Mensan jäsenyydestä on tullut muka-älykkäiden statustunnus.

Minua lähinnä huvittaa ja säälittää tämä älykateus. Joilla on niukasti älyä, yrittävät inttää, ettei sitä mihinkään edes tarvita. Ja taistelevat samalla tarralenkkareidensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en koe testin mittaavan avaruudellista hahmotuskykyä vaan ainoastaan loogista päättelyä.

Sehän on ihan loogista, että osa porukasta on loogisempia kuin toiset.

En tiedä virallisesta Mensan testistä, mutta olen joskus tehnyt ainakin Suomen ja Tanskan Mensan nettitestin. Niissä (tai ainakin jommassakummassa) oli mukana tehtäviä, joissa piti osata hahmottaa, miltä jokin kuvio näyttää, jos jotkut sen osat esim. vaihtavat paikkaa tai suuntaa. Muistaakseni joitain oli myös "käännettävä päässään". Se on käsittääkseni juurikin sitä avaruudellista hahmottamista. Et voi loogisesti päätellä oikeaa vastausta, jos et ensin avaruudellisesti hahmota niitä kuvioita.

Minulla on todella surkea avaruudellinen hahmotuskyky, suorastaan ala-arvoinen. Vähän samaan tapaan kuin antropologi Ruth Behar on todennut: I am the sort of person who gets lost just going around the corner. En ikinä uskaltaisi mennä mihinkään älykkyystestiin, mikä perustuu kuvioiden tulkitsemiseen. Onneksi minun ei enää tarvitsekaan, sillä olen jo aika vanha. Sitä paitsi mieheni olisi nuoruudessaan otettu Mensan jäseneksi, ei halunnut liittyä. Olen siis elänyt riittävän lähellä mitattua älykkyyttä... ;)

Kai mies kertoi, ettei älykkyyttä testatessa edellytetä suunnistustaitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituutta voi mitata monella tapaa. Mittanauha on yksi, mutta yhtä lailla laseretäisyysmittareita on olemassa, korkean tornin pituuden voi mitata optisesti ja trigonometrisesti ratkomalla yhtälöitä, pudottamalla esineitä ja mittaamalla aikaa, ja vaikka millä mitalla. Pituus on abstraktio, jolla on vain sovittu merkitys tilaulottuvuuden suureena. Oikeasti mitään pituutta ei ole. On vain läjiä alkeishiukkasia toisiinsa vuorovaikuttaen neli- tai useampiulotteisessa aika-avaruudessa. Pituus on arkikäytännöllinen hyödylliseksi katsottu abstraktio vaikkapa sen ratkaisemiseksi, mahtuuko vaatekappale kehon päälle. Vastaavasti älykkyys on sovittu abstraktio henkisille kyvyille.

Älykkyyttäkin voi mitata monella tapaa, mutta suosituimpia ja toimivimmaksi laajoissa massoissa havaittuja ovat kuviopäättelytehtäviin perustuvat testit. Älykkyys itsessään on aivojen kognitiivista suorituskykyä, eli päättelyn nopeutta ja tarkkuutta. Neurofysiologisesti se riippunee hermoimpulssien etenemisnopeudesta ja yhteyksien lukumääristä tai rakenteista, työmuistin laajuudesta ja sen sellaisesta. Älykkyystestit suunnitellaan niin, että ne kuormittavat näitä ominaisuuksia ja erityisesti rajallisen ajan puitteissa, jolloin apukeinot, kuten muistiinpanot, paperilla laskeminen/ratkaiseminen, pitkäaikaisemman muistin hyödyntäminen ja niin edelleen eivät auta. Vaikeatkin päättelytehtävät saa ratkaistua, jos paneutuu niihin pitkän ajan puitteissa. Nopeus on siis älykkyyden suhteen ratkaiseva tekijä. Se, paljonko progressiivisesti vaikeutuvia tehtäviä saa ratkaistua tiukan ajan puitteissa, on todettu erittäin toimivaksi yleisälykkyyden indikaattoriksi. Se ei tietenkään ota mitään kantaa siihen, hyödyntääkö ihminen älyään elämässään tai millaisia älyä vaativia taitoja tämä on opetellut. 

Tiedettä ja logiikkaa, ei narsismia. Tottakai narsismiin taipuvainen voi buustailla itseään vaikkapa pituudellaan tai sen kasvattamisella piilokoroin. Se on henkilökohtainen juttu se.

