ylimääräinen 2400€ vuodessa olisi ihan kiva lisä omiin tuloihin. Ja tässä loppuvaiheessa huomasi senkin, että ajan kuluessa ne uudelleensijoitettavat osingot alkavat olla aika huomattava lisäapu niihin omiin säästöihin. Viime vuosina on säästetty 3300€/vuosi ja nuo osingot päälle. Alussahan ne osingot oli ihan mitättömiä, mutta ajan kanssa ne kasvaa. Jossain välissä ne osingot on jo suuremmat kuin mitä itse pystyy säästämään lisää. Ja ehkä jo seuraavan sukupolven kohdalla ne on suuremmat kuin mitä kohtuulliseen elämään tarvitaan? Ei se tarkoita, että jäädään makaamaan sohvalle ja syleksimään kattoon. Mutta on vähän enemmän vapausasteita oman elämän suhteen, kun tulojen niukkuus ei rajoita niin paljon.

Me aloimme säästää itsellemme vasta siinä kohtaa kun lapselle oli kertynyt jo hyvä potti ja huomattiin, että kyllähän tämä säästäminen ajan kanssa alkaa tuottaa tulosta. Eläkepäivien varalle säästetään ja tietenkin myös tuleville sukupolville. Ei ole tarkoitus tuhlata kaikkea ja toivon etteivät seuraavatkaan polvet niin tee, vaan jatkavat siitä mihin me pääsimme.

Te säästätte eläkepäivien varalle, mutta tulevien polvien pitäisi kuitenkin jatkaa siitä, mihin te pääsitte? Eli aiotteko te ikinä käyttää niitä säästöjä mihinkään?

En ole tuo aiempi kirjoittaja, mutta käyttämällä vain tuotot/osan tuotosta salkun arvo säilyy tuleville polville. Samaan ajatukseen perustuu taloudellinen riippumattomuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä sijoittamisesta pienillä summilla on meidän lapsen salkku. Aluksi säästettiin 100€/kk ja myöhemmin tuplat, kun selvisi lahjaverotuksen koukerot paremmin. Ja lapsesta kun on kyse, tietenkin osingot on sijoitettu uusiksi. Lapsi täyttää pian 18 vuotta ja vaikka salkunhoito ei ole ollut priimaa ja törttöiltykin on, niin silti on saatu kasaan mukava 75000€ potti ja vuotuiset 2400€ netto-osingot. Ei tuo mikään miljoonaomaisuus ole, mutta kyllähän monelle työssäkäyvällekin tuollainen ylimääräinen 2400€ vuodessa olisi ihan kiva lisä omiin tuloihin. Ja tässä loppuvaiheessa huomasi senkin, että ajan kuluessa ne uudelleensijoitettavat osingot alkavat olla aika huomattava lisäapu niihin omiin säästöihin. Viime vuosina on säästetty 3300€/vuosi ja nuo osingot päälle. Alussahan ne osingot oli ihan mitättömiä, mutta ajan kanssa ne kasvaa. Jossain välissä ne osingot on jo suuremmat kuin mitä itse pystyy säästämään lisää. Ja ehkä jo seuraavan sukupolven kohdalla ne on suuremmat kuin mitä kohtuulliseen elämään tarvitaan? Ei se tarkoita, että jäädään makaamaan sohvalle ja syleksimään kattoon. Mutta on vähän enemmän vapausasteita oman elämän suhteen, kun tulojen niukkuus ei rajoita niin paljon.

Me aloimme säästää itsellemme vasta siinä kohtaa kun lapselle oli kertynyt jo hyvä potti ja huomattiin, että kyllähän tämä säästäminen ajan kanssa alkaa tuottaa tulosta. Eläkepäivien varalle säästetään ja tietenkin myös tuleville sukupolville. Ei ole tarkoitus tuhlata kaikkea ja toivon etteivät seuraavatkaan polvet niin tee, vaan jatkavat siitä mihin me pääsimme.

Te säästätte eläkepäivien varalle, mutta tulevien polvien pitäisi kuitenkin jatkaa siitä, mihin te pääsitte? Eli aiotteko te ikinä käyttää niitä säästöjä mihinkään?

