Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusi ammatti väsyneelle opettajalle?
04.11.2018 |
No joo, otsikossa asia jo tulikin. Tilanne on siis se, että rakastan työtäni ja tykkään toimia lasten kanssa. Ongelma on, että työ kuormittaa muilta osin niin paljon, etten vaan jaksa olla opettajana enää. Kaikki aika tuntuu menevän kotonakin sekalaisiin open paperihommiin (mm. oppimissuunnitelmien laatimiset, kokeet ja viestit). Huomaan ajattelevani yhä useammin, ettei tämä työ ole sellaista, jota jaksaisin tehdä lopun elämääni. Yksinkertaisesti tarvitsen joskus omaakin aikaa enkä halua, että joudun tekemään töitä aina vapaapäivinäkin. Monessa muussakin ammatissa joutuu miettimään työasioita vapaapäivinä ja se näkyy yleensä myös palkassa, opettajalla ei.
Joku kommentoi varmaan heti, että sullahan on ne lyhyet työpäivät ja pitkät lomat ja silti kehtaan valittaa. Joo, niin kehtaankin. Ja totuus on se, että vaihtaisin oikein mielelläni ne pitkät lomat siihen, että ehdin tehdä jotain omiakin juttuja vuoden aikana enkä vain kesä- tai heinäkuussa. Sitäpaitsi, lomieni ei tarvitse olla enää koulujen loma-aikoina. Omat lapset ovat jo niin isoja, että pärjäävät lomilla keskenäänkin.
Joten, mitähän tässä keksisi? Mihin töihin tuntemasi opekoulutuksen saaneet ovat siirtyneet?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
ope myös kirjoitti:
Tähän aloittajan ongelmaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu:
Ole joka ikinen päivä työpaikallasi klo 7.45 - 16.15
(Niinkuin kaikki muutkin normaalia työtä tekevät ihmiset ovat.)
Ehdit hyvin tuona aikana tehdä kaikki tarvittavat työsi.
Älä ota kotiin mitään tehtäviä.On turha valittaa siitä, että joutuu viemään töitä kotiin,
jos on työpaikalla läsnä vain 5h päivässä.
(käytännössä 3-7h)Samaa olin tulossa sanomaan. Omaa jaksamista pitää suojella. Jos kerran rakastat työtäsi, opettele tekemään sitä niin, että jaksat. Tee työt työpaikalla, äläkä mene enää Wilmaan tai sähköpostiin kotona. Näin saat selkeän eron työ- ja vapaa-ajan välille. Itse olen myös opettaja enkä enää tee kotona mitään. Papereiden kantelusta ei tullut kuin lisästressiä. Mieluummin jään vaikka perjantaina töihin tuntien jälkeen kuin pilaan kotona viikonloppuni.
Hienoa, jos se jollakin onnistuu. Minulla oli viime syksynä 5 viikkoa putkeen, jolloin tulin työpaikalle klo 8 ja lähdin joka päivä klo 17 aikaisintaan. Tietysti vanhempainiltapäivänä ja opekokouksen iltana lähdin vasta klo 20. Oli myös arviointikeskusteluja yli 20 kpl. Vanhemmat haluavat yleensä ajan klo 15.30 jälkeen, mikä on ymmärrettävää.
Opetin oppiainetta, johon ei ollut kirjaa. Projektityönä, ns. useamman aineen fuusio. Tein useamman viikon ajan oppilaille materiaalia ja tehtävämonistenippua.
Yksi vanhempi ihmetteli, miksi minulta tulee aina viestit vasta illalla klo 17-18. Kerroin, että valitettavasti en ehdi aiemmin. Onneksi kevät oli helpompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinuna en valittaisi yhtään. Ryhdy maatalon emännäksi. Meillä kun se työaika on 24h/7pv. Lomittaja saadaan tuuraamaan neljäksi viikoksi vuodessa ja isännän kanssa ei oikein yhtä aikaa voida lomille jäädä, kun tilaa ei voi ja uskalla jättää pelkästään maatalouslomittajan hoidettavaksi.
Tuohan on hyvin kun on neljä viikkoa lomaa. Ei kaikilla aloilla ole yrittäjillä samanlaista mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu opettaja alkaa joka kesä valittaa "kun on jo lomat kohta loppu, voi voi ja hoh hoijaa"
siinä vaiheessa kun hänellä on lomaa vielä 3 viikkoa jäljellä!Hänelle(kään) on turha sanoa mitään.
