Mensan jäsenyydestä on tullut muka-älykkäiden statustunnus.

Ja muutenkin, mulle on ihan sama vaikka molemmat romahtaisivat, ei pituus ole sen relevantimpi ominaisuus kuin älykkyys. Ne on ihan jotkut muut joille on tärkeää puolustaa absolutismiaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten te ajattelette noin minimutkaisesti yksinkertaisista asioista. Pituus on olemassa. Käyttäkää silmiänne. Pituus kuten kaikki muukin on sopimuksenvaraisia asioita. Pituuden huomaa siitä kun sitä vertaa muuhun. Toki jos asioita monimutkaistetaan niin pian ollaan pisteessä jossa mietitään että onko mitään olemassa.

Jep, ja tämän takia mensalaisten äo-testien puolustajien juttuja nyt vaan ei tarvitse ottaa todesta. Kyse on ihmisistä, jotka ovat täysin irrallaan todellisuudesta.

Ketjun luettuani oon entistä varmempi siitä, että parempi olla mainitsematta jäsenyydestä kenellekään. 😑

Vierailija kirjoitti:

Mensan jäsen Jari Jaanto: "Nykyinen arvioni on, että Mensan älykkyystesti mittaa matemaattis-loogisen ongelmanratkaisun ja avaruudellisen hahmottamisen nopeutta, kun ajatellaan moniälykkyysteoriaa."

Näin siis Mensan jäsen avaruudellisesta hahmotuskyvystä, mitä tulee mensan älykkyystestiin.

Mensassa on ehkä kymmeniä tuhansia jäseniä, joista jokaisella riittää mielipiteitä asiaan jos toiseenkin. Yksittäisen jäsenen mielipide mistä sattuu asiasta tuskin käy kumoamaan psykologian valtavirtatutkimusta tai maailmanlaajuisen järjestön virallista kantaa. 

Vierailija kirjoitti:

Miten te ajattelette noin minimutkaisesti yksinkertaisista asioista. Pituus on olemassa. Käyttäkää silmiänne. Pituus kuten kaikki muukin on sopimuksenvaraisia asioita. Pituuden huomaa siitä kun sitä vertaa muuhun. Toki jos asioita monimutkaistetaan niin pian ollaan pisteessä jossa mietitään että onko mitään olemassa.

Silmällä näkemisestä ja "ite tiiän paremmin" versus objektiivisesti mittaamisesta löytyy kivaa havainnemateriaalia vaikkapa täältä:

https://piilari.info/optiset-harhat/

Tuota varten koko tiede järjestelmänä on keksitty, että aivojen vääjäämättömästä harhaisuudesta päästään eroon ja saadaan varmaa tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituutta voi mitata monella tapaa. Mittanauha on yksi, mutta yhtä lailla laseretäisyysmittareita on olemassa, korkean tornin pituuden voi mitata optisesti ja trigonometrisesti ratkomalla yhtälöitä, pudottamalla esineitä ja mittaamalla aikaa, ja vaikka millä mitalla. Pituus on abstraktio, jolla on vain sovittu merkitys tilaulottuvuuden suureena. Oikeasti mitään pituutta ei ole. On vain läjiä alkeishiukkasia toisiinsa vuorovaikuttaen neli- tai useampiulotteisessa aika-avaruudessa. Pituus on arkikäytännöllinen hyödylliseksi katsottu abstraktio vaikkapa sen ratkaisemiseksi, mahtuuko vaatekappale kehon päälle. Vastaavasti älykkyys on sovittu abstraktio henkisille kyvyille.

