Mensan jäsenyydestä on tullut muka-älykkäiden statustunnus.

"Mensa haluaa tukea ja edesauttaa älykkyyteen liittyvää tutkimusta, toimintaa ja keskustelua yhteiskunnassa."

Kovin vaitonaista on ollut tuo yhteiskunnallinen keskustelu. Miksiköhän?

Johtuisiko se siitä että Jussi Halla-Aho on Suomen älykkäimmäksi mitattu henkilö?

Millaista määräysvaltaa tällainen henkilö voi käyttää Mensan yhteisössä, voiko estää yhdistystä toimimasta?

Vierailija kirjoitti:

Joskus vuosia sitten mietin, että pitäisiköhän käydä mensan testeissä. Se oli sitä aikaa kun olin vielä itsestäni kovin epävarma nuori. 

Nyt monia vuosia myöhemmin olen todennut, että mitä turhia. Mun lanttu leikkaa riittävän ok ja ilmeisen hyvin keskivertoon nähden, mitä voin esimerkiksi omiin työkavereihin verrata. Olen joutunut useita eri järjestelmiä, ohjelmia ja menetelmiä opettelemaan tyhjästä, ja olen ihan hyvin siinä pärjännyt. Niinkin hyvin, että olen auttanut sitten muita tarvittaessa. 

Onhan mensa kyllä itsessään muulle väestölle keskisormen näyttämistä: näin me perustetaan järjestö, koska me älykkäät niin kovasti kaipaamme toistemme seuraa ja kärsitään tyhmien seassa. Jos näin ei ole, niin miten sitten? Saa vapaasti kumota.

Mun ehdotus on, että kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen jonkun toisen ihmisen laatiman testin numeroista. 

Hyvä ehdotus vaikka sisältääkin virheellisen oletuksen siitä, että Mensa tai joku muu määrittäisi kenenkään ihmisarvoa millään lailla. Päin vastoin, Mensan perusajatus on kaikkien tasa-arvoisuus. Pyöreän pöydän ääressä kukaan ei ole toistaan parempi riippumatta taustoista, statuksesta tai mistään henkilökohtaisista seikoista. 

Mensan peruskirjassa on määritelty tavoitteeksi alkujaan älykkyyden käyttäminen maailmanrauhan ja ihmiskunnan hyväksi. Lisäksi mukaan on tullut älykkyystutkimuksen ja lahjakkuuden tukeminen. Arkipäivässä sosiaalinen kanssakäyminen on tietenkin tärkeä piirre, siinä missä kaikissa yhdistyksissä ja harrastusporukoissa. 

Kuoroonkaan ei taida päästä, jos ei osaa laulaa. Ei se ole laulutaidottomille veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus vuosia sitten mietin, että pitäisiköhän käydä mensan testeissä. Se oli sitä aikaa kun olin vielä itsestäni kovin epävarma nuori. 

Nyt monia vuosia myöhemmin olen todennut, että mitä turhia. Mun lanttu leikkaa riittävän ok ja ilmeisen hyvin keskivertoon nähden, mitä voin esimerkiksi omiin työkavereihin verrata. Olen joutunut useita eri järjestelmiä, ohjelmia ja menetelmiä opettelemaan tyhjästä, ja olen ihan hyvin siinä pärjännyt. Niinkin hyvin, että olen auttanut sitten muita tarvittaessa. 

Onhan mensa kyllä itsessään muulle väestölle keskisormen näyttämistä: näin me perustetaan järjestö, koska me älykkäät niin kovasti kaipaamme toistemme seuraa ja kärsitään tyhmien seassa. Jos näin ei ole, niin miten sitten? Saa vapaasti kumota.

Mun ehdotus on, että kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen jonkun toisen ihmisen laatiman testin numeroista. 

Hyvä ehdotus vaikka sisältääkin virheellisen oletuksen siitä, että Mensa tai joku muu määrittäisi kenenkään ihmisarvoa millään lailla. Päin vastoin, Mensan perusajatus on kaikkien tasa-arvoisuus. Pyöreän pöydän ääressä kukaan ei ole toistaan parempi riippumatta taustoista, statuksesta tai mistään henkilökohtaisista seikoista. 