Ymmärrän aloittajan pointin. Kaikki on atomeja ja hiukkasia. Ainetta ei ole olemassa. Kuitenkin arkitodellisuudessa pituus on ja näkyy. Älykkyyttä on vaikea määritellä. Fysiikka on fysiikkaa. Älykkyys ei ole fysiikkaa.

Selkokieli on selkeää. Timosoinismi vielä selkeämpää. Vetoaa hölmöihin. Asiat on helppoja. Ymmärtää. Ydinlausein. Tai yksisanaisin lausein. 

Arkitodellisuudesta ei tarvitse tehdä monimutkaisempaa kuin se onkaan. Keskustelussa on mukana kahdenlaisia ihmisiä, toiset tarkastelevat fysiikan ja tieteen näkökulmasta asioita, toiset arkitodellisuutta.

Tiede on nimenomaan keino tarkastella arkitodellisuutta sellaisena kuin se on. Muu on mutua ja mielipiteitä. Siinä ne kaksi ihmislaatua. Joku voisi luulla että älykkyydelläkin on tässä jaossa merkityksensä, mutta tiedä häntä sitten. 

Sait minut ajattelemaan uudestaan. Tiedehän on itseasiassa tieteen tekemistä, tiedekin ja eri teoriat ovat omalla tavallaan mielipiteitä ja ajatelmia pohjautuen toki tutkimukseen, tiede tai teoriat muokkautuvat, uudistuvat tai tulee uusia teorioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Olet oikeassa. Nykyihminen on verrattomasti tyhmempi kuin sen ajan ihminen, koska sosiaaliturva, terveydenhoito, koululaitos ja poliisi paimentavat tollotkin pysymään elossa ja lisääntymään. Jopa enemmän kuin älykkäät.

Mutta miten ja miksi tollo-geenit säilyivät tänne saakka?

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on, että testien tekeminen ja vaikkapa matematiikan opiskelu lisäävät loogista päättelykykyä, jolla pärjätään myös muka-kulttuurivapaissa kuviopäättelytesteissä.

Tästä johtuu ns. Flynnin efekti. Googlatkaa.

Flynnin efekti tarkoittaa, että länsimaisissa yhteiskunnissa äo-testejä on ollut pakko kalibroida vaikeammiksi, koska keskiarvo on noussut selvästi ja nousee edelleen. Ok, ravitsemus vaikuttaa aivojen kehitykseen, mutta se ei selitä jatkuvaa nousua, koska länsimaiset ihmiset ovat jo ainakin puoli vuosisataa syöneet ihan riittävästi neurologisen kehityksen kannalta.

Ainoa järkevä selitys ilmiölle on, että äo-testit eivät todellisuudessa ole ihan niin kulttuurineutraaleja kuin jotkut luulevat. Niissä pärjää paremmin, jos osaa matematiikkaa ja on tottunut loogiseen päättelyyn ja testien tekemiseen.

Eli onko juutalaisilla jotenkin paremmat matematiikan opettajat, koska he ovat aina testeissä huipulla? Entä mitenkäs Usan mustat? Heille taas eri opettajat, koska he menestyvät noissa testeissä aina huonoiten vaikka luulisi, että heillä on samat opettajat kuin heidän aasialaisilla luokkakavereilla?

Älykkyys on tutkitusti periytyvää ja silti osa sanoo, ettei se kuitenkaan ole sitä, koska kaikki ovat viisaita ja älykäs ei liittyisi Mensaan. Myönnetään, että tilastollisesti on olemassa älykkäitä, mutta jotenkin niitä ei kuitenkaan voi olla mensalaisten joukossa, eikä omissa tuttavissa nyt ainakaan. Eikä varsinkaan leuhkivissa yksilöissä. Eikä testit nyt sitä älykkyyttä ainakaan mittaa, mutta tyhmiä kyllä pystyy kaikki bongaamaan jne. Ja testissä voi saada huippupisteet vaikka olisi tyhmä kuin kaali ja kaaliin voisi oikeasti olla älykäs, jos ymmärtää olla hiljaa ja kyllähän kaali ymmärtää olla hiljaa.

