Uusi ammatti väsyneelle opettajalle?
No joo, otsikossa asia jo tulikin. Tilanne on siis se, että rakastan työtäni ja tykkään toimia lasten kanssa. Ongelma on, että työ kuormittaa muilta osin niin paljon, etten vaan jaksa olla opettajana enää. Kaikki aika tuntuu menevän kotonakin sekalaisiin open paperihommiin (mm. oppimissuunnitelmien laatimiset, kokeet ja viestit). Huomaan ajattelevani yhä useammin, ettei tämä työ ole sellaista, jota jaksaisin tehdä lopun elämääni. Yksinkertaisesti tarvitsen joskus omaakin aikaa enkä halua, että joudun tekemään töitä aina vapaapäivinäkin. Monessa muussakin ammatissa joutuu miettimään työasioita vapaapäivinä ja se näkyy yleensä myös palkassa, opettajalla ei.
Joku kommentoi varmaan heti, että sullahan on ne lyhyet työpäivät ja pitkät lomat ja silti kehtaan valittaa. Joo, niin kehtaankin. Ja totuus on se, että vaihtaisin oikein mielelläni ne pitkät lomat siihen, että ehdin tehdä jotain omiakin juttuja vuoden aikana enkä vain kesä- tai heinäkuussa. Sitäpaitsi, lomieni ei tarvitse olla enää koulujen loma-aikoina. Omat lapset ovat jo niin isoja, että pärjäävät lomilla keskenäänkin.
Joten, mitähän tässä keksisi? Mihin töihin tuntemasi opekoulutuksen saaneet ovat siirtyneet?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskenteletkö ala-asteella? Amk voi olla helpompi tai jos alempi palkka kelpaa niin kansalaisopisto. Myöskin konsultin/ koulutusalan hommia voit saada nyk ammatillasi. Riippuu toki mitä ainetta opetat.
En suosittele amkia. Ei ole kirjoja, joten materiaalia joutuu haalimaan sieltä sun täältä. Aloittaja joutuisi ihan samaan iltahommarumbaan. Nuoret eivät myöskään ole mikään helpoin ja hauskin opettamisen kohde. Luulevat osaavansa kaiken kun aina on kehuttu ja paijattu, mutta todellinen osaamisen taso tuntuu aloittavilta tippuvan vuodesta toiseen kuin lehmän häntä.
Yliopistopuolella sama. Jokaisen kurssin joutuu itse suunnittelemaan niin opetusmenetelmien, materiaalien kuin arviointienkin suhteen. Etenkin materiaalien valmisteluun menee tuhottomasti aikaa, koska niiden tulisi seurata tieteenn kehittymistä. Mitään summatiivisia tenttejä ei suosita, vaan kirjoitutetaan kymmensivuisia esseitä, joita sitten opettajan pitää iltaisin lukea ja kommentoida. Joka välissä pitäisi olla antamassa henkilökohtaista, oppimista ohjaavaa palautetta. Pienryhmissä on työn ja tuskan takana saada opiskelijat (fuksit) avaamaan suutaan ja osallistumaan keskusteluun. Se olisi kuitenkin kriittisen ajattelun kehittymisen kannalta varsin tärkeää. Tapaamisiin noin yleensäkin tullaan valmistautumatta ja kurssin päätteeksi annetaan opettajalle palautetta, että oli liian työläs noppiin verrattuna. Olen vaihtamassa muualle...
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta jos peruskoulun ope ei ehdi pääosin tehdä töitään ”normaalissa” 8-16 ajassa (tai mikä se 8h työpäivän tarkka kellonaika onkaan), niin ajankäytössä on vikaa! Mä olen lukion opettaja, mulla on välillä järjetön määrä opetettavia kursseja / jakso, isoja ryhmiä, paljon korjattavaa ja silti ehdin tehdä työni pääosin 8-16 välillä! Toki joskus menee pidempään ja olen koululla n. 7.30-17 jos on esim. koeviikko ja Yo-kirjoitukset päällekkäin. En koskaan tee viikolla kotona töitä. En lue Wilmaa, en työsähköpostia tms. Joskus teen viikonloppuisin muutaman tehokkaan tunnin hommia. Mutta vkl-työt on poikkeus, lomat pidän aina lomina, jaksan hyvin ja osaan sanoa ei. Ja väitän olevani hyvä opettaja just siksi, ettei työ ole mun elämäni.
