Mensan jäsenyydestä on tullut muka-älykkäiden statustunnus.

Vierailija kirjoitti:

Itse en koe testin mittaavan avaruudellista hahmotuskykyä vaan ainoastaan loogista päättelyä.

Sehän on ihan loogista, että osa porukasta on loogisempia kuin toiset.

En tiedä virallisesta Mensan testistä, mutta olen joskus tehnyt ainakin Suomen ja Tanskan Mensan nettitestin. Niissä (tai ainakin jommassakummassa) oli mukana tehtäviä, joissa piti osata hahmottaa, miltä jokin kuvio näyttää, jos jotkut sen osat esim. vaihtavat paikkaa tai suuntaa. Muistaakseni joitain oli myös "käännettävä päässään". Se on käsittääkseni juurikin sitä avaruudellista hahmottamista. Et voi loogisesti päätellä oikeaa vastausta, jos et ensin avaruudellisesti hahmota niitä kuvioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Vierailija kirjoitti:

Mitään älykkyyttä ei ole olemassakaan. Nämä testit mittaavat tasan yhtä asiaa, miten hyvä olet sen testin tekemisessä. Täytyy muutenkin olla vähän narsistin vikaa ihmisessä, joka jaksaa tuhlata aikaa niiden tekemiseen.

Vai niin. Itse kävin neuropsykologilla testeissä epäillessäni muistisairautta. No sitä ei ollut, oli vakava työuupumus ja siitä johtuvia lähimuistin ongelmia.

Ja äo 154, se paljastui sivutuotteena tehdessäni aikarajoitettuja logiikkatehtäviä, jotka mittaavat päättelynopeutta ja -varmuutta ELI AIVOJEN PROSESSOINTIKYKYÄ.

Kyseenalaistat varmaan myös tietokoneiden nopeuden ja muistin, niitäkään ei ole olemassa?

Sekin on noloa jos tekee Mensasta eroamisesta suuren numeron - kuten monet eronneet yleensä tekevät. Siinä tulee ”vahingossa” kertoneeeksi kuuluneensa mensaan, samalla korostaen sitä että on tuon laitoksen yläpuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus vuosia sitten mietin, että pitäisiköhän käydä mensan testeissä. Se oli sitä aikaa kun olin vielä itsestäni kovin epävarma nuori. 

Nyt monia vuosia myöhemmin olen todennut, että mitä turhia. Mun lanttu leikkaa riittävän ok ja ilmeisen hyvin keskivertoon nähden, mitä voin esimerkiksi omiin työkavereihin verrata. Olen joutunut useita eri järjestelmiä, ohjelmia ja menetelmiä opettelemaan tyhjästä, ja olen ihan hyvin siinä pärjännyt. Niinkin hyvin, että olen auttanut sitten muita tarvittaessa. 

Onhan mensa kyllä itsessään muulle väestölle keskisormen näyttämistä: näin me perustetaan järjestö, koska me älykkäät niin kovasti kaipaamme toistemme seuraa ja kärsitään tyhmien seassa. Jos näin ei ole, niin miten sitten? Saa vapaasti kumota.

Mun ehdotus on, että kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen jonkun toisen ihmisen laatiman testin numeroista. 

Hyvä ehdotus vaikka sisältääkin virheellisen oletuksen siitä, että Mensa tai joku muu määrittäisi kenenkään ihmisarvoa millään lailla. Päin vastoin, Mensan perusajatus on kaikkien tasa-arvoisuus. Pyöreän pöydän ääressä kukaan ei ole toistaan parempi riippumatta taustoista, statuksesta tai mistään henkilökohtaisista seikoista. 

Mensan peruskirjassa on määritelty tavoitteeksi alkujaan älykkyyden käyttäminen maailmanrauhan ja ihmiskunnan hyväksi. Lisäksi mukaan on tullut älykkyystutkimuksen ja lahjakkuuden tukeminen. Arkipäivässä sosiaalinen kanssakäyminen on tietenkin tärkeä piirre, siinä missä kaikissa yhdistyksissä ja harrastusporukoissa. 

Kuoroonkaan ei taida päästä, jos ei osaa laulaa. Ei se ole laulutaidottomille veetuilua.

