Uusi ammatti väsyneelle opettajalle?
No joo, otsikossa asia jo tulikin. Tilanne on siis se, että rakastan työtäni ja tykkään toimia lasten kanssa. Ongelma on, että työ kuormittaa muilta osin niin paljon, etten vaan jaksa olla opettajana enää. Kaikki aika tuntuu menevän kotonakin sekalaisiin open paperihommiin (mm. oppimissuunnitelmien laatimiset, kokeet ja viestit). Huomaan ajattelevani yhä useammin, ettei tämä työ ole sellaista, jota jaksaisin tehdä lopun elämääni. Yksinkertaisesti tarvitsen joskus omaakin aikaa enkä halua, että joudun tekemään töitä aina vapaapäivinäkin. Monessa muussakin ammatissa joutuu miettimään työasioita vapaapäivinä ja se näkyy yleensä myös palkassa, opettajalla ei.
Joku kommentoi varmaan heti, että sullahan on ne lyhyet työpäivät ja pitkät lomat ja silti kehtaan valittaa. Joo, niin kehtaankin. Ja totuus on se, että vaihtaisin oikein mielelläni ne pitkät lomat siihen, että ehdin tehdä jotain omiakin juttuja vuoden aikana enkä vain kesä- tai heinäkuussa. Sitäpaitsi, lomieni ei tarvitse olla enää koulujen loma-aikoina. Omat lapset ovat jo niin isoja, että pärjäävät lomilla keskenäänkin.
Joten, mitähän tässä keksisi? Mihin töihin tuntemasi opekoulutuksen saaneet ovat siirtyneet?
Kommentit (122)
Minulla on koulutus yhdelle alalle ja ammatti toisella alalla. Näiden lisäksi olen tehnyt myös opettajan töitä eri asteilla kokoaikaisena, osa-aikaisena ja sijaisena. Näistä kolmesta ammatista opettajan työ on ehdottomasti ja selkeästi paras palkkaukseltaan verrattuna työmäärään ja stressaavuuteen.
Eli ap:lla on hyväkin riski päätyä ojasta allikkoon. Mutta tietenkin kun asian miettii tarkkaan ennakkoon, niin tämän pystyy välttämään.
Eipä opettajan työtä ymmärrä ne, joiden kokemus on omalta kouluajalta oppilaan näkökulmasta. Työ todellakin muuttuu koko ajan raskaammaksi. Tehtäviä tuen suunnitelmien papereiden laatimisen, palaverien ja seurantapalaverien tekemisen parissa on tullut valtavasti luokanohjaajille ilman mitään korvausta. Aineenopettaja yläkoulussa opettaa 200-300 oppilasta viikossa. Jokainen pitää arvioida sekä kokeiden että jatkuvan näytön perusteella. Aikamoinen koeläjä, kun kokeet keskittyvät jakson vaihteeseen. 10 min/kokeen korjaaminen on jo tehokasta toimintaa. 33 tuntia koepinon selvittämiseen vaatii kyllä viikonloppu- ja iltatyötä, vaikka koululla istuisikin neljään, kuten joku ehdotti. Kolmelta loppuvan opetuksen jälkeen aikaa jää tunti päivässä. Työtä ei voi jakaa tasaisesti eikä kesälomalle, kunnes läjä hiljalleen hupenee, kun todistuksien deadline on tiedossa. Jos jokaiselle oppilaalle laittaa lyhyenkin palautteen Wilmaan, saa siihenkin kulumaan sen 200 min. Omassa koulussani vanhempien kanssa kommunikointiin on budjetoitu 20 min palkallista työaikaa (ys) viikossa. Laskepa siitä, mitä tuo tekee oppilasta kohti, kun jaat sen 200:lla. Talkootyönä siis selvitellään asioita.
Ammatinvaihtohaaveet ovat opettajilla tosi yleisiä. Kun ammattikoulunopettajien työ jo halpuutettiin VTA:lla, ovat muutkin opettajat alkaneet etsiä ulospääsyä. Vanhempien kannattaisi huolestua, jos kouluihin jäävät väsyneet ja näköalattomat, kun innostuneimmat ja kyvykkäimmät siirtyvät muihin töihin. Lähipiiristäni opettajia on siirtynyt kustannustoimittajaksi, kulttuurituottajaksi ja kääntäjäksi.
Itse olen tehnyt työtä rakennuksella, lipunmyynnissä, pankissa, siivoojana ja pitopalvelussa. Mikään noista ei vastaa kuormittavuudessa opettajan työtä eikä seuraa kotiin iltoihin ja viikonloppuihin. Jopa kesälomalla olen joutunut hoitamaan oppilaan asioita, jotka vanhemmat ovat laiminlyöneet.
Asuntovelka estää itselläni uudelleenkouluttautumisen vielä muutaman vuoden ajan. Uusi ala on kuitenkin jo katsottuna. Työ, jossa saa palvella vain yhtä asiakasta kerrallaan, tuntuu houkuttelevalta. Yli 20 vaativaa asiakasta yhtä aikaa ilman lakisääteisiä taukoja (valvonnat ja valmistelut vievät välitunnit) ja näiden viiteryhmien kanssa yhteistoiminta työajan jälkeen on kuormittavaa. Palkassa ei juuri häviä, vaihtoipa lähihoitajaksi, myyjäksi tai maalariksi. Loma toki lyhenee, mutta sitten illat/aamut ja vapaapäivät ovat oikeasti vapaita, eivätkä kulu kokeiden korjaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on koulutus yhdelle alalle ja ammatti toisella alalla. Näiden lisäksi olen tehnyt myös opettajan töitä eri asteilla kokoaikaisena, osa-aikaisena ja sijaisena. Näistä kolmesta ammatista opettajan työ on ehdottomasti ja selkeästi paras palkkaukseltaan verrattuna työmäärään ja stressaavuuteen.
Eli ap:lla on hyväkin riski päätyä ojasta allikkoon. Mutta tietenkin kun asian miettii tarkkaan ennakkoon, niin tämän pystyy välttämään.
Valitettavasti työelämässä tulee hetkiä että tekisi mieli kokeilla jotain muuta ja että on tehnyt huonon valinnan.
Totuus on että se on sitä samaa paskaa joka alalla.
Edes ne jotka on valinneet lyhyen tien ja kouluttautuneet lyhyesti saavat raataa niskat limassa.
Suomessa on tällä hetkellä menossa riisto. Ihmisistä otetaan työelämässä irti ihan liikaa ja moni uupuu miettimään vaihtoa alalta. Hyvää ammattitaitoa menee hukkaan ja osa ei kehity koskaan huippuunsa.
Kokeilkaapa huvikseen mennä jonnekkin pikaruokalaan 8e tuntipalkalla ja kuvitelkaa että selviäisitte helpolla. Että ei olisi vastuuta ja ei tarvitsisi rehkiä niin kovaa.
Juuri näillä kaikista matalimmilla aloilla ihmisiä kohdellaan kuin kuraa.
Siksi parannustyöt pitäisi aloittaa pohjalta ja saada paremmat työolot ja palkat Suomeen.
Se että opettajat valittaa on ihan roskaa. Toki se on totta, mutta kyllä minä mieluummin kärsin opettajana kuin menisin enää minnekään muualle. Palkka ja muut edut on sen verran paremmat suhteessa muihin vaihtoehtoihin että en valita.
Ap voi kokeilla vaikka sitä pikaruokalaa ihan huvikseen. Sielä pääsee käyttämään kielitaitoa ja pian alat myös vasemmistolaiseksi. Näet totuuden tämän maan työelämästä ja näet ne oppilaat, joilla on vaarana joutua riistettäväksi tulevaisuudessa. Se paine ja vastuu, että miten minä saan nämä fiksut opiskelemaan etteivät joudu riistäjien hyväksikäytettäviksi :(
Ennenkaikkea tämä on kutsumus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu opettaja alkaa joka kesä valittaa "kun on jo lomat kohta loppu, voi voi ja hoh hoijaa"
siinä vaiheessa kun hänellä on lomaa vielä 3 viikkoa jäljellä!Hänelle(kään) on turha sanoa mitään.
Opettajat elävät omassa kuplassaan vieraantuneina normaalista työelämästä.Tätä on oikeasti niin vaikea selittää ei-opettajille. Meillä opettajilla, monilla ainakin? on tavallaan vain kaksi asetusta: lomalla tai töissä. Kun syyslukukausi pyörähtää käyntiin, olemme töissä 24/7 seuraavaan lomaan. Sitä eroa stressitasoissa on haastava selittää. Töissä ollessa työasiat, aikataulut ja sosiaalinen paine hallitsevat usein myös vapaa-aikaa. Kaikessa vapaa-ajankäytössäkin on huomioitava työ. Moni antaa itsestään työpaikalla lapsille ja nuorille itsestään niin paljon, että kotiin jää vain rippeet. Todella harva työ on sosiaalisesti yhtä intensiivistä ja samalla vastuullista.
Entäpä sitten kesäloma? Eräänäkin vuonna jouduin antamaan oppilaalle ehdot. Siitä seurasi, että oppilaan äiti halusi olla kesäkuussa kahden viikon ajan liki päivittäin yhteydessä, kuulla tarkennuksia ehtolaistehtävien ohjeisiin, palautetta tehdyistä tehtävistä jne. Yksi oppilas huoltajineen teetti minulla kymmeniä tunteja töitä opetuksettomalla ajalla (tehtävät oli myös laadittava yksilöllisesti ja tentittävänä oli valtava alue). Minkäänlaista korvausta tästä ei tietenkään saanut. Eli ystävät hyvät, en ollut LOMALLA, vaan konkreettisesti edelleen töissä juhannukseen saakka, vaikken oppitunteja tuona aikana pitänytkään.
Ap, en osaa vastata mitään alkuperäiseen kysymykseen, mutta minulla on ollut samanlaisia ajatuksia. Rakastan opettamista, mutta jokin muutos tähän on tultava, jos aion jaksaa.
Voi hellanlettas sentään. Ihan juhannukseen saakka jouduit töitä tekemään. Nyt ymmärrän, miksi niin väsyttää.
Se on vähän kuin asvalttimiehillä. Kesän painetaan niin kovaa että järki lähtee. Talvella voi sitten olla ansiosidonnaisella leveästi lepäillen ja tulevaa kesää kauhistellen.
Ei sitä oikein tajua jos ei ole raskasta työtä tottunut tekemään. Opettajilla on sama. Jatkuva stressimeteli ja kiire päällä.
Kun seurailet tai voisit seurailla opettajalehden kuolinilmoituksia, niin tajuaisit ettei kovinkaan moni opettaja elä yli 60-vuotiaaksi.
Työ on niin kuormittavaa vaikka kesäloma on melko pitkä. Kokonaismäärä stressiä on niin suuri ettei suurin osa ihmisistä kestäisi sitä työtä. Suurin osa ei edes selviä opettajan opinnoistakaan.
Se vaatii älyä ja lahjoja jota monilla ei valitettavasti ole.
Siksi ihmiset eivät tajua ja osaa suhtautua opettajien valitukseen asiallisesti.
Tämä on kyllä kamalaa. Oma mummoni oli opettaja ja riisti itseltään hengen. Hän oireili pitkään.
Mieheni on myös opettaja ja on todennut montaa työtä tehneenä että hän ei nauti täysin työstään, koska Suomessa työelämässä ihmisiä hyväksikäytetään julmasti. Työvoimaa ei ole tarpeeksi ja palkat on yleisesti kaikilla aloilla liian matalat.
Silti kaikkea tehneenä hän näkee että opettajuus on hänelle kuitenkin se pienin paha.
Ei oikein löydy työtä jossa ihminen saisi kelvollisen toimeentulon ja häntä ei ylikuormitettaisi.
Hän on ajanut rekkaa ja bussia pitkää päivää ja melkein sairastui vakavasti.
Totesi vain että palkka on kehno ja vaatimukset siihen nähden liian korkealla.
Ei ihme että tässä maassa työläiset voivat huonosti.
Miksi liitot eivät tee mitään?
Nyt on tärkeää että postilaisten kanssa ollaan samassa linjassa, muuten annetaan selvä merkki että meitä muitakin saa riistää.
Yläkoulun tai lukion oppitunteja ei todellakaan voi vetää lonkalta ja suunnittelematta. Luokissa on myös oppilaita, joita on eriytettävä ylös tai alas. Tekemistä on oltava kaikille koko ajaksi.
Miltäs tuntuisi vetää lonkalta vaikkapa oppitunti resessiivisten alleelien periytymisestä tai virtsaneritykseen vaikuttavien hormonien tuotannosta ja siihen liittyvistä takaisin kytkennöistä.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta jos peruskoulun ope ei ehdi pääosin tehdä töitään ”normaalissa” 8-16 ajassa (tai mikä se 8h työpäivän tarkka kellonaika onkaan), niin ajankäytössä on vikaa! Mä olen lukion opettaja, mulla on välillä järjetön määrä opetettavia kursseja / jakso, isoja ryhmiä, paljon korjattavaa ja silti ehdin tehdä työni pääosin 8-16 välillä! Toki joskus menee pidempään ja olen koululla n. 7.30-17 jos on esim. koeviikko ja Yo-kirjoitukset päällekkäin. En koskaan tee viikolla kotona töitä. En lue Wilmaa, en työsähköpostia tms. Joskus teen viikonloppuisin muutaman tehokkaan tunnin hommia. Mutta vkl-työt on poikkeus, lomat pidän aina lomina, jaksan hyvin ja osaan sanoa ei. Ja väitän olevani hyvä opettaja just siksi, ettei työ ole mun elämäni.
Kyllä huomaa, että olet lukion opettaja. Ei teillä ole mitään tietoa tai ymmärrystä peruskoulun puolelta saati alakoulun puolella opettamisesta.
Terveisin alkuopetuksen opettaja
Mun kollega, firman markkinointipäällikkö, on ranskan, saksan, engalnnin ja ruotsin opettaja. Tajusi alan realiteetit jo opiskeluaikana harjoitteluissa, eikä ole FM:ksi valmistuttuaan tehnyt päivääkään opettajan töitä. Pääsi sattumalta töihin yhteen firmaan sisällöntuottajaksi (joskin huonolla palkalla), kävi samalla markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinnon ja pääsi toiseen firmaan sitten päällikön hommiin.
Tiedän myös yhden yläasteen matikanopettajan joka opiskeli puusepäksi ja työskentelee nyt yrittäjänä, paljon huonommalla tulotasolla mitä ennen. Sanoo kuitenkin että ei ole koskaan eläessään ollut niin onnellinen kuin seppänä.
Tyypillinen suomalainen masokistiasenne täällä, että kun on opiskellut johonkin ammattiin niin siinä on siedettävä loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta jos peruskoulun ope ei ehdi pääosin tehdä töitään ”normaalissa” 8-16 ajassa (tai mikä se 8h työpäivän tarkka kellonaika onkaan), niin ajankäytössä on vikaa! Mä olen lukion opettaja, mulla on välillä järjetön määrä opetettavia kursseja / jakso, isoja ryhmiä, paljon korjattavaa ja silti ehdin tehdä työni pääosin 8-16 välillä! Toki joskus menee pidempään ja olen koululla n. 7.30-17 jos on esim. koeviikko ja Yo-kirjoitukset päällekkäin. En koskaan tee viikolla kotona töitä. En lue Wilmaa, en työsähköpostia tms. Joskus teen viikonloppuisin muutaman tehokkaan tunnin hommia. Mutta vkl-työt on poikkeus, lomat pidän aina lomina, jaksan hyvin ja osaan sanoa ei. Ja väitän olevani hyvä opettaja just siksi, ettei työ ole mun elämäni.
Kyllä huomaa, että olet lukion opettaja. Ei teillä ole mitään tietoa tai ymmärrystä peruskoulun puolelta saati alakoulun puolella opettamisesta.
Terveisin alkuopetuksen opettaja
Minä alakoululaisen vanhempana olen äärettömän kiitollinen siitä, että oman lapseni opettaja sanoi heti aluksi, että häneltä loppuu työpäivä klo 16, ja sen jälkeen menevät kaikki viestintävälineet kiinni. Ei tarvitse kytätä Wilmaa yötä myöten.
On kyllä muutenkin erinomainen opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö! open ammatti on äärimmäisen intensiivistä ja uuvuttavaa! Varmasti pätjäät muuallakin. Voitko opettaa muualla kuin peruskoulussa? Harrastuksessa, kerhossa tms? Tai sitten alanvaihto, se onnistuu kyllä. Älkää sivallelko jo valmiiksi uupunutta ja surullista kirjoittajaa!
Harrastuspuolella työt on pääsääntöisesti iltatyötä ja palkkaus huono. Kuukausipalkasta voi vain unelmoida. Itse opetan sivutoimisesti yläkoulussa ja tuntiopena harrastuspuolella. Siksi, että vaihtoehtona on vain työttömyys tai alan vaihto. En vaan pitkästä työkokemuksestani huolimatta ole saanut vakituista kokoaikatyötä.
Minakin mietin jatkuvasti mille alalle vaihtaisin. Ne, jotka eivät tee tänä päivänä opetustyötä, eivät varmaan tajua sen kuormittavuutta. Haaveilen välillä työstä, jossa voisi palvella yhtä asiakasta kerrallaan. Varmasti pärjäisin missä tahansa asiakaspalvelutyössä, koska olen oppinut priorisoimaan avuntarvitsijat ja rauhoittamaan itseni tilanteessa kuin tilanteessa. Opettajan työssä pitää olla joka hetki skarppina, hallita joukkoja, ennakoida tilanteita, havaita tunnetiloja, reagoida oikealla tavalla lapsen/nuoren reaktioon. Pieni osa työstä on asioiden opettamista.
Pankkivirkailijaksi? Jokin tehdastyöntekijän homma? Kiinteistöhuoltoon? Onhan noita aloja. Toivottavasti oot jo päässyt vaihtamaan alaa.
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
pippeli ja pimppi
Vierailija kirjoitti:
Sinuna en valittaisi yhtään. Ryhdy maatalon emännäksi. Meillä kun se työaika on 24h/7pv. Lomittaja saadaan tuuraamaan neljäksi viikoksi vuodessa ja isännän kanssa ei oikein yhtä aikaa voida lomille jäädä, kun tilaa ei voi ja uskalla jättää pelkästään maatalouslomittajan hoidettavaksi.
Joo, ymmärrän tilanteesi. Nykyäänhän nuo maatalon teinieläimet on ihan mahdottomia, vidduilee vaan koko ajan teille emännille. Voimia.
Ei kannata mennä minnekään, vaan lähteä seuraavaksi barrikadeille.
En ikinä, ikinä ryhtyisi opettajaksi. Typerää projektia projektin perään. Lapset ja teinit ovat kamalia, idioottivanhemmistaan puhumattakaan. Kauhea melu, kuulo menee. Jatkuvaa kasvattamista, käytöstapojen opettamista ja säätämistä. Ihmiset tyhmenevät vuosi vuodelta ja se näkyy koulussa. Keskittymiskyvyttömiä adhdlaisia näpräämässä puhelintaan joka saatanan sekunti ja sulattamassa loputkin vähästä aivotoiminnastaan.
En halua olla osallisena tuossa.
Uusi ammatti piereskekevälle opettajalle?
Se on vähän kuin asvalttimiehillä. Kesän painetaan niin kovaa että järki lähtee. Talvella voi sitten olla ansiosidonnaisella leveästi lepäillen ja tulevaa kesää kauhistellen.
Ei sitä oikein tajua jos ei ole raskasta työtä tottunut tekemään. Opettajilla on sama. Jatkuva stressimeteli ja kiire päällä.
Kun seurailet tai voisit seurailla opettajalehden kuolinilmoituksia, niin tajuaisit ettei kovinkaan moni opettaja elä yli 60-vuotiaaksi.
Työ on niin kuormittavaa vaikka kesäloma on melko pitkä. Kokonaismäärä stressiä on niin suuri ettei suurin osa ihmisistä kestäisi sitä työtä. Suurin osa ei edes selviä opettajan opinnoistakaan.
Se vaatii älyä ja lahjoja jota monilla ei valitettavasti ole.
Siksi ihmiset eivät tajua ja osaa suhtautua opettajien valitukseen asiallisesti.