Haimme jouluapua nyt toisena vuonna peräkkäin. Haluatko kysyä jotain?

Miksi haet täältä hyväksytäntää, kun joka tapauksessa sinut syyllistetään ja kyseenalaistetaan täällä?

Minusta se on ok. eikä sinun tarvitse edes miettiä sitä, sillä lahjanantajat päättävät, haluavatko antaa vai ei, eikä siihen kenelläkään ole nokan koputtamista.

Ja sun lahjatoiveet ovat vielä käytettyä tavaraa, jo se on ympäristöteko, niin antajalle kuin sinulla.

Sain joskus noiden keräysten kautta erään yh yhteystiedot ja nyt jo vuosia olen kiertättänyt kaikki lastenvaatteet, sukset, pyörät jne. hänen lapselle, kun lapseni ikäerä on muutama vuosi. Minä pääsen ylimääräisestä eroon ja säästän ja saaja saa ne lapselleen käyttökelpoista tavaraa.

Täällä köyhät vain kadehtivat toistakin köyhää.

Vierailija kirjoitti:

Miksi haet täältä hyväksytäntää, kun joka tapauksessa sinut syyllistetään ja kyseenalaistetaan täällä?

Minusta se on ok. eikä sinun tarvitse edes miettiä sitä, sillä lahjanantajat päättävät, haluavatko antaa vai ei, eikä siihen kenelläkään ole nokan koputtamista.

Ja sun lahjatoiveet ovat vielä käytettyä tavaraa, jo se on ympäristöteko, niin antajalle kuin sinulla.

Sain joskus noiden keräysten kautta erään yh yhteystiedot ja nyt jo vuosia olen kiertättänyt kaikki lastenvaatteet, sukset, pyörät jne. hänen lapselle, kun lapseni ikäerä on muutama vuosi. Minä pääsen ylimääräisestä eroon ja säästän ja saaja saa ne lapselleen käyttökelpoista tavaraa.

Täällä köyhät vain kadehtivat toistakin köyhää.

Mahtava juttu tuo teidän kierrätys!

En hae hyväksyntää. Kyseenalaistaminen on ok. Haluan tarjota oman näkökulmamme kun jouluavusta aina paljon puhutaan. En häpeä pyytää näitä vaatelahjoituksia. Teen itse kovasti töitä että saisin opinnot loppuun ka hyvän työn ennen kuin lapsi menee kouluun. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisella rasvalla seinäkellon pääjousi tulisi voidella? Käykö siihen ompelukoneöljy?

Minulla on ompelukone mutta en ole koskaan öljynnyt sitä. Nyt mietin, pitäisikö. Ap

Pitää öljytä silloin tällöin. Laita öljyä ompelukoneen yläpuolella oleviin pieniin reikiin tippa pari. Sieltä se menee paikkoihin, missä öljyä tarvitaan. Ainakin ääni tulee tasaisemmaksi ja hiljemmaksi. Ja tietysti pidentää koneen ikää.

Vierailija kirjoitti:

Teille kyllä suon tuon avun ja toivon kaikkea hyvää. Opiskelijan äitinä olen seurannut kuinka todella pienillä budjeteilla joudutte elämään ja rahaa on pakko hankkia töistä ja jopa opintolainasta kun muuten ei pärjää. Suuri ero noihin työttömiin yh:ihin verrattuna joilla raha tippuu tilille ilman ponnisteluja. Olen kuullutkin muutaman työttömän sanovan ettei kannata alkaa opiskelemaan. Tuo taas pidemmän päälle todella huono juttu. Hesarissa oli artikkeli asioista mitkä aiheuttaa syrjäytymistä lapsissa (oli seurattu kolmekymppisiksi), yksi niistä oli äidin nuori ikä. Äidin nuori ikä taas korreloi äidin kouluttamattomuuden kanssa, tuosta se noidenkehä: ei jaksa yrittää, jää elämään tuilla, lapsi oppii saman mallin, koulunkäynnit jää  ja syrjäytyy. Eli tosi paljon tsemppiä, opiskele vaan ahkerasti se tutkinto ja  löydät kyllä töitä. tuolla energialla mikä sinulla on! Vaikka lapsesi saisi nyt muutaman vuoden vähemmän lahjoja, tuon muoviroskan sijaan voit opiskelullasi nyt vaikuttaa lapsesi tulevaisuuteen.

