Lue keskustelun säännöt.
Vauva raivostuu kun laitetaan pinnasänkyyn, apua
09.11.2018 |
Mitä tehdä tässä tilanteessa. Vauva 6kk nukahtaa vain vierelle. Hänet voi nostaa pinnasänkyynsä vain sikiunessa, tai muuten raivostuu. Huutaa ja itkee vaikka olisin aivan kumartunut hänen luo ”viereen” (en toki vartaloa saa hänen viereen sinne makaamaan), eikä rauhoitu ainakaan 20minuutissa. Kun otan sängylle viereen rauhoittuu lähes heti ja nukahtaa. En oikein tiedä miten olisi paras toimia. Pitäisikö vauvan antaa viettää joskus aikaa sängyssään ihan hereillä, että tottuisi siihen paremmin eikä se merkitsisi vain nukkumista? Huudattaa en halua yhtään enää. Alkaa siis huutaa heti kun lasketaan pinnikseen. Vaikka olisi kuinka uinahtamassa ja rauhallinen jo vierellä/sylissä.
Kommentit (50)
6 kk vanhan vauvan kanssa voi aloittaa unikoulun. Katso ohjeita esim. MLL:n sivuilta. Vanhempana käyttäydy rauhallisesti, ole läsnä ja tee niin kuin on parasta juuri teidän perheellenne.
Meidän vauva rauhoittuu, kun asettaa käden vauvan masulle. Rutiinit ovat tärkeitä. Vauva kyllä alkoi nukkua kunnolla vasta, kun imetys loppui kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli pakko aikoinaan laittaa vauva sänkyyn huutamaan vasten tahtoaan.
Ensimmäisenä yönä huusi 2 tuntia kunnes nukahti, toisena tunnin ja sitten menikin jo nukkumaan ihan kiltisti. Ja siihen käytännössä loppui nukkumiseen liittyvä kiukuttelu.
Unikoulua kehiin vaan.
Ja nyt sitten et voi olla ihan satavarma siitä, lakkasiko huutamasta,koska on tyytyväinen ja rauhallinen vai saiko kokemuksen, että on turha huutaa, koska kukaan ei auta (ja se voi heijastella vielä paljon myöhemmin ongelmina). Lastenkotivauvat eivät huuda tuosta jälkimmäisestä syystä.
Ihan fiksu nuori hänestä on tullut joten en vaivaa päätäni asialla.
Kyse oli sentään ihan kahdesta yöstä, huijjui.....
Kun et kerran päätäsi kauheasti vaivaa, niin miksi halusit neuvoa ap:ta?
Jankutus alkoi vasta neuvomisen jälkeen...
Vierailija kirjoitti:
Vauvan huudattaminen 2 tuntia on rikollista.
Höpsis.
Ex-naapureilla muuten huusi vauva yötä päivää tuollaiset 8 kuukautta. Siitä tulee logiikkasi mukaan jo kuolemantuomio.
Nukutko sen kanssa päiväunetkin vai missä nukkuu silloin? 😊
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi olla sängyssä? Mulla ei ole omaa vauvaa eikä varmaan tule kun naiset ei tykkää minusta, mutta pieni koira nukkuu kanssani sängyssä. Nukahdan nopeasti jos hän nukkuu kanssani ja huonosti ilman.
Minä en osaa nukkua, jos kissani ei nuku kainalossani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tää varmaan auta sua, mutta mä en jaksanut alkaa yhtään mihinkään unikouluihin. 1,5-vuotias nukkuu edelleen mun vieressä ja saa nukkua niin kauan, kun haluaa. Toki toivon, että joskus 3-4-vuotiaana innostuisi oman huoneen suunnittelusta ja jäisi sitten sinne nukkumaan. On muutenkin tosi läheisyydenkipeä ja suuritarpeinen lapsi. Välillä ihan tosi rankkaa, mutta kun muistuttan, mitä se antaa tulevaisuuteen, niin jaksan. Vähän olen kade niistä lapsista, jotka viihtyy paljon omiakin aikojaan tutkimassa sukkanöyhtää tai mitä ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvan huudattaminen 2 tuntia on rikollista.
Höpsis.
Ex-naapureilla muuten huusi vauva yötä päivää tuollaiset 8 kuukautta. Siitä tulee logiikkasi mukaan jo kuolemantuomio.
Mistä päättelet että eivät tehneet parastaan vauvan lohduttamiseksi?