Älykkyyttäkin voi mitata monella tapaa, mutta suosituimpia ja toimivimmaksi laajoissa massoissa havaittuja ovat kuviopäättelytehtäviin perustuvat testit. Älykkyys itsessään on aivojen kognitiivista suorituskykyä, eli päättelyn nopeutta ja tarkkuutta. Neurofysiologisesti se riippunee hermoimpulssien etenemisnopeudesta ja yhteyksien lukumääristä tai rakenteista, työmuistin laajuudesta ja sen sellaisesta. Älykkyystestit suunnitellaan niin, että ne kuormittavat näitä ominaisuuksia ja erityisesti rajallisen ajan puitteissa, jolloin apukeinot, kuten muistiinpanot, paperilla laskeminen/ratkaiseminen, pitkäaikaisemman muistin hyödyntäminen ja niin edelleen eivät auta. Vaikeatkin päättelytehtävät saa ratkaistua, jos paneutuu niihin pitkän ajan puitteissa. Nopeus on siis älykkyyden suhteen ratkaiseva tekijä. Se, paljonko progressiivisesti vaikeutuvia tehtäviä saa ratkaistua tiukan ajan puitteissa, on todettu erittäin toimivaksi yleisälykkyyden indikaattoriksi. Se ei tietenkään ota mitään kantaa siihen, hyödyntääkö ihminen älyään elämässään tai millaisia älyä vaativia taitoja tämä on opetellut. 

Tiedettä ja logiikkaa, ei narsismia. Tottakai narsismiin taipuvainen voi buustailla itseään vaikkapa pituudellaan tai sen kasvattamisella piilokoroin. Se on henkilökohtainen juttu se.

Joo, mutta vaatii mensalaisen narsismia kyetäkseen uskomaan, että puhutaan millään tasolla verrattavissa olevista asioista. Toinen mittaa "havaittavan universumin ominaisuuksia", toinen keksittyjä, kulttuurisia konsepteja. Sille on ihan syynsä miksi puhutaan pituudesta eikä pituusosamäärästä, eikä älykkyydestä vaan älykkyysosamäärästä. Eikä meidän tarvitse edes mennä siihen keskusteluun, että miten turhia nuo älykkyystestit ylipäätään ovat.

"Älykkyydestä" puhuminen ja älykkyysosamäärien mittailu vertautuu 1800-luvun rotututkimuksiin ja kallojenmittailuun, kyse on pseudotieteestä.

Älykkyys ei ole sen enempää keksitty kuin pituus. Kulttuurillinen konsepti se standardimetrikin on. Jos olet suhteellisuusteoriasta perillä, niin pituus ei ole mikään yleisobjektiivinen universumin ominaisuus. Se vaihtelee ihan mittaustilanteesta ja näkökulmasta riippuen. Jos et ole, niin tiedoksi kuitenkin, että vasta-argumenttisi sortui näppäryydettömyyteensä tiedon puutteen vuoksi. 

Toinen on kuitenkin pätevämpi kuin toinen.

Jankutus ilman perusteita taas ei ole pätevää missään olosuhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan jäsen Jari Jaanto: "Nykyinen arvioni on, että Mensan älykkyystesti mittaa matemaattis-loogisen ongelmanratkaisun ja avaruudellisen hahmottamisen nopeutta, kun ajatellaan moniälykkyysteoriaa."

Näin siis Mensan jäsen avaruudellisesta hahmotuskyvystä, mitä tulee mensan älykkyystestiin.

Mensassa on ehkä kymmeniä tuhansia jäseniä, joista jokaisella riittää mielipiteitä asiaan jos toiseenkin. Yksittäisen jäsenen mielipide mistä sattuu asiasta tuskin käy kumoamaan psykologian valtavirtatutkimusta tai maailmanlaajuisen järjestön virallista kantaa. 

Mensan viestintä siis valitsee esittelyteksteihinsä täysyin arvojensa vastaista huuhaata, ok.

Nehän ovat ihan tyhmeliinejä sitten.

Meinaako joku tosiaan väittää, ettei ihmisten älykkyydessä ole eroja?

Joku saa testistä huononakin päivänä reippaasti paremman tuloksen kuin toinen puolen vuoden sparrauksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan jäsen Jari Jaanto: "Nykyinen arvioni on, että Mensan älykkyystesti mittaa matemaattis-loogisen ongelmanratkaisun ja avaruudellisen hahmottamisen nopeutta, kun ajatellaan moniälykkyysteoriaa."