Pääosin ehdin tehdä työni klo 8-16, toki joskus menee pidempään ja joskus viikonloppuisin muutama tehokas tunti töitä. Toisin sanoen, et siis ehdi tehdä kaikkea klo 8-16 välisenä aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta jos peruskoulun ope ei ehdi pääosin tehdä töitään ”normaalissa” 8-16 ajassa (tai mikä se 8h työpäivän tarkka kellonaika onkaan), niin ajankäytössä on vikaa! Mä olen lukion opettaja, mulla on välillä järjetön määrä opetettavia kursseja / jakso, isoja ryhmiä, paljon korjattavaa ja silti ehdin tehdä työni pääosin 8-16 välillä! Toki joskus menee pidempään ja olen koululla n. 7.30-17 jos on esim. koeviikko ja Yo-kirjoitukset päällekkäin. En koskaan tee viikolla kotona töitä. En lue Wilmaa, en työsähköpostia tms. Joskus teen viikonloppuisin muutaman tehokkaan tunnin hommia. Mutta vkl-työt on poikkeus, lomat pidän aina lomina, jaksan hyvin ja osaan sanoa ei. Ja väitän olevani hyvä opettaja just siksi, ettei työ ole mun elämäni.
Peruskoulun oppitunnin suunnitteluun menee vähintään tuplasti se mitä lukion tuntiin
Samat kurssit toistuvat joka vuosi. Ainako ne suunnitellaan alusta loppuun uudelleen. En usko. Vai etkö osaa tallentaa tietokoneelle. Olen opettaja.
Joo koska keskittymiskyvyttömien viljamien määrä ja laatu vaihtelee vuodesta toiseen. Lisäksi riippuu ryhmästä ja ryhmädynamiikasta mitkä keinot tepsivät. Siinä missä yhdet hessut saa keskittymään tehtäviin kolmeksi minuutiksi, kun ensin ollaan leikitty puoli tuntia pulmatehtävien parissa, ei toimi toisiin jamppoihin ollenkaan ja pitää jälleen palata suunnittelupöydän ääreen
Naurahdin ajatukselle, että tuntien suunnittelu olisi opetuksen tai kurssien suunnittelua
Siis mietitkö sinä jokaikisen ryhmän jokaiselle jantterille jokaisena iltana ennen opetusta, mitä keinoa hänen kanssaan käytät missäkin tilanteessa? Oletko nuori opettaja, jolla ei ole vielä paljoa kokemusta? Tee itsellesi pedagoginen työkalupakki. Mietit muutaman tilanteen, joita toistuvasti tulee, ja keinot, joilla hoidat ne. Ja sitten otat pakista sen sopivan, kun tilanne on päällä. Kyllä tuntien suunnittelu nimenomaan on opetuksen ja kurssin suunnittelua, johon sisältyy menettelytapojen miettiminen. Se on ihan omasta työstä tuttua. Työstä ei kannata tehdä vaikeampaa kuin se on.
Hetken ajatuksella leikiteltyäsi koet jo huojennusta ja palaat taas turvalliseen työhösi.
Ajat ovat kovat. Putoat korkealta ja kovaa, jos lähdet seikkailemaan nyt. Opettajia on työttömänä ennätysmäärä ja lisää valmistuu kortistoon. Kokonaan uusi ura tyhjästä, omassa ikäluokassasi, tänä aikana? Montako esimerkkiä tunnet?
Oletko lapseton ja vielä sen ikäinen, että kykenet vielä saamaan lapsia. Olen suuren etelä-suomalaisen viljatilan lapseton isäntä ja emäntä on vielä haussa.