Et tainnut edes lukea viestiä ajatuksella. Mulle ainakin kävi hyvinkin selväksi, että osinkotuottoja on ajatus käyttää tarvittaessa eläkkeen täydennyksenä. Ei sitä pääomaa tarvitse hummata menemään, että eläkkeen lisänä voisi olla merkittävä.

Suomen kansantaloudelle on erittäin vahingollista jos kukaan ei kuluta. Erityisesti kotimaisten tuotteiden ostaminen pitää talouden rattaat pyörimässä.

Vierailija kirjoitti:

Suomen kansantaloudelle on erittäin vahingollista jos kukaan ei kuluta. Erityisesti kotimaisten tuotteiden ostaminen pitää talouden rattaat pyörimässä.

Toisaalta velkaantuneisuus on kansantaloudellinen riski myös. Kaiken säästämisen ja kaiken (ja enemmänkin) kuluttamisen välissä on kuitenkin iso kirjo.

Vierailija kirjoitti:

Suomen kansantaloudelle on erittäin vahingollista jos kukaan ei kuluta. Erityisesti kotimaisten tuotteiden ostaminen pitää talouden rattaat pyörimässä.

Mä sijoitan ja säästän nimenomaan siksi että voisin myös kuluttaa ja pitää yllä mukavaa elintasoa. Sijoittamallahan hankitaan nimenomaan lisätuloja. Ei kenenkään kannata säästää rahaa niin että elämä on kurjaa, silloin säästetään pienempiä määriä. Ainakin meille asuntolainaa hakiessa painotettiin ettei asuntolainaa kannata ottaa niin paljon että elämä on yhtä kärsimistä ja takaisinmaksua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

saaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa kirjoitti:

Lähihoitajan tuloista ei yksinkertaisesti pysty säästämään mitään. Itseasiassa velkaa on joutunut tekemään. Sijoitus kai sekin sitten.

Kumma kun minä olen pystynyt säästämään ja sijoittamaan työttömyyskorvauksestakin. Ja en puhu ansiosidonnaisesta.

Jos elää peruspäivärahalla ja pystyy siitä vielä sijoittamaan ja säästämään, niin on tosiaan aika kumma juttu se.

Joko asuminen ei maksa mitään tai sitten on joku elättäjä olemassa.

Helposti pystyy sen kympin kaksi säästämään ja asumisen maksamaan ja muut. Ei se elämä kivaa ole köyhänä mutta säästämään pystyy. Lähihoitajalla jää käteen varmaan 1500 tai enemmän, miksei siitä pysty säästämään edes kahtakymppiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sijoittanut joka kuukausi viimeiset 35v (olen 51v). Summat olleet muutamasta kympistä noin viiteensataan per kuukausi. Koossa on mukava potti ja pääomatuloja noin 20t vuodessa nettona.

Eli sulla täytyy olla noin 500 000€ osakesalkku että osinkotuloja olisi noin paljon. Ja siihen päästäksesi 420kuukaudessa (35*12) on pitänyt keskimäärin osaa varallisuutta lisää 1190€:lla/kk, 500€/kk ei riitä mitenkään

En lukenut koko ketjua, mutta tämä viesti tiivistää ongelmat ihmisten talousosaamisessa. Luullaan että turha niitä rahoja on säästää kun ei ne mitään kasva.

Todellisuudessa, mitä aiemmin aloittaa sen vähemmän niitä rahoja tarvitsee itse sinne laittaa. Jos oletetaan että osakemarkkinoiden tuotto on vajaa 7%, tarvitsee vastasyntyneenä "aloittaneen" laittaa omaa rahaa vain 14 000 euroa saadakseen miljoonan kasaan, kun taas 40-vuotias joutuu laittamaan vajaa 200 000 euroa. Raha tekee työn ajan mittaan, ja korkoa korolle-ilmiö rullaa. Jos aiemmin tämän oivaltaa, ei tarvitse laittaa niin suurta osaa esim palkkatuloistaan sivuun.

Mikäänhän ei takaa että markkinoiden tuotto tulevaisuudessa olisi tuo 7%, mutta samat lainalaisuudet korkoa korolle-ilmiössä pätevät silti.