Paitsi että nimenomaisesti tuohon kauniiseen maailmaa syleilevään pöytään päästäkseen pitää olla läpäissyt mensan testit. 

Laulu on ontuva vertaus. Nuotin vierestä laulamisen voi todentaa todella helposti. Älykkyyden mittaaminen sen sijaan ei ole niin yksioikoista. Sen sijaan, että viestisi sävyssä annat ymmärtää, että daa ooks vähän tyhmä??!! , ei oikein kyllä mensan imagoa ihan kauheasti nosta.  Miksi haluat vahvistaa tätä mielikuvaa? Rölläätkö?

Monet asiat voidaan muotoilla näyttämään näteiltä ja fantastisen ihanilta, mutta ei poista niiden tosiasiallista sisältöä. Mennään vaikka 1940 -luvun politiikkaan, kyllä silloinkin oli kovin ylevää ja hyvää huomista luvassa. 

Laulutaidon arviointi on itseasiassa paljon haastavampaa kuin älykkyyden mittaus. Laulussa on subjektiivisia näkemyseroja ja paljon kriteereitä, joita voi huomioida. Äänenkorkeuden osuminen kohdalleen on yksinkertaista, mutta sitten on erilaisia taitoja, joita laulamiseen liittyy, kuten laulutekniikka, ja lisäksi esimerkiksi äänen luontainen väri ja äänialueen laajuus, joista ei yksiselitteisesti voi objektiivisesti yhtä mainita toista paremmaksi, korkeintaan tiettyyn tarpeeseen sopivammaksi. 

Se, että sinä vetelet viestistäni mukamas jotain tyhmyytyssävyjä ja natsismiviittauksia, kertoo lähinnä vain omasta mielenmaisemastasi. Ehkä löysitkin jo sopivan termin toiminnallesi ihan itse. 

Miksi olet noin hyökkäävä? Miksi oletit minun viittaavan natseihin? Eikö se nimenomaisesti kerro sinun mielenmaisemista?

Kyllä kyllä, laulussa ihan tärkeää on pysyä nuotissa. Rytmissä pysyminen on ihan hyvä juttu myös. Kohtuullinen ääniala on plussaa. Kaikki, kyllä - ovat mitattavissa. 

Jos kyseenalaistan mensan älykkyystestin miellekkyyttä, niin mikä saa sinut toimimaan kuin joku olisi sinulta tikkaria viemässä. Saanko vastata sinun sanoin: ehkä löysitkin jo sopivan termin toiminnallesi ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Toiminnallisuus ja sisu lienee vielä oleellisemmat. Olisit kuollut, jos olisit jäänyt luolaan pohtimaan asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en koe testin mittaavan avaruudellista hahmotuskykyä vaan ainoastaan loogista päättelyä.

Sehän on ihan loogista, että osa porukasta on loogisempia kuin toiset.

En tiedä virallisesta Mensan testistä, mutta olen joskus tehnyt ainakin Suomen ja Tanskan Mensan nettitestin. Niissä (tai ainakin jommassakummassa) oli mukana tehtäviä, joissa piti osata hahmottaa, miltä jokin kuvio näyttää, jos jotkut sen osat esim. vaihtavat paikkaa tai suuntaa. Muistaakseni joitain oli myös "käännettävä päässään". Se on käsittääkseni juurikin sitä avaruudellista hahmottamista. Et voi loogisesti päätellä oikeaa vastausta, jos et ensin avaruudellisesti hahmota niitä kuvioita.

Graafiset symbolit (joilla voi olla suunta, sijainti tms. siinä pienessä ruudussaan, sekä näihin liittyvä asteittainen muutos) eivät edellytä avaruudellista hahmottamista. Ne voi hahmottaa vaikkapa kielellisesti, kuten sinäkin juuri teit. Avaruudellista hahmottamista on tilan ja tilassa sijaitsevien kappaleiden sijaintien, nopeuksien, mittasuhteiden yms. käsittäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituutta voi mitata monella tapaa. Mittanauha on yksi, mutta yhtä lailla laseretäisyysmittareita on olemassa, korkean tornin pituuden voi mitata optisesti ja trigonometrisesti ratkomalla yhtälöitä, pudottamalla esineitä ja mittaamalla aikaa, ja vaikka millä mitalla. Pituus on abstraktio, jolla on vain sovittu merkitys tilaulottuvuuden suureena. Oikeasti mitään pituutta ei ole. On vain läjiä alkeishiukkasia toisiinsa vuorovaikuttaen neli- tai useampiulotteisessa aika-avaruudessa. Pituus on arkikäytännöllinen hyödylliseksi katsottu abstraktio vaikkapa sen ratkaisemiseksi, mahtuuko vaatekappale kehon päälle. Vastaavasti älykkyys on sovittu abstraktio henkisille kyvyille.

