Ovatko psykiatrit, psykologit ja terapeutit itse eniten "päästään vialla"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatri lukee ensin lääkäriksi ja sitten erikoistuu psykiatriaan.

Tunnen siviilissä 2 psykiatria. Molemmat ovat psyykkisesti sairaita. Toisella luultavasti skitsofrenia.

Suurin osa erittäin kyynisiä ja jotenkin sekaisin.

Tai sitten sinä projisoit. Minä olen 2 kertaa elämässäni käynyt psykiatrilla. Oli aivan ihana, elämäni lähti ihan eri suuntaan hänen tapaamisensa jälkeen. Ammattitaitoinen, fiksu, empaattinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatri lukee ensin lääkäriksi ja sitten erikoistuu psykiatriaan.

Tunnen siviilissä 2 psykiatria. Molemmat ovat psyykkisesti sairaita. Toisella luultavasti skitsofrenia.

Suurin osa erittäin kyynisiä ja jotenkin sekaisin.

Tai sitten sinä projisoit. Minä olen 2 kertaa elämässäni käynyt psykiatrilla. Oli aivan ihana, elämäni lähti ihan eri suuntaan hänen tapaamisensa jälkeen. Ammattitaitoinen, fiksu, empaattinen

Ei tainnut olla iso vika kun yhdellä käynnillä selkeni. Saman olisit saanut ilmaiseksi naapurin mummolta.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ne päästään vialla ole, mutta eivät ne kyllä mitään tiedä niistä lääkkeistä mitä määräävät. Eivät usko, että niillä on ihan kamalia sivuvaikutuksia, lopetusoireita ym. Jotenkin niiden koulutusta pitäisi siltä osin parantaa.

Kyllä ne tietävät kaiken, mitä lääkeyhtiöt tutkimuksissaan löytävät ja julkaisevat. Hupaisaa tässä on, että monien lääketieteellisten julkaisujen toimittajat ovat pestinsä lopetettuaan kirjoittaneet otsikoltaan paljon puhuvia kirjoja, kuten Totuus lääkefirmoista: miten ne huijaavat meitä ja mitä me voimme tehdä (Marcia Agnell England Journal of Medicine), Omaa etua ajamassa: miten lääkebisnes vahintoittaa terveyttäsi? ja Lääketieteelliset lehdet vaikeuksissa (Jerome Kassirer, Richard Smith BMJ.) JAMAn varapäätoimittaja Drummond Rennie on taas verrannut kliinisiä kokeita oikeudenkäyntiin:

"Kliinisessä kokeessa tilanne saattaa olla aivan toinen (kuin oikeudenkäynnissä). Voi olla lääkkeen rahoittajan tai valmistajan edun mukaista tehdä kaikista prosessin osapuolista riippuvaisia itsestään ja synnyttää mahdollisimman eturistiriitoja. Ennen hyväksyntämenettelyä rahoittaja suunnittelee kliinisen kokeen -valitaan lääkkeelle verrokki (tai lume) lääke, annostus ja annostelureittii. Koska koe on suunniteltu siten, että se tuottaa toivotunlaisen tuloksen, onko ihme että verrokkilääkkeen annostelussa ja antotavassa on jotain mätää? Rahoittaja maksaa runsaskätisesti aineistoa kerääville lääkäreille ja hoitajille, joten onko yllättävää, että he ohjailevat tuloksia monin eri tavoin. Rahoittaja saa kaikki tulokset käyttöönsä, analysoi todistusaineiston, pudottaa pois sopimattomat kohdat ja pitää kaiken datan salassa jopa tutkimukseen osallistuvilta lääkäreiltä. Valmistaja antaa FDA:n nähtäväksi vain osan todistusaineistosta ja maksaa FDA:lle (tuomarille) siitä, ettei se pääse julkisuuteen kokonaisuudessaan. Asiantuntijalautakunnat (valamiehistö), joiden jäsenet nostavat yleensä rahoittajalta konsulttipalkkioita, suosittelevat FDA:lle lääkkeen hyväksymistä. Oikeussalin penkit täyttyvät lautakuntaavia lobbaavista potilasjärjestöistä, joita lääkeyhtiöt rahoittavat. Mikäli tutkimus nyt osoitaa lääkkeen tehoavan, rahoittaja aplkkaa alihankkijan kirjoittamaan tutkimusraportin ja ripottelee mukaan lisämausteita; arvostetuille akateemikoille maksetaan siitä, että nämä antavat käyttää nimeään tekijäluettelossa, jotta hanke saa uskottavuutta. Tuotokset julkaistaan usein lehdissä, joiden olemassaolo on riippuvainen rahoituksesta---"

Joten onko ihme, että lääkärit tietävät sinua paremmin siitä, että lääkkeissä ei voi olla mitään haitallisia sivuvaikutuksia (paitsi ohimeneviä ja harmittomia) ja jos väität muuta, olet sairaudentunnoton tai vaihtoehtoisesti luulosairas.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ne päästään vialla ole, mutta eivät ne kyllä mitään tiedä niistä lääkkeistä mitä määräävät. Eivät usko, että niillä on ihan kamalia sivuvaikutuksia, lopetusoireita ym. Jotenkin niiden koulutusta pitäisi siltä osin parantaa.

