Opiskelu aikuisena ja raha(ttomuus)
Olen avoliitossa ja opiskelen peruspäivärahalla - nettona saan 485e. Miten ihmeessä saan rahat riittämään opiskeluun ja elämiseen? Minulla ei ole mitään ylimääräisiä kuluja: en harrasta maksullisia lajeja, en tupakoi, en käytä alkoholia, ei lemmikkejä. Auto on pakollinen, mutta pyrin pitämään sen käytön minimissä. On niin väärin, että puolisoni on nyt pakotettu "elatusvelvolliseksi" - haluan todella maksaa oman osuuden asumisesta, enkä elää pummina, mielestäni jokainen on oman palkkansa ansainnut. Hänkään ei tienaa paljoa, mutta tarpeeksi paljon, etten saa mitään tukea, en saa opintolainaakaan. Koulujen työharjoittelutkin muuttuivat vuoden vaihteessa "koulutussopimuksiksi", joissa ei saa maksaa palkkaa. Työtä on rinnalle vaikea saada - koulupäivät venähtävät usein milloin mistäkin syystä ja varsinkin työharjoitteluissa saa painaa hommia melkein 24/7 saaden katteettomia lupauksia palkkaamisesta valmistumisen jälkeen.
Tuntuu turhauttavalle kouluttaa itseään ja yrittää lisätä työnsaantimahdollisuuksia, kun rahallisesti se tehdään todella vaikeaksi minunlaisille ihmisille. Yhteiskunta pakottaa eroamaan - en näe tässä enää rahallisesti muuta vaihtoehtoa. Koulun lopettamisestakaan ei voi harkita edes, paukahtaa karenssit päälle ja haukut laiskaksi työnvieroksujaksi.
En ole tilastollisesti "köyhä", mutta ei tässä nyt kovin hyvätuloiseksikaan itseään tunne. Moni luokkalainen on jo lopettanut saman ongelman edessä. Onneksi ei ole lapsia.
Siis miten sinua on nyt rankaistu? Saat ilmaista rahaa melkein tuplat tavalliseen opiskelijaan verrattuna. Vieläkään ei ole tullut mitään vastausta siihen kuinka paljon mielestäsi olisi kohtuullinen tuki. Sinulla on suhteellisuuden taju ihan kadoksissa.