Opettajat elävät omassa kuplassaan vieraantuneina normaalista työelämästä.Tätä on oikeasti niin vaikea selittää ei-opettajille. Meillä opettajilla, monilla ainakin? on tavallaan vain kaksi asetusta: lomalla tai töissä. Kun syyslukukausi pyörähtää käyntiin, olemme töissä 24/7 seuraavaan lomaan. Sitä eroa stressitasoissa on haastava selittää. Töissä ollessa työasiat, aikataulut ja sosiaalinen paine hallitsevat usein myös vapaa-aikaa. Kaikessa vapaa-ajankäytössäkin on huomioitava työ. Moni antaa itsestään työpaikalla lapsille ja nuorille itsestään niin paljon, että kotiin jää vain rippeet. Todella harva työ on sosiaalisesti yhtä intensiivistä ja samalla vastuullista.
Entäpä sitten kesäloma? Eräänäkin vuonna jouduin antamaan oppilaalle ehdot. Siitä seurasi, että oppilaan äiti halusi olla kesäkuussa kahden viikon ajan liki päivittäin yhteydessä, kuulla tarkennuksia ehtolaistehtävien ohjeisiin, palautetta tehdyistä tehtävistä jne. Yksi oppilas huoltajineen teetti minulla kymmeniä tunteja töitä opetuksettomalla ajalla (tehtävät oli myös laadittava yksilöllisesti ja tentittävänä oli valtava alue). Minkäänlaista korvausta tästä ei tietenkään saanut. Eli ystävät hyvät, en ollut LOMALLA, vaan konkreettisesti edelleen töissä juhannukseen saakka, vaikken oppitunteja tuona aikana pitänytkään.
Ap, en osaa vastata mitään alkuperäiseen kysymykseen, mutta minulla on ollut samanlaisia ajatuksia. Rakastan opettamista, mutta jokin muutos tähän on tultava, jos aion jaksaa.
Sinä voit tehdä sitä muutosta ihan itse. Opettele tekemään työtäsi eri tavalla. Laita selkeät rajat ja laadi selkeät periaatteet noille huoltajajutuille. Mahdollistat omalla toiminnallasi monia asioita. Tarvitsisit työnohjausta, jos et itse kykene johtamaan työtäsi. Täysin absurdi väite, että opettaja tekee työtä 24/7. Ja pitkää päivää tehdään myös muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käypä vaan kokeilemassa muuta työtä. Voi olla että syys-, joulu-, talvi- ja kesäloma alkaa taas maistumaan.
Tehdään sitä muissakin ammateissa vapaa-aikana töitä.
Tämä. Vilkaisu aidan toiselle puolelle tekee joskus hyvää. Itse ruikutin vuorotyön kauheutta hoitajana niin pitkään, että vihdoin tartuin härkää sarvista ja otin vuoden virkavapaata ja hyppäsin ihan uuteen hommaan eli sain vuoden sijaisuuden arkistohommiin. Päivätyö ja helppoa työtä
Kunnes huomasin, että jokaisessa työssä on omat ongelmansa ja kyllä joskus oli yövuorojakin ikävä, kun olisi pitänyt päivällä saada hommia hoidettua, mutta kaikki, mitä kävit päivällä muualla, piti tehdä työaikana takaisin pidempänä päivänä. Ja kyllä se arkistossa istuminenkin ja papereiden juokseminen osastoille alkoi olla henkisesti aika raskasta, kun päivät olit yksin.
Joten oli ihan kiva palata takaisin vuorotyöhön ja hoitajan töihin. En tiedä sitten, jos olisin tehnyt jotain muuta mielekkäämpää työtä, miltä olisi tuntunut. Mutta kun arkistoi varastossa papereita, niin alkoi kummasti kaivata työkavereita ja iltavuorojakin ja ennen kaikkea yövuoroja.