Tietävät ne. Oletko vilkaissut tilastoja masennuslääkkeiden tehokkuudesta? Kentällä ei ole tapahtunut mitään kolmeenkymmeneen vuoteen, ja mielialalääkkeet ovat placebon tasoisia - miinus vielä sivuoireet. Tätä kuitenkin on tämän hetken käypähoitosuositus, kuten myös lääkemarkkinat. Sopii kaikkien rukoilla, että kannabis ja psykedeelikokeilut tuovat uudet ulottuvuudet hoitoon.

Neurolepteihin en ota kantaa huomioiden psykoosisairauksien vakavuusasteen. Kognitiothan ne syövät, mutta muutakaan ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ne päästään vialla ole, mutta eivät ne kyllä mitään tiedä niistä lääkkeistä mitä määräävät. Eivät usko, että niillä on ihan kamalia sivuvaikutuksia, lopetusoireita ym. Jotenkin niiden koulutusta pitäisi siltä osin parantaa.

Tietävät ne. Oletko vilkaissut tilastoja masennuslääkkeiden tehokkuudesta? Kentällä ei ole tapahtunut mitään kolmeenkymmeneen vuoteen, ja mielialalääkkeet ovat placebon tasoisia - miinus vielä sivuoireet. Tätä kuitenkin on tämän hetken käypähoitosuositus, kuten myös lääkemarkkinat. Sopii kaikkien rukoilla, että kannabis ja psykedeelikokeilut tuovat uudet ulottuvuudet hoitoon.

Neurolepteihin en ota kantaa huomioiden psykoosisairauksien vakavuusasteen. Kognitiothan ne syövät, mutta muutakaan ei ole.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005883977.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatri lukee ensin lääkäriksi ja sitten erikoistuu psykiatriaan.

Tunnen siviilissä 2 psykiatria. Molemmat ovat psyykkisesti sairaita. Toisella luultavasti skitsofrenia.

Suurin osa erittäin kyynisiä ja jotenkin sekaisin.

Tai sitten sinä projisoit. Minä olen 2 kertaa elämässäni käynyt psykiatrilla. Oli aivan ihana, elämäni lähti ihan eri suuntaan hänen tapaamisensa jälkeen. Ammattitaitoinen, fiksu, empaattinen

Ei tainnut olla iso vika kun yhdellä käynnillä selkeni. Saman olisit saanut ilmaiseksi naapurin mummolta.

Psykiatrikäynneistä alkoi 3 vuoden terapia. Mutta siis jo psykiatrin kohtaaminen ja hänen kanssaan keskustelu avasi ihan uusia, isoja asioita. Mikä on iso vika? Ihmisissä on paljon kaikenlaista, eikä niitä korjata kuin jotain autoa. Työkin pitää tehdä itse. Olen todella kiitollinen saamastani avusta. Myös terapeuttini oli todella taitava ja hyvä.

Tuosta jatkiksen kirjoittajasta minäkin maallikkona huomasin heti, että on hajasijoitettu sielu.

Se taitaa olla ihan tutkittu juttu, että alalle hakeutuvilla, ainakin psykoterapeuteilla, on usein taustalla omia vaikeita (lapsuuden)kokemuksia. Mutta vaikeat kokemukset eivät aina merkitse, että päässä viiraa. Tärkeintä on, että on itse tietoinen omista kipukohdistaan ja osaa huomioida ne. Sitten on toki niitä, joilla ominen ongelmien tiedostaminen ja käsittely on vaillinaista. Se näkyy varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Se taitaa olla ihan tutkittu juttu, että alalle hakeutuvilla, ainakin psykoterapeuteilla, on usein taustalla omia vaikeita (lapsuuden)kokemuksia. Mutta vaikeat kokemukset eivät aina merkitse, että päässä viiraa. Tärkeintä on, että on itse tietoinen omista kipukohdistaan ja osaa huomioida ne. Sitten on toki niitä, joilla ominen ongelmien tiedostaminen ja käsittely on vaillinaista. Se näkyy varmasti.

Valitettavan monen terapeutin kohdalla traumaattiset lapsuudenkokemukset lapsuudessa ovat johtaneet mielenterveyden horjumiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se taitaa olla ihan tutkittu juttu, että alalle hakeutuvilla, ainakin psykoterapeuteilla, on usein taustalla omia vaikeita (lapsuuden)kokemuksia. Mutta vaikeat kokemukset eivät aina merkitse, että päässä viiraa. Tärkeintä on, että on itse tietoinen omista kipukohdistaan ja osaa huomioida ne. Sitten on toki niitä, joilla ominen ongelmien tiedostaminen ja käsittely on vaillinaista. Se näkyy varmasti.

