Lue keskustelun säännöt.
Rasittava kaveri, ei pysty viestittelemään yhtään.
30.10.2018 |
Haluaisin jutella hänen kanssaan kunnolla, mutta en ikinä ehdi! Tai siis hän "ei ehdi". Hän unohtaa puhelimen jonnekin laukkuun aina päiväksi ja aktivoituu vasta illalla katsomaan sitä, jos vaikka olisin lähettänyt hänelle jotain (harvemmin enää lähetän). Hän saattaa sitten illalla lähestyä minua jollakin "moi" viestillä, sitten HETI viestin tultua yritän vastata siihen koska hän on nopea katoamaan puhelimen luota. No, hän ilmeisesti usein vain laittaa tuon viestin ja lähtee puhelimen luota johonkin, koska kestää monta tuntia ennen kuin saa taas yhteyden. Mitä järkeä laittaa vesti, jos ei aio jutella mitään!? Sitten kun myöhään illalla ehtii vihdoin juttelemaan kunnolla, ilman että tekee mitään muuta, hän sanookin jo hyvin aikaisin että väsyttää ja menee nukkumaan. Juu, ymmrärän että pitää nukkua! Mutta aika vaikeaa tämä yhteydenpito. Jää pintapuoliseksi.
Kommentit (61)
En minä ainakaan halua jutella viesteillä. Hidasta ja rasittavaa puuhaa. Lyhyesti voi kuulumisia viestillä vaihtaa, mutta jos haluan jutella, niin sitten soitan. Jää sitten aikaa muuhunkin kuin viestien naputteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
VOI HELVETTI pitääkö vööntää rautalangasta!!?
En tarkoita että pitäisi olla puhelimella koko ajan. Mutta olisi kiva jutella niin ettei se tapahtuisi pätkissä. Monen tunnin odottelu että saa yhden aiheen käytyä läpi. Ja mitään puheluita emme harrasta, se on antiikkista. Whatsapilla vedetään pitkiäkin keskusteluita. Enkä odota, että vastapuoli olisi aina siellä vastaamassa heti. Mutta että ehtisi päivän aikana jotain muutakin kuin pari mitä kuuluu -viestiä.
En kyllä itsekään kovin pitkään jaksaisi kaverin kanssa päivittäin jutella. Tietysti väliaikaisesti, jos on menossa joku kriisi, johon tarvitsee paljon tukea. Kumppanin kanssa ehkä.
Koita pitää mielesi avoimena ja suhtautua kaveriisi samalla välinpitämättömyydellä mitä hän sinuun, välillenne voi muodostua ihan hyvä hyvänpäiväntuttavuus. Vaatiminen tukahduttaa suhteen kuin suhteen.
Vierailija kirjoitti:
VOI HELVETTI pitääkö vööntää rautalangasta!!?
En tarkoita että pitäisi olla puhelimella koko ajan. Mutta olisi kiva jutella niin ettei se tapahtuisi pätkissä. Monen tunnin odottelu että saa yhden aiheen käytyä läpi. Ja mitään puheluita emme harrasta, se on antiikkista. Whatsapilla vedetään pitkiäkin keskusteluita. Enkä odota, että vastapuoli olisi aina siellä vastaamassa heti. Mutta että ehtisi päivän aikana jotain muutakin kuin pari mitä kuuluu -viestiä.
Whatsapilla vedätte pitkiä keskusteluja
Jospa jättäisit kaverisi rauhaan? Hän ei selvästikään halua viestitellä kanssasi ja todennäköisesti vastaa kohteliaisuudesta sinulle silloin tällöin, vanhan ystävyyden vuoksi.
Kyse ei siis välttämättä ole puhelimen käyttötavasta, vaan ahdistuksen tunteesta viestisi saapuessa. Minua ainakin alkoi ahdistaa tuo sinun kärkkyvä, itsekeskeinen ja syyllistävä asenteesi.
Odottaisin, että kaveri ottaa itse yhteyttä. Tai jos sinulla on keskusteltavaa asiaa, niin soita. Jos soittaminen on mielestäsi liian antiikkista, niin omapahan on ongelmasi.