Kiitos viestistäsi :) Aika on suurin haaste meillä, miten tehdä opinnot, työt ja olla lapsen kanssa. Opiskelen paljon öisin. Toivon valmistuvani kolmen vuoden sisään, jolloin siihen mennessä kun lapsi menee kouluun, asiat ovat jo hienosti :-)

Opinnot ja oma työ on kyllä sillä lailla mielekästä, että molemmat alat on mukavia ja mielelläni teen kaikkea niin paljon kuin vain jaksaa. Ap

Otapa yhteyttä seurakunnan diakoniatyöhön ja kerro tilanteesi ja avuntarpeesi. Et tarvitse kuulua kirkkoon, eikä sitä edes sinulta kysytä.

Monet yritykset ja yksityishenkilöt lahjoittavat srk diakoniatyöhön rahaa ja tavaraa ja he jakavat sen eteenpäin. Ja erityisesti näin joulun alla.

Älä epäröi pyytää apua, tee se lapsesi vuoksi. Juuri tuossa elämänvaiheessa apu on todella tärkeää, jotta pääset elämässä eteenpäin ja voit keskittyä opiskeluun.

Yksi lapsi eli et ole mitenkään tuota arvosteltua porukkaa.Et varmaan aio hankkia liutaa lisää ennen kuin talous kunnossa?Ja ihan asiallisia nuo toiveetkin.Sinunlaistasi minäkin auttaisin mielelläni.

Vierailija kirjoitti:

Yksi lapsi eli et ole mitenkään tuota arvosteltua porukkaa.Et varmaan aio hankkia liutaa lisää ennen kuin talous kunnossa?Ja ihan asiallisia nuo toiveetkin.Sinunlaistasi minäkin auttaisin mielelläni.

Kiitos. Kyllä tämä lapsi taitaa jäädä ainoaksi, meillä on mukavaa kahdestaan ❤️ ap

Vierailija kirjoitti:

Otapa yhteyttä seurakunnan diakoniatyöhön ja kerro tilanteesi ja avuntarpeesi. Et tarvitse kuulua kirkkoon, eikä sitä edes sinulta kysytä.

Monet yritykset ja yksityishenkilöt lahjoittavat srk diakoniatyöhön rahaa ja tavaraa ja he jakavat sen eteenpäin. Ja erityisesti näin joulun alla.

Älä epäröi pyytää apua, tee se lapsesi vuoksi. Juuri tuossa elämänvaiheessa apu on todella tärkeää, jotta pääset elämässä eteenpäin ja voit keskittyä opiskeluun.

Kiitos. Tämä on hyvä neuvo, pidän mielessä tulevaisuutta varten. Ap

Ehditkö harrastella mitään opiskelun ja kodinhoidon lisäksi?

Vierailija kirjoitti:

Ehditkö harrastella mitään opiskelun ja kodinhoidon lisäksi?

Aloitin 6vkoa sitten tanssikurssin 1h viikossa. Se on yksi tunti vain itseäni varten. Olen huomannut että auttaa jaksamaan tosi paljon ja vähentää stressin tuntua. Iltaisin kuuntelen sängyssä äänikirjoja kuulokkeilla jos uni ei tule heti. Ohjaan työkseni liikuntaryhmiä joten arki on aika hektistä ja välillä aikamoista siirtymistä paikasta toiseen, kun työkuva on tunti siellä, toinen täällä. Ap

Et sinä kyllä kuulu siihen arvosteltavaan porukkaan, vaan ne jotka tekevät lisää ja lisää lapsia, vaikka tilanne on huono.