Vähän sama minulla. Surkuttelin hoiva-alan vuorotyötä. Tein 3 viikon listassa keskimäärin 4-6 aamuvuoroa arkena, loput iltaa ja 2 viikonloppua listassa töitä. Opiskelin johtamista ja sain esimiestyön. Mutta se olikin henkisesti huomattavasti raskaampaa. Työ oli päivätyötä, mutta siihen se ilo jäikin. Kannat vastuun kaikkien muiden tekemistä virheistä omiesi lisäksi, murehdit kotonakin, mistä löytyisi sijaisia, kun hoitajat sairastelee. Ikinä ei pystynyt olemaan saikulla, koska jonkun ne työvuorolistat on seinälle laadittava, palkat ilmoitettava palkanlaskijalle, avoimet työpaikat te-palveluun jne. Kerran ajoin ripulissa töihin, kun työntekijä oli hukannut lääkekaapin avaimet. Vain minä pystyin antamaan vara-avaimen plus hoitamaan kaapin uudelleen sarjoittamisen. Esimies vastaa siitä, että hoito on laadukasta. Ei se aina ole. Esimies vastaa, jos lääkkeitä katoaa. Pitäisi olla silmät ja korvat 24/7 siellä työpaikalla. Oma lisäraskautensa tuli johdon asettamista paineista. Sairauslomia oli liikaa, niitä pitää saada vähemmäksi, budjettia ei saa ylittää, säästöpaineet. Lisäksi koko hoiva-alan kenttä on ollut muutospaineissa jo monta vuotta. Asiakkaat ovat yhä raskaammin hoidettavia, hyvää henkilöstöä on vaikea rekrytoida tai eivät pysy tai jaksa työssä, vastavalmistuneet eivät osaa monia käytännön asioita tai heitä ei kiinnosta. Minulle riitti. Se alkuperäinen vuorotyö oli henkisesti ja fyysisestikin siedettävää, esimiestyö ei.
Olin juuri kirjoittamassa samaa. Ihmettelen tätä opettajien valitusta, että he ovat ainoita, jotka tekevät 24/7 töitä täysillä ja tarvitsevat siksi pitkät lomat.
Seuraan oman työpaikkani palveluesimiestä. Hänellä on ihan työsopparissa, että on tavoitettavissa 24/7. Silti ei saa mitään varallaolokorvausta, vaan könttäsumma. Silti 4 viikkoa kesälomaa ja viikko talvella.
Ja puhelin soi kyllä viikonloppuisin ja iltaisin ja jopa öisin ja hänen on alettava järjestämään asioita.
Lisäksi tekee työvuorolistat kotona, koska joutuu työpaikalla osalistumaan siihen hoitotyöhön. Ja jos ei saa sijaista, niin tekee sitten sijaisen vuorotkin ja joskus yövuoronkin omien töiden päälle.
Mutta kummasti vain joutuu palautumaan 4 viikon kesäloman aikana.
Joten siinäpä helppo duuni opettajalle. Yksityisen hoivafirman palveluesimieheksi. Saa oikeasti olla töissä joskus ympäri vuorokauden ja yölläkin herätä puhelimen soittoon, kun yökkö sairastuu ja pitää klo 2 saada tekijä työpaikalle. No kuka se nousee sängystä töihin. No se palveluesimies tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse opettaja, ja pakko sanoa, että jos tekemääsi materiaalia ei voi yhtään kierrättää vuodesta toiseen, olet laatinut sen alunperin huonosti. Nykyisillä tekstinkäsittelyohjelmilla materiaalin muokkaaminen on lisäksi käsittämättömän helppoa, pieni ajankohtainen päivitys vanhan materiaalin sekaan vaan ja menoksi. Mikään ei tietenkään kestä ikuisesti, mutta jos joka vuosi tekee noin 20%-30% uutta materiaalia ja muilta osin käyttää vanhaa, niin muutaman vuoden välein koko materiaali tulee uudistettua kuitenkin ja aikaa säästyy.
Kokeiden tekemiseen kannattaa myös panostaa vähän enemmän aikaa niin, että miettii jo valmiiksi miten sen saa tehokkaasti arvosteltua. Kysymykset eivät saa olla liian monitulkintaisia vaan mahdollisimman selkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta jos peruskoulun ope ei ehdi pääosin tehdä töitään ”normaalissa” 8-16 ajassa (tai mikä se 8h työpäivän tarkka kellonaika onkaan), niin ajankäytössä on vikaa! Mä olen lukion opettaja, mulla on välillä järjetön määrä opetettavia kursseja / jakso, isoja ryhmiä, paljon korjattavaa ja silti ehdin tehdä työni pääosin 8-16 välillä! Toki joskus menee pidempään ja olen koululla n. 7.30-17 jos on esim. koeviikko ja Yo-kirjoitukset päällekkäin. En koskaan tee viikolla kotona töitä. En lue Wilmaa, en työsähköpostia tms. Joskus teen viikonloppuisin muutaman tehokkaan tunnin hommia. Mutta vkl-työt on poikkeus, lomat pidän aina lomina, jaksan hyvin ja osaan sanoa ei. Ja väitän olevani hyvä opettaja just siksi, ettei työ ole mun elämäni.
Peruskoulun oppitunnin suunnitteluun menee vähintään tuplasti se mitä lukion tuntiin
Samat kurssit toistuvat joka vuosi. Ainako ne suunnitellaan alusta loppuun uudelleen. En usko. Vai etkö osaa tallentaa tietokoneelle. Olen opettaja.
Joo koska keskittymiskyvyttömien viljamien määrä ja laatu vaihtelee vuodesta toiseen. Lisäksi riippuu ryhmästä ja ryhmädynamiikasta mitkä keinot tepsivät. Siinä missä yhdet hessut saa keskittymään tehtäviin kolmeksi minuutiksi, kun ensin ollaan leikitty puoli tuntia pulmatehtävien parissa, ei toimi toisiin jamppoihin ollenkaan ja pitää jälleen palata suunnittelupöydän ääreen
Naurahdin ajatukselle, että tuntien suunnittelu olisi opetuksen tai kurssien suunnittelua
Siis mietitkö sinä jokaikisen ryhmän jokaiselle jantterille jokaisena iltana ennen opetusta, mitä keinoa hänen kanssaan käytät missäkin tilanteessa? Oletko nuori opettaja, jolla ei ole vielä paljoa kokemusta? Tee itsellesi pedagoginen työkalupakki. Mietit muutaman tilanteen, joita toistuvasti tulee, ja keinot, joilla hoidat ne. Ja sitten otat pakista sen sopivan, kun tilanne on päällä. Kyllä tuntien suunnittelu nimenomaan on opetuksen ja kurssin suunnittelua, johon sisältyy menettelytapojen miettiminen. Se on ihan omasta työstä tuttua. Työstä ei kannata tehdä vaikeampaa kuin se on.
Nimim. aineenopettaja, jolla ei kasvatuksesta ja pedagogiikasta näemmä juurikaan haisua.
PS. Aineenopettajat aika yleisesti ajattelee, että peruskoulun alaluokkien opetus on samanlaista kuin heidän hommansa, mutta vaan vähän helpompaa, koska sisällöt ovat "helpompia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajilla on hyvät suulliset taidot joten aikuisviihdelinjalle
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan ala diplomi-insinööriksi, jos vapaa-ajalla tehtävä työ ahdistaa. Eikä siitä kuule mitääm tuhansia makseta, mulla on kiinteä ylityökorvaus 10% palkasta. Palkka alle 4000 e. Ja käteen ei verojen jälkeen jää paljon enempää ku dippatyöntekijänä jäi tonnin pienemmästä palkasta.
Voi kuule, kyllä se PIKKASEN sitä ahdistusta vähentäisi, jos kk palkka olisi 1500€ enemmän kuin nykyinen palkkani.
T. Lto (maisteri, opetusharjoittelut ja gradu tietenkin ilman palkkaa - toisin kuin inssit)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse opettaja, ja pakko sanoa, että jos tekemääsi materiaalia ei voi yhtään kierrättää vuodesta toiseen, olet laatinut sen alunperin huonosti. Nykyisillä tekstinkäsittelyohjelmilla materiaalin muokkaaminen on lisäksi käsittämättömän helppoa, pieni ajankohtainen päivitys vanhan materiaalin sekaan vaan ja menoksi. Mikään ei tietenkään kestä ikuisesti, mutta jos joka vuosi tekee noin 20%-30% uutta materiaalia ja muilta osin käyttää vanhaa, niin muutaman vuoden välein koko materiaali tulee uudistettua kuitenkin ja aikaa säästyy.
Kokeiden tekemiseen kannattaa myös panostaa vähän enemmän aikaa niin, että miettii jo valmiiksi miten sen saa tehokkaasti arvosteltua. Kysymykset eivät saa olla liian monitulkintaisia vaan mahdollisimman selkeitä.
Tuonko toimii, jos opettava luokka on täysin sama, mutta kun ei ole. Joko opetat samaa luokkaa 6-vuotta ja teet joka vuosi uudelle vuosiluokalle materiaalit TAI saat uuden luokan ja suunnittelet kasvatuksen lisenssi osuuden joka vuosi puhtaalta pöydältä.