Älykkyyttäkin voi mitata monella tapaa, mutta suosituimpia ja toimivimmaksi laajoissa massoissa havaittuja ovat kuviopäättelytehtäviin perustuvat testit. Älykkyys itsessään on aivojen kognitiivista suorituskykyä, eli päättelyn nopeutta ja tarkkuutta. Neurofysiologisesti se riippunee hermoimpulssien etenemisnopeudesta ja yhteyksien lukumääristä tai rakenteista, työmuistin laajuudesta ja sen sellaisesta. Älykkyystestit suunnitellaan niin, että ne kuormittavat näitä ominaisuuksia ja erityisesti rajallisen ajan puitteissa, jolloin apukeinot, kuten muistiinpanot, paperilla laskeminen/ratkaiseminen, pitkäaikaisemman muistin hyödyntäminen ja niin edelleen eivät auta. Vaikeatkin päättelytehtävät saa ratkaistua, jos paneutuu niihin pitkän ajan puitteissa. Nopeus on siis älykkyyden suhteen ratkaiseva tekijä. Se, paljonko progressiivisesti vaikeutuvia tehtäviä saa ratkaistua tiukan ajan puitteissa, on todettu erittäin toimivaksi yleisälykkyyden indikaattoriksi. Se ei tietenkään ota mitään kantaa siihen, hyödyntääkö ihminen älyään elämässään tai millaisia älyä vaativia taitoja tämä on opetellut. 

Tiedettä ja logiikkaa, ei narsismia. Tottakai narsismiin taipuvainen voi buustailla itseään vaikkapa pituudellaan tai sen kasvattamisella piilokoroin. Se on henkilökohtainen juttu se.

Ymmärrän aloittajan pointin. Kaikki on atomeja ja hiukkasia. Ainetta ei ole olemassa. Kuitenkin arkitodellisuudessa pituus on ja näkyy. Älykkyyttä on vaikea määritellä. Fysiikka on fysiikkaa. Älykkyys ei ole fysiikkaa.

Selkokieli on selkeää. Timosoinismi vielä selkeämpää. Vetoaa hölmöihin. Asiat on helppoja. Ymmärtää. Ydinlausein. Tai yksisanaisin lausein. 

Arkitodellisuudesta ei tarvitse tehdä monimutkaisempaa kuin se onkaan. Keskustelussa on mukana kahdenlaisia ihmisiä, toiset tarkastelevat fysiikan ja tieteen näkökulmasta asioita, toiset arkitodellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitän: kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän ja takaa paremman sosiaalisen verkoston kuin kuviopäättelytestissä pärjääminen.

Miten kuorolaulun ja kuviopäättelytestin jälkeiset sosiaaliset verkostot (mikäli siis pääsee ja liittyy Mensaan) eroavat toisistaan? En ymmärrä. Eikö sosiaalinen verkosto ole aina "vain" sosiaalinen verkosto. Tarkoitatko sitä, että kuoroon liittyminen takaa laadulliset parempien ihmisten seuran... ? Tällaista olisi varmaan tavattoman vaikea osoittaa todeksi.

Molemmista on tehty tieteellistä tutkimusta, sekä kuoroyhteisöstä sekä Mensasta yhteisönä.

En väitä että tieteellisen tutkimuksen tekeminen on koskaan helppoa, eikä sen tarvitsekaan olla.

Mensan jäsenten sovinismista ja misogyniasta muistan kyllä lukeneeni aikoinani mutta minähän horisen jo muutenkin.