Itsekin olemme pienituloinen perhe ja meillä on yksi lapsi, eikä enempää tehdä kun tilanteen parantumisesta ei ole tietoa sairauksien vuoksi. Minä kyllä soisin yhden lapsen, maksimissaan kaksi köyhille, mutta ihmettelen aina noita perheitä, joissa on jo viisi lasta ja lisää tulossa.

Suuresti myös ihmettelen näissä perheissä sitä, että käytetty tavara ei kelpaa ja kehdataan myös vahemmille ja aikuisille lapsille ruinata lahjoja. Mikä siinä käytetyssä tavarassa on niin kamalaa?

Me ostamme aika lailla kaiken mahdollisen käytettynä, lapsen lahjatkin ovat usein torista ja hyvin kelpaa esim. auto, joka on uutena maksanut monta kymppiä, mutta jonka itse saan ostettua parilla eurolla. Ei lapsi kaipaa sitä pakettia siihen ympärille, kunhan papereista tulee mieleinen lahja. Vaatteet paikataan loppuun asti jne. Ja lapsen tarpeet tulevat tietysti aina ensin, mitä näissä perheissä ei usein ymmärretä. 

Tunnen yhden tällaisen perheen henkilökohtaisesti ja lapset kulkevat likaisissa, rikkinäisissä ja liian pienissä vaatteissa. Hiuksia ei ole kammattu varmaan kuukausiin, lapsien naamatkin ovat harmaita liasta ja ruoasta. Esim. tuntemani perheen tyttö, joka olisi tarvinnut vaatteita koossa n.128cm, joutui käyttämään 100cm tai 104cm vaatteita, kun ei ole "varaa" ostaa uusia. Käytetyt "rytkyt" eivät kelvanneet, kun olisi saanut lahjoituksena jostain. Lastensuojelun piirissä ovat ja sieltä sai lahjoituksena hyviä vaatteita, mutta perheen vanhemmat myivät ne. Lapsia tietenkin on 4 ja äiti taas raskaana, eiköhän löydy ruinaamasta lahjoituksia joka puolelta taas.

En ymmärrä tuollaisia vanhempia, meillä on aina ensimmäisenä listalla vuokran maksu, sitten käydään ruokakaupassa ja katsotaan, että lapselle riittää kaikkea mahdollisimman pitkäksi aikaa. Seuraavana katsotaan tarvitseeko lapsi vaatteita ja jos tarvitsee, ne ostetaan. Yleensä kyllä ostan ennakkoon vaatteita kaappiin odottamaan seuraavaa kokoa. Jos tulisi tilanne, että pitää päättää ostaako lapselle tarvitsemansa vai vanhemmille ruokaa, kyllä lapsi menisi edelle, vaikka joutuisi itse olemaan nälässä. Lapsi on aina tärkein ja Suomessa ei nälkään kuole, siihen saa apua kunhan pyytää.

Täällä toinen nuorehko alle kolmekymppinen opiskelijaäiti, joka onneksi työssä olevan aviomiehen ansiosta hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Olemme joka vuosi mieheni kanssa osallistuneet johonkin tällaiseen keräykseen, mutta se juuri aina mietityttää että meneekö apu oikeasti tarvitsevalle. Rahaa emme siksi koskaan anna mihinkään mutta juuri tällaisiin keräyksiin ollaan osallistuttu lahjojen muodossa, yleensä Hopen kautta. Täällä pääkaupunkiseudulla vaan on hankala kohdistaa apua nimenomaan suomalaisiin perheisiin, ja rehellisesti sanottuna maahanmuuttajaperheitä emme halua tukea. Kävinkin läpi tuota karttaa ja katselin josko löytyisi joku sopiva kohde sieltä, mutta omalla nimellä ja yhteystiedoilla en halua kuitenkaan osallistua, joten saa nähdä... Aika kohtuullisia toiveita siellä mielestäni monella oli.