Mensan peruskirjassa on määritelty tavoitteeksi alkujaan älykkyyden käyttäminen maailmanrauhan ja ihmiskunnan hyväksi. Lisäksi mukaan on tullut älykkyystutkimuksen ja lahjakkuuden tukeminen. Arkipäivässä sosiaalinen kanssakäyminen on tietenkin tärkeä piirre, siinä missä kaikissa yhdistyksissä ja harrastusporukoissa. 

Kuoroonkaan ei taida päästä, jos ei osaa laulaa. Ei se ole laulutaidottomille veetuilua.

Helsinkiläiset kuorot Wannabe Singers ja Raakkujat ovat tarkoitettu laulutaidottomille kuorolaisille.

Onko tyhmyreille jotain omaa kerhoaan? Sellainen jossa ei tarvitse kuin hailata tai muuta vastaavaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus vuosia sitten mietin, että pitäisiköhän käydä mensan testeissä. Se oli sitä aikaa kun olin vielä itsestäni kovin epävarma nuori. 

Nyt monia vuosia myöhemmin olen todennut, että mitä turhia. Mun lanttu leikkaa riittävän ok ja ilmeisen hyvin keskivertoon nähden, mitä voin esimerkiksi omiin työkavereihin verrata. Olen joutunut useita eri järjestelmiä, ohjelmia ja menetelmiä opettelemaan tyhjästä, ja olen ihan hyvin siinä pärjännyt. Niinkin hyvin, että olen auttanut sitten muita tarvittaessa. 

Onhan mensa kyllä itsessään muulle väestölle keskisormen näyttämistä: näin me perustetaan järjestö, koska me älykkäät niin kovasti kaipaamme toistemme seuraa ja kärsitään tyhmien seassa. Jos näin ei ole, niin miten sitten? Saa vapaasti kumota.

Mun ehdotus on, että kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen jonkun toisen ihmisen laatiman testin numeroista. 

Hyvä ehdotus vaikka sisältääkin virheellisen oletuksen siitä, että Mensa tai joku muu määrittäisi kenenkään ihmisarvoa millään lailla. Päin vastoin, Mensan perusajatus on kaikkien tasa-arvoisuus. Pyöreän pöydän ääressä kukaan ei ole toistaan parempi riippumatta taustoista, statuksesta tai mistään henkilökohtaisista seikoista. 

Mensan peruskirjassa on määritelty tavoitteeksi alkujaan älykkyyden käyttäminen maailmanrauhan ja ihmiskunnan hyväksi. Lisäksi mukaan on tullut älykkyystutkimuksen ja lahjakkuuden tukeminen. Arkipäivässä sosiaalinen kanssakäyminen on tietenkin tärkeä piirre, siinä missä kaikissa yhdistyksissä ja harrastusporukoissa. 

Kuoroonkaan ei taida päästä, jos ei osaa laulaa. Ei se ole laulutaidottomille veetuilua.

Helsinkiläiset kuorot Wannabe Singers ja Raakkujat ovat tarkoitettu laulutaidottomille kuorolaisille.

Onko tyhmyreille jotain omaa kerhoaan? Sellainen jossa ei tarvitse kuin hailata tai muuta vastaavaa?

Suomessa on yhdistymisvapaus. Kerhoja saa perustaa ken tahtoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus vuosia sitten mietin, että pitäisiköhän käydä mensan testeissä. Se oli sitä aikaa kun olin vielä itsestäni kovin epävarma nuori. 

Nyt monia vuosia myöhemmin olen todennut, että mitä turhia. Mun lanttu leikkaa riittävän ok ja ilmeisen hyvin keskivertoon nähden, mitä voin esimerkiksi omiin työkavereihin verrata. Olen joutunut useita eri järjestelmiä, ohjelmia ja menetelmiä opettelemaan tyhjästä, ja olen ihan hyvin siinä pärjännyt. Niinkin hyvin, että olen auttanut sitten muita tarvittaessa. 

Onhan mensa kyllä itsessään muulle väestölle keskisormen näyttämistä: näin me perustetaan järjestö, koska me älykkäät niin kovasti kaipaamme toistemme seuraa ja kärsitään tyhmien seassa. Jos näin ei ole, niin miten sitten? Saa vapaasti kumota.

Mun ehdotus on, että kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen jonkun toisen ihmisen laatiman testin numeroista. 

