Järkyttävät kielioppi-”virheet”
Teen töitä korkeastikoulutettujen henkilöiden kanssa alalla, jossa kirjoitus on iso osa työstämme.
Silmiä särkee työpäivän jälkeen, kun olen lukenut pinollisen todella huonolla suomella kirjoitettuna.
Mainittakoon, että en esim.netissä välitä pikkuvirheistä, en ole mikään oikolukija ja teen itsekin varmasti virheitä.
Kyse on lähinnä siitä, että ammattiteksti kirjoitetaan puhekielellä, alkeellisimmat pilkkusäännöt on unohdettu, isotkirjaimet puuttuvat tai niitä on käytetty väärin, henkilöistä puhutaan etunimillä (kyseessä iso konserni, joten ei ole mitenkään fiksua puhua esim. Tanskan osaston pomosta ”Marina”) ja yhdyssanoista en viitsi edes mainita.
Suoraa lainausta en voi ottaa, mutta tämä on tyyli:
”Tässä meidän ajatuksia siihen Marian (tanskan toimisto) ehdotukseen. Voitte kattoa jos se onnistuisi mahd. Sunnuntaina mutta huomioikaa, jