Lue keskustelun säännöt.
Buddha oli oikeassa
03.11.2018 |
Elämä on kärsimystä. Buddhalaisuus on sivistynyt elämänfilosofia, joka sopisi vaikka näille jumalankieltäjillekin. Buddhahan ei halunnut että häntä seurattaisiin sokeasti vaan että ihmiset ajattelisivat itse, olisivat oman totuutensa meditaation avulla.
Luulin että mikään uskonto ei olisi minulle, mutta sitten löysin tämän.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Itse saa ajatella, mutta meditaatio on pakko? Hehehe, ei kiitos. Mutta kävi mielessä buddhalaisuus joku aika sitten. Mietin, että kun on useampi elämä, joiden aikana näitä eri opetuksia opetetaan, niin mitä sitten, kun on kaikki opittu? Eletäänkö sitten viimeiseksi yksi aivan täydellinen elämä, jossa osataan jo ihan kaikki opetukset, mitä kuuluukin, ja sen jälkeen sitten sinne Nirvanaan?
Ja paljonko näitä "täydellistä viimeistä vaihteea" eläviä on maapallolla juuri nyt? :)
Buddhalaisuudessahan ei ole sielua, joten sielu ei vaella missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse saa ajatella, mutta meditaatio on pakko? Hehehe, ei kiitos. Mutta kävi mielessä buddhalaisuus joku aika sitten. Mietin, että kun on useampi elämä, joiden aikana näitä eri opetuksia opetetaan, niin mitä sitten, kun on kaikki opittu? Eletäänkö sitten viimeiseksi yksi aivan täydellinen elämä, jossa osataan jo ihan kaikki opetukset, mitä kuuluukin, ja sen jälkeen sitten sinne Nirvanaan?
Ja paljonko näitä "täydellistä viimeistä vaihteea" eläviä on maapallolla juuri nyt? :)
Mitä pahaa hiljentymisessä on? Tänä päivänä soisi ihmisten hiljentyvät ja joskus edes miettivän mitä suustaan päästävät.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Elämään täällä maailmassa sisältyy paljon kärsimystä eikä kukaan voi sitä välttää, mutta jos uskoo Je.esukseen, pääsee Taiv.aaseen ja siellä on kaikki hyvin.
Olihan tämä vitsi?
Tuskin oli. Minä ainakin olen sitä mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä hörhöä toimintaa, sielut ne iloisesti jälleensyntyvät ja hierarkia on kova.
Hierarkia kuuluu hindulaisuuteen, älä sekoita.
Käytännössähän noin ei ole, samanlaista henkilönpalvontaa se on.
Se ei ole buddhalaisuuden vika että sitä tulkitaan väärin. Buddha opetti meditoimaan ja itse löytämään oman tiensä.
Tämä yksilökeskeisyys onkin sitten johtanut eräänlaiseen valaistumiskilpailuun, mikä on vähän huvittavaa seurattavaa.
Vitsihän on se, että ei ole ketään joka voisi valaistua. Minän pysyvyyden harha on vaikea lakaista pois. Ensimmäinen sääntö egon pyyhkimisessä on se että ego ei halua tulla pyyhityksi pois.
Entä jos vaihtaa sanan buddha sanaan Kristus ja sanan meditoida sanaan rukoilla, pääseekö silloin taivaaseen/nirvanaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä hörhöä toimintaa, sielut ne iloisesti jälleensyntyvät ja hierarkia on kova.
Hierarkia kuuluu hindulaisuuteen, älä sekoita.
Käytännössähän noin ei ole, samanlaista henkilönpalvontaa se on.
Se ei ole buddhalaisuuden vika että sitä tulkitaan väärin. Buddha opetti meditoimaan ja itse löytämään oman tiensä.
Tämä yksilökeskeisyys onkin sitten johtanut eräänlaiseen valaistumiskilpailuun, mikä on vähän huvittavaa seurattavaa.
Vitsihän on se, että ei ole ketään joka voisi valaistua. Minän pysyvyyden harha on vaikea lakaista pois. Ensimmäinen sääntö egon pyyhkimisessä on se että ego ei halua tulla pyyhityksi pois.
Ei buddhalaisuudessa ole minää vaan kaikki on yhtä.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos vaihtaa sanan buddha sanaan Kristus ja sanan meditoida sanaan rukoilla, pääseekö silloin taivaaseen/nirvanaan?
Jos kysytään uskikselta niin ei pääse, joutuu suoraan helvettiin jos käyttää eri termiä samasta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsestä voiman/neuvon löytäminen on pohjimmiltaan ihan sama asia kuin seurata jotain muuta viisaana pitämäänsä ihmistä. Siis tietysti jokainen on vastuussa itse itsestään ja valinnat kannattaa tehdä ehdottomasti itse.