En tiedä millainen testi pitäisi tehdä, että osa hyväksyisi, että toisilla on nopeampi päättelykyky, parempi muisti, parempi logiikka, parempi kyky pyöritellä kolmiulotteisia kuvioita jne. Vai uskooko joku, että meillä kaikilla ihan oikeasti on samalla tasolla nuo taidot ja kyvyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Olet oikeassa. Nykyihminen on verrattomasti tyhmempi kuin sen ajan ihminen, koska sosiaaliturva, terveydenhoito, koululaitos ja poliisi paimentavat tollotkin pysymään elossa ja lisääntymään. Jopa enemmän kuin älykkäät.

Näin juuri ajattelin. Esim. 1800-luvun ihminen oli älykkäämpi kuin nykyihminen. Tätä on nykyihmisen vaikea ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en koe testin mittaavan avaruudellista hahmotuskykyä vaan ainoastaan loogista päättelyä.

Sehän on ihan loogista, että osa porukasta on loogisempia kuin toiset.

En tiedä virallisesta Mensan testistä, mutta olen joskus tehnyt ainakin Suomen ja Tanskan Mensan nettitestin. Niissä (tai ainakin jommassakummassa) oli mukana tehtäviä, joissa piti osata hahmottaa, miltä jokin kuvio näyttää, jos jotkut sen osat esim. vaihtavat paikkaa tai suuntaa. Muistaakseni joitain oli myös "käännettävä päässään". Se on käsittääkseni juurikin sitä avaruudellista hahmottamista. Et voi loogisesti päätellä oikeaa vastausta, jos et ensin avaruudellisesti hahmota niitä kuvioita.

Minulla on todella surkea avaruudellinen hahmotuskyky, suorastaan ala-arvoinen. Vähän samaan tapaan kuin antropologi Ruth Behar on todennut: I am the sort of person who gets lost just going around the corner. En ikinä uskaltaisi mennä mihinkään älykkyystestiin, mikä perustuu kuvioiden tulkitsemiseen. Onneksi minun ei enää tarvitsekaan, sillä olen jo aika vanha. Sitä paitsi mieheni olisi nuoruudessaan otettu Mensan jäseneksi, ei halunnut liittyä. Olen siis elänyt riittävän lähellä mitattua älykkyyttä... ;)

Kai mies kertoi, ettei älykkyyttä testatessa edellytetä suunnistustaitoa?

Sinä siis ajattelet, että kuviopäättelyssä hyvällä avaruudellisella hahmotuskyvyllä ei ole merkitystä... ? Oletan, että muuten olen kohtuullisen normaaliälyinen. Koulutukseltani olen valtiotieteiden tohtori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitän: kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän ja takaa paremman sosiaalisen verkoston kuin kuviopäättelytestissä pärjääminen.

Miten kuorolaulun ja kuviopäättelytestin jälkeiset sosiaaliset verkostot (mikäli siis pääsee ja liittyy Mensaan) eroavat toisistaan? En ymmärrä. Eikö sosiaalinen verkosto ole aina "vain" sosiaalinen verkosto. Tarkoitatko sitä, että kuoroon liittyminen takaa laadulliset parempien ihmisten seuran... ? Tällaista olisi varmaan tavattoman vaikea osoittaa todeksi.

Molemmista on tehty tieteellistä tutkimusta, sekä kuoroyhteisöstä sekä Mensasta yhteisönä.

En väitä että tieteellisen tutkimuksen tekeminen on koskaan helppoa, eikä sen tarvitsekaan olla.

Mensan jäsenten sovinismista ja misogyniasta muistan kyllä lukeneeni aikoinani mutta minähän horisen jo muutenkin.

Siis, käsitänkö oikein? Tulet mensa-ketjuun kertomaan, että kuoroyhteisöjen jäsenyys on parempaa kuin mensan jäsenyys? Miten kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän, paitsi äänijänteitä? Ihme puputusta.

Laulu pitää nerokkaat aivot kunnossa.

Päteekö tämä vain kuorolaulajiin, vai käykö yleensäkin laulaminen? Miten epävireinen hoilotus, onko siitä apua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitän: kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän ja takaa paremman sosiaalisen verkoston kuin kuviopäättelytestissä pärjääminen.

Miten kuorolaulun ja kuviopäättelytestin jälkeiset sosiaaliset verkostot (mikäli siis pääsee ja liittyy Mensaan) eroavat toisistaan? En ymmärrä. Eikö sosiaalinen verkosto ole aina "vain" sosiaalinen verkosto. Tarkoitatko sitä, että kuoroon liittyminen takaa laadulliset parempien ihmisten seuran... ? Tällaista olisi varmaan tavattoman vaikea osoittaa todeksi.

