Lue keskustelun säännöt.
Buddha oli oikeassa
03.11.2018 |
Elämä on kärsimystä. Buddhalaisuus on sivistynyt elämänfilosofia, joka sopisi vaikka näille jumalankieltäjillekin. Buddhahan ei halunnut että häntä seurattaisiin sokeasti vaan että ihmiset ajattelisivat itse, olisivat oman totuutensa meditaation avulla.
Luulin että mikään uskonto ei olisi minulle, mutta sitten löysin tämän.
Kommentit (103)
Jeesuksen opetukset ovat alunperin lähempänä Gandhia. Jeesus saarnasi väkivallattomasta vastarinnasta miehittäjiä (roomalaisia) vastaan. Toisen posken kääntäminen ei ole tarkoitettu pasifismin merkiksi, vaan tarkoituksena on halventaa vastapuolta (Jeesuksen aikoihin avokämmenellä ja kämmenselällä lyömisellä oli eri merkitykset, yhtä käytettiin samanarvoisen loukkaamiseen, toista alempiarvoisemman).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buddha ja Jeesus puhuvat ihan samasta asiasta.
Turha tapella.
No eivät kyllä puhu. Koko lähestymistapa on täysin eri (sielu vs. ei sielua, dogmaattinen vs. ei-dogmaattinen jne.).
Paljon samaa on kyllä ajatuksissa lähimmäisenrakkaudesta, toisen posken kääntämisessä tms. mutta siihen se sitten jääkin.
Eri lähestymistapa, lopulta sama asia.
Jeesus oli myös valaistunut.
Itse näkisin että kun valaistuu eikä enää halua mitään, on jäljellä vain nautinto ja rentous ja hyvyys ja yhtä aikaa ei mitään ja iankaikkisuus.
Vierailija kirjoitti:
Osittain tosi viisas "uskonto" tai filosofia mutta nuo sielunvaellukset ja muut vastaavat selkeän uskonnolliset tai "henkiset" elementit tuntuvat itselleni tosi vierailta.
Mindfulness-puoli sen sijaan on ihan fiksua juttua. Näen itse tuon enemmän kykynä säädellä omia tunteitaan ja reagointiaan eri asioihin, tavallaan mentaalista hallintaa. Näin voi rauhoittua ja parantaa esim. keskittymiskykyä jne.
En ole buddhalainen tai perehtynyt buddhalaisuuteen, mutta ei buddhalaisuuteen kuulu oppi sielunvaelluksesta, vaan hindulaisuuteen. En ole minkään asian ekspertti, jos haluaisin argumentoida puolesta: atomia pienemmällä tasollahan ei ole rajoja esineiden välillä, vaan kaikki materia on yhtä energiakenttää. Tällein ajateltuna kaikki on yhtä jopa fyysisesti. Minä on se tempperamentti ja keho, kaikki mulle tapahtuneet asiat, muistot, identiteetti, joka on tullut ympäriltä esim. Suomalaisuus. Mutta ilman egoa olen tietoinen maailmankaikkeus. Sillä tavalla kaikki ovat tietämättään buddhia. Kun kuolen, energiani vapautuu eteenpäin, ei häviä. En synny uudelleen, minäni eli egoni häviää.
Kaikki tykkää Jeesuksesta, niin kuin laulussa. Tästäkin ketjusta taas huomaa, että kaikki haluaa Jeesuksen. Vaan kenet Jeesus sit sais?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Buddha ja Jeesus puhuvat ihan samasta asiasta.
Turha tapella.
No eivät kyllä puhu. Koko lähestymistapa on täysin eri (sielu vs. ei sielua, dogmaattinen vs. ei-dogmaattinen jne.).
Paljon samaa on kyllä ajatuksissa lähimmäisenrakkaudesta, toisen posken kääntämisessä tms. mutta siihen se sitten jääkin.
Eri lähestymistapa, lopulta sama asia.
Jeesus oli myös valaistunut.
Anteeksi, mutta tämä kommentti kertoo vain siitä, että et ymmärrä buddhalaisuutta.
Jos Jeesus olisi ollut valaistunut häntä ei olisi ristiinnaulittu, koska hän ei olisi sille nähnyt enää mitään tarvetta.
Nyt tämän ketjun innoittamana ryhdyin tarkemmin perehtymään buddhalaisuuden oppeihin ja pakko sanoa että vaikuttaa erittäin fiksulta filosofiasta ja istuu hyvin tähän päivään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt tämän ketjun innoittamana ryhdyin tarkemmin perehtymään buddhalaisuuden oppeihin ja pakko sanoa että vaikuttaa erittäin fiksulta filosofiasta ja istuu hyvin tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tämän ketjun innoittamana ryhdyin tarkemmin perehtymään buddhalaisuuden oppeihin ja pakko sanoa että vaikuttaa erittäin fiksulta filosofiasta ja istuu hyvin tähän päivään.
Lol 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse 'käännyin' buddhalaisuuteen muutama vuosi sitten, monen vuoden itsetutkistelun ja aiheen opiskelun myötä. Vietin myös hetken aikaa luostarissa Aasiassa.
Mitä tulee valaistumiseen, niin en usko että sitä voi oikeasti ymmärtää ilman omakohtaista kokemusta. Olen itse kokenut jonkinlaisia pieniä valaistumisia muutamaan otteeseen meditoinnin ja opiskelun tuloksena. Koko valaistumisen käsite on todella vaikea ymmärtää ja itselläni meni monta vuotta ennen kuin palaset loksahtivat kohdilleen ja nyt koen että minulla on jonkinlainen käsitys siitä, mitä se oikeasti tarkoittaa.
En usko, että voin valaistua itse, luulen, että se vaatisi sellaista sitoutumista mihin minusta ei ole (esim. luostarielämää), mutta koen kyllä vahvasti, että buddhan oppien mukaan eläminen on minulle ainoa keino elää oikeasti onnellista elämää. En ole sitoutunut minkään koulukunnan oppeihin, vaan seuraan niitä juttuja, mitkä käyvät itselle järkeen (olen ateisti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Buddhalaisuus opettaa ihmisen tekemään oman sisäisen työn ja sitä kautta valaistumaan mikä avaa sydämen ja tuo viisauden
vapaa-ajattelija kirjoitti:
Jumalankieltäjien/ateistien perusonglema on se että he kieltävät jumalan tunnepohjalta, ilman todisteita
Eli katkeruus uskontoa kohtaan on se taustasyy, ei se että heillä olisi riittävät todisteet
Olet ymmärtänyt väärin.
Kyse ei ole katkeruudesta vaan siitä, että haluamme elää totuudessa. Kaikki todisteet viittaavat raskaasti siihen, että jumalia, jumalhahmoja, henkiolentoja, pääsiäispupuja, joulupukkia, noitia eikä menninkäisiä ei ole. Mielikuvitusolennot ja niihin uskovat kuuluvat omasta mielestäni pehmustettuun huoneeseen, mutta asia ei minusta riipu.
Uskominen ja tieteen kieltäminen on loukkaus älykkyydelle ja ihmisenä olemiselle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vapaa-ajattelija kirjoitti:
Jumalankieltäjien/ateistien perusonglema on se että he kieltävät jumalan tunnepohjalta, ilman todisteita
Eli katkeruus uskontoa kohtaan on se taustasyy, ei se että heillä olisi riittävät todisteet
Olet ymmärtänyt väärin.
Kyse ei ole katkeruudesta vaan siitä, että haluamme elää totuudessa. Kaikki todisteet viittaavat raskaasti siihen, että jumalia, jumalhahmoja, henkiolentoja, pääsiäispupuja, joulupukkia, noitia eikä menninkäisiä ei ole. Mielikuvitusolennot ja niihin uskovat kuuluvat omasta mielestäni pehmustettuun huoneeseen, mutta asia ei minusta riipu.
Uskominen ja tieteen kieltäminen on loukkaus älykkyydelle ja ihmisenä olemiselle
Ja ennen kaikkea, vaikka yksikään todiste ei viittaisi lainkaan siihen, että mainitsemiasi asioita ei ole, tarvitaan todisteita siitä, että niitä on ennen kuin niihin on rationaalista uskoa.
Onko Budhha edes ollut olemassa. Ja jos, niin minkä suuntauksen Buddha?
Se tarina meni käsittääkseni niin että Buddha oli ihminen joka halusi ymmärtää elämän tarkoituksen, hän meni johonkin puun alle ja vietti siellä jonkun kuukauden pelkästään yksin mietiskellen, sen jälkeen heräsi totuuteen.
Eli aikalailla samanlainen tarina minkä moni herännyt nykyään kokeen, yleensä se totuuden ymmärtäminen alkaa nimenomaan omasta tuskasta ja tiedonjanosta, ehkä traumasta myös.
Vierailija kirjoitti:
Itse näkisin että kun valaistuu eikä enää halua mitään, on jäljellä vain nautinto ja rentous ja hyvyys ja yhtä aikaa ei mitään ja iankaikkisuus.
Irtipäästäminen on kaiken pointti.
Valaistuminen tarkoittaa että ymmärrät olleesi valaistunut jo alusta asti. Et vain ollut siitä tietoinen, ennen valaistumista.
Ja jotkut ei anna mitään painoarvoa minkään suuntauksen opetuksille. Jokainen kuunnelkoon ja seuratkoon mitä ja ketä haluaa.
Voihan sitä seurata vaikka jotain yksityishenkilöä, jos haluaa aikansa siihen pistää.
Ajatelkaa että jotkut ovat niin sekaisin että kuvittelevat tosiaan jonkun meditaation tai joogan olevan saatanasta ja jeesus vain pelastaa.
Järkyttävää.