Mutta ihminen on itsekin vain.. ihminen. Minusta Jumalassa on mahtavaa se, että neuvo ei ole ihmisen neuvo. Hänen ajatuksensa ovat korkeammat ja viisaammat. Tämä viisaus yhdistettynä Hänen hyvyyteensä, on mitä kellään muulla ei ole tarjota.
Itseeni luottaminen ja oman sydämen äänen kuunteleminen kavahduttaa, koska olen luonnostani hyvin itseeniluottavainen ja pettänyt itseni niin monta kertaa. Toisenlaiset ihmiset taas joutuvat monta kertaa pettymään ihmisiin, koska luottavat helposti muihin ja seuraavat heitä.
Egon poispyyhkiminen kuulostaa kammottavalta. Mitä se tarkoittaa? Että tullaan roboteiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Kuuluisassa Kalamasutrassa Buddha sanoo, ettei mitään tule uskoa ”vain siksi että niin on usein sanottu tai niin on tapana uskoa – – vain koska niin huhutaan tai niin sanotaan pyhissä teksteissä – – vain päättelyn tai olettamusten pohjalta – – tai sen ajatuksen perusteella, että ’tämä munkki on opettajamme.”
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Elämään täällä maailmassa sisältyy paljon kärsimystä eikä kukaan voi sitä välttää, mutta jos uskoo Je.esukseen, pääsee Taiv.aaseen ja siellä on kaikki hyvin.
Olihan tämä vitsi?
Ei ollut vitsi.
Vastauksena aloitukseen halusin siis ilmaista, että kri.stinuskossa myös tunnustetaan se ikävä tosiasia, että ihmiseloon täällä lan.genneessa maailmassa kuuluu paljon kärsimystä, mutta Je.esukseen Va.pahtajanaan uskovalle kärsimys vain ei kestä ikuisesti, vaan on väliaikaista.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osittain tosi viisas "uskonto" tai filosofia mutta nuo sielunvaellukset ja muut vastaavat selkeän uskonnolliset tai "henkiset" elementit tuntuvat itselleni tosi vierailta.
Mindfulness-puoli sen sijaan on ihan fiksua juttua. Näen itse tuon enemmän kykynä säädellä omia tunteitaan ja reagointiaan eri asioihin, tavallaan mentaalista hallintaa. Näin voi rauhoittua ja parantaa esim. keskittymiskykyä jne.
Vierailija kirjoitti:
Itsestä voiman/neuvon löytäminen on pohjimmiltaan ihan sama asia kuin seurata jotain muuta viisaana pitämäänsä ihmistä. Siis tietysti jokainen on vastuussa itse itsestään ja valinnat kannattaa tehdä ehdottomasti itse.
Mutta ihminen on itsekin vain.. ihminen. Minusta Jumalassa on mahtavaa se, että neuvo ei ole ihmisen neuvo. Hänen ajatuksensa ovat korkeammat ja viisaammat. Tämä viisaus yhdistettynä Hänen hyvyyteensä, on mitä kellään muulla ei ole tarjota.
Itseeni luottaminen ja oman sydämen äänen kuunteleminen kavahduttaa, koska olen luonnostani hyvin itseeniluottavainen ja pettänyt itseni niin monta kertaa. Toisenlaiset ihmiset taas joutuvat monta kertaa pettymään ihmisiin, koska luottavat helposti muihin ja seuraavat heitä.
Eli et siis halua kehittää itseäsi vaan ulkoistaa sen jumalalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse saa ajatella, mutta meditaatio on pakko? Hehehe, ei kiitos. Mutta kävi mielessä buddhalaisuus joku aika sitten. Mietin, että kun on useampi elämä, joiden aikana näitä eri opetuksia opetetaan, niin mitä sitten, kun on kaikki opittu? Eletäänkö sitten viimeiseksi yksi aivan täydellinen elämä, jossa osataan jo ihan kaikki opetukset, mitä kuuluukin, ja sen jälkeen sitten sinne Nirvanaan?
Ja paljonko näitä "täydellistä viimeistä vaihteea" eläviä on maapallolla juuri nyt? :)
Buddhalaisuudessahan ei ole sielua, joten sielu ei vaella missään.
No mitäs jälleensyntyminen sitten on muuta kuin juuri sielun vaellusta? Nirvanaan kun pääsee niin loppuu sielunvaellus ja pääsee nirvanaan(valaistus) Mielenkiintoinen usko/elämänfilosofia, mutta on paljon ristiriitaisuuksia niin kuin muissakin uskonnoissa. Elämä on kärsimystä= Aistinautintoihin tarrautumista, mikä aiheuttaa vaan kärsimystä ja kilpailua kun mikään ei loppujen lopuksi riitä ihmisille on kyllä täysin totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä hörhöä toimintaa, sielut ne iloisesti jälleensyntyvät ja hierarkia on kova.