Molemmista on tehty tieteellistä tutkimusta, sekä kuoroyhteisöstä sekä Mensasta yhteisönä.

En väitä että tieteellisen tutkimuksen tekeminen on koskaan helppoa, eikä sen tarvitsekaan olla.

Mensan jäsenten sovinismista ja misogyniasta muistan kyllä lukeneeni aikoinani mutta minähän horisen jo muutenkin.

Siis, käsitänkö oikein? Tulet mensa-ketjuun kertomaan, että kuoroyhteisöjen jäsenyys on parempaa kuin mensan jäsenyys? Miten kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän, paitsi äänijänteitä? Ihme puputusta.

Laulu pitää nerokkaat aivot kunnossa.

Päteekö tämä vain kuorolaulajiin, vai käykö yleensäkin laulaminen? Miten epävireinen hoilotus, onko siitä apua?

Pätee myös epävireiseen yksinlauluun.

Next, please!

Loput wammailut jankka voi spämmätä avaruusketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Olet oikeassa. Nykyihminen on verrattomasti tyhmempi kuin sen ajan ihminen, koska sosiaaliturva, terveydenhoito, koululaitos ja poliisi paimentavat tollotkin pysymään elossa ja lisääntymään. Jopa enemmän kuin älykkäät.

Mutta miten ja miksi tollo-geenit säilyivät tänne saakka?

Siksi koska valtaosan väestöstä pitää aina olla niitä työjuhtia, pellonkylväjiä jne. että väestö pysyy hengissä. 140ÄO aatelinenkaan ei tee mitään kartanollaan jos sinne ei joku tuota sitä sisäfilettä tai viiniä.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Olet oikeassa. Nykyihminen on verrattomasti tyhmempi kuin sen ajan ihminen, koska sosiaaliturva, terveydenhoito, koululaitos ja poliisi paimentavat tollotkin pysymään elossa ja lisääntymään. Jopa enemmän kuin älykkäät.

Mutta miten ja miksi tollo-geenit säilyivät tänne saakka?

Siksi koska valtaosan väestöstä pitää aina olla niitä työjuhtia, pellonkylväjiä jne. että väestö pysyy hengissä. 140ÄO aatelinenkaan ei tee mitään kartanollaan jos sinne ei joku tuota sitä sisäfilettä tai viiniä.

 

Kai se osaa tilata Woltilta?

Vierailija kirjoitti:

AV on jännä koska tällä ketjut täyttyvät välittömästi kokemusasiantuntijoista, oli sitten kuinka harvinainen aihealue tahansa.

Sanoma oyj tavoittaa siis parhaat asiantuntijat kaikilta yhteiskunnan osaamis- ja tietoalueilta.

He käyttävät hyvin huonosti tätä AV:n potentiaalia mm omaan kehitystyöhönsä.

Ainakaan Sanoman johtajistossa ei ole mensalaisia. MOT.

Kommentoikaa, minua viisaammat ja älykkäämmät sekä oppineemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Toiminnallisuus ja sisu lienee vielä oleellisemmat. Olisit kuollut, jos olisit jäänyt luolaan pohtimaan asioita.

Ei, vaan toimimalla ilman ajatusta, et olisi muuta kuin päässyt hengestäsi. Jo siinä vaiheessa heidän on pitänyt hahmottaa asioita, määritellä milloin kannattaa hyökätä, mihin kannattaa ansat asettaa tai mihin aikaan päivästä metsästää. Ilman älykästä ajattelua ruuan metsästäminen ei kauan onnistu. Tuurilla joku kala voi joskus hypätä oikeaan aikaan kuivalle maalle, mutta muuten on kyllä älyä käytettävä, jotta saa tuloksia.

Me emme tiedä millaiset potentiaalit sen ajan ihmisillä oli. Ehkä heistä olisi saanut samalla koulutuksella ja ruualla ihan samanlaisia kuin nykyihmiset ovat älyllisesti. Mutta nyt, kun ihmiset ovat suunnilleen samoilla koulutuksella ja yhtä ravitsevalla ruualla kasvaneita voimme kyllä vertailla heidän ominaisuuksiaan kaikenlaisia ominaisuuksiaan. Jopa todella pikkutarkasti ihan johonkin punasolujen määrään asti.