Mutta ei hetkellinen tassuttelukoulu muuten onnellista yli puolivuotiasta kohtuuttomasti stressaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pinnasängyn reuna alas tai pois ja kiinni omaan sänkyysi. Tai Lidlissä ainakin välillä myydään sellaista laitaa jonka kai voi laittaa runko- ja petauspatjan väliin, teet siitä ja tyynyistä barrikaadin ettei vauva pääse helpolla karkuun, mahdollisesti patjoja tai tyynyjä lattialle varmuuden vuoksi
Onko vauva siinä pinnasängyssä jotenkin erilaisessa asennossa, jos itkee sitä, että on jotenkin huonosti?
Meillä auttoi silittely ja siitä tulikin sellainen rutiini, että nukahti aina noin 10:ssä minuutissa silittelyyn. Tämä auttoi myös siinä vaiheessa, kun siirtyi pinnasängystä pois isompaan sänkyyn. Meillä ei koskaan ollut sellaista nukuttamisrumbaa, että lapsi juoksee pois sängystä eikä rauhoitu. Aina vain se 10-5 min silittely ja se riitti. Silittely jäi vähitellen pois noin 5-vuotiaana, puuhailin ensi alkuun viereisessä huoneessa iltasadun jälkeen, laitoin pyykkejä tms., että lapsi kuuli minun olevan lähellä ja nukahti sitten itsekseen niihin puuhailukolinoihin. Kaikki lapset ei tietenkään ole samanlaisia, mutta kokeilisin kuitenkin sitä silittelyä. Ja varmaan lapsen olisi hyvä totutella siihen pinnasänkyyn päivälläkin, miten nukkuu päiväunet? Et kai kuitenkaan voi jättää päiväunille aikuisten sänkyyn yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä miksi, mutta naurahdin tuolle otsikon "vauva raivostuu" :D
Vierailija kirjoitti:
Nukutko sen kanssa päiväunetkin vai missä nukkuu silloin? 😊
Minä ainakin nukun päikkärit lapsen kanssa. Paitsi silloin kun nukahtaa kärryttelyyn ulkona.
21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittakaa parisänky seinään kiinni ja vauva nukkuu seinän vieressä, sitten sinä ja mies toisella laidalla. Aseta vauva tarpeeksi ylös nukkuu, ihan tyynysi viereen.
Laittakaa pinnasänky jalkopäätyyn esteeksi, mikäli vauva lähtee konttaa jalkopäähän.
Jos opettaa nukkumaan vieressä, tuohon se johtaa. Itse aiheutettu ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut kyllä huudattaa vauvoja. Halusin myös itse nukkua yöllä :D. Eli nukkuivat vieressä siihen asti, että pinnis kelpasi. Päikkärit nukkuivat ulkona vaunuissa.
Esikoinen alkoi nukkua 7 kk vanhana koko yön omassa sängyssä ja kuopus oli 1v 3 kk. En aiheuttaisi lapselle tarpeetonta stressiä, eli unohda se pinnis hetkeksi ja kokeile vaikka parin kk päästä uudelleen. Jos nukkumaanmenohetkestä tekee negatiivisen ja pelottavan, saat istua siinä lapsen sängyn vieressä seuraavat pari vuotta.. meillä ei kumpaakaan tarvinnut koskaan ”nukuttaa”, vaan menevät itse kiltisti sänkyynsä ja pysyvät siellä, kunnes uni tulee.
Kannattaa perehtyä myös lapsen normaaleihin kehitysvaiheisiin, 7 kk vanhalla voi olla pahaa eroahdistusta, joka helpottaa ajan myötä.
Ylipäätään kehottaisin vanhempia toimimaan omien vaistojen mukaan. Kaikenmaailman huudatusunikouluja pidän erittäin vahingollisina lapsen kehitykselle. Jos lapsi valvottaa, kannattaa ekana laittaa rutiinit kuntoon ja jos tilanne jatkuu, pyytää apua. Neuvolasta saanee perhetyöntekijän avuksi, että voi esim päivällä nukkua, kaikki sukulaiset ja ystävät avuksi. Lasta ei kannata vahingoittaa sen takia, että väsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Jos opettaa nukkumaan vieressä, tuohon se johtaa. Itse aiheutettu ongelma.
Höpsistä. Ihan jo ihmisen historiaan tutustumalla ymmärtää, että antropologisesta näkökulmasta pienen vauvan ja lapsen on turvallisinta nukkua vieressä. Pinnasängyt ja lastenvaunut on jotain viktoriaanisen ajan keksintöjä, niinkuin lyijymaalit ja asbesti.
En siis dissaa pinnasänkyjä, kunhan totean, että senkus nukkuu vieressä, jos se helpottaa muun perheen nukkumista. Pinnasänky ei ole mikään pakollinen asia. Toki toisille se suo paremmat yöunet ja heille pinnasänky on ehdottomasti perhepetiä parempi ratkaisu. Tarpeeseen sekin sänky on aikoinaan keksitty.
nukuta viereen tai syliin, ja siirrät omaan sänkyyn kun on nukkuu sikeästi. eihän tätä tietysti suositella, kun vauva siihen "tottuu", ja saattaa tuntua vanhemmista raskaalta, mutta eipä meillä kumpikaan kuitenkaan ole enää 1-vuotiaana kaivannut sylinukutusta, vaan ovat oppineet hiljalleen sen itsekseen nukahtamisen kyllä. Luotan tässä, ja monessa muussakin asiassa enemmän lapsentahtisuuteen, ja siihen että moni asia muuttuu luonnollisesti kun lapsi kasvaa. Jokaisen tilanne ja voimavarat on tietty erilaiset, mua stressasi enemmän ajatus unikouluista ja siitä kuinka lapsi olisi aina yhtäkkiä pitänyt vierottaa milloin mistäkin tavasta, ihan vain siksi kun alkoi olla "liian vanha", eli joko lähestyä 1 tai 2 vuoden ikää..
Vierailija kirjoitti:
Niin, en halua huudattaa, enkä jättää yksin tai mitään semmoista. Turvallisuussyistä en voi nukuttaa vieressä koko yötä, sillä vauva on alkanut liikkumaan itse. Itse nukahtamisen taito on tärkeä. Uskoisin että sen ns unikoulun aika olisi nyt eikä myöhemmin. Onko kukaan saanut vauvaansa nukahtamaan pinnasänkyynsä (muuten kuin huudattamalla) ja miten?
Mies sai myös vastaavan aivopierun pinnasänkyyn nukuttamisesta kun lapsemme oli puoli vuotias. Kestin viikon sitä huutoa ja öistä kävelyä sänkyjen välillä ja olimme kaikki ihan väsyneitä torstai iltaan mennessä, ennen kuin totesin vauvan kanssa yhdessä että unet jatkuvat sängyssä meidän välissämme entiseen tapaan ja omaan sänkyyn palataan kun lapsi on isompi. Sain melko katkotonta unta kun lasta ei tarvinnut käydä rauhottelemassa moneen kertaan ja pelkkä läsnäoloni riitti lapsen unensaantiin.
Ehdit pitämään unikoulua myöhemminkin. Kuuden kuukauden ikäiselle sellaisen pitäminen on täysin pieleen ajoitettu muutenkin, koska tuossa iässä on alkanut ensimmäinen vierastamiskausi ja hylkäämisen kokemusten käsittely. Toisekseen sängyn voi siirtää ja pedata niin ettei vauva pääse putoamaan, mutta usko pois, pääset helpommalla kun et nyt pakota pinnikseen vielä tässä vaiheessa. Yritä sijata vaikka vuode siten että vauva ei tipu, mutta sitä tapahtuu paljon harvemmin kuin luulisi.
Lisäksi 8kk ikäisellä alkaa yöhulinat, joten senkään takia en alottaisi mitään unikouluja tässä vaiheessa. Vauvan kehitys ei tässä vaiheessa tarvitse unikoulua, koska vauva nukkuu kun nukuttaa jollei häntä höiritse mitkään ulkoiset tekijät eikä hän ole irtautunut vielä äidistä. Lapsi olisi pitänyt totuttaa nukkumaan yksin jo ihan pienestä eikä vasta nyt, mutta ajottaisin tämän johonkin muuten ajankohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli pakko aikoinaan laittaa vauva sänkyyn huutamaan vasten tahtoaan.
Ensimmäisenä yönä huusi 2 tuntia kunnes nukahti, toisena tunnin ja sitten menikin jo nukkumaan ihan kiltisti. Ja siihen käytännössä loppui nukkumiseen liittyvä kiukuttelu.
Unikoulua kehiin vaan.
Mistä pakkonne johtui? Mies halusi?
Varmaan tuo toimii monille vauvoille, mutta ei todellakaan niille jotka menevät täysin tolaltaan omaan sänkyynsä laitettaessa.
Omani, lähes yksivuotias, itki selkä kaarella vielä sylissäkin kun en laskenut parisänkyyn. Siinä sitten laulelin ja tanssin uuvuksissa vauva sylissäni kunnes sain väsytettyä hänet niin ettei jaksanut pistää hanttiin pinnikseen laskettaessa. Sitten menin itse sänkyyni ja työnsin käteni pinnasänkyyn vauvalle.
Tunnin päästä uudelleen kun lapsi heräsi. Jne. Mutta seuraavina öinä oli jo asteittain helpompaa.