Älä ainakaan ala diplomi-insinööriksi, jos vapaa-ajalla tehtävä työ ahdistaa. Eikä siitä kuule mitääm tuhansia makseta, mulla on kiinteä ylityökorvaus 10% palkasta. Palkka alle 4000 e. Ja käteen ei verojen jälkeen jää paljon enempää ku dippatyöntekijänä jäi tonnin pienemmästä palkasta.
Sama. Ihan sama tilanne ja mieliala. Olen minäkin siis harkinnut vastikään samaa, mutta kaikesta huolimatta suhteellisen arvostettu asema yhteiskunnassa (vaikkei aina siltä tunnu) yhdistettynä yli kahden tonnin nettopalkkaan on vaikea saavuttaa muilla aloilla FM-papereilla.
Vierailija kirjoitti:
Käypä vaan kokeilemassa muuta työtä. Voi olla että syys-, joulu-, talvi- ja kesäloma alkaa taas maistumaan.
Tehdään sitä muissakin ammateissa vapaa-aikana töitä.
Tämä. Vilkaisu aidan toiselle puolelle tekee joskus hyvää. Itse ruikutin vuorotyön kauheutta hoitajana niin pitkään, että vihdoin tartuin härkää sarvista ja otin vuoden virkavapaata ja hyppäsin ihan uuteen hommaan eli sain vuoden sijaisuuden arkistohommiin. Päivätyö ja helppoa työtä
Kunnes huomasin, että jokaisessa työssä on omat ongelmansa ja kyllä joskus oli yövuorojakin ikävä, kun olisi pitänyt päivällä saada hommia hoidettua, mutta kaikki, mitä kävit päivällä muualla, piti tehdä työaikana takaisin pidempänä päivänä. Ja kyllä se arkistossa istuminenkin ja papereiden juokseminen osastoille alkoi olla henkisesti aika raskasta, kun päivät olit yksin.
Joten oli ihan kiva palata takaisin vuorotyöhön ja hoitajan töihin. En tiedä sitten, jos olisin tehnyt jotain muuta mielekkäämpää työtä, miltä olisi tuntunut. Mutta kun arkistoi varastossa papereita, niin alkoi kummasti kaivata työkavereita ja iltavuorojakin ja ennen kaikkea yövuoroja.
ope myös kirjoitti:
Tähän aloittajan ongelmaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu:
Ole joka ikinen päivä työpaikallasi klo 7.45 - 16.15
(Niinkuin kaikki muutkin normaalia työtä tekevät ihmiset ovat.)
Ehdit hyvin tuona aikana tehdä kaikki tarvittavat työsi.
Älä ota kotiin mitään tehtäviä.On turha valittaa siitä, että joutuu viemään töitä kotiin,
jos on työpaikalla läsnä vain 5h päivässä.
(käytännössä 3-7h)
Äläkä vastaa viesteihin tuon klo 16:15 jälkeen ja jos olet antanut henkilökohtaisen puhelinnumerosi vanhemmille niin älä anna enää. Pidä normaalit lomat mitä kunta-alalla on, 38 päivää maksimissaan ja tee töitä loput päivät. Kysy vuoden jälkeen itseltäsi vieläkö on raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Opiskele terveydenhoitajaksi, sairaanhoitajaksi, röntgenhoitajaksi tai kätilöksi. Itse vaihdoin kasvatusalalta hoitoalalle ja olen viihtynyt älyttömän hyvin.
Älä ainakaan hoitoalallaevaihda! Useamman viikon joululoma vaihtuisi joulupyhinä työskentelyyn, 10 viikon kesäloma 1+3 (viikko siis joko touko- tai syyskuussa ja kolme viikkoa putkeen kesällä) viikon lomiin ja lomailun koulujen kevät- ja syysloma-aikoina saisit unohtaa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta jos peruskoulun ope ei ehdi pääosin tehdä töitään ”normaalissa” 8-16 ajassa (tai mikä se 8h työpäivän tarkka kellonaika onkaan), niin ajankäytössä on vikaa! Mä olen lukion opettaja, mulla on välillä järjetön määrä opetettavia kursseja / jakso, isoja ryhmiä, paljon korjattavaa ja silti ehdin tehdä työni pääosin 8-16 välillä! Toki joskus menee pidempään ja olen koululla n. 7.30-17 jos on esim. koeviikko ja Yo-kirjoitukset päällekkäin. En koskaan tee viikolla kotona töitä. En lue Wilmaa, en työsähköpostia tms. Joskus teen viikonloppuisin muutaman tehokkaan tunnin hommia. Mutta vkl-työt on poikkeus, lomat pidän aina lomina, jaksan hyvin ja osaan sanoa ei. Ja väitän olevani hyvä opettaja just siksi, ettei työ ole mun elämäni.