Vierailija kirjoitti:

Et sinä kyllä kuulu siihen arvosteltavaan porukkaan, vaan ne jotka tekevät lisää ja lisää lapsia, vaikka tilanne on huono.

Itsekin olemme pienituloinen perhe ja meillä on yksi lapsi, eikä enempää tehdä kun tilanteen parantumisesta ei ole tietoa sairauksien vuoksi. Minä kyllä soisin yhden lapsen, maksimissaan kaksi köyhille, mutta ihmettelen aina noita perheitä, joissa on jo viisi lasta ja lisää tulossa.

Suuresti myös ihmettelen näissä perheissä sitä, että käytetty tavara ei kelpaa ja kehdataan myös vahemmille ja aikuisille lapsille ruinata lahjoja. Mikä siinä käytetyssä tavarassa on niin kamalaa?

Me ostamme aika lailla kaiken mahdollisen käytettynä, lapsen lahjatkin ovat usein torista ja hyvin kelpaa esim. auto, joka on uutena maksanut monta kymppiä, mutta jonka itse saan ostettua parilla eurolla. Ei lapsi kaipaa sitä pakettia siihen ympärille, kunhan papereista tulee mieleinen lahja. Vaatteet paikataan loppuun asti jne. Ja lapsen tarpeet tulevat tietysti aina ensin, mitä näissä perheissä ei usein ymmärretä. 

Tunnen yhden tällaisen perheen henkilökohtaisesti ja lapset kulkevat likaisissa, rikkinäisissä ja liian pienissä vaatteissa. Hiuksia ei ole kammattu varmaan kuukausiin, lapsien naamatkin ovat harmaita liasta ja ruoasta. Esim. tuntemani perheen tyttö, joka olisi tarvinnut vaatteita koossa n.128cm, joutui käyttämään 100cm tai 104cm vaatteita, kun ei ole "varaa" ostaa uusia. Käytetyt "rytkyt" eivät kelvanneet, kun olisi saanut lahjoituksena jostain. Lastensuojelun piirissä ovat ja sieltä sai lahjoituksena hyviä vaatteita, mutta perheen vanhemmat myivät ne. Lapsia tietenkin on 4 ja äiti taas raskaana, eiköhän löydy ruinaamasta lahjoituksia joka puolelta taas.

En ymmärrä tuollaisia vanhempia, meillä on aina ensimmäisenä listalla vuokran maksu, sitten käydään ruokakaupassa ja katsotaan, että lapselle riittää kaikkea mahdollisimman pitkäksi aikaa. Seuraavana katsotaan tarvitseeko lapsi vaatteita ja jos tarvitsee, ne ostetaan. Yleensä kyllä ostan ennakkoon vaatteita kaappiin odottamaan seuraavaa kokoa. Jos tulisi tilanne, että pitää päättää ostaako lapselle tarvitsemansa vai vanhemmille ruokaa, kyllä lapsi menisi edelle, vaikka joutuisi itse olemaan nälässä. Lapsi on aina tärkein ja Suomessa ei nälkään kuole, siihen saa apua kunhan pyytää.

Niin paljon olen löytänyt uudenveroisia käytettyjä vaatteita kirpparilta, että en keksi muuta syytä uusien pyytämiseen kuin niiden myyminen eteenpäin? Ymmärrän jos Perheessä on allergiaa pesuaineille tms. Hyvää käytettyä on paljon, pitää vain vähän etsiä, kirpparilta valitettavasti on paljon likaisia ja rikkinäisiäkin vaatteita. Nyt olen huomannut että töiden ja opintojen ohessa ei jää enää niin paljon aikaa kirppareille kuin ennen, ja isommalle lapselle on hankalampi löytää hyvää kuin vauvalle. Myös käytetyt toppahaalarit liikkuvat he lposti 30 eurossa, joka on tosi iso raha.