Näin siis Mensan jäsen avaruudellisesta hahmotuskyvystä, mitä tulee mensan älykkyystestiin.

Mensassa on ehkä kymmeniä tuhansia jäseniä, joista jokaisella riittää mielipiteitä asiaan jos toiseenkin. Yksittäisen jäsenen mielipide mistä sattuu asiasta tuskin käy kumoamaan psykologian valtavirtatutkimusta tai maailmanlaajuisen järjestön virallista kantaa. 

Mensan viestintä siis valitsee esittelyteksteihinsä täysyin arvojensa vastaista huuhaata, ok.

Nehän ovat ihan tyhmeliinejä sitten.

Se ei minua kiinnosta millään lailla. Psykologia älykkyyden takana on oleellista, ei kenenkään mielipiteet asiasta tai toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä te tiedätte, että tällainen kuin älykkyys on edes olemassa. Sama kuin Higgsin hiukkanen jota kukaan ei ole nähnyt, mutta kaikki "tietävät" sen olevan olemassa. Älykkyys on täysin sopimuksenvarainen asia. On keksitty ja kehitetty testit joiden on sovittu mittaavan älykkyyttä. Sama asia kuin kello joka mittaa aikaa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä mitä aika on.

Tavallaan ihan hyvä vertaus, eihän noita hiukkasia varsinaisesti olekaan olemassa, vaikka ne olisi havaittukin. Ne ovat vain konsepteja. Kuitenkin hiukkasfysiikka eroaa älykkyyspseudotieteestä siinä, että se on oikeasti jossain määrin oikeasti mitattavaa, koska puhutaan universumin itsensä rakenteesta (tosin tämäkin asia menee vähän monimutkaisemmaksi jos oikeasti ruvetaan keskustelemaan metafysiikasta).

Mietin ensin miten voi havaita sellaista mitä ei ole olemassakaan. Kun ajattelen enemmän niin niitä ei yksinään havaittaisi vaan niiden olemassaolo päätellään siitä miten jokin vaikuttaa joihinkin rakennelmiin. Pseudoälykkyys on hyvä määritelmä.

Tietääkseni ainakin yksi mensan jäsen on päässyt älyllään tämänvuotiseen BB-luolaan muiden omituisten otusten joukkoon. Seuratkaapa vähän hänen älyllistä toimintaansa ihmisjoukossa. Joskus aikaisemminkin oli  talossa joku mensan puheenjohtaja. Hän näytti älyävän, että kaikki mitä siellä tapahtuu, onkin totta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan jäsen Jari Jaanto: "Nykyinen arvioni on, että Mensan älykkyystesti mittaa matemaattis-loogisen ongelmanratkaisun ja avaruudellisen hahmottamisen nopeutta, kun ajatellaan moniälykkyysteoriaa."

Näin siis Mensan jäsen avaruudellisesta hahmotuskyvystä, mitä tulee mensan älykkyystestiin.

Mensassa on ehkä kymmeniä tuhansia jäseniä, joista jokaisella riittää mielipiteitä asiaan jos toiseenkin. Yksittäisen jäsenen mielipide mistä sattuu asiasta tuskin käy kumoamaan psykologian valtavirtatutkimusta tai maailmanlaajuisen järjestön virallista kantaa. 

Mensan viestintä siis valitsee esittelyteksteihinsä täysyin arvojensa vastaista huuhaata, ok.

Nehän ovat ihan tyhmeliinejä sitten.

Se ei minua kiinnosta millään lailla. Psykologia älykkyyden takana on oleellista, ei kenenkään mielipiteet asiasta tai toisistaan.