Nämä tämän hetkiset kerääjänä heimot ovat niin marginaalinen ihmisryhmä ettei heitä oikein kannata ottaa tilastoihin mukaan. Suurimmassa osassa maailman maissa on ihan tarpeeksi kehittynyt kulttuuri, jotta he ymmärtävät lukuja, aikaa, kirjoitettua tekstiä ja kolmiulotteisia kuvia. Ja siten he pystyivät olla testattavissa älykkyystesteissä.

Se, että jossain on 500 hengen eristäytynyt heimo, ei tee näistä testeistä meidän muiden kohdalla mitättömiä.

Eri asia on, että tarvitsemmeko näitä testejä. Hyötyykö kukaan näistä vai pitäisikö ne lopettaa, koska joku saa niistä sitten korkeita pisteitä ja sellaista me emme halua kuulla, koska se tuntuu inhottavalta, kun joku toinen saa silloin pakosta huonoja pisteitä. Eikä hän eikä muut voi sille mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei läpäissyt testiä kun noin kismittää? Kyllähän mensalaiset ovat älykkäitä mutta se ei mittaa ihmisten muita ominaisuuksia.

Mielenkiintoni ei ainakaan riitä testin läpäisemiseen. Ja en kyllä paljon kehtaisi asiasta muutenkaan huudella.

Ei minuakaan kiinnosta läpäisisinkö testiä mutta ei myöskään mensan tai jonkun muun "kerhon" haukkuminen. Jokainen taaplaa tyylillään.

No minua tässä ilmiössä taas kiinnostaa se, että jotkut tuovat idioottimaisuuttaan esille hehkuttamalla muille mensatulostaan todisteena älykkyydestään.

En ole tavannut sellaista mutta miten se eroaa esim ihmisistä jotka tuovat esille vaikka maratonjuoksun? Ovatko ne muka olevinaan parempia juioksijoita häh?

Se kertoo treenaamisesta kuten mensan testitkin. Jotain se kertoo ainakin siitä on että on valmis "meriitin" takia uhraamaan ison osan elämästään pinnalliseen asiaan. Jos tarkoitus olisi vain juosta juoksemisen takia, ei maratonilla olisi merkitystä, jos tarkoitus on olla ratkaisukeskeinen ei mensan testeillä mitään tee. Kumpikin asia on meriitti jota esitellä, eli pinnallinen arvo mutta toki kertoo että on jaksanut sen eteen tehdä duunia.

Epäilemättä treenaamalla pisteitä voi parantaa mutta ei rajattomasti.

DISCLAIMER: Luotan tässä mutu-tuntumaan enkä jaksa etsiä onko asiasta edes tehty tutkimusta.

En tiedä mensalaisten ajatusmaailmaa mutta uskoisin että on sillä muutakin arvoa kuin esittely. Ehkä ne nyt vain haluavat löytää muita samanmielisiä joiden kanssa keskusteleminen on mukavampaa. Oli kyse sitten oikeasta älykkyydestä tai jostain autismin kirjoon kuuluvasta seikasta. Joka tapauksessa ei koske minua.

Infonksi että jokainen ihmisen kehittämä älykkyystesti mittaa vain kyseisen maan standardien mukaisten oppien sisäistämistä. Mieti hetki tätä asiaa. Ihmisten tekemät testit joissa mitataan älykyyttä ovat maakohtaisia, tästä on tutkimuksia. Muuta ei viisaalle tarvitse sanoa. Ihminen on siinä mielessä hassunkurinen tapaus että heille on kova tarve uskoa tällaisiin asioihin joilla heidät luokitellaan ulkopuolelta. Kaivataan hieman liikaa ulkopuolista hyväksyntää. They say jump and you say how high.

Miten kuviopäättelytesti voi olla maakohtainen tai kulttuurisidonnainen?