Siis, käsitänkö oikein? Tulet mensa-ketjuun kertomaan, että kuoroyhteisöjen jäsenyys on parempaa kuin mensan jäsenyys? Miten kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän, paitsi äänijänteitä? Ihme puputusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus vuosia sitten mietin, että pitäisiköhän käydä mensan testeissä. Se oli sitä aikaa kun olin vielä itsestäni kovin epävarma nuori. 

Nyt monia vuosia myöhemmin olen todennut, että mitä turhia. Mun lanttu leikkaa riittävän ok ja ilmeisen hyvin keskivertoon nähden, mitä voin esimerkiksi omiin työkavereihin verrata. Olen joutunut useita eri järjestelmiä, ohjelmia ja menetelmiä opettelemaan tyhjästä, ja olen ihan hyvin siinä pärjännyt. Niinkin hyvin, että olen auttanut sitten muita tarvittaessa. 

Onhan mensa kyllä itsessään muulle väestölle keskisormen näyttämistä: näin me perustetaan järjestö, koska me älykkäät niin kovasti kaipaamme toistemme seuraa ja kärsitään tyhmien seassa. Jos näin ei ole, niin miten sitten? Saa vapaasti kumota.

Mun ehdotus on, että kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen jonkun toisen ihmisen laatiman testin numeroista. 

Hyvä ehdotus vaikka sisältääkin virheellisen oletuksen siitä, että Mensa tai joku muu määrittäisi kenenkään ihmisarvoa millään lailla. Päin vastoin, Mensan perusajatus on kaikkien tasa-arvoisuus. Pyöreän pöydän ääressä kukaan ei ole toistaan parempi riippumatta taustoista, statuksesta tai mistään henkilökohtaisista seikoista. 

Mensan peruskirjassa on määritelty tavoitteeksi alkujaan älykkyyden käyttäminen maailmanrauhan ja ihmiskunnan hyväksi. Lisäksi mukaan on tullut älykkyystutkimuksen ja lahjakkuuden tukeminen. Arkipäivässä sosiaalinen kanssakäyminen on tietenkin tärkeä piirre, siinä missä kaikissa yhdistyksissä ja harrastusporukoissa. 

Kuoroonkaan ei taida päästä, jos ei osaa laulaa. Ei se ole laulutaidottomille veetuilua.

Paitsi että nimenomaisesti tuohon kauniiseen maailmaa syleilevään pöytään päästäkseen pitää olla läpäissyt mensan testit. 

Laulu on ontuva vertaus. Nuotin vierestä laulamisen voi todentaa todella helposti. Älykkyyden mittaaminen sen sijaan ei ole niin yksioikoista. Sen sijaan, että viestisi sävyssä annat ymmärtää, että daa ooks vähän tyhmä??!! , ei oikein kyllä mensan imagoa ihan kauheasti nosta.  Miksi haluat vahvistaa tätä mielikuvaa? Rölläätkö?

Monet asiat voidaan muotoilla näyttämään näteiltä ja fantastisen ihanilta, mutta ei poista niiden tosiasiallista sisältöä. Mennään vaikka 1940 -luvun politiikkaan, kyllä silloinkin oli kovin ylevää ja hyvää huomista luvassa. 

Laulutaidon arviointi on itseasiassa paljon haastavampaa kuin älykkyyden mittaus. Laulussa on subjektiivisia näkemyseroja ja paljon kriteereitä, joita voi huomioida. Äänenkorkeuden osuminen kohdalleen on yksinkertaista, mutta sitten on erilaisia taitoja, joita laulamiseen liittyy, kuten laulutekniikka, ja lisäksi esimerkiksi äänen luontainen väri ja äänialueen laajuus, joista ei yksiselitteisesti voi objektiivisesti yhtä mainita toista paremmaksi, korkeintaan tiettyyn tarpeeseen sopivammaksi. 

Se, että sinä vetelet viestistäni mukamas jotain tyhmyytyssävyjä ja natsismiviittauksia, kertoo lähinnä vain omasta mielenmaisemastasi. Ehkä löysitkin jo sopivan termin toiminnallesi ihan itse. 

Miksi olet noin hyökkäävä? Miksi oletit minun viittaavan natseihin? Eikö se nimenomaisesti kerro sinun mielenmaisemista?