Hyvä ehdotus vaikka sisältääkin virheellisen oletuksen siitä, että Mensa tai joku muu määrittäisi kenenkään ihmisarvoa millään lailla. Päin vastoin, Mensan perusajatus on kaikkien tasa-arvoisuus. Pyöreän pöydän ääressä kukaan ei ole toistaan parempi riippumatta taustoista, statuksesta tai mistään henkilökohtaisista seikoista. 

Mensan peruskirjassa on määritelty tavoitteeksi alkujaan älykkyyden käyttäminen maailmanrauhan ja ihmiskunnan hyväksi. Lisäksi mukaan on tullut älykkyystutkimuksen ja lahjakkuuden tukeminen. Arkipäivässä sosiaalinen kanssakäyminen on tietenkin tärkeä piirre, siinä missä kaikissa yhdistyksissä ja harrastusporukoissa. 

Kuoroonkaan ei taida päästä, jos ei osaa laulaa. Ei se ole laulutaidottomille veetuilua.

Helsinkiläiset kuorot Wannabe Singers ja Raakkujat ovat tarkoitettu laulutaidottomille kuorolaisille.

Onko tyhmyreille jotain omaa kerhoaan? Sellainen jossa ei tarvitse kuin hailata tai muuta vastaavaa?

Suomessa on yhdistymisvapaus. Kerhoja saa perustaa ken tahtoo.

Suomen Kansa Ensin!

Vierailija kirjoitti:

Pituutta voi mitata monella tapaa. Mittanauha on yksi, mutta yhtä lailla laseretäisyysmittareita on olemassa, korkean tornin pituuden voi mitata optisesti ja trigonometrisesti ratkomalla yhtälöitä, pudottamalla esineitä ja mittaamalla aikaa, ja vaikka millä mitalla. Pituus on abstraktio, jolla on vain sovittu merkitys tilaulottuvuuden suureena. Oikeasti mitään pituutta ei ole. On vain läjiä alkeishiukkasia toisiinsa vuorovaikuttaen neli- tai useampiulotteisessa aika-avaruudessa. Pituus on arkikäytännöllinen hyödylliseksi katsottu abstraktio vaikkapa sen ratkaisemiseksi, mahtuuko vaatekappale kehon päälle. Vastaavasti älykkyys on sovittu abstraktio henkisille kyvyille.

Älykkyyttäkin voi mitata monella tapaa, mutta suosituimpia ja toimivimmaksi laajoissa massoissa havaittuja ovat kuviopäättelytehtäviin perustuvat testit. Älykkyys itsessään on aivojen kognitiivista suorituskykyä, eli päättelyn nopeutta ja tarkkuutta. Neurofysiologisesti se riippunee hermoimpulssien etenemisnopeudesta ja yhteyksien lukumääristä tai rakenteista, työmuistin laajuudesta ja sen sellaisesta. Älykkyystestit suunnitellaan niin, että ne kuormittavat näitä ominaisuuksia ja erityisesti rajallisen ajan puitteissa, jolloin apukeinot, kuten muistiinpanot, paperilla laskeminen/ratkaiseminen, pitkäaikaisemman muistin hyödyntäminen ja niin edelleen eivät auta. Vaikeatkin päättelytehtävät saa ratkaistua, jos paneutuu niihin pitkän ajan puitteissa. Nopeus on siis älykkyyden suhteen ratkaiseva tekijä. Se, paljonko progressiivisesti vaikeutuvia tehtäviä saa ratkaistua tiukan ajan puitteissa, on todettu erittäin toimivaksi yleisälykkyyden indikaattoriksi. Se ei tietenkään ota mitään kantaa siihen, hyödyntääkö ihminen älyään elämässään tai millaisia älyä vaativia taitoja tämä on opetellut. 

Tiedettä ja logiikkaa, ei narsismia. Tottakai narsismiin taipuvainen voi buustailla itseään vaikkapa pituudellaan tai sen kasvattamisella piilokoroin. Se on henkilökohtainen juttu se.

Ymmärrän aloittajan pointin. Kaikki on atomeja ja hiukkasia. Ainetta ei ole olemassa. Kuitenkin arkitodellisuudessa pituus on ja näkyy. Älykkyyttä on vaikea määritellä. Fysiikka on fysiikkaa. Älykkyys ei ole fysiikkaa.

