Jouluapua.fi kartta avattu

Tuolla on ihan ihmeellisiä juttuja. 14-vuotias tyttö tarvitsee kaksi kertaa vuodessa uudet silmälasit ja niihin menee kaikki rahat. Miten noin usein voi joutua laseja uusimaan ja eikö ala-ikäisen laseihin saa jotain maksusitoumusta?

Jos olisin rikas, antaisin suurimmalle osalle lahjaksi elämänhallintakurssin ja terapiakäyntejä. He hyötyisivät siitä paljon enemmän kuin joululahjoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein aiemmin töitä perheissä, joissa monet eli eri tukien varassa. Yhdessäkin perheessä isä oli sillon tällön töissä, äiti lasten kanssa kotona. Kun palkka tuli (eli vähän ylimäärästä), ostettin esim. painonnostotanko. Syömässä käytiin Hesessä, kaikki lasten ruoat ostettiin kaupasta, äidillä kynnet&ripset mallillaan jne. Kyllä vitutti kattella sitä touhua, vastaavanlaisiin perheisiin en jouluapua antais... Harmi lasten kannalta ☹️

Mistä muualta ne ruoat saa kuin ruokakaupasta?

Eiköhän tuossa tarkoitettu, että jos vähintään yksi aikuinen on aina kotona, tulisi säästöä jos ruoka tehtäisiin kotona, eikä syötettäisi eineksiä, jotka ovat epäterveellisiä kenelle tahansa, saati lapsille.

Kyllä meillä vaan ne ruokien raaka-aineetkin haetaan kaupasta, ei saa kerrostalossa pidettyä kanatarhaa, perunamaata ja maitokarjaa, vaan ne ainekset broilerinkoipiin ja kermaperunoihin on haettava kaupasta.

Apua kaipaa yh äiti, jolla seitsemän lasta. Vanhin 25 (!) , nuorin 1,5 vuotta. Kahdeksas syntyy talvella. 

Siis mitä ihmettä??? Moraaliton ja vastuuntunnoton äiti, sikiääkö joka baarireissusta? Eikö ole kuullut ehkäisystä? 

"Lapsi" 25 vuotta. Ei kun paranee. Sen ikäinen huolehtii itsestään ja hankkii elantonsa tai tukensa itse. Vai mitä tissiposkia äiti kasvattaa? Vai jospa tämä 25v lapsi onkin hyvässä virassa oleva. Kuulostaa vaan säälittävämmälle kun on useampi "lapsi". Jopa opiskeleva, kotona asuva 18 vuotta täyttänyt hakee omalla hakemuksella Kelan tuet. 

Erityislapset ja sairastuneet saavat Kelasta lääkekorvaukset, vammaistuet, toimeentulotukena lääkärikulut ja lääkkeet, joten niihin on turha vedota. 

Kuka toope tollaisille lahjoittaa mitään? Paitsi elämänohjeoppaita, aikaa velkaneuvojalle tai ehkäisyneuvolaan.

Kuinkahan monen kohdalla täyttyy huijauksen kriteerit? Kannattaa tehdä rikosilmoitus jos huomaa. Menee apu oikeille tarvitsijoille.

Yksi lukemistani toiveista oli mamman, jolla yksi lapsi. Harrastivat ulkoilua ja retkeilyä. Hieno harrastus sinänsä. Sanatarkkaa tekstiä en nyt muista, mutta lapselle ei paljoa ollut toivottu. Sen sijaan mamma toivoi itselleen (!!!) rinkkaa, retkikattiloita ja muita retkeilyvälineitä. Taitavat olla melko kalliita. Olen pöyristynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta on epäonnistunut ennaltaehkäisyssä. Siksi nämä tilanteet kärjistyvät näin pahasti.

Vaikka itse olen korkeakoulutettu, hyvätuloinen ja järkevä ihminen niin ymmärrän silti huono-osaisuutta. He eivät valitse tuollaista elämää vaan he kasvavat siihen ja kierre on valmis. Me jotka olemme saaneet erilaiset eväät elämään, emme voi ymmärtää heidän tilannetta mitenkään. Syyttely ja muu negatiivinen huomio ei ainakaan auta ketään eteenpäin.

Mä ainakin tunnen surua noiden perheiden puolesta. Vaikka myisivät lahjat eteenpäin tai mitä tahansa niin jonkinlaisesta hädästä sekin kertoo.

Luulen että aika monet täällä ymmärtävät kyllä ihan hyvin huono-osaisuuden periytyvyyttä (koska jonkinlaisesta huono-osaisuudestahan tukirahoilla ja lahjoituksilla keinottelu aina kertoo). Ongelmana on, että ihmiset eivät pidä siitä, että heidän hyväntahtoisuuttaan käytetään hyväksi. Tämä on mielestäni täysin oikeutettua eikä liity siihen, että keskustelijat eivät ymmärtäisi näiden perheiden tilannetta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. 

Miten kukaan voi pitää oikeutettuna köyhempien, sairaampien, vähempiosaisten haukkumista, kiusaamista, heidän tilanteille naureskelemista? Sellainen käytös ei ole milloinkaan oikeutettua. Se on pahemman luokan kiusaamista, joka vaan entisestään pahentaa näiden ihmisten tilannetta ja lisää toivottomuutta, ahdistusta, masennusta. Teidän mukana he palaavat takaisin sinne koulunpihalle, jossa he jo lapsena huomasivat olevansa huonompia ja köyhempiä... Ja sama kierre jatkuu.

Olin joitain vuosia sitten ihan hyvästä sydämestäni lahjoittajana jossain fb-ryhmässä, jossa yv.llä sai sen nimen ja osoitteen kullekin avuntarvitsijalle.

Postimaksut tahtoivat syödä avustusvaroista suurimman osan, joten aloin katsella kotikaupunkini vähävaraisten ilmoituksia.

Yksi tuntui juuri sellaiselta, johon halusin, itsekin vähävaraisena, ottaa osaa.

Omaishoitajamummo vammautuneine miehineen tarvitsi lähinnä rahaa.

Saatuani osoitteen olin hämmästynyt, koska ilmeni omaksi työkaverikseni vuosien ajalta, jolla taatusti ei ollut mitään miestä eikä omaishoitajakaan ollut.

Pohdin monta päivää, että mitä tekisin. Laitoin lopulta kympin lahjakortin menemään nimettömänä ja yritin olla kuin ei mitään sen lopun ajan mitä olin siinä paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta on epäonnistunut ennaltaehkäisyssä. Siksi nämä tilanteet kärjistyvät näin pahasti.

Vaikka itse olen korkeakoulutettu, hyvätuloinen ja järkevä ihminen niin ymmärrän silti huono-osaisuutta. He eivät valitse tuollaista elämää vaan he kasvavat siihen ja kierre on valmis. Me jotka olemme saaneet erilaiset eväät elämään, emme voi ymmärtää heidän tilannetta mitenkään. Syyttely ja muu negatiivinen huomio ei ainakaan auta ketään eteenpäin.

Mä ainakin tunnen surua noiden perheiden puolesta. Vaikka myisivät lahjat eteenpäin tai mitä tahansa niin jonkinlaisesta hädästä sekin kertoo.

Joo, mutta mitä sille pitäisi sitten tehdä? Antaa lisää rahaa ja toivoa että kierre katkaisee joskus itsensä? Jos vanhemmat perintölahjana siirtävät lapsilleen elämänhallinnan täydellisen puutteen ja sossutukien väärinkäytön niin eikö silloin yhteiskunnan pitäisi puuttua tilanteeseen ja aktivoida uusi polvi terveempään malliin? 

En ymmärrä miksi aikuisia ihmisiä pitäisi aina olla paijailemassa ja suojelemassa kuin mitäkin pikkulapsia koska "eihän se heidän syynsä ole". Jos 30-vuotiaaksi mennessä on kouluttamaton sekä tehnyt 5 lasta eri miesten kanssa ja ruinaa nyt jokaiselle villasukkia joulukeräyksessä koska varaa ei muuten ole ostaa, niin olisi sossut saaneet puuttua tilanteeseen jo ainakin kolme muksua sitten. Mutta varmaan olisi ollut väärin sekin koska "kyllähän köyhällä on oikeus hankkia lapsia". Missä vaiheessa ihminen joutuu alkaa ottamaan vastuuta itsestään ja omasta elämästään? Onko siihen tulorajat? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, en tiedä olisinko oikeutettu hakemaan apua.

Yksinhuoltaja 2vuotiaalle lapselle, hän on kotona hoidossa. Rahaa jää menojen jälkeen n. 300e + lapsilisä. Ei todellakaan rahaa ostaa joululahjoja, jouluruokaa nyt saa suht halvalla.

En polta, enkä juo.