Peruskoulun oppitunnin suunnitteluun menee vähintään tuplasti se mitä lukion tuntiin
Samat kurssit toistuvat joka vuosi. Ainako ne suunnitellaan alusta loppuun uudelleen. En usko. Vai etkö osaa tallentaa tietokoneelle. Olen opettaja.
Joo koska keskittymiskyvyttömien viljamien määrä ja laatu vaihtelee vuodesta toiseen. Lisäksi riippuu ryhmästä ja ryhmädynamiikasta mitkä keinot tepsivät. Siinä missä yhdet hessut saa keskittymään tehtäviin kolmeksi minuutiksi, kun ensin ollaan leikitty puoli tuntia pulmatehtävien parissa, ei toimi toisiin jamppoihin ollenkaan ja pitää jälleen palata suunnittelupöydän ääreen
Naurahdin ajatukselle, että tuntien suunnittelu olisi opetuksen tai kurssien suunnittelua
Siis mietitkö sinä jokaikisen ryhmän jokaiselle jantterille jokaisena iltana ennen opetusta, mitä keinoa hänen kanssaan käytät missäkin tilanteessa? Oletko nuori opettaja, jolla ei ole vielä paljoa kokemusta? Tee itsellesi pedagoginen työkalupakki. Mietit muutaman tilanteen, joita toistuvasti tulee, ja keinot, joilla hoidat ne. Ja sitten otat pakista sen sopivan, kun tilanne on päällä. Kyllä tuntien suunnittelu nimenomaan on opetuksen ja kurssin suunnittelua, johon sisältyy menettelytapojen miettiminen. Se on ihan omasta työstä tuttua. Työstä ei kannata tehdä vaikeampaa kuin se on.
Ei onnistu. Se mikä toimi eilen ei välttämättä toimi tänään edes samaan ryhmään saati toiseen ryhmään. Tietysti voisi aina olettaa pyöreän lehmän ja käyttää terveydenhuollosta tuttua "one size fits all"-ratkaisua, mutta se olisi vähän kurjaa niille kolmelle, jotka haluavat oppia ja saada tulevaisuudessa työn, jota voi tehdä housut jalassa
VOI NYYH kun ap et jaksa ja haluaisit omaakin aikaa.
ope myös kirjoitti:
Tähän aloittajan ongelmaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu:
Ole joka ikinen päivä työpaikallasi klo 7.45 - 16.15
(Niinkuin kaikki muutkin normaalia työtä tekevät ihmiset ovat.)
Ehdit hyvin tuona aikana tehdä kaikki tarvittavat työsi.
Älä ota kotiin mitään tehtäviä.On turha valittaa siitä, että joutuu viemään töitä kotiin,
jos on työpaikalla läsnä vain 5h päivässä.
(käytännössä 3-7h)
Samaa olin tulossa sanomaan. Omaa jaksamista pitää suojella. Jos kerran rakastat työtäsi, opettele tekemään sitä niin, että jaksat. Tee työt työpaikalla, äläkä mene enää Wilmaan tai sähköpostiin kotona. Näin saat selkeän eron työ- ja vapaa-ajan välille. Itse olen myös opettaja enkä enää tee kotona mitään. Papereiden kantelusta ei tullut kuin lisästressiä. Mieluummin jään vaikka perjantaina töihin tuntien jälkeen kuin pilaan kotona viikonloppuni.
Vierailija kirjoitti:
Oletko lapseton ja vielä sen ikäinen, että kykenet vielä saamaan lapsia. Olen suuren etelä-suomalaisen viljatilan lapseton isäntä ja emäntä on vielä haussa.
