Rasittava kaveri, ei pysty viestittelemään yhtään.
Haluaisin jutella hänen kanssaan kunnolla, mutta en ikinä ehdi! Tai siis hän "ei ehdi". Hän unohtaa puhelimen jonnekin laukkuun aina päiväksi ja aktivoituu vasta illalla katsomaan sitä, jos vaikka olisin lähettänyt hänelle jotain (harvemmin enää lähetän). Hän saattaa sitten illalla lähestyä minua jollakin "moi" viestillä, sitten HETI viestin tultua yritän vastata siihen koska hän on nopea katoamaan puhelimen luota. No, hän ilmeisesti usein vain laittaa tuon viestin ja lähtee puhelimen luota johonkin, koska kestää monta tuntia ennen kuin saa taas yhteyden. Mitä järkeä laittaa vesti, jos ei aio jutella mitään!? Sitten kun myöhään illalla ehtii vihdoin juttelemaan kunnolla, ilman että tekee mitään muuta, hän sanookin jo hyvin aikaisin että väsyttää ja menee nukkumaan. Juu, ymmrärän että pitää nukkua! Mutta aika vaikeaa tämä yhteydenpito. Jää pintapuoliseksi.
Kommentit (61)
Ap, ystäväsi toimii noin, koska ei ole mikään oikea ystävä. Älä ota suotta yhteyttä.
Mikset voi soittaa? En minä ainakaan jaksa koko ajan kytätä puhelinta. Ja viestit eivät ole seurustelua varten. Jos haluaaa keskustella pidempään, niin soitetaan.
Kuinka usein AP siis lähettää viestejä? Ja mikä niiden pääsääntöinen sisältö on?
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin jutella hänen kanssaan kunnolla, ...
No eikö sitten kannattaisi soitta? Itse en ainakaan jaksa viestittelemällä mitään pitkiä keskusteluja käydä kavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Viestit on just sitä varten, että niitä lueskellaan ja vastaillaan kun keretään. Puhelut on sitä varten, jos on heti asiaa.
...tai jos haluaa keskustella pidempään kaverin kanssa. Viestillä laitetaan jotain sellaisia asioita, jotka eivät vaadi välitöntä reagointia tai sen pidempää keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
...
En tarkoita että pitäisi olla puhelimella koko ajan. Mutta olisi kiva jutella niin ettei se tapahtuisi pätkissä. ....
Nämä nyt hieman kumoavat toisensa. Eikös? AP on ilmeisesti aika nuori?
AP, kuinka usein lähetät viestiä kaverillesi? Päivittäin?
Mulla on yksi kaveri joka alkaa aina nopeasti viestitellä kun huomaa että oon paikalla tai just vastannut viestinsä.
Ärsyttää, kun on yrittänyt kiireen keskellä vastata ja heti pitäisi olla aikaa tiiviille keskustelulle. Vaikka usein oon vastannut just jonkun lyhyen tauon aikana enkä ennätä jäädä keskustelemaan.
Niinpä oon pitkittynyt vastaamista kun ei millään osaa odottaa edes hetkeä.
Minulla oli kaveri, joka luki viestit ja jolla saattoi kestää päiviä ennen kuin vastaus tuli. Lopputulos hänen tyylistään: en enää ole hänen kanssaan yhteydessä.
Mulla on ystävä, jonka takia pidän välillä meseä ja puhelinta äänettömällä, että saisin olla rauhassa. Opiskelen ja aamut on kiireisiä, pidän kännykän äänettömällä, kun nukun ja sitten saattaa alkaa viestien tulva jo silloin, kun vielä nukun. Yksi aamu soittikin n. klo 8, kun mulla oli aamutoimet, en jaksanut enkä kerennyt puhua hänen kanssaan. Tällä ystävällä on alkoholiongelma, on työtön, juo kutakuinkin joka päivä ja itse en juo edes kerran viikossa. Mulle kävisi kerran päivässä viestittely mesen kautta ja puhelinkeskustelut ehkä joka toinen päivä. Olen vaan alkanut pitää puhelinta äänettömällä useammin, en jaksa läheisriippuvaisen humalaisen tarvetta riippua koko ajan mussa kiinni.