Monella varmaan pienet tulot ja on pakko asua trendikkäällä ja kalliilla alueella. Ei ymmärretä rahankäyttöä ja säästämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten olette oppineet säästämään ja sijoittamaan? Mistä lähden hakemaan tietoa? Pankista yritin kysyä rahastoista, mutta Suomesta vastattiin etteivät voi neuvoa koska asun ulkomailla. Ja asuinmaassani en saa tietoa kielellä jota ymmärtäisin. En siis todella tiedä, miten voisin esim. ostaa osakkeita. Haluaisin alkaa suunnitella edes vähän tulevan varalle, etenkin koska tulen elämään koko elämäni yksin.

Miten oikein pärjäät siellä maassa, jos et ymmärrä mitään kieliä?

Ai "mitään kieliä"? Ymmärrän paikallista kieltä auttavasti ja opin koko ajan lisää. Osaan myös erinomaisesti englantia. Olen täällä suomenkielisessä asiantuntijatehtävässä, joten työssäni en paikallista tarvitse.

En siis pysty kävelemään pankkiin ja alkamaan keskustella rahastoista tms. kun en tiedä niistä mitään edes suomeksi tai englanniksi. Ja heiltä ei englantia osaavaa henkilökuntaa valitettavasti ainakaan toistaiseksi löydy.

Olen googlaillut aihetta mutta en tiedä mikä sivu on luotettava ja mikä ei.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä sijoittamisesta pienillä summilla on meidän lapsen salkku. Aluksi säästettiin 100€/kk ja myöhemmin tuplat, kun selvisi lahjaverotuksen koukerot paremmin. Ja lapsesta kun on kyse, tietenkin osingot on sijoitettu uusiksi. Lapsi täyttää pian 18 vuotta ja vaikka salkunhoito ei ole ollut priimaa ja törttöiltykin on, niin silti on saatu kasaan mukava 75000€ potti ja vuotuiset 2400€ netto-osingot. Ei tuo mikään miljoonaomaisuus ole, mutta kyllähän monelle työssäkäyvällekin tuollainen ylimääräinen 2400€ vuodessa olisi ihan kiva lisä omiin tuloihin. Ja tässä loppuvaiheessa huomasi senkin, että ajan kuluessa ne uudelleensijoitettavat osingot alkavat olla aika huomattava lisäapu niihin omiin säästöihin. Viime vuosina on säästetty 3300€/vuosi ja nuo osingot päälle. Alussahan ne osingot oli ihan mitättömiä, mutta ajan kanssa ne kasvaa. Jossain välissä ne osingot on jo suuremmat kuin mitä itse pystyy säästämään lisää. Ja ehkä jo seuraavan sukupolven kohdalla ne on suuremmat kuin mitä kohtuulliseen elämään tarvitaan? Ei se tarkoita, että jäädään makaamaan sohvalle ja syleksimään kattoon. Mutta on vähän enemmän vapausasteita oman elämän suhteen, kun tulojen niukkuus ei rajoita niin paljon.

Me aloimme säästää itsellemme vasta siinä kohtaa kun lapselle oli kertynyt jo hyvä potti ja huomattiin, että kyllähän tämä säästäminen ajan kanssa alkaa tuottaa tulosta. Eläkepäivien varalle säästetään ja tietenkin myös tuleville sukupolville. Ei ole tarkoitus tuhlata kaikkea ja toivon etteivät seuraavatkaan polvet niin tee, vaan jatkavat siitä mihin me pääsimme.

Näinhän juuri toimii vastuulliset vanhemmat. Teemme näin omankin lapsen kohdalla, tosin emme (vielä) pysty laittamaan kuin 50 eur kuussa ja rahastoihin. Palstan mukaan näin ei kuitenkaan saa tehdä, koska lapsi kuitenkin tuhlaa kaiken kerralla baariin. Tai sitten vähintään maistraatista ilmestyy joku kieltämään moisen hölmöilyn :D. No, meidän lapsen ei tarvitse ihmetellä mistä asunnon käsiraha otetaan, kun vanhemmat on sen pikkuhiljaa säästäneet (ja ei olla suurituloisia, mutta uskotaan vahvasti, että pienistä puroista se alkaa). Säästetään toki itsellekin pieniä summia.