Kyllä kyllä, laulussa ihan tärkeää on pysyä nuotissa. Rytmissä pysyminen on ihan hyvä juttu myös. Kohtuullinen ääniala on plussaa. Kaikki, kyllä - ovat mitattavissa. 

Jos kyseenalaistan mensan älykkyystestin miellekkyyttä, niin mikä saa sinut toimimaan kuin joku olisi sinulta tikkaria viemässä. Saanko vastata sinun sanoin: ehkä löysitkin jo sopivan termin toiminnallesi ihan itse.

Ihan yksi lysti mihin viittasit, pointtinani oli huomauttaa siitä että hyökkäsit henkilökohtaisesti täysin asian ulkopuolelta ja keksityin syytöksin. Minä taas en ole ollut hyökkäävä tämän todetessani. Saman toistaminen ei myöskään tilannetta muuksi muuta. 

Vierailija kirjoitti:

älymiäs kirjoitti:

Ei minulla ainakaan ole koskaan ollut tarvetta kehuskella tuttavapiirissä 161 pisteen äo:llä. Täällä voin sen nimettömänä ilmoittaa. Enkä kuulu Mensaan.

Missä sä teit sen virallisen testin? Eikö se tehdä mensan järjestämässä tapahtumassa ja tietyn pistemäärän kun ylittää pääsee jäseneksi.

Saan mäkin nettitesteistä täydet ja oon alle 1% joukoissa, mutta en siltikään sano mikä mun mukamas äo on, koska sitä ei ole virallisesti mitattu.

Neuropsykologi testaa, muunmuassa. Usein epäiltäessä työikäisen aivosairautta testataan päättelykyky ja muisti. Sivutuotteena tulee älykkyysosamäärä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitän: kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän ja takaa paremman sosiaalisen verkoston kuin kuviopäättelytestissä pärjääminen.

Miten kuorolaulun ja kuviopäättelytestin jälkeiset sosiaaliset verkostot (mikäli siis pääsee ja liittyy Mensaan) eroavat toisistaan? En ymmärrä. Eikö sosiaalinen verkosto ole aina "vain" sosiaalinen verkosto. Tarkoitatko sitä, että kuoroon liittyminen takaa laadulliset parempien ihmisten seuran... ? Tällaista olisi varmaan tavattoman vaikea osoittaa todeksi.

Molemmista on tehty tieteellistä tutkimusta, sekä kuoroyhteisöstä sekä Mensasta yhteisönä.

En väitä että tieteellisen tutkimuksen tekeminen on koskaan helppoa, eikä sen tarvitsekaan olla.

Mensan jäsenten sovinismista ja misogyniasta muistan kyllä lukeneeni aikoinani mutta minähän horisen jo muutenkin.

Siis, käsitänkö oikein? Tulet mensa-ketjuun kertomaan, että kuoroyhteisöjen jäsenyys on parempaa kuin mensan jäsenyys? Miten kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän, paitsi äänijänteitä? Ihme puputusta.

Äänijänteitä ei ole olemassa. On kurkunpää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituutta voi mitata monella tapaa. Mittanauha on yksi, mutta yhtä lailla laseretäisyysmittareita on olemassa, korkean tornin pituuden voi mitata optisesti ja trigonometrisesti ratkomalla yhtälöitä, pudottamalla esineitä ja mittaamalla aikaa, ja vaikka millä mitalla. Pituus on abstraktio, jolla on vain sovittu merkitys tilaulottuvuuden suureena. Oikeasti mitään pituutta ei ole. On vain läjiä alkeishiukkasia toisiinsa vuorovaikuttaen neli- tai useampiulotteisessa aika-avaruudessa. Pituus on arkikäytännöllinen hyödylliseksi katsottu abstraktio vaikkapa sen ratkaisemiseksi, mahtuuko vaatekappale kehon päälle. Vastaavasti älykkyys on sovittu abstraktio henkisille kyvyille.