Ymmärrän kaveriasi. En minäkään jaksa koko ajan tekstailla, se on hidasta ja ärsyttävää puuhaa. Raivostuttavaa tämä tekstailukulttuuri. En tykkää yhtään kirjoittaa puhelimella. Jospa alkaisit soittelemaan? Ei siinä ole mitään vanhanaikaista.
N26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en tykkää yhtään viestittelymaratoneista. Onneksi mun ystävät ei ole sellaisia. Tärkeimpien kanssa soitellaan silloin tällöin ja puhelut saattavat olla pitkiäkin. Ei siis asuta samassa kaupungissa ja nähdään harvemmin. Sitten kun nähdään, saatetaan istua pubissa tuopin äärellä ja jutella intensiivisesti, niin että muu maailma katoaa ympäriltä. Ei siis mennä ryyppäämään, vaan mennään pubiin jossa ei ole öykkämöykkämusiikkia, vaan hiljainen musiikki ja muiden juttelu taustalla, mutta meille siellä on läsnä vaan toisemme. Tai tehdään sama mahdollisesti jossain laavulla/kodalla, on nuotion rätinä, paistuvat makkarat ja juu oluet myös. Mutta ryypätä ei tällöinkään vaan jutellaan.
Mutta noin arjessa, mulla on työssä käyvänä perheellisenä muutakin tekemistä kuin käyttää tuntikausia aikaa whatsapp-jutteluun.
Kuinkas ap:llä noin paljon aikaa on viestitellä? Teetkö mitään muuta kuin palaat ja chättäät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin jutella hänen kanssaan kunnolla, mutta en ikinä ehdi! Tai siis hän "ei ehdi". Hän unohtaa puhelimen jonnekin laukkuun aina päiväksi ja aktivoituu vasta illalla katsomaan sitä, jos vaikka olisin lähettänyt hänelle jotain (harvemmin enää lähetän). Hän saattaa sitten illalla lähestyä minua jollakin "moi" viestillä, sitten HETI viestin tultua yritän vastata siihen koska hän on nopea katoamaan puhelimen luota. No, hän ilmeisesti usein vain laittaa tuon viestin ja lähtee puhelimen luota johonkin, koska kestää monta tuntia ennen kuin saa taas yhteyden. Mitä järkeä laittaa vesti, jos ei aio jutella mitään!? Sitten kun myöhään illalla ehtii vihdoin juttelemaan kunnolla, ilman että tekee mitään muuta, hän sanookin jo hyvin aikaisin että väsyttää ja menee nukkumaan. Juu, ymmrärän että pitää nukkua! Mutta aika vaikeaa tämä yhteydenpito. Jää pintapuoliseksi.
Etkö sä ymmärrä vähemmästäkin, että kyseinen ihminen ei oikeesti ole kiinnostunut sun seurasta.
Joku moi viesti sinulle saattaa olla vaan joku hetkellisen masennuksen aikaansaannos.
Miettisin tarkkaan mitä itse haluan ystävyydeltä, ja mitä kaveri näyttää siltä haluavan. Jättäisin yhteydenpidon enemmän kaverin vastuulle, ja mikäli sieltä ei enää tule muuta kuin hätäisiä moi-viestejä, niin vastaisin niihin vain takaisin moi, enkä enää muuta. Mulla on kaukana asuva ystävä jonka kanssa jutteememme 2-4 kertaa kuussa tunnin-pari puhelimessa. Väliaikoina emme lähettele viestejä kuin ihan satunnaisesti. Yksi kaveri joka piti ennen yhteyttä viikottain melkein, löysi vuosi sitten uuden miehen, ja hän ei enää koskaan soita, lähettää vain pari kertaa kuussa viestin jossa kertoo kuulumisistaan "ihanan rakkaani kanssa olemme olleet metsälenkeillä! olemme ihanan mieheni kanssa käyneet naapurikaupungissa shoppailemassa ja löysin ihanat kengät! Nyt olen ollut hieman flunssassa, mutta onneksi minulla on maailman ihanin hoitaja täällä kotona <3 <3 !!!"