Olipa hyvä että en käyttänyt sinuun aikaa enempää ja yhtään kauempaa.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni ainakin yksi mensan jäsen on päässyt älyllään tämänvuotiseen BB-luolaan muiden omituisten otusten joukkoon. Seuratkaapa vähän hänen älyllistä toimintaansa ihmisjoukossa. Joskus aikaisemminkin oli  talossa joku mensan puheenjohtaja. Hän näytti älyävän, että kaikki mitä siellä tapahtuu, onkin totta!

Kyllä Redin kauppakeskus Kalasatamassa on ihan oikesti olemassa, ei tarvitse olla huippuälykäs tajutakseen sen.

Vierailija kirjoitti:

Väitän: kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän ja takaa paremman sosiaalisen verkoston kuin kuviopäättelytestissä pärjääminen.

Miten kuorolaulun ja kuviopäättelytestin jälkeiset sosiaaliset verkostot (mikäli siis pääsee ja liittyy Mensaan) eroavat toisistaan? En ymmärrä. Eikö sosiaalinen verkosto ole aina "vain" sosiaalinen verkosto. Tarkoitatko sitä, että kuoroon liittyminen takaa laadulliset parempien ihmisten seuran... ? Tällaista olisi varmaan tavattoman vaikea osoittaa todeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitän: kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän ja takaa paremman sosiaalisen verkoston kuin kuviopäättelytestissä pärjääminen.

Miten kuorolaulun ja kuviopäättelytestin jälkeiset sosiaaliset verkostot (mikäli siis pääsee ja liittyy Mensaan) eroavat toisistaan? En ymmärrä. Eikö sosiaalinen verkosto ole aina "vain" sosiaalinen verkosto. Tarkoitatko sitä, että kuoroon liittyminen takaa laadulliset parempien ihmisten seuran... ? Tällaista olisi varmaan tavattoman vaikea osoittaa todeksi.

Molemmista on tehty tieteellistä tutkimusta, sekä kuoroyhteisöstä sekä Mensasta yhteisönä.

En väitä että tieteellisen tutkimuksen tekeminen on koskaan helppoa, eikä sen tarvitsekaan olla.

Mensan jäsenten sovinismista ja misogyniasta muistan kyllä lukeneeni aikoinani mutta minähän horisen jo muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te ajattelette noin minimutkaisesti yksinkertaisista asioista. Pituus on olemassa. Käyttäkää silmiänne. Pituus kuten kaikki muukin on sopimuksenvaraisia asioita. Pituuden huomaa siitä kun sitä vertaa muuhun. Toki jos asioita monimutkaistetaan niin pian ollaan pisteessä jossa mietitään että onko mitään olemassa.

Silmällä näkemisestä ja "ite tiiän paremmin" versus objektiivisesti mittaamisesta löytyy kivaa havainnemateriaalia vaikkapa täältä:

https://piilari.info/optiset-harhat/

Tuota varten koko tiede järjestelmänä on keksitty, että aivojen vääjäämättömästä harhaisuudesta päästään eroon ja saadaan varmaa tietoa.

Arvasin tämän vastauksen. Tietenkään aivot eivät näytä välitöntä kuvaa todellisuudesta, nehän aistien kautta tulevan infon kautta mallintavat kuvan todellisuudesta. Emme pääse omien aivojemme ulkopuolelle havaitsemaan todellisuutta sellaisena kuin se objektiivisesti on. Aivot pyrkivät yksinkertaistamaan asioita, joten kyllä pituus on olemassa sopimuksenvaraisena asiana. Aivot menevät solmuun jos liian monimutkaisesti ajattelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te ajattelette noin minimutkaisesti yksinkertaisista asioista. Pituus on olemassa. Käyttäkää silmiänne. Pituus kuten kaikki muukin on sopimuksenvaraisia asioita. Pituuden huomaa siitä kun sitä vertaa muuhun. Toki jos asioita monimutkaistetaan niin pian ollaan pisteessä jossa mietitään että onko mitään olemassa.