Palstalla haukutun tissi-flashmobin feministijärjestäjä on muuten mensalainen. :)

Vierailija kirjoitti:

Palstalla haukutun tissi-flashmobin feministijärjestäjä on muuten mensalainen. :)

Onko tiedossasi myöskin jotain mensalaista jolla on runsaat, häpyvaosta ulostyntyvät sisemmät häpyhuulet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus vuosia sitten mietin, että pitäisiköhän käydä mensan testeissä. Se oli sitä aikaa kun olin vielä itsestäni kovin epävarma nuori. 

Nyt monia vuosia myöhemmin olen todennut, että mitä turhia. Mun lanttu leikkaa riittävän ok ja ilmeisen hyvin keskivertoon nähden, mitä voin esimerkiksi omiin työkavereihin verrata. Olen joutunut useita eri järjestelmiä, ohjelmia ja menetelmiä opettelemaan tyhjästä, ja olen ihan hyvin siinä pärjännyt. Niinkin hyvin, että olen auttanut sitten muita tarvittaessa. 

Onhan mensa kyllä itsessään muulle väestölle keskisormen näyttämistä: näin me perustetaan järjestö, koska me älykkäät niin kovasti kaipaamme toistemme seuraa ja kärsitään tyhmien seassa. Jos näin ei ole, niin miten sitten? Saa vapaasti kumota.

Mun ehdotus on, että kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen jonkun toisen ihmisen laatiman testin numeroista. 

Hyvä ehdotus vaikka sisältääkin virheellisen oletuksen siitä, että Mensa tai joku muu määrittäisi kenenkään ihmisarvoa millään lailla. Päin vastoin, Mensan perusajatus on kaikkien tasa-arvoisuus. Pyöreän pöydän ääressä kukaan ei ole toistaan parempi riippumatta taustoista, statuksesta tai mistään henkilökohtaisista seikoista. 

Mensan peruskirjassa on määritelty tavoitteeksi alkujaan älykkyyden käyttäminen maailmanrauhan ja ihmiskunnan hyväksi. Lisäksi mukaan on tullut älykkyystutkimuksen ja lahjakkuuden tukeminen. Arkipäivässä sosiaalinen kanssakäyminen on tietenkin tärkeä piirre, siinä missä kaikissa yhdistyksissä ja harrastusporukoissa. 

Kuoroonkaan ei taida päästä, jos ei osaa laulaa. Ei se ole laulutaidottomille veetuilua.

Paitsi että nimenomaisesti tuohon kauniiseen maailmaa syleilevään pöytään päästäkseen pitää olla läpäissyt mensan testit. 

Laulu on ontuva vertaus. Nuotin vierestä laulamisen voi todentaa todella helposti. Älykkyyden mittaaminen sen sijaan ei ole niin yksioikoista. Sen sijaan, että viestisi sävyssä annat ymmärtää, että daa ooks vähän tyhmä??!! , ei oikein kyllä mensan imagoa ihan kauheasti nosta.  Miksi haluat vahvistaa tätä mielikuvaa? Rölläätkö?

Monet asiat voidaan muotoilla näyttämään näteiltä ja fantastisen ihanilta, mutta ei poista niiden tosiasiallista sisältöä. Mennään vaikka 1940 -luvun politiikkaan, kyllä silloinkin oli kovin ylevää ja hyvää huomista luvassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Vierailija kirjoitti:

Palstalla haukutun tissi-flashmobin feministijärjestäjä on muuten mensalainen. :)

Kuka on haukkunut tissi-flashmobia?

Tissi-flashmob best :-D

Vai oliko niin että Mensan käppäukko tuntee olonsa ulkopuoliseksi näissä tissi-flashmobeissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

TÄMÄ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituutta voi mitata monella tapaa. Mittanauha on yksi, mutta yhtä lailla laseretäisyysmittareita on olemassa, korkean tornin pituuden voi mitata optisesti ja trigonometrisesti ratkomalla yhtälöitä, pudottamalla esineitä ja mittaamalla aikaa, ja vaikka millä mitalla. Pituus on abstraktio, jolla on vain sovittu merkitys tilaulottuvuuden suureena. Oikeasti mitään pituutta ei ole. On vain läjiä alkeishiukkasia toisiinsa vuorovaikuttaen neli- tai useampiulotteisessa aika-avaruudessa. Pituus on arkikäytännöllinen hyödylliseksi katsottu abstraktio vaikkapa sen ratkaisemiseksi, mahtuuko vaatekappale kehon päälle. Vastaavasti älykkyys on sovittu abstraktio henkisille kyvyille.