Samanlaista yksinpuhelua kuin faceseinällänsä. Kun vastaan että onpa kiva, olen itse tehnyt sitä tätä ja tuota, ja kysyn jotain reissusta tai kengistä, niin hän ei vastaa mitään ennen kuin parin viikon päästä kun tulee uusi päivitysviesti :D :D
Nyt hän on kysellyt minua kahville viimeisen kuukauden aikana 4 kertaa, mutta itse aina perunut, kun "on tullutkin jotain muuta".
Että on niitä kavereita, ja sitten niitä oikeita ystäviä. Aloittajana miettisin kumpaa tämä kaveri minulle nykyään on. Elämäntilanteet muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä jaksa whatsupissa mitään pitkiä viestejä kirjoittaa. Rasittavaa näpäillä pyhelimella. Ehkä teidän pitää vaihtaa keskustelukanavaa facebookkiin, skypeen tms? Koneella jaksaa kirjoittaa pudempiä juttuja. Tosin kaverisi tuskin roikkuu koneellakaan pitkin päivää sinua varten.
Puhuminen on helpompaa, esim skypessä. Viestittely on hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tajua viestichattailyä. Hidasta ja aikaavievää. Vartissa ehtii puhumaan puhelimessa vaikka mitä, mutta viestitellessä samassa ajassa ei ehdi kuin vaihtaa peruskuulumiset. Mä en koskaan rupea chattailemaan jossain whatsappissa kenenkään kanssa, koska kokemuksesta oon oppinut, että äkkiä hujahtaa puoli iltaa pelkästään yhden ihmisen kanssa viestitellessä. Älytöntä. Samojen asioiden rupatteluun olisi mennyt puhelimessa puhumalla alle puoli tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän aptä. Itseltäni kuihtui monen vuoden ystävyys, kun yhteydenpito meni ihan yksipuoliseksi. Asuimme eri kaupungeissa, joten livenä ei voinut nähdä kuin pari kertaa vuodessa.
On mahdoton ylläpitää yhteyttä, jos toinen vastaa viesteihin jopa parin päivän viiveellä. Asiat vanhentuvat, ja tuntuu tyhmältä jatkaa jotain juttua jonka aloitti pari päivää sitten ja jonka koko tilanne on jo voinut mennä ohi tai muuttua. Ja kun tietää että siihen toiseenkin viestiin kestää taas pari päivää, ja seuraavaan, ja... Sitten ei enää itsekään viitsi vastata kovin äkkiä, se alkaa unohtua, ja lopulta ei viitsi viestiä ollenkaan kun viestit menevät "tätä tein edellisen kuukauden aikana, entä sinä" raportoinniksi.
Ei kiireisillä ihmisillä ole aikaa joka viikko soitella, sitä varten juuri on pikaviestimet että voi helposti jakaa pienempiä asioita joista haluaa ystävälle kertoa.
Komppaan tätä. Ei tarvitse mammojen tässä ihan överiksi vetää että pitäisi muka 24/7 tuijottaa puhelinta, kun selkeästi tätä ap ei tarkoittanut. Ihan hyvin voi sitä puhelinta välillä katsoa ja vastata ystävälle, ei siinä kauaa mene.
No ap:n kaverihan nimenomaan vastaa, mutta ap haluaisi just niitä aikaa vieviä keskusteluja, ei siis pelkkiä lyhyitä viestejä, joita kaveriltaan saa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän aptä. Itseltäni kuihtui monen vuoden ystävyys, kun yhteydenpito meni ihan yksipuoliseksi. Asuimme eri kaupungeissa, joten livenä ei voinut nähdä kuin pari kertaa vuodessa.
On mahdoton ylläpitää yhteyttä, jos toinen vastaa viesteihin jopa parin päivän viiveellä. Asiat vanhentuvat, ja tuntuu tyhmältä jatkaa jotain juttua jonka aloitti pari päivää sitten ja jonka koko tilanne on jo voinut mennä ohi tai muuttua. Ja kun tietää että siihen toiseenkin viestiin kestää taas pari päivää, ja seuraavaan, ja... Sitten ei enää itsekään viitsi vastata kovin äkkiä, se alkaa unohtua, ja lopulta ei viitsi viestiä ollenkaan kun viestit menevät "tätä tein edellisen kuukauden aikana, entä sinä" raportoinniksi.
Ei kiireisillä ihmisillä ole aikaa joka viikko soitella, sitä varten juuri on pikaviestimet että voi helposti jakaa pienempiä asioita joista haluaa ystävälle kertoa.