Silmällä näkemisestä ja "ite tiiän paremmin" versus objektiivisesti mittaamisesta löytyy kivaa havainnemateriaalia vaikkapa täältä:

https://piilari.info/optiset-harhat/

Tuota varten koko tiede järjestelmänä on keksitty, että aivojen vääjäämättömästä harhaisuudesta päästään eroon ja saadaan varmaa tietoa.

Arvasin tämän vastauksen. Tietenkään aivot eivät näytä välitöntä kuvaa todellisuudesta, nehän aistien kautta tulevan infon kautta mallintavat kuvan todellisuudesta. Emme pääse omien aivojemme ulkopuolelle havaitsemaan todellisuutta sellaisena kuin se objektiivisesti on. Aivot pyrkivät yksinkertaistamaan asioita, joten kyllä pituus on olemassa sopimuksenvaraisena asiana. Aivot menevät solmuun jos liian monimutkaisesti ajattelee.

... paitsi että hipit osasivat.

Joskus vuosia sitten mietin, että pitäisiköhän käydä mensan testeissä. Se oli sitä aikaa kun olin vielä itsestäni kovin epävarma nuori. 

Nyt monia vuosia myöhemmin olen todennut, että mitä turhia. Mun lanttu leikkaa riittävän ok ja ilmeisen hyvin keskivertoon nähden, mitä voin esimerkiksi omiin työkavereihin verrata. Olen joutunut useita eri järjestelmiä, ohjelmia ja menetelmiä opettelemaan tyhjästä, ja olen ihan hyvin siinä pärjännyt. Niinkin hyvin, että olen auttanut sitten muita tarvittaessa. 

Onhan mensa kyllä itsessään muulle väestölle keskisormen näyttämistä: näin me perustetaan järjestö, koska me älykkäät niin kovasti kaipaamme toistemme seuraa ja kärsitään tyhmien seassa. Jos näin ei ole, niin miten sitten? Saa vapaasti kumota.

Mun ehdotus on, että kenenkään ihmisarvo ei ole riippuvainen jonkun toisen ihmisen laatiman testin numeroista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitän: kuorolaulu kehittää ihmistä enemmän ja takaa paremman sosiaalisen verkoston kuin kuviopäättelytestissä pärjääminen.

Miten kuorolaulun ja kuviopäättelytestin jälkeiset sosiaaliset verkostot (mikäli siis pääsee ja liittyy Mensaan) eroavat toisistaan? En ymmärrä. Eikö sosiaalinen verkosto ole aina "vain" sosiaalinen verkosto. Tarkoitatko sitä, että kuoroon liittyminen takaa laadulliset parempien ihmisten seuran... ? Tällaista olisi varmaan tavattoman vaikea osoittaa todeksi.

Molemmista on tehty tieteellistä tutkimusta, sekä kuoroyhteisöstä sekä Mensasta yhteisönä.

En väitä että tieteellisen tutkimuksen tekeminen on koskaan helppoa, eikä sen tarvitsekaan olla.

Mensan jäsenten sovinismista ja misogyniasta muistan kyllä lukeneeni aikoinani mutta minähän horisen jo muutenkin.