Itse elin toimeentulotuella vuoden, eikä meillä kyllä luksukseen ollut koskaan varaa. Esim. Tietokoneesta hajosi näytönohjain, uusi maksoi 45€ ja kyllä se paljon vaikutti sen kuukauden tuloihin. Mieluusti opiskelen, koska valmistun hyvin palkatulle ja hyvin työllistävälle alalle parin vuoden päästä. Ei näillä tuilla eläminen itseäni kyllä inspiroi.

Samaten ihmettelen lapsen tekoa muka rahamielessä, kyllä ne lapset vähintään niiden tukien verran maksavatkin! Kuvaamasi esimerkki on tosi surullinen, toivottavasti sosiaalityö auttaisi lapsiakin. On kamalaa jos vanhemmat myyvät lapsen käyttövaatteet. Omani ei kulje merkkivaatteissa, mutta puhdasta ja lämmintä on päällä aina ❤️

Ap

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen nuorehko alle kolmekymppinen opiskelijaäiti, joka onneksi työssä olevan aviomiehen ansiosta hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Olemme joka vuosi mieheni kanssa osallistuneet johonkin tällaiseen keräykseen, mutta se juuri aina mietityttää että meneekö apu oikeasti tarvitsevalle. Rahaa emme siksi koskaan anna mihinkään mutta juuri tällaisiin keräyksiin ollaan osallistuttu lahjojen muodossa, yleensä Hopen kautta. Täällä pääkaupunkiseudulla vaan on hankala kohdistaa apua nimenomaan suomalaisiin perheisiin, ja rehellisesti sanottuna maahanmuuttajaperheitä emme halua tukea. Kävinkin läpi tuota karttaa ja katselin josko löytyisi joku sopiva kohde sieltä, mutta omalla nimellä ja yhteystiedoilla en halua kuitenkaan osallistua, joten saa nähdä... Aika kohtuullisia toiveita siellä mielestäni monella oli.

Kiitos kun haluat auttaa :) Avun tarvitsijoita on varmasti laidasta laitaan. Mielestäni vähän liian usein kommentoidaan että eikö vuoden aikana voi säästää x määrää toppahaalariin tai lahjaan. Kun elää pienillä tuloilla, niin säästäminen ei ensinnäkään ole niin helppoa, ja toisekseen niitä säästökohteitakin on kymmenittäin: Toppahaalari, välikausihaalari, talvikengät, kumisaappaat, vk-kengät, kurapuku, hanskat... Isommalle lapselle varsinkin ulkoasuja on käytettynä hankala löytää (rikkoontuvat käytössä herkemmin) ja hyväkuntoiset ovat suhteellisen arvokkaita, monet pyytävät 25 - 50 euroa per haalari. Huonolla tsägällä syksyn haalari ei menekään enää loppukeväästä. Aivan eri asia itselle, kun samat vaatteet menee joka vuosi.

Siksi laitoin tänä vuonna hakemusta juurikin vaatteista, jos joku haluaa lapsen pienetvaatteet laittaa hyvään tarkoitukseen eteenpäin, niin meille kelpaa ja tulee varmasti tarpeeseen. <3 -Ap

Mistä teidän perheenne kartalla löytää?

Kirpputorit, Facebook jne.on pullollaan lastenvaatetta käytettynä. Olen havainnut, ettei ns. ei merkkitavara käy kaupaksi enää millaan hinnalla. Olen vienyt sitten vaatekeräyksiin hyväkuntoista lasten vaatetta. Ihmiset ovat nirsoja ja kaiken pitäisi olla merkkituotteita. Tämä ohiksena koko asiaan.

Nämä avunpyyntöryhmät on inhoja. Itse olisin lasten kanssa avuntarpeessa, mutta mieluummin syön vaikka multaa kuin pyydän julkisesti apua ja leimaudun huijariksi tai elämänhallintataidottomaksi. Rahavaikeuksiin jouduttiin kiusaamisen, kiristämisen ja tästä seuranneiden isojen asianajokulujen ja työttömyyden takia.