Komppaan tätä. Ei tarvitse mammojen tässä ihan överiksi vetää että pitäisi muka 24/7 tuijottaa puhelinta, kun selkeästi tätä ap ei tarkoittanut. Ihan hyvin voi sitä puhelinta välillä katsoa ja vastata ystävälle, ei siinä kauaa mene.
No ap:n kaverihan nimenomaan vastaa, mutta ap haluaisi just niitä aikaa vieviä keskusteluja, ei siis pelkkiä lyhyitä viestejä, joita kaveriltaan saa!
Tästä aloituksestahan oikein huokuu se minä haluan, minä tarvitsen -asenne. Ja sen päälle sitten vielä erillinen keskusteluketju nettiin uhriutuen. Ihan hirveää, että tämmöisiä ihmisiä on.
Hei,oletko kokeillut ihan soittaa hänelle? ei kellään ole niin kiireistä ettei koskaan ehdi vastata
Vierailija kirjoitti:
En kyllä jaksa whatsupissa mitään pitkiä viestejä kirjoittaa. Rasittavaa näpäillä pyhelimella. Ehkä teidän pitää vaihtaa keskustelukanavaa facebookkiin, skypeen tms? Koneella jaksaa kirjoittaa pudempiä juttuja. Tosin kaverisi tuskin roikkuu koneellakaan pitkin päivää sinua varten.
Ja miksi ei käyttäisi whatsapp webbiä jos kyse on siitä että mieluummin kirjoittaa koneella?
Se ystäväkin voi muutes soittaa vastauksensa, jos mieluummin puhuu kuin kirjoittaa, eikö niin? Kyllä siis ainoa looginen päätelmä on ettei ko "ystävää" vaan kiinnosta, ja on ihan luonnollista että se harmittaa sitä joka vielä olisi halunnut ystävyyttä jatkaa. Teillä ilkeillä ihmisillä jotka syyllistätte aptä mielipahasta on ilmeisesti niin paljon kavereita, ettei paljoa mieltä paina jos joku niistä lopettaa yhteydenpidon.
Ap on aivan kuin eräs kaverini. Viestiä tulee päivän mittaan vaikka kuinka monta, puhelimeni piippaa jatkuvasti niin että hermo menee. Vaihtoehtona on katsoa viestit ja todeta että ei ole mitään tärkeää, en vastaa vielä kun en ehdi, tai jättää kaikki katsomatta ja vastata sitten kun ehdin. Olen katsonut parhaaksi olla edes katsomatta viestejä koko päivän aikana, ja varaan sitten illalla vähän aikaa tälle ihmiselle vastaamiseen. Minulla ei vain yksinkertaisesti monesti ole sellaisia välejä päivällä, että ehtisin tai KIINNOSTUISIN chattailemaan jonkun läheisriippuvaisen kanssa, kun ehdin niin mielellään vaikka tarkistan instagrammin tai käväsen täällä lukemassa provoja. Viestittely on minulle siltikin sosiaalista kanssakäymistä, ja se väsyttää minua, vaikka ei läheskään yhtä paljon kuin puhelimessa tai kasvokkain puhuminen. Olen kokeillut sitäkin että vastaan tälle henkilölle aina kun hän laittaa viestiä (jotta illalla ei sitten menisi niin paljoa aikaa), mutta se tarkoittaa sitten sitä että päivästä menee monta tuntia siihen viestittelyyn. On täysin ilmiselvää että hän viestittelee minulle, koska hänellä on tylsää. Minun täytyy siis uhrata vähäistä vapaa-aikaani hänen viihdyttämiseen ja samalla väsyn itse vain enemmän. Jos joku miettii niin kyllä, minulla on lapsi, käyn töissä ja pari koiraakin löytyy, kaverini on lapseton ja työtön. Jos kaverini ajattelee vähänkään samalla tavalla kuin ap niin vielä vähemmän kiinnostaa pitää häneen yhteyttä tai vastata yhtikäs mihinkään.