Yllättävän harva metsästäjä-keräilijä-heimoon kuuluva ihminen hoksaa pohtia, että mikä kuvio tulee kahden ympyrän jälkeen, jos kahden neliön jälkeen tulee kolmio. Kyse on abstraktin tason logiikasta, jota he eivät koskaan käytä, koska eivät tarvitse sitä omassa elinympäristössään.Se ei tee heistä tyhmiä eikö kerro heidän geeneissään, vaan kulttuuristaan. Ihmisten mitattu älykkyys on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana ja tämä johtuu nimenomaan länsimaisen formaalin koulutuksen yleistymisessä. Sinunkin esi-isäsi olisivat nykyisillä kriteereillä lähempänä kehitysvamman rajaa kuin Mensaa. Koulutus on mitattujen kognitiivisten taitojen kehittymisen välttämätön ehto. Kaikki älykkyyden mittarit ovatkin osin kulttuurisidonnaisia, vaikka suorituskyvyn geneettisyyttä halutaankin kovasti ylikorostaa.

Selviytyminen metsästäjä-keräilijäajalla se vasta älykkyyttä vaatikin.

Toiminnallisuus ja sisu lienee vielä oleellisemmat. Olisit kuollut, jos olisit jäänyt luolaan pohtimaan asioita.

Ei, vaan toimimalla ilman ajatusta, et olisi muuta kuin päässyt hengestäsi. Jo siinä vaiheessa heidän on pitänyt hahmottaa asioita, määritellä milloin kannattaa hyökätä, mihin kannattaa ansat asettaa tai mihin aikaan päivästä metsästää. Ilman älykästä ajattelua ruuan metsästäminen ei kauan onnistu. Tuurilla joku kala voi joskus hypätä oikeaan aikaan kuivalle maalle, mutta muuten on kyllä älyä käytettävä, jotta saa tuloksia.

Me emme tiedä millaiset potentiaalit sen ajan ihmisillä oli. Ehkä heistä olisi saanut samalla koulutuksella ja ruualla ihan samanlaisia kuin nykyihmiset ovat älyllisesti. Mutta nyt, kun ihmiset ovat suunnilleen samoilla koulutuksella ja yhtä ravitsevalla ruualla kasvaneita voimme kyllä vertailla heidän ominaisuuksiaan kaikenlaisia ominaisuuksiaan. Jopa todella pikkutarkasti ihan johonkin punasolujen määrään asti.

Nämä tämän hetkiset kerääjänä heimot ovat niin marginaalinen ihmisryhmä ettei heitä oikein kannata ottaa tilastoihin mukaan. Suurimmassa osassa maailman maissa on ihan tarpeeksi kehittynyt kulttuuri, jotta he ymmärtävät lukuja, aikaa, kirjoitettua tekstiä ja kolmiulotteisia kuvia. Ja siten he pystyivät olla testattavissa älykkyystesteissä.

Se, että jossain on 500 hengen eristäytynyt heimo, ei tee näistä testeistä meidän muiden kohdalla mitättömiä.

Eri asia on, että tarvitsemmeko näitä testejä. Hyötyykö kukaan näistä vai pitäisikö ne lopettaa, koska joku saa niistä sitten korkeita pisteitä ja sellaista me emme halua kuulla, koska se tuntuu inhottavalta, kun joku toinen saa silloin pakosta huonoja pisteitä. Eikä hän eikä muut voi sille mitään.

Pitää kätkeä kynttilä vakan alle, muuten tulee paha mieli jollekin. Ja jos haluaisi joskus kynttilää poltella isolla liekillä ja lähteä samanmielisten kanssa kerhoon vertaistukea saamaan, niin elitismiähän se on.   ;)

Tavattuani mensalaisen, joka ei ymmärtänyt yksinkertaista asiaa, tajusin olevani melkoisen älykäs. En pitänyt tuosta mensalaisesta. Ikävä ihminen, eikä kovin älykäs tai viisas.

Mensan tyhmeliinit laittavat esittelysivuilleen netissä huuhaata.

Lähde: toinen palstalainen

Vierailija kirjoitti:

Tavattuani mensalaisen, joka ei ymmärtänyt yksinkertaista asiaa, tajusin olevani melkoisen älykäs. En pitänyt tuosta mensalaisesta. Ikävä ihminen, eikä kovin älykäs tai viisas.