Eli sulla jää n. 450e kuukaudessa vuokran, laskujen yms maksamisen jälkeen käyttöön. Sehän on 112,50e viikossa, joten luulisi sillä pikkuisen jotain saavan lapsellekin.

2-vuotiaalle lapselle riittää pehmolelu tvs joululahjaksi, siihen menee 5-10 e. Aikuiset ei tarvi lahjoja, eikä niitä sukulaisten lapsille nyöskään tarvi antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos talous on tiukilla ja tulee sairaalakäyntejä, toimeentulotukena ne maksetaan joten ne ei taloudellisesti tiukenna yhtään. Jos rasitus on henkistä, kirjoitetaan se eikä satuilla että käy ennestään heikon talouden päälle.

Minä harkitsin tuon avun hakemista, mutta sitten mietin, että mulla on kuitenkin vanhemmat, jotka auttavat. En kehtaa pyytää, kun varmasti on paljon sellaisia, joilla ei ole tukiverkkoja lainkaan.

Joku täällä sanoi, että lääkkeet ja lääkärikäynnit korvataan toimeentulotuesta. Meillä tilanne on se, että tuloni ovat 2e verran yli toimeentulotukeen oikeuttavan rajan. Näin ollen maksan omat ja lapseni lääkkeet ja lääkärikäynnit itse. Toimeentulotuella saisin käytännössä saman rahan ja nämä mainitut ilmaiseksi.

Tilanteeni on toki väliaikainen, onneksi. Mutta jos minulla olisi mahdollisuus lahjoittaa joskus johonkin, lahjottaisin Hopeen tai joulupuuhun.

Toimeentulotuki on tulot miinus menot, eli käyttöön jäävä osuus merkitsee. Laitat kaikki terv.huollon menot kelaan ja jos teille jää alle perusosan käyttöön, saat tukea.

Minä auttasin mielelläni, mutta en taho sitä omalla nimelläni tehdä. Miten tuo nimettömänä lahjoittaminen toimii? Viekö joku sen avun perille vain annetaanko vaan rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta on epäonnistunut ennaltaehkäisyssä. Siksi nämä tilanteet kärjistyvät näin pahasti.

Vaikka itse olen korkeakoulutettu, hyvätuloinen ja järkevä ihminen niin ymmärrän silti huono-osaisuutta. He eivät valitse tuollaista elämää vaan he kasvavat siihen ja kierre on valmis. Me jotka olemme saaneet erilaiset eväät elämään, emme voi ymmärtää heidän tilannetta mitenkään. Syyttely ja muu negatiivinen huomio ei ainakaan auta ketään eteenpäin.

Mä ainakin tunnen surua noiden perheiden puolesta. Vaikka myisivät lahjat eteenpäin tai mitä tahansa niin jonkinlaisesta hädästä sekin kertoo.

Luulen että aika monet täällä ymmärtävät kyllä ihan hyvin huono-osaisuuden periytyvyyttä (koska jonkinlaisesta huono-osaisuudestahan tukirahoilla ja lahjoituksilla keinottelu aina kertoo). Ongelmana on, että ihmiset eivät pidä siitä, että heidän hyväntahtoisuuttaan käytetään hyväksi. Tämä on mielestäni täysin oikeutettua eikä liity siihen, että keskustelijat eivät ymmärtäisi näiden perheiden tilannetta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. 

Miten kukaan voi pitää oikeutettuna köyhempien, sairaampien, vähempiosaisten haukkumista, kiusaamista, heidän tilanteille naureskelemista? Sellainen käytös ei ole milloinkaan oikeutettua. Se on pahemman luokan kiusaamista, joka vaan entisestään pahentaa näiden ihmisten tilannetta ja lisää toivottomuutta, ahdistusta, masennusta. Teidän mukana he palaavat takaisin sinne koulunpihalle, jossa he jo lapsena huomasivat olevansa huonompia ja köyhempiä... Ja sama kierre jatkuu.