Jos toinen ei vastaa moneen tuntiin/päivään ja laittaa oikeasti vain lyhyitä viestejä tai vaikka "moi", niin häntä ei kiinnosta. Hän on väsynyt, eikä jaksa käyttää loppuja energioitansa sinuun. Minua ahdistaa aina kun puhelin piippaa ja sen takia olen laittanut tämän henkilön äänettömälle, koska minulla on lapsi niin puhelimeni pitää olla koko ajan päällä jos jotain sattuu. Illalla kun lapsi menee nukkumaan, haluan hetken vain olla, kuunnella hiljaisuutta ja lepuuttaa aivoja. Niinä päivinä kun olen nukkunut hyvin ja olen vapaalla, viestittelen mielelläni tämän kaverin kanssa, koska aikaa jää muuhunkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä jaksa whatsupissa mitään pitkiä viestejä kirjoittaa. Rasittavaa näpäillä pyhelimella. Ehkä teidän pitää vaihtaa keskustelukanavaa facebookkiin, skypeen tms? Koneella jaksaa kirjoittaa pudempiä juttuja. Tosin kaverisi tuskin roikkuu koneellakaan pitkin päivää sinua varten.
Ja miksi ei käyttäisi whatsapp webbiä jos kyse on siitä että mieluummin kirjoittaa koneella?
Se ystäväkin voi muutes soittaa vastauksensa, jos mieluummin puhuu kuin kirjoittaa, eikö niin? Kyllä siis ainoa looginen päätelmä on ettei ko "ystävää" vaan kiinnosta, ja on ihan luonnollista että se harmittaa sitä joka vielä olisi halunnut ystävyyttä jatkaa. Teillä ilkeillä ihmisillä jotka syyllistätte aptä mielipahasta on ilmeisesti niin paljon kavereita, ettei paljoa mieltä paina jos joku niistä lopettaa yhteydenpidon.
Se että harmittaa, on ihan luonnollista. Mutta se, että erilaisten yhteydenpitopreferenssien takia leimataan se vastapuoli hankalaksi, se on kohtuutonta.
Luulen että syy miksi niin moni on täällä ap:n kantaa vastaan, johtuu siitä että moni on omakohtaisesti kohdannut näitä minäminä-tyyppejä, joiden näkemys hyvästä kaveruussuhteesta noin muutenkin on turhan yksipuolinen, vastavuoroisuuden, mahdollisesti erilaiset aikataulut, elämäntilanteet sekä yhteydenpitotavat unohtava.
Kyllä minäkin suren yhden pitkän ystävyyssuhteen väljähtymistä. Mutta mitäpä siinä oikein oli vaihtoehtoja, kun se toinen ei tykkää viestitellä ja mielummin soitteli aina vain myöhään perjantai-iltaisin humalassa. Ja aina sama setti: Mitäs teet? Olin jo nukkumassa/nukkumaan menossa. Ai jaa no mutta kuule ja sitten tunnin kestävä avautuminen hänen huolistaan. Puhelun päätteeksi toki sentään No mitäs sulle?
Jossain kohtaa sitten vain lakkasin vastaamasta.
Vierailija kirjoitti:
m85 kirjoitti:
sinä oot siis aamuvirkku ja kaveris on iltavirkku ja ihmettelet erilaista rytmiä?
kaikille nyt ei vaan riitä päivätöitä, ehkä sinäkin arvostat kun on kokoajan saatavilla lääkärit, poliisit, palomiehet jne, et vaan tunnu itse sisäistävän sitä että tuo "myöhään illalla" eiole kaikille sama...
Ei mua mitkään rytmit haittaa. Ihan normaalia, että kaikki ei ole tavoitettavissa samaan aikaan, varsinkaan iltaisin.
Tarkoitin sitä, että päivällä hän ei sitten voi puhelinta katsoa yhtään ennen illan tuloa. Ja kun katsoo niin kohta mennään taas nukkumaan.
Mitä hyötyä siitä päivällä puhelimen katsomisesta on, jos vasta illalla ehtii kunnolla vastaamaan? Niitä kunnon keskustekujahan sinä kaipasit etkä satunnaista lyhyttä moikkausta, johon ehkä päivällä voisi just just olla aikaa?
Mullakin oli kaveri, joka suuttui, kun en työpäivän aikana vastaa hänen viesteihinsä. Minä, kun teen töissä töitä enkä chattaile.