Todistetusti älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituutta voi mitata monella tapaa. Mittanauha on yksi, mutta yhtä lailla laseretäisyysmittareita on olemassa, korkean tornin pituuden voi mitata optisesti ja trigonometrisesti ratkomalla yhtälöitä, pudottamalla esineitä ja mittaamalla aikaa, ja vaikka millä mitalla. Pituus on abstraktio, jolla on vain sovittu merkitys tilaulottuvuuden suureena. Oikeasti mitään pituutta ei ole. On vain läjiä alkeishiukkasia toisiinsa vuorovaikuttaen neli- tai useampiulotteisessa aika-avaruudessa. Pituus on arkikäytännöllinen hyödylliseksi katsottu abstraktio vaikkapa sen ratkaisemiseksi, mahtuuko vaatekappale kehon päälle. Vastaavasti älykkyys on sovittu abstraktio henkisille kyvyille.

Älykkyyttäkin voi mitata monella tapaa, mutta suosituimpia ja toimivimmaksi laajoissa massoissa havaittuja ovat kuviopäättelytehtäviin perustuvat testit. Älykkyys itsessään on aivojen kognitiivista suorituskykyä, eli päättelyn nopeutta ja tarkkuutta. Neurofysiologisesti se riippunee hermoimpulssien etenemisnopeudesta ja yhteyksien lukumääristä tai rakenteista, työmuistin laajuudesta ja sen sellaisesta. Älykkyystestit suunnitellaan niin, että ne kuormittavat näitä ominaisuuksia ja erityisesti rajallisen ajan puitteissa, jolloin apukeinot, kuten muistiinpanot, paperilla laskeminen/ratkaiseminen, pitkäaikaisemman muistin hyödyntäminen ja niin edelleen eivät auta. Vaikeatkin päättelytehtävät saa ratkaistua, jos paneutuu niihin pitkän ajan puitteissa. Nopeus on siis älykkyyden suhteen ratkaiseva tekijä. Se, paljonko progressiivisesti vaikeutuvia tehtäviä saa ratkaistua tiukan ajan puitteissa, on todettu erittäin toimivaksi yleisälykkyyden indikaattoriksi. Se ei tietenkään ota mitään kantaa siihen, hyödyntääkö ihminen älyään elämässään tai millaisia älyä vaativia taitoja tämä on opetellut. 

Tiedettä ja logiikkaa, ei narsismia. Tottakai narsismiin taipuvainen voi buustailla itseään vaikkapa pituudellaan tai sen kasvattamisella piilokoroin. Se on henkilökohtainen juttu se.

Ymmärrän aloittajan pointin. Kaikki on atomeja ja hiukkasia. Ainetta ei ole olemassa. Kuitenkin arkitodellisuudessa pituus on ja näkyy. Älykkyyttä on vaikea määritellä. Fysiikka on fysiikkaa. Älykkyys ei ole fysiikkaa.

Selkokieli on selkeää. Timosoinismi vielä selkeämpää. Vetoaa hölmöihin. Asiat on helppoja. Ymmärtää. Ydinlausein. Tai yksisanaisin lausein. 

Arkitodellisuudesta ei tarvitse tehdä monimutkaisempaa kuin se onkaan. Keskustelussa on mukana kahdenlaisia ihmisiä, toiset tarkastelevat fysiikan ja tieteen näkökulmasta asioita, toiset arkitodellisuutta.

Tiede on nimenomaan keino tarkastella arkitodellisuutta sellaisena kuin se on. Muu on mutua ja mielipiteitä. Siinä ne kaksi ihmislaatua. Joku voisi luulla että älykkyydelläkin on tässä jaossa merkityksensä, mutta tiedä häntä sitten. 

Höpö höpö, varsinkin fysiikka on aivan jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Olennaisempaa on, miten älyään käyttää. Esimerkiksi yliopistojen  huippuprofessoreista ja -tutkijoista vain ani harva on Mensan jäsen, vaikka suuri osa heistä täyttäisikin jäsenkriteerit. Mensassa tuntuu toimivan enemmänkin niitä, jotka ovat hukanneet potentiaalinsa ja jättäneet älynsä hyödyntämättä muun yhteiskunnan hyväksi. Siksi älykkäiden järjestön jäsenyydellä päteminen antaa vähän nolon vaikutelman.

Älykkyys ja viisaus on eri asioita. Älykkyys mittaan miten testikohde selviytyy uusita ja ehkä yllättävistä asioista. Viisas voi käyttää tietotaitoaan hyväksi. Mutta eläin voi olla älykäs. Eläin harvoin osaa käyttää uudessa tilanteessa hirveästi vanhoja tietojaan hyväkseen. Siis uudessa tilanteessa, joka pitää selvittää. Ei sellaisessa joka on jo koettu ja opittu.