Hmm, kiitos tarjouksesta, mutta ei nyt kuitenkaan tällä kertaa. Voipi olla siipalla jotain sanomista tuohon asiaan ja muutenkin, vaikka lapsenteko muuten vielä onnistuisikin, niin omalla kohdallani lapsiluku on täynnä.
Onnea emännän etsintään! <3
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta jos peruskoulun ope ei ehdi pääosin tehdä töitään ”normaalissa” 8-16 ajassa (tai mikä se 8h työpäivän tarkka kellonaika onkaan), niin ajankäytössä on vikaa! Mä olen lukion opettaja, mulla on välillä järjetön määrä opetettavia kursseja / jakso, isoja ryhmiä, paljon korjattavaa ja silti ehdin tehdä työni pääosin 8-16 välillä! Toki joskus menee pidempään ja olen koululla n. 7.30-17 jos on esim. koeviikko ja Yo-kirjoitukset päällekkäin. En koskaan tee viikolla kotona töitä. En lue Wilmaa, en työsähköpostia tms. Joskus teen viikonloppuisin muutaman tehokkaan tunnin hommia. Mutta vkl-työt on poikkeus, lomat pidän aina lomina, jaksan hyvin ja osaan sanoa ei. Ja väitän olevani hyvä opettaja just siksi, ettei työ ole mun elämäni.
Peruskoulun oppitunnin suunnitteluun menee vähintään tuplasti se mitä lukion tuntiin
Samat kurssit toistuvat joka vuosi. Ainako ne suunnitellaan alusta loppuun uudelleen. En usko. Vai etkö osaa tallentaa tietokoneelle. Olen opettaja.
Joo koska keskittymiskyvyttömien viljamien määrä ja laatu vaihtelee vuodesta toiseen. Lisäksi riippuu ryhmästä ja ryhmädynamiikasta mitkä keinot tepsivät. Siinä missä yhdet hessut saa keskittymään tehtäviin kolmeksi minuutiksi, kun ensin ollaan leikitty puoli tuntia pulmatehtävien parissa, ei toimi toisiin jamppoihin ollenkaan ja pitää jälleen palata suunnittelupöydän ääreen
Naurahdin ajatukselle, että tuntien suunnittelu olisi opetuksen tai kurssien suunnittelua
Siis mietitkö sinä jokaikisen ryhmän jokaiselle jantterille jokaisena iltana ennen opetusta, mitä keinoa hänen kanssaan käytät missäkin tilanteessa? Oletko nuori opettaja, jolla ei ole vielä paljoa kokemusta? Tee itsellesi pedagoginen työkalupakki. Mietit muutaman tilanteen, joita toistuvasti tulee, ja keinot, joilla hoidat ne. Ja sitten otat pakista sen sopivan, kun tilanne on päällä. Kyllä tuntien suunnittelu nimenomaan on opetuksen ja kurssin suunnittelua, johon sisältyy menettelytapojen miettiminen. Se on ihan omasta työstä tuttua. Työstä ei kannata tehdä vaikeampaa kuin se on.
Ei onnistu. Se mikä toimi eilen ei välttämättä toimi tänään edes samaan ryhmään saati toiseen ryhmään. Tietysti voisi aina olettaa pyöreän lehmän ja käyttää terveydenhuollosta tuttua "one size fits all"-ratkaisua, mutta se olisi vähän kurjaa niille kolmelle, jotka haluavat oppia ja saada tulevaisuudessa työn, jota voi tehdä housut jalassa[/quote
Taidat ottaa nyt vähän liian vakavasti tuon oman suunnittelujuttusi. Älä tee asioista itse liian monimutkaisia..
Monenlaista työtä on tullut kokeiltua.
Helpoimmin rahaa tuli opettajana.
Neljän tunnin työpäivästä sama tienesti
kuin 8 tunnista, uskomatonta!
En kuitenkaan opiskellut opettajaksi, koska lapsilaumat ovat minusta rasittavia ja meluisia.
Sun on vaan mietittävä mikä siinä työssä mättää.