Onko sinulla aineenopettajan koulutusta? Jos ei, niin hanki sellainen. Opiskele tarvittava määrä ja hakeudu sitten lukion aineenopettajaksi. Itsekin olen opettaja ja ymmärrän täysin. Kun kouluja on jatkuvasti uudistettu, hypätty digiaikaan ja unohdettu kaikki perinteinen, opettajilta on käytännössä riisuttu auktoriteetti ja kurin puute on suorastaan hakattu koulujen toimintakulttuuriin, niin alanvaihto kiinnostaa itse kutakin. Etenkin peruskoulussa ylisuuret luokat on tungettu täyteen moniongelmaisia, joille oli ennen omat luokkansa. Näihin menee sitten koko opettajan huomio. Kouluissa opiskellaan nykyään ilmiöitä ja monialaisuuksia, kaiken pitää olla toiminnallista, koska "nykynuoret eivät jaksa istua paikoillaan", koko ajan pitäisi jaksaa ja osata suunnitella uutta, vaikka perusasiat ovat retuperällä. Tähän kun lisätään vielä jotkut tietyt oppilaat, jotka ovat suoraan sanottuna ihan perseestä (näin ei saisi ajatella saati sanoa). Ja sitten vielä nämä vanhemmat... Kaukana ovat ne ajat, kun kouluissa opittiin jotakin. Sääliksi käy niitä oppilaita, joilla olisi innostusta ja potentiaalia. Nykyinen koulu kyllä pitää huolen siitä, että keskinkertaisuus on tulevaisuudessa normi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi opetusalalla menee henkilöitä, jotka ei osaa suunnitella ja ajoittaa töitään. Esim. suunnitelmat voi tehdä turhissa kokouksissa istuessa, kun joku rehtorinketale puhuu itsestäänselvyyksiä, tai esim. veso-päivien aikana. Oppilaat voi laittaa myös välillä katsomaan opetuselokuvaa jne. Ja kirjoittamaan itsekseen ainetta tai piirtämään vaikka sarjakuvia.
Työnsuunnittelu on avainsana tehtävien hoitamiseen. Ja ne viestit hoidetaan virka-aikana, tämä tulee tehdä mussukoiden vanhemmille selväksi.
Kotona ei töitä tehdä! Opettajan työ on vain ammatti ei mikään elämäntapa.
Ei tuolla tavalla kukaan opettajana eläkeikään selviä. T. Laiskapaska-lehtori, joka jää opettajan työstä eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat voi laittaa myös välillä katsomaan opetuselokuvaa jne. Ja kirjoittamaan itsekseen ainetta tai piirtämään vaikka sarjakuvia.
Olen kuvisope. Myös sarjakuvatunnit valmistellaan huolella. Kuvamateriaali on omasta mielestäni parasta tuoda autenttisena nähtäville, siis lehtinä, albumeina ym. Paljon haalittavaa ja kannettavaa. Digisarjakuvat tietysti tikulta/netistä. Tunnilla käsitellään mm. hahmon luomista, tarinankerrontaa, komiikan periaatteita jos kyseessä koominen tarina, kuvakokoja, kuvakulmia, ruutujakoa (jos käytetään ruutuja), lukusuuntia, kuvallisia tekniikoita (ihan perusvälineissäkin on paljon oppimista: akvarelli, lyijykynä, hiili, kuitukärkikynä, liitu, pyyhekumi piirtimenä jne.), sommittelua, värienkäyttöä tarinan sujuvuuden näkökulmasta, sarjakuvan genrejä, sarjakuvan historiaa, sarjakuvan yhteyttä elokuviin ja muihin taiteen aloihin jne. Sarjakuvan tekemistä myös opetetaan siellä tunnilla: lapset eivät jää itsekseen piirtelemään vaan he saavat palautetta ja ehdotuksia opettajalta. Töistä ja työvaiheista puhutaan tunnin aikana aktiivisesti ja parhaassa tapauksessa jokainen oppilas saa ainakin kerran-pari tunnin aikana henkilökohtaista ohjausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat voi laittaa myös välillä katsomaan opetuselokuvaa jne. Ja kirjoittamaan itsekseen ainetta tai piirtämään vaikka sarjakuvia.