Hierarkia kuuluu hindulaisuuteen, älä sekoita.
Käytännössähän noin ei ole, samanlaista henkilönpalvontaa se on.
Se ei ole buddhalaisuuden vika että sitä tulkitaan väärin. Buddha opetti meditoimaan ja itse löytämään oman tiensä.
Tämä yksilökeskeisyys onkin sitten johtanut eräänlaiseen valaistumiskilpailuun, mikä on vähän huvittavaa seurattavaa.
Vitsihän on se, että ei ole ketään joka voisi valaistua. Minän pysyvyyden harha on vaikea lakaista pois. Ensimmäinen sääntö egon pyyhkimisessä on se että ego ei halua tulla pyyhityksi pois.
Ei buddhalaisuudessa ole minää vaan kaikki on yhtä.
Kuka sitten on hän joka kirjoitti kommenttisi?
Vierailija kirjoitti:
Osittain tosi viisas "uskonto" tai filosofia mutta nuo sielunvaellukset ja muut vastaavat selkeän uskonnolliset tai "henkiset" elementit tuntuvat itselleni tosi vierailta.
Mindfulness-puoli sen sijaan on ihan fiksua juttua. Näen itse tuon enemmän kykynä säädellä omia tunteitaan ja reagointiaan eri asioihin, tavallaan mentaalista hallintaa. Näin voi rauhoittua ja parantaa esim. keskittymiskykyä jne.
Sielu ei vaella buddhalaisuudessa eikä siinä uskota mihinkään jumaluuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse saa ajatella, mutta meditaatio on pakko? Hehehe, ei kiitos. Mutta kävi mielessä buddhalaisuus joku aika sitten. Mietin, että kun on useampi elämä, joiden aikana näitä eri opetuksia opetetaan, niin mitä sitten, kun on kaikki opittu? Eletäänkö sitten viimeiseksi yksi aivan täydellinen elämä, jossa osataan jo ihan kaikki opetukset, mitä kuuluukin, ja sen jälkeen sitten sinne Nirvanaan?
Ja paljonko näitä "täydellistä viimeistä vaihteea" eläviä on maapallolla juuri nyt? :)
Buddhalaisuudessahan ei ole sielua, joten sielu ei vaella missään.
No mitäs jälleensyntyminen sitten on muuta kuin juuri sielun vaellusta? Nirvanaan kun pääsee niin loppuu sielunvaellus ja pääsee nirvanaan(valaistus) Mielenkiintoinen usko/elämänfilosofia, mutta on paljon ristiriitaisuuksia niin kuin muissakin uskonnoissa. Elämä on kärsimystä= Aistinautintoihin tarrautumista, mikä aiheuttaa vaan kärsimystä ja kilpailua kun mikään ei loppujen lopuksi riitä ihmisille on kyllä täysin totta.
Valaistuminen on sitä että ihminen ymmärtää olemassaolon merkityksen, eikä enää halua. Silloin on nirvanassa.
Vierailija kirjoitti:
Egon poispyyhkiminen kuulostaa kammottavalta. Mitä se tarkoittaa? Että tullaan roboteiksi?
Sitä että ihminen lakkaa olemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse saa ajatella, mutta meditaatio on pakko? Hehehe, ei kiitos. Mutta kävi mielessä buddhalaisuus joku aika sitten. Mietin, että kun on useampi elämä, joiden aikana näitä eri opetuksia opetetaan, niin mitä sitten, kun on kaikki opittu? Eletäänkö sitten viimeiseksi yksi aivan täydellinen elämä, jossa osataan jo ihan kaikki opetukset, mitä kuuluukin, ja sen jälkeen sitten sinne Nirvanaan?
Ja paljonko näitä "täydellistä viimeistä vaihteea" eläviä on maapallolla juuri nyt? :)
Buddhalaisuudessahan ei ole sielua, joten sielu ei vaella missään.
No mitäs jälleensyntyminen sitten on muuta kuin juuri sielun vaellusta? Nirvanaan kun pääsee niin loppuu sielunvaellus ja pääsee nirvanaan(valaistus) Mielenkiintoinen usko/elämänfilosofia, mutta on paljon ristiriitaisuuksia niin kuin muissakin uskonnoissa. Elämä on kärsimystä= Aistinautintoihin tarrautumista, mikä aiheuttaa vaan kärsimystä ja kilpailua kun mikään ei loppujen lopuksi riitä ihmisille on kyllä täysin totta.
Valaistuminen on sitä että ihminen ymmärtää olemassaolon merkityksen, eikä enää halua. Silloin on nirvanassa.
Kuka sitten on hän joka ei enää halua mitään?
Kristinusko on tyhmien uskonto.