Eihän tässä kiusaamisesta tai naureskelusta puhuttu, vaan huono-osaisuuden periytymisestä ja toisaalta kanssaihmisten hyväntahtoisuuden hyväksikäyttämisestä. Yliymmärtäminen on vaarallista ja se on tyypillisesti hyväosaisten etuoikeus. Kyllä huono-osaiset osaavat ihan yhtä lailla olla ahneita opportunisteja ja hyväksikäyttäjiä kuin muutkin, ei heidän tilanteensa pään silittelyllä tai hyssyttelyllä muutu tai parane. Ja väännetään nyt vielä rautalangasta että en sano että kaikki huono-osaiset ovat ahneita opportunisteja ja hyväksikäyttäjiä, vaan että heidänkin joukostaan näitä löytyy. Tässä keskustelussa on asiattomia kommentteja kyllä, mutta myös paljon ihan oikeaa ja tärkeää keskustelua, jota ei pidä lakaista maton alle vain siksi että puhutaan huono-osaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Apua kaipaa yh äiti, jolla seitsemän lasta. Vanhin 25 (!) , nuorin 1,5 vuotta. Kahdeksas syntyy talvella. 

Siis mitä ihmettä??? Moraaliton ja vastuuntunnoton äiti, sikiääkö joka baarireissusta? Eikö ole kuullut ehkäisystä? 

"Lapsi" 25 vuotta. Ei kun paranee. Sen ikäinen huolehtii itsestään ja hankkii elantonsa tai tukensa itse. Vai mitä tissiposkia äiti kasvattaa? Vai jospa tämä 25v lapsi onkin hyvässä virassa oleva. Kuulostaa vaan säälittävämmälle kun on useampi "lapsi". Jopa opiskeleva, kotona asuva 18 vuotta täyttänyt hakee omalla hakemuksella Kelan tuet. 

Erityislapset ja sairastuneet saavat Kelasta lääkekorvaukset, vammaistuet, toimeentulotukena lääkärikulut ja lääkkeet, joten niihin on turha vedota. 

Kuka toope tollaisille lahjoittaa mitään? Paitsi elämänohjeoppaita, aikaa velkaneuvojalle tai ehkäisyneuvolaan.

Kuinkahan monen kohdalla täyttyy huijauksen kriteerit? Kannattaa tehdä rikosilmoitus jos huomaa. Menee apu oikeille tarvitsijoille.

Tuo yksinhuoltajien sikiäminen on kyllä varsinainen joulun ihme. Rahaa ei koskaan ole mihinkään ylimääräiseen mutta jostain ne lapset saavat alkunsa. En usko että yksikään täysipäinen mies lähtee suhteeseen jonkun elämäntapalisääntyjän kanssa joten baarista varmaan hakevat jonkun joka ei muualta naista saa.

Sitten pannaan paljaalla ja pulla on uunissa.

Koulumaailmassa näkyy hyvin yhteiskunnan nykytila, siellä on todella paljon erityistarpeisia lapsia. Perhekuviot ovat kirjavat ja lapsilla vaikka mitä ongelmaa.

Aivan taatusti nuokin hakijat hakevat apua jokaikisestä paikasta mistä saavat. Suurin osa on jo sossun asiakkaita, sieltä tulee lahjoja, sitten on seurakunta, MLL, Pelastusarmeija, Joulupuu ym. Kun mikään ei riitä.

25-vuotiaalla on yleensä jo ylempi korkeakoulututkintokin tehtynä, työpaikka ja oma koti. Ja vaikka kävisi amiksen niin sieltäkin pääsee eteenpäin elämässä.

Tuollaisten koko elämänsä yhteiskunnan tuella elävien perheiden määrä kasvaa koko ajan, heistä ei tätä maata ole rakentamaan ja veroja maksamaan. Eräässä ilmoituksessa molemmat vanhemmat pitkäaikaistyöttömiä ja toivovat saavansa viettää ihanan joulun aherruksen keskellä. Minkähän ”aherruksen”.

Sitten ne joulupukin vierailut. Hyvin harvassa perheessä tilataan ostopukkia vaikka rahaakin olisi. Osa toiveista on aivan kohtuullisia mutta sitten on näitä joissa toivotaan kuusi, pukki, jouluruuat, toppavaatteet, kengät ja vielä muut lahjat. Hintaa tuollaiselle paketille tulee satoja euroja. Täysin sumentunut käsitys rahan arvosta ja siitä että joku tekee töitä joka sentin eteen, näkee ostamisen ja kuljettamisen / postittamisen vaivan ja aina ei edes kiitosta tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, en tiedä olisinko oikeutettu hakemaan apua.

Yksinhuoltaja 2vuotiaalle lapselle, hän on kotona hoidossa. Rahaa jää menojen jälkeen n. 300e + lapsilisä. Ei todellakaan rahaa ostaa joululahjoja, jouluruokaa nyt saa suht halvalla.

En polta, enkä juo.

Höh, mielestäni sinulle jää rahaa oikein hyvin!

Kysyjälle jää rahaa ihan Ok, mutta silti minä mieluiten tukisin jotain hänen kaltaistaan - perhettä jossa on joku järki ja tolkku - kyllä hekin ilahtuisivat jostain ekstrasta - eivätkä kuitenkaan miltään viralliselta tai vapaaehtoistukiryhmältä tukea saa.

Meidän nyyhkytarina:

Äiti ja molemmat tyttäret vakavasti sairaita. Äidillä kalliit lääkkeet ja molemmat lapsista eriryislapsia, toisella vaikea autismi ja oppimisvaikeuksia sekä suolistosairaus, toisella liikuntavamma. Isä ei kuvioissa. Perhe toivoo hygieniatarvikkeita, jouluruokaa sekä vaatteita.

Oikeasti äidillä on vain astma johon tarvitsee lääkkeet, minulla aspergerpiirteitä, ibs ja lievä lukihäiriö ja siskolla jalka virheasennossa. Isä on paljon töiden puolesta matkoilla, on yrittäjä ja äiti on opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Minä auttasin mielelläni, mutta en taho sitä omalla nimelläni tehdä. Miten tuo nimettömänä lahjoittaminen toimii? Viekö joku sen avun perille vain annetaanko vaan rahaa?

Rahaa ei kai saa pyytää mutta muistelen että jossain keräyksessä joku oli laittanut pakettiin 100 euron lahjakortin markettiin. Pakettia ei haettu ja taisi postikulutkin tulla palautuksesta lahjoittajan maksettavaksi. Hän oli sitten ottanut avunpyytäjään yhteyttä ja mainitsi että paketissa oli myös lahjakortti niin avuntarvitsija oli sanonut että jos lahjoittaja postittaisi sen lahjakortin uudestaan hänelle....

ÄLÄ anna rahaa, se ei todennäköisesti päädy lasten lahjoihin. Sosiaalihuolto/Kela on sitä varten että ihmiset saavat asumiskulut ja ruuan maksettua ja toimeentulotuki kattaa loput. Jotkut lahjakortit ovat ihan ok vaikka nuorelle.

En itsekään halua nimellä lahjoittaa. Voithan laittaa kirjeessä lahjakortin vaikka vaatekauppaan niin ei tarvitse lähettäjän tietoja laittaa. Ja yhteydenottoa varten tekaiset uuden sähköpostiosoitteen. Puhelinta tai koko nimeä ei tarvitse antaa.

Kerran kokeilin. Yhteyttä pidettiin tasan siihen asti että lähetin postin seurantakoodin. Ei tullut edes kuittausta että paketti oli päässyt perille eikä pienintäkään kiitokseksi tulkittavaa viestiä. Mulle riitti, käytöstavat ei maksa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla on ihan ihmeellisiä juttuja. 14-vuotias tyttö tarvitsee kaksi kertaa vuodessa uudet silmälasit ja niihin menee kaikki rahat. Miten noin usein voi joutua laseja uusimaan ja eikö ala-ikäisen laseihin saa jotain maksusitoumusta?

Muistaakseni oli viime vuonna sama tai samantyyppinen, ihmettelin silloin sitä koska laseihin saa kyllä toimeentulotukea. Kehyksiähän ei ole pakko uusia joka kerta ja käsittääkseni sossu korvaa linssit koko hinnastaan. Kehysten hinnoissa on raja.

Vierailija kirjoitti:

Poika 15v vaatekoko XXL ja kengänkoko 44? Wtf? Saman perheen 9v. vaatekoko 152cm. Ihan oikeasti, järkyttävää. Tykkää elokuvista ja peleistä. 

Voisivat kyllä tykätä myös liikunnasta...

Ohis mutta mun 9 v. tytöllä, joka on pitkä ja hoikka, on 150cm kokoisia vaatteita, eli se ei kerro välttämättä lihavuudesta vaan pituudesta.

Siis tällaisiin keräyksiin tulee osallistua vain jos on todella varaa. Todella tarkoittaa sitä, että ei ole millään tapaa itseltään pois jotta tällainen katkera mäkätys, jota tässä nyt ketjullinen löytyy, sisuksista purkautuisi.

Riittää ajatuksen hyvyys ja toive siitä, että apu ilahduttaa ja tulee tarpeeseen - tapahtuipa niin tahi ei.