Olen kuvisope. Myös sarjakuvatunnit valmistellaan huolella. Kuvamateriaali on omasta mielestäni parasta tuoda autenttisena nähtäville, siis lehtinä, albumeina ym. Paljon haalittavaa ja kannettavaa. Digisarjakuvat tietysti tikulta/netistä. Tunnilla käsitellään mm. hahmon luomista, tarinankerrontaa, komiikan periaatteita jos kyseessä koominen tarina, kuvakokoja, kuvakulmia, ruutujakoa (jos käytetään ruutuja), lukusuuntia, kuvallisia tekniikoita (ihan perusvälineissäkin on paljon oppimista: akvarelli, lyijykynä, hiili, kuitukärkikynä, liitu, pyyhekumi piirtimenä jne.), sommittelua, värienkäyttöä tarinan sujuvuuden näkökulmasta, sarjakuvan genrejä, sarjakuvan historiaa, sarjakuvan yhteyttä elokuviin ja muihin taiteen aloihin jne. Sarjakuvan tekemistä myös opetetaan siellä tunnilla: lapset eivät jää itsekseen piirtelemään vaan he saavat palautetta ja ehdotuksia opettajalta. Töistä ja työvaiheista puhutaan tunnin aikana aktiivisesti ja parhaassa tapauksessa jokainen oppilas saa ainakin kerran-pari tunnin aikana henkilökohtaista ohjausta.
Ei sulla ole opetuselokuvaa sarjakuvan tekemisestä? Ettei nyt asian pointti ihan huku, niin edelleenkin se työsuunnittelu on kaiken perusta, luulen, että etenkin kuvisope voisi samalla "sapluunalla" hoidella aika monen tunnin opetukset, siis jos suunnittelee järkevästi.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalityöntekijä. Tietysti sun täytyy lukea vähän ensin, ei se opettajan koulutus kelpaa tuohon.
Lol. Ap halusi kevyempää työtä...
Yksityiselle puolelle ei kannata tulla, sillä työ on vielä hektisempää. Ehkä siis ennemmin esim. AMK/kuntapuolelle? Ainakin ammattikoulun opettajien (opetus)tuntimäärät on aika vähäiset.
Koulutuskoordinaattorin tms tehtävä voisi sopia opelle myös, mutta vaatii järjettömän hyvää järjestelytaitoa. Itse olen toiminut tehtävässä, järjestin 200 koulutusta vuodessa yrityksen koulutussuunnitelman mukaisesti. Eli käytännössä järjestin luennoitsija, paikka, osallistujien hallinnointi ja tiedotus. Tein työtä keskimäärin 1 pv viikossa, joten voit kuvitella, että säpinää riitti...
Yksityisellä puolella tehtäviin kuuluu myös ”muut määrätyt tehtävät”, eli saatat joutua myös vaikkapa keittämään kahvia, järjestelemään it-asioita, tuuraamaan assaria tai mitä tahansa oman toimen ohella. Toisaalta saattaa päästä edustusillallisille, ulkomaan reissuille tai vaikkapa johtoryhmään mukaan suunnittelemaan tulevaa.
Jos et opettajana jaksa niin ei kyllä sellaista työtä löydy mistä kunnialla selviäisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse opettaja, ja pakko sanoa, että jos tekemääsi materiaalia ei voi yhtään kierrättää vuodesta toiseen, olet laatinut sen alunperin huonosti. Nykyisillä tekstinkäsittelyohjelmilla materiaalin muokkaaminen on lisäksi käsittämättömän helppoa, pieni ajankohtainen päivitys vanhan materiaalin sekaan vaan ja menoksi. Mikään ei tietenkään kestä ikuisesti, mutta jos joka vuosi tekee noin 20%-30% uutta materiaalia ja muilta osin käyttää vanhaa, niin muutaman vuoden välein koko materiaali tulee uudistettua kuitenkin ja aikaa säästyy.
Kokeiden tekemiseen kannattaa myös panostaa vähän enemmän aikaa niin, että miettii jo valmiiksi miten sen saa tehokkaasti arvosteltua. Kysymykset eivät saa olla liian monitulkintaisia vaan mahdollisimman selkeitä.
Tuonko toimii, jos opettava luokka on täysin sama, mutta kun ei ole. Joko opetat samaa luokkaa 6-vuotta ja teet joka vuosi uudelle vuosiluokalle materiaalit TAI saat uuden luokan ja suunnittelet kasvatuksen lisenssi osuuden joka vuosi puhtaalta pöydältä.