Tämä ystävä on aiemmin itse ollut sellainen, että hänelle soittaessani on sanonut, ettei ole juttutuulella. Ja mun pitäisi aina olla, kun hän haluaa jutella tai tekstata. Usein vain luettelee, mitä on syönyt/ostanut kaupasta, musta täysin toisarvoista asiaa. Ei mulle aina edes tapahdu mitään mainitsemisen arvoista tai en aina tee mitään ihmeellistä, ei riitä aina juttua, kun joka päivä useasti pitäisi kertoa elämästään.
Kuvaa myös ruoka-annoksensa jatkuvasti nettiin, samoin kasvokuvia ilmestyy monta kertaa viikossa. Kun olin masentunut, välillä hän kieltätyi juttelemasta, koska ei halunnut kuulla masentuneen juttuja. Mun pitäisi tietysti olla nyt aina tukena, Mä olen tosi väsynyt ja nykyään usein kiroilen, kun hän ottaa yhteyttä. Kaipa tosiaan pitää välillä vaan viileästi sanoa, etten jaksa jutella, tarvitsen omaa aikaa ja ettei mitään ihmeellistä kuulu ja pitää se puhelin ääänettömällä useammin.
Lopetin juuri ystävyyden ap:n kaltaisen ystävän kanssa. Koko ajan tuli jotain viestiä aamusta alkaen, kesken työpäivän, töiden jälkeen, pitkin iltaa ja myöhään saakka. Ei mitään oikeaa asiaa. En vaan enää jaksa vastailla, en tarvitse mitään teiniystävyyttä ja jatkuvaa yhteydenpitoa. Lopulta jätti mut rauhaan, kun oli ensin syyllistänyt ja sitten tiukannut, mikä on vikana. Jotkut ihmiset ei osaa ollenkaan olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
VOI HELVETTI pitääkö vööntää rautalangasta!!?
En tarkoita että pitäisi olla puhelimella koko ajan. Mutta olisi kiva jutella niin ettei se tapahtuisi pätkissä. Monen tunnin odottelu että saa yhden aiheen käytyä läpi. Ja mitään puheluita emme harrasta, se on antiikkista. Whatsapilla vedetään pitkiäkin keskusteluita. Enkä odota, että vastapuoli olisi aina siellä vastaamassa heti. Mutta että ehtisi päivän aikana jotain muutakin kuin pari mitä kuuluu -viestiä.
Onko soittaminen myös kaverisi mielestä antiikkista?
Mulla taas niin päin, etten vastaa puheluihin. Viesteilen paljon mieluummin, silloin kun on itselle sopiva hetki.
En jaksa sellaista moi mitä teet moi hei miten menee moi pommitusta, siis jos ei ole mitään asiaa vaan selkeästi kanavoi tylsyytensä muhun. En vastaa ennen kuin mulle sopii ja sellaisen tyypin voi mykistää oman mielenterveyden tähden. Toiset ihmiset taas ovat huomattaavaisempia kommunikoinnissaan eivätkä vaadi huomiota, ja se on tosi ihanaa käytöstä.
Taidat itse olla se rasittava. Itse tajuaisin aika nopeasti olla pitämättä yhteyttä jos toinen ei vastaa.
Vierailija kirjoitti:
VOI HELVETTI pitääkö vööntää rautalangasta!!?
En tarkoita että pitäisi olla puhelimella koko ajan. Mutta olisi kiva jutella niin ettei se tapahtuisi pätkissä. Monen tunnin odottelu että saa yhden aiheen käytyä läpi. Ja mitään puheluita emme harrasta, se on antiikkista. Whatsapilla vedetään pitkiäkin keskusteluita. Enkä odota, että vastapuoli olisi aina siellä vastaamassa heti. Mutta että ehtisi päivän aikana jotain muutakin kuin pari mitä kuuluu -viestiä.
Juu. Puhuminen on vanhanaikaista. Kuuloakaan ei tarvita muuhun kuin siihen, että kuullaan, kun viesti tulee puhelimeen. Tai oikeastaan ei siihenkään, koska näkeehän sen siitä ruudulta.
Viestien kirjoittelu on nykypäivä ja tulevaisuutta.
Kaverilistaltani olen tiputtanut kaikki ap:n kaltaiset vihaiset, painostavat ja syyllistävät "ystävät".
Minulla on ainakin vain yksi kaveri, mutta ap kuulostaa silti mielestäni ahdistavan takertuvalta.