Varaudu kuitenkin siihen, että teit niin tai näin, edessä on pitemmät työpäivät normaalit 5 vkoa lomaa/vuosi.
Tietysti voit valita nykyiseen tapaan lyhennetyn työpäivän ja ylimääräisiä lomia.
Vain opettajat saavat tosin niillä ehdoilla täyden palkan.
Tuttu opettaja alkaa joka kesä valittaa "kun on jo lomat kohta loppu, voi voi ja hoh hoijaa"
siinä vaiheessa kun hänellä on lomaa vielä 3 viikkoa jäljellä!
Hänelle(kään) on turha sanoa mitään.
Opettajat elävät omassa kuplassaan vieraantuneina normaalista työelämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käypä vaan kokeilemassa muuta työtä. Voi olla että syys-, joulu-, talvi- ja kesäloma alkaa taas maistumaan.
Tehdään sitä muissakin ammateissa vapaa-aikana töitä.
Tämä. Vilkaisu aidan toiselle puolelle tekee joskus hyvää. Itse ruikutin vuorotyön kauheutta hoitajana niin pitkään, että vihdoin tartuin härkää sarvista ja otin vuoden virkavapaata ja hyppäsin ihan uuteen hommaan eli sain vuoden sijaisuuden arkistohommiin. Päivätyö ja helppoa työtä
Kunnes huomasin, että jokaisessa työssä on omat ongelmansa ja kyllä joskus oli yövuorojakin ikävä, kun olisi pitänyt päivällä saada hommia hoidettua, mutta kaikki, mitä kävit päivällä muualla, piti tehdä työaikana takaisin pidempänä päivänä. Ja kyllä se arkistossa istuminenkin ja papereiden juokseminen osastoille alkoi olla henkisesti aika raskasta, kun päivät olit yksin.
Joten oli ihan kiva palata takaisin vuorotyöhön ja hoitajan töihin. En tiedä sitten, jos olisin tehnyt jotain muuta mielekkäämpää työtä, miltä olisi tuntunut. Mutta kun arkistoi varastossa papereita, niin alkoi kummasti kaivata työkavereita ja iltavuorojakin ja ennen kaikkea yövuoroja.
Vähän sama minulla. Surkuttelin hoiva-alan vuorotyötä. Tein 3 viikon listassa keskimäärin 4-6 aamuvuoroa arkena, loput iltaa ja 2 viikonloppua listassa töitä. Opiskelin johtamista ja sain esimiestyön. Mutta se olikin henkisesti huomattavasti raskaampaa. Työ oli päivätyötä, mutta siihen se ilo jäikin. Kannat vastuun kaikkien muiden tekemistä virheistä omiesi lisäksi, murehdit kotonakin, mistä löytyisi sijaisia, kun hoitajat sairastelee. Ikinä ei pystynyt olemaan saikulla, koska jonkun ne työvuorolistat on seinälle laadittava, palkat ilmoitettava palkanlaskijalle, avoimet työpaikat te-palveluun jne. Kerran ajoin ripulissa töihin, kun työntekijä oli hukannut lääkekaapin avaimet. Vain minä pystyin antamaan vara-avaimen plus hoitamaan kaapin uudelleen sarjoittamisen. Esimies vastaa siitä, että hoito on laadukasta. Ei se aina ole. Esimies vastaa, jos lääkkeitä katoaa. Pitäisi olla silmät ja korvat 24/7 siellä työpaikalla. Oma lisäraskautensa tuli johdon asettamista paineista. Sairauslomia oli liikaa, niitä pitää saada vähemmäksi, budjettia ei saa ylittää, säästöpaineet. Lisäksi koko hoiva-alan kenttä on ollut muutospaineissa jo monta vuotta. Asiakkaat ovat yhä raskaammin hoidettavia, hyvää henkilöstöä on vaikea rekrytoida tai eivät pysy tai jaksa työssä, vastavalmistuneet eivät osaa monia käytännön asioita tai heitä ei kiinnosta. Minulle riitti. Se alkuperäinen vuorotyö oli henkisesti ja fyysisestikin siedettävää, esimiestyö ei.
Variksenpelätti. Ite oon tykänny.