Älykkyyttäkin voi mitata monella tapaa, mutta suosituimpia ja toimivimmaksi laajoissa massoissa havaittuja ovat kuviopäättelytehtäviin perustuvat testit. Älykkyys itsessään on aivojen kognitiivista suorituskykyä, eli päättelyn nopeutta ja tarkkuutta. Neurofysiologisesti se riippunee hermoimpulssien etenemisnopeudesta ja yhteyksien lukumääristä tai rakenteista, työmuistin laajuudesta ja sen sellaisesta. Älykkyystestit suunnitellaan niin, että ne kuormittavat näitä ominaisuuksia ja erityisesti rajallisen ajan puitteissa, jolloin apukeinot, kuten muistiinpanot, paperilla laskeminen/ratkaiseminen, pitkäaikaisemman muistin hyödyntäminen ja niin edelleen eivät auta. Vaikeatkin päättelytehtävät saa ratkaistua, jos paneutuu niihin pitkän ajan puitteissa. Nopeus on siis älykkyyden suhteen ratkaiseva tekijä. Se, paljonko progressiivisesti vaikeutuvia tehtäviä saa ratkaistua tiukan ajan puitteissa, on todettu erittäin toimivaksi yleisälykkyyden indikaattoriksi. Se ei tietenkään ota mitään kantaa siihen, hyödyntääkö ihminen älyään elämässään tai millaisia älyä vaativia taitoja tämä on opetellut. 

Tiedettä ja logiikkaa, ei narsismia. Tottakai narsismiin taipuvainen voi buustailla itseään vaikkapa pituudellaan tai sen kasvattamisella piilokoroin. Se on henkilökohtainen juttu se.

Ymmärrän aloittajan pointin. Kaikki on atomeja ja hiukkasia. Ainetta ei ole olemassa. Kuitenkin arkitodellisuudessa pituus on ja näkyy. Älykkyyttä on vaikea määritellä. Fysiikka on fysiikkaa. Älykkyys ei ole fysiikkaa.

Analogiat ovat siitä hankalia, että jos ne ovat sama kuin verrattava kohde, ne eivät ole enää analogioita. Analogioissa tarvitaan myös loogista käsitteellistä ymmärrystä, mikä taas riippuu älykkyydestä.

Höpöhöpö, olen Mensan jäsen ja ÄO oli aikoinaan lähinnä mielenkiinnon kohde siksi, että sain tietää itsestäni yhden mitatun suureen lisää. Vähän niin kuin kengän numero. No, huomaan kyllä päivittäin olevani selvästi fiksumpi kuin moni muu mutta siihen on tottunut eikä ainakaan ole tarvetta sitä mitenkään tuoda esiin. Tosin kyllä sen usein ne "vähemmän fiksut" (jos näin voi sanoa) huomaavat ja itse asiasta mainitsevat. Toisaalta tällä ei välttämättä ole älykkyyden kanssa suoraan mitään tekemistä, mutta voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus vuosia sitten mietin, että pitäisiköhän käydä mensan testeissä. Se oli sitä aikaa kun olin vielä itsestäni kovin epävarma nuori. 

Nyt monia vuosia myöhemmin olen todennut, että mitä turhia. Mun lanttu leikkaa riittävän ok ja ilmeisen hyvin keskivertoon nähden, mitä voin esimerkiksi omiin työkavereihin verrata. Olen joutunut useita eri järjestelmiä, ohjelmia ja menetelmiä opettelemaan tyhjästä, ja olen ihan hyvin siinä pärjännyt. Niinkin hyvin, että olen auttanut sitten muita tarvittaessa. 

Onhan mensa kyllä itsessään muulle väestölle keskisormen näyttämistä: näin me perustetaan järjestö, koska me älykkäät niin kovasti kaipaamme toistemme seuraa ja kärsitään tyhmien seassa. Jos näin ei ole, niin miten sitten? Saa vapaasti kumota.

Mun ehdotus on, että kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen jonkun toisen ihmisen laatiman testin numeroista. 