Valitettavan monen terapeutin kohdalla traumaattiset lapsuudenkokemukset lapsuudessa ovat johtaneet mielenterveyden horjumiseen

Mistä tutkimuksesta tällainen havainto on peräisin? Ihan vaan kiinnostaa. On normaalia että elämässä tulee vastaan mielenterveyttä koettelevia haasteita. Se on osa ihmisen elämää. Olennaista niin terapeutilla kuin ei-terapeutillakin on kohdata nuo ikävät kokemukset ja tulla tietoiseksi omasta elämäntarinadtaan, saada työkaluja sen kanssa pärjäämiseen. Terapeutti on tavallinen ihminen, joka on koulutuksessaan toivottavasti tullut tietoiseksi oman tarinansa haasteista, sekä saanut tieto-taitoa siihen, miten auttaa asiakasta hänen haasteissaan. Ihme demonisointia. Terapeutti ei ole mikään humanoidi tai täydellinen ihminen eikä se ole tarkoituskaan. Hänellä on ammattitaito AUTTAA toista ihmistä löytämään omat voimavaransa. Asiakkaalle terapeutin henk. Koht elämä ei edes kuulu. Kyseessä ei ole tasavertainen ihmissuhde vaan terapiasuhde. Jossa palvelus ja siitä maksaminen määrittelee roolit.

Jos siellä psykiatreissa joku hyvä olisikin, niin systeemi on sen verran pielessä, ettei muutama hyvä sitä käännä. Jos vakavammin diagnosoidut potilaat (noin 3-4% koko kansasta) kuolevat 15-20 vuotta muita nuorempina fyysisiin tauteihin, niin joku todella mättää systeemissä. Ylilääkitys ja kykenemättömyys luoda luottamusta esimerkiksi. Useimmat menevät systeemin ohjeiden mukaan.

On

up

Vierailija kirjoitti:

Kävin juuri psykiatrin juttusilla, lapseni asioihin liittyen ja kyllä mietin että mikähän lääke oli jäänyt ottamatta tai mitä oli otettu tuplat, sen verran oli erikoinen tapaus.

Mutta ehkä seura tekee kaltaisekseen.

Taidan tietää tapauksen. Naispsykiatri lasten puolelta? Se, jonka käytöstä työkaverit pyytelevät anteeksi asiakkaitten vanhemmilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin juuri psykiatrin juttusilla, lapseni asioihin liittyen ja kyllä mietin että mikähän lääke oli jäänyt ottamatta tai mitä oli otettu tuplat, sen verran oli erikoinen tapaus.

Mutta ehkä seura tekee kaltaisekseen.

Taidan tietää tapauksen. Naispsykiatri lasten puolelta? Se, jonka käytöstä työkaverit pyytelevät anteeksi asiakkaitten vanhemmilta?

Yksikkönsä ylilääkäri. Ylimielinen. Epäasiallinen erityisesti lapsen äitiä kohtaan.

Vaikuttaa ajoittain olevan jonkun lääkityksen tai huumeen vaikutuksen alaisena.

Hakkaa nyrkillä polviinsa ja huutaa :"Ettekö te tajua miten paha asia on...(lapsen vaiva, jonka vuoksi ollaan vastaanotolla)". Psykologi katsoo vieressä huolestuneena vanhempien ilmeitä. Soittaa seuraavana päivänä pahoitellakseen psykiatrin käytöstä.

Skitsofrenia sana pitäisi poistaa diagnooseista joihin ei sisälly positiivisia oireita, väärinkäytöksien ja väärinkäsityksien takia.

Kyllä... ja ylipäänsä yli puolet suomalaisista ovat päästään vialla, ei tämä todellakaan ole maailman onnellisin maa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatri lukee ensin lääkäriksi ja sitten erikoistuu psykiatriaan.

Tunnen siviilissä 2 psykiatria. Molemmat ovat psyykkisesti sairaita. Toisella luultavasti skitsofrenia.

Suurin osa erittäin kyynisiä ja jotenkin sekaisin.

Tai sitten sinä projisoit. Minä olen 2 kertaa elämässäni käynyt psykiatrilla. Oli aivan ihana, elämäni lähti ihan eri suuntaan hänen tapaamisensa jälkeen. Ammattitaitoinen, fiksu, empaattinen

Hän on käynyt 2 kertaa elämässään psykiatrilla ja osaa käyttää jo sanaa projisoida, koska tapasi ihmisen jolta kuuli asiat mitkä halusikin kuulla.

Tästä tutkimuksesta on jo monta, monta vuotta, mutta sen mukaan eniten mt-ongelmia oli psykologian ja teologian opiskelijoilla. Tämä oli siis opiskelijoitten mt-ongelmiin keskittynyt tutkimus. Voisi vetää johtopäätöksen, että noille aloille on hakeutunut ihmisiä, joilla on jo valmiiksi ongelmia asian kanssa.

Ainakin osa seksuaalisesti kieroutuneita s m tyyliin.