Onko tosiaan tehty tutkimus, jossa näitä kahta yhteisöä on verrattu toisiinsa niin, että tutkimuskysymys on ollut nimenomaan se, kumman yhteisön sosiaaliset verkostot ovat osallistujan kannalta kehittävämmät/mielekkäämmät... ? Se on kumminkin eri asia, mikäli kumpaakin yhteisöä on erikseen tarkasteltu ties mistä näkökulmasta käsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituutta voi mitata monella tapaa. Mittanauha on yksi, mutta yhtä lailla laseretäisyysmittareita on olemassa, korkean tornin pituuden voi mitata optisesti ja trigonometrisesti ratkomalla yhtälöitä, pudottamalla esineitä ja mittaamalla aikaa, ja vaikka millä mitalla. Pituus on abstraktio, jolla on vain sovittu merkitys tilaulottuvuuden suureena. Oikeasti mitään pituutta ei ole. On vain läjiä alkeishiukkasia toisiinsa vuorovaikuttaen neli- tai useampiulotteisessa aika-avaruudessa. Pituus on arkikäytännöllinen hyödylliseksi katsottu abstraktio vaikkapa sen ratkaisemiseksi, mahtuuko vaatekappale kehon päälle. Vastaavasti älykkyys on sovittu abstraktio henkisille kyvyille.Ymmärrän pointtisi. Kaikki muodostuu atomeista, hiukkasista. Ainettakaan ei ole olemassa. Kuitenkin tässä yksinkertaistetussa todellisuudessa pituus on olemassa ja nähtävissä. Älykkyys sen sijaan on vaikea määritellä. Fysiikka on fysiikkaa. Älykkyys ei ole.

Älykkyyttäkin voi mitata monella tapaa, mutta suosituimpia ja toimivimmaksi laajoissa massoissa havaittuja ovat kuviopäättelytehtäviin perustuvat testit. Älykkyys itsessään on aivojen kognitiivista suorituskykyä, eli päättelyn nopeutta ja tarkkuutta. Neurofysiologisesti se riippunee hermoimpulssien etenemisnopeudesta ja yhteyksien lukumääristä tai rakenteista, työmuistin laajuudesta ja sen sellaisesta. Älykkyystestit suunnitellaan niin, että ne kuormittavat näitä ominaisuuksia ja erityisesti rajallisen ajan puitteissa, jolloin apukeinot, kuten muistiinpanot, paperilla laskeminen/ratkaiseminen, pitkäaikaisemman muistin hyödyntäminen ja niin edelleen eivät auta. Vaikeatkin päättelytehtävät saa ratkaistua, jos paneutuu niihin pitkän ajan puitteissa. Nopeus on siis älykkyyden suhteen ratkaiseva tekijä. Se, paljonko progressiivisesti vaikeutuvia tehtäviä saa ratkaistua tiukan ajan puitteissa, on todettu erittäin toimivaksi yleisälykkyyden indikaattoriksi. Se ei tietenkään ota mitään kantaa siihen, hyödyntääkö ihminen älyään elämässään tai millaisia älyä vaativia taitoja tämä on opetellut. 

Tiedettä ja logiikkaa, ei narsismia. Tottakai narsismiin taipuvainen voi buustailla itseään vaikkapa pituudellaan tai sen kasvattamisella piilokoroin. Se on henkilökohtainen juttu se.

Joo, mutta vaatii mensalaisen narsismia kyetäkseen uskomaan, että puhutaan millään tasolla verrattavissa olevista asioista. Toinen mittaa "havaittavan universumin ominaisuuksia", toinen keksittyjä, kulttuurisia konsepteja. Sille on ihan syynsä miksi puhutaan pituudesta eikä pituusosamäärästä, eikä älykkyydestä vaan älykkyysosamäärästä. Eikä meidän tarvitse edes mennä siihen keskusteluun, että miten turhia nuo älykkyystestit ylipäätään ovat.

"Älykkyydestä" puhuminen ja älykkyysosamäärien mittailu vertautuu 1800-luvun rotututkimuksiin ja kallojenmittailuun, kyse on pseudotieteestä.

Älykkyys ei ole sen enempää keksitty kuin pituus. Kulttuurillinen konsepti se standardimetrikin on. Jos olet suhteellisuusteoriasta perillä, niin pituus ei ole mikään yleisobjektiivinen universumin ominaisuus. Se vaihtelee ihan mittaustilanteesta ja näkökulmasta riippuen. Jos et ole, niin tiedoksi kuitenkin, että vasta-argumenttisi sortui näppäryydettömyyteensä tiedon puutteen vuoksi. 

Toinen on kuitenkin pätevämpi kuin toinen.

Jankutus ilman perusteita taas ei ole pätevää missään olosuhteissa.