Hyvä ehdotus vaikka sisältääkin virheellisen oletuksen siitä, että Mensa tai joku muu määrittäisi kenenkään ihmisarvoa millään lailla. Päin vastoin, Mensan perusajatus on kaikkien tasa-arvoisuus. Pyöreän pöydän ääressä kukaan ei ole toistaan parempi riippumatta taustoista, statuksesta tai mistään henkilökohtaisista seikoista. 

Mensan peruskirjassa on määritelty tavoitteeksi alkujaan älykkyyden käyttäminen maailmanrauhan ja ihmiskunnan hyväksi. Lisäksi mukaan on tullut älykkyystutkimuksen ja lahjakkuuden tukeminen. Arkipäivässä sosiaalinen kanssakäyminen on tietenkin tärkeä piirre, siinä missä kaikissa yhdistyksissä ja harrastusporukoissa. 

Kuoroonkaan ei taida päästä, jos ei osaa laulaa. Ei se ole laulutaidottomille veetuilua.

Paitsi että nimenomaisesti tuohon kauniiseen maailmaa syleilevään pöytään päästäkseen pitää olla läpäissyt mensan testit. 

Laulu on ontuva vertaus. Nuotin vierestä laulamisen voi todentaa todella helposti. Älykkyyden mittaaminen sen sijaan ei ole niin yksioikoista. Sen sijaan, että viestisi sävyssä annat ymmärtää, että daa ooks vähän tyhmä??!! , ei oikein kyllä mensan imagoa ihan kauheasti nosta.  Miksi haluat vahvistaa tätä mielikuvaa? Rölläätkö?

Monet asiat voidaan muotoilla näyttämään näteiltä ja fantastisen ihanilta, mutta ei poista niiden tosiasiallista sisältöä. Mennään vaikka 1940 -luvun politiikkaan, kyllä silloinkin oli kovin ylevää ja hyvää huomista luvassa. 

Laulutaidon arviointi on itseasiassa paljon haastavampaa kuin älykkyyden mittaus. Laulussa on subjektiivisia näkemyseroja ja paljon kriteereitä, joita voi huomioida. Äänenkorkeuden osuminen kohdalleen on yksinkertaista, mutta sitten on erilaisia taitoja, joita laulamiseen liittyy, kuten laulutekniikka, ja lisäksi esimerkiksi äänen luontainen väri ja äänialueen laajuus, joista ei yksiselitteisesti voi objektiivisesti yhtä mainita toista paremmaksi, korkeintaan tiettyyn tarpeeseen sopivammaksi. 

Se, että sinä vetelet viestistäni mukamas jotain tyhmyytyssävyjä ja natsismiviittauksia, kertoo lähinnä vain omasta mielenmaisemastasi. Ehkä löysitkin jo sopivan termin toiminnallesi ihan itse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituutta voi mitata monella tapaa. Mittanauha on yksi, mutta yhtä lailla laseretäisyysmittareita on olemassa, korkean tornin pituuden voi mitata optisesti ja trigonometrisesti ratkomalla yhtälöitä, pudottamalla esineitä ja mittaamalla aikaa, ja vaikka millä mitalla. Pituus on abstraktio, jolla on vain sovittu merkitys tilaulottuvuuden suureena. Oikeasti mitään pituutta ei ole. On vain läjiä alkeishiukkasia toisiinsa vuorovaikuttaen neli- tai useampiulotteisessa aika-avaruudessa. Pituus on arkikäytännöllinen hyödylliseksi katsottu abstraktio vaikkapa sen ratkaisemiseksi, mahtuuko vaatekappale kehon päälle. Vastaavasti älykkyys on sovittu abstraktio henkisille kyvyille.

Älykkyyttäkin voi mitata monella tapaa, mutta suosituimpia ja toimivimmaksi laajoissa massoissa havaittuja ovat kuviopäättelytehtäviin perustuvat testit. Älykkyys itsessään on aivojen kognitiivista suorituskykyä, eli päättelyn nopeutta ja tarkkuutta. Neurofysiologisesti se riippunee hermoimpulssien etenemisnopeudesta ja yhteyksien lukumääristä tai rakenteista, työmuistin laajuudesta ja sen sellaisesta. Älykkyystestit suunnitellaan niin, että ne kuormittavat näitä ominaisuuksia ja erityisesti rajallisen ajan puitteissa, jolloin apukeinot, kuten muistiinpanot, paperilla laskeminen/ratkaiseminen, pitkäaikaisemman muistin hyödyntäminen ja niin edelleen eivät auta. Vaikeatkin päättelytehtävät saa ratkaistua, jos paneutuu niihin pitkän ajan puitteissa. Nopeus on siis älykkyyden suhteen ratkaiseva tekijä. Se, paljonko progressiivisesti vaikeutuvia tehtäviä saa ratkaistua tiukan ajan puitteissa, on todettu erittäin toimivaksi yleisälykkyyden indikaattoriksi. Se ei tietenkään ota mitään kantaa siihen, hyödyntääkö ihminen älyään elämässään tai millaisia älyä vaativia taitoja tämä on opetellut. 