Onko todella näin, että samaa luokkaa opetetaan 6 vuotta? Minulla on käsitys, että luokat 1-2 ja 3-6 rullaavat omissa lokeroissaan, toki niitä opettaja saattaa joskus vaihtaa. Jos opetat luokkia 3-6 niin ok, ymmärrän että kierrättää ei omia materiaaleja moneen vuoteen voi, mutta entäs työkaverit? Ei liene järkevää, että samassa talossa jokainen keksii pyörän uudestaan, vaan mitä jos vaihtaisitte materiaaleja päikseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta jos peruskoulun ope ei ehdi pääosin tehdä töitään ”normaalissa” 8-16 ajassa (tai mikä se 8h työpäivän tarkka kellonaika onkaan), niin ajankäytössä on vikaa! Mä olen lukion opettaja, mulla on välillä järjetön määrä opetettavia kursseja / jakso, isoja ryhmiä, paljon korjattavaa ja silti ehdin tehdä työni pääosin 8-16 välillä! Toki joskus menee pidempään ja olen koululla n. 7.30-17 jos on esim. koeviikko ja Yo-kirjoitukset päällekkäin. En koskaan tee viikolla kotona töitä. En lue Wilmaa, en työsähköpostia tms. Joskus teen viikonloppuisin muutaman tehokkaan tunnin hommia. Mutta vkl-työt on poikkeus, lomat pidän aina lomina, jaksan hyvin ja osaan sanoa ei. Ja väitän olevani hyvä opettaja just siksi, ettei työ ole mun elämäni.
Peruskoulun oppitunnin suunnitteluun menee vähintään tuplasti se mitä lukion tuntiin
Samat kurssit toistuvat joka vuosi. Ainako ne suunnitellaan alusta loppuun uudelleen. En usko. Vai etkö osaa tallentaa tietokoneelle. Olen opettaja.
Joo koska keskittymiskyvyttömien viljamien määrä ja laatu vaihtelee vuodesta toiseen. Lisäksi riippuu ryhmästä ja ryhmädynamiikasta mitkä keinot tepsivät. Siinä missä yhdet hessut saa keskittymään tehtäviin kolmeksi minuutiksi, kun ensin ollaan leikitty puoli tuntia pulmatehtävien parissa, ei toimi toisiin jamppoihin ollenkaan ja pitää jälleen palata suunnittelupöydän ääreen
Naurahdin ajatukselle, että tuntien suunnittelu olisi opetuksen tai kurssien suunnittelua
No eikö opettaja sovella tilanteen mukaan niin kuin muutkin ammatilaiset? Miksi pitää olla etukäteen suunniteltuna suunnitelma a, b ja c?
Alue: Aihe vapaa
Tätä on oikeasti niin vaikea selittää ei-opettajille. Meillä opettajilla, monilla ainakin? on tavallaan vain kaksi asetusta: lomalla tai töissä. Kun syyslukukausi pyörähtää käyntiin, olemme töissä 24/7 seuraavaan lomaan. Sitä eroa stressitasoissa on haastava selittää. Töissä ollessa työasiat, aikataulut ja sosiaalinen paine hallitsevat usein myös vapaa-aikaa. Kaikessa vapaa-ajankäytössäkin on huomioitava työ. Moni antaa itsestään työpaikalla lapsille ja nuorille itsestään niin paljon, että kotiin jää vain rippeet. Todella harva työ on sosiaalisesti yhtä intensiivistä ja samalla vastuullista.
Entäpä sitten kesäloma? Eräänäkin vuonna jouduin antamaan oppilaalle ehdot. Siitä seurasi, että oppilaan äiti halusi olla kesäkuussa kahden viikon ajan liki päivittäin yhteydessä, kuulla tarkennuksia ehtolaistehtävien ohjeisiin, palautetta tehdyistä tehtävistä jne. Yksi oppilas huoltajineen teetti minulla kymmeniä tunteja töitä opetuksettomalla ajalla (tehtävät oli myös laadittava yksilöllisesti ja tentittävänä oli valtava alue). Minkäänlaista korvausta tästä ei tietenkään saanut. Eli ystävät hyvät, en ollut LOMALLA, vaan konkreettisesti edelleen töissä juhannukseen saakka, vaikken oppitunteja tuona aikana pitänytkään.
Ap, en osaa vastata mitään alkuperäiseen kysymykseen, mutta minulla on ollut samanlaisia ajatuksia. Rakastan opettamista, mutta jokin muutos tähän on tultava, jos aion jaksaa.