Älykkyyttäkin voi mitata monella tapaa, mutta suosituimpia ja toimivimmaksi laajoissa massoissa havaittuja ovat kuviopäättelytehtäviin perustuvat testit. Älykkyys itsessään on aivojen kognitiivista suorituskykyä, eli päättelyn nopeutta ja tarkkuutta. Neurofysiologisesti se riippunee hermoimpulssien etenemisnopeudesta ja yhteyksien lukumääristä tai rakenteista, työmuistin laajuudesta ja sen sellaisesta. Älykkyystestit suunnitellaan niin, että ne kuormittavat näitä ominaisuuksia ja erityisesti rajallisen ajan puitteissa, jolloin apukeinot, kuten muistiinpanot, paperilla laskeminen/ratkaiseminen, pitkäaikaisemman muistin hyödyntäminen ja niin edelleen eivät auta. Vaikeatkin päättelytehtävät saa ratkaistua, jos paneutuu niihin pitkän ajan puitteissa. Nopeus on siis älykkyyden suhteen ratkaiseva tekijä. Se, paljonko progressiivisesti vaikeutuvia tehtäviä saa ratkaistua tiukan ajan puitteissa, on todettu erittäin toimivaksi yleisälykkyyden indikaattoriksi. Se ei tietenkään ota mitään kantaa siihen, hyödyntääkö ihminen älyään elämässään tai millaisia älyä vaativia taitoja tämä on opetellut. 

Tiedettä ja logiikkaa, ei narsismia. Tottakai narsismiin taipuvainen voi buustailla itseään vaikkapa pituudellaan tai sen kasvattamisella piilokoroin. Se on henkilökohtainen juttu se.

Ymmärrän aloittajan pointin. Kaikki on atomeja ja hiukkasia. Ainetta ei ole olemassa. Kuitenkin arkitodellisuudessa pituus on ja näkyy. Älykkyyttä on vaikea määritellä. Fysiikka on fysiikkaa. Älykkyys ei ole fysiikkaa.

Selkokieli on selkeää. Timosoinismi vielä selkeämpää. Vetoaa hölmöihin. Asiat on helppoja. Ymmärtää. Ydinlausein. Tai yksisanaisin lausein. 

Arkitodellisuudesta ei tarvitse tehdä monimutkaisempaa kuin se onkaan. Keskustelussa on mukana kahdenlaisia ihmisiä, toiset tarkastelevat fysiikan ja tieteen näkökulmasta asioita, toiset arkitodellisuutta.

Tiede on nimenomaan keino tarkastella arkitodellisuutta sellaisena kuin se on. Muu on mutua ja mielipiteitä. Siinä ne kaksi ihmislaatua. Joku voisi luulla että älykkyydelläkin on tässä jaossa merkityksensä, mutta tiedä häntä sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Toiminnallisuus ja sisu lienee vielä oleellisemmat. Olisit kuollut, jos olisit jäänyt luolaan pohtimaan asioita.

Ei kai luolaihmiset niin sotaisia olleet kuin luullaan. Varmasti rauhaatahtovia. Ihmiskuntaa ei enää olisikaan jos niin sotaisia olisivat olleet. Luolaihmisellä varmasti oli myös aikaa istua luolansuulla ja katsella vaikkapa kuuta. Tekiväthän he taidettakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Olet oikeassa. Nykyihminen on verrattomasti tyhmempi kuin sen ajan ihminen, koska sosiaaliturva, terveydenhoito, koululaitos ja poliisi paimentavat tollotkin pysymään elossa ja lisääntymään. Jopa enemmän kuin älykkäät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en koe testin mittaavan avaruudellista hahmotuskykyä vaan ainoastaan loogista päättelyä.

Sehän on ihan loogista, että osa porukasta on loogisempia kuin toiset.

En tiedä virallisesta Mensan testistä, mutta olen joskus tehnyt ainakin Suomen ja Tanskan Mensan nettitestin. Niissä (tai ainakin jommassakummassa) oli mukana tehtäviä, joissa piti osata hahmottaa, miltä jokin kuvio näyttää, jos jotkut sen osat esim. vaihtavat paikkaa tai suuntaa. Muistaakseni joitain oli myös "käännettävä päässään". Se on käsittääkseni juurikin sitä avaruudellista hahmottamista. Et voi loogisesti päätellä oikeaa vastausta, jos et ensin avaruudellisesti hahmota niitä kuvioita.

Minulla on todella surkea avaruudellinen hahmotuskyky, suorastaan ala-arvoinen. Vähän samaan tapaan kuin antropologi Ruth Behar on todennut: I am the sort of person who gets lost just going around the corner. En ikinä uskaltaisi mennä mihinkään älykkyystestiin, mikä perustuu kuvioiden tulkitsemiseen. Onneksi minun ei enää tarvitsekaan, sillä olen jo aika vanha. Sitä paitsi mieheni olisi nuoruudessaan otettu Mensan jäseneksi, ei halunnut liittyä. Olen siis elänyt riittävän lähellä mitattua älykkyyttä... ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitän: kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän ja takaa paremman sosiaalisen verkoston kuin kuviopäättelytestissä pärjääminen.

Miten kuorolaulun ja kuviopäättelytestin jälkeiset sosiaaliset verkostot (mikäli siis pääsee ja liittyy Mensaan) eroavat toisistaan? En ymmärrä. Eikö sosiaalinen verkosto ole aina "vain" sosiaalinen verkosto. Tarkoitatko sitä, että kuoroon liittyminen takaa laadulliset parempien ihmisten seuran... ? Tällaista olisi varmaan tavattoman vaikea osoittaa todeksi.

Molemmista on tehty tieteellistä tutkimusta, sekä kuoroyhteisöstä sekä Mensasta yhteisönä.

En väitä että tieteellisen tutkimuksen tekeminen on koskaan helppoa, eikä sen tarvitsekaan olla.

Mensan jäsenten sovinismista ja misogyniasta muistan kyllä lukeneeni aikoinani mutta minähän horisen jo muutenkin.

Siis, käsitänkö oikein? Tulet mensa-ketjuun kertomaan, että kuoroyhteisöjen jäsenyys on parempaa kuin mensan jäsenyys? Miten kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän, paitsi äänijänteitä? Ihme puputusta.

Laulu pitää nerokkaat aivot kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Luin, että mensan testin järjestäjä sanoi, että puolet testiin osallistuneista pääsisi mensaan. Ajattelen vahvasti, että ihmiset jotka menevät testiin ovat kotona tehneet ja miettineet näitä kuviopäättelytehtäviä. Varmasti harjoittelu parantaa tulosta. Ihminen joka ei olisi koskaan nähnytkään kuviopäättelytehtäviä niin ei välttämättä aluksi oivaltaisi niiden perusideaa.

Voi olla, ettet sinä tajuaisi, mitä tarkoittaa "Mikä on tämän kuviosarjan seuraava kuvio?"

Vierailija kirjoitti:

Olennaisempaa on, miten älyään käyttää. Esimerkiksi yliopistojen  huippuprofessoreista ja -tutkijoista vain ani harva on Mensan jäsen, vaikka suuri osa heistä täyttäisikin jäsenkriteerit. Mensassa tuntuu toimivan enemmänkin niitä, jotka ovat hukanneet potentiaalinsa ja jättäneet älynsä hyödyntämättä muun yhteiskunnan hyväksi. Siksi älykkäiden järjestön jäsenyydellä päteminen antaa vähän nolon vaikutelman.

Tässä on mielenkiintoinen risteys. Yhteiskunta koosttuu 98%:sti  mensalaisia "tyhmemmistä" ja mensalaisissakin taas voi olla vaikka mitä luonnehäiriöisiä.  Millä ehdoilla toimittaisiin yhteiskunnan hyväksi?  Esim. tiedemiesten tekemisistä ja rahoituksista voi olla montaa mieltä.  T. tyhmä kysyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Toiminnallisuus ja sisu lienee vielä oleellisemmat. Olisit kuollut, jos olisit jäänyt luolaan pohtimaan asioita.

Ei kai luolaihmiset niin sotaisia olleet kuin luullaan. Varmasti rauhaatahtovia. Ihmiskuntaa ei enää olisikaan jos niin sotaisia olisivat olleet. Luolaihmisellä varmasti oli myös aikaa istua luolansuulla ja katsella vaikkapa kuuta. Tekiväthän he taidettakin.

Ruokaa ja lämmikettä ne eivät ainakaan voineet tilata netistä, joten pakko sitä persaustaan oli liikauttaa johonkin suuntaan.