Tiedettä ja logiikkaa, ei narsismia. Tottakai narsismiin taipuvainen voi buustailla itseään vaikkapa pituudellaan tai sen kasvattamisella piilokoroin. Se on henkilökohtainen juttu se.

Ymmärrän aloittajan pointin. Kaikki on atomeja ja hiukkasia. Ainetta ei ole olemassa. Kuitenkin arkitodellisuudessa pituus on ja näkyy. Älykkyyttä on vaikea määritellä. Fysiikka on fysiikkaa. Älykkyys ei ole fysiikkaa.

Selkokieli on selkeää. Timosoinismi vielä selkeämpää. Vetoaa hölmöihin. Asiat on helppoja. Ymmärtää. Ydinlausein. Tai yksisanaisin lausein. 

Vierailija kirjoitti:

"Mensa haluaa tukea ja edesauttaa älykkyyteen liittyvää tutkimusta, toimintaa ja keskustelua yhteiskunnassa."

Kovin vaitonaista on ollut tuo yhteiskunnallinen keskustelu. Miksiköhän?

Johtuisiko se siitä että Jussi Halla-Aho on Suomen älykkäimmäksi mitattu henkilö?

Millaista määräysvaltaa tällainen henkilö voi käyttää Mensan yhteisössä, voiko estää yhdistystä toimimasta?

Jussi Allah-aho ei ole älykäs ollenkaan eikä Mensassa. Etkä sinä henkisesti terve. Yhdistysten toiminnasta säädetään laissa. Läiskänaamakuikelo ei voi kävellä lain ylitse.

Ovathan ne Mensan muotilla älykkäitä, jos ovat jäseneksi päässeet. Älykkyyttä vain voi käyttää elämässään monella tavalla, tai jättää käyttämättä, ja sen ilmenemistä määrittelee huomattavasti isompi joukko tekijäitä kuin vain muuttuja nimeltä äly, kuten esim. luonne. Itse lukeudun niihin mensalaisiin, joita ei kiinnostakaan yrittää tehdä maailmasta parempaa paikkaa, vaikka lähtökohdat siihen ovat keskivertoa paremmat. En tosin kyllä myöskään puhu jäsenyydestäni (omalla naamallani). Varmasti on muitakin, ja syitä sillekin on monia, itselläni ihmiskuntaan kohdistuva pessimismi. Jos en olis koskaan päässyt internetiin, saattaisin olla huomattavasti empaattisempi.

Miksi Suomessa ei saa hehkuttaa jos on hyvä jossain? Tai miksi pitää esittää köyhää jos ei ole köyhä? Miksi pitäisi aina olla vaatimaton, harmaa maan matonen jos ei sitä ole? Keneltä se on pois jos on ylpeä itsestään ja tekemisistään sekä vaikka omistuksistaan? Pitää olla melko säälittävä häviäjä jos tuollainen jotakuta haittaa. Onko jäänyt omat asiat hoitamatta eikä tullut koulussa kuunneltua kun ilmaista opetusta annettiin?

Vierailija kirjoitti:

Mistä te tiedätte, että tällainen kuin älykkyys on edes olemassa. Sama kuin Higgsin hiukkanen jota kukaan ei ole nähnyt, mutta kaikki "tietävät" sen olevan olemassa. Älykkyys on täysin sopimuksenvarainen asia. On keksitty ja kehitetty testit joiden on sovittu mittaavan älykkyyttä. Sama asia kuin kello joka mittaa aikaa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä mitä aika on.

No mitä on energia, massa tai etäisyys? Aika on valonnopeuteen sidottu fysikaalinen suure, jonka me havaitsemme lineaarisena ja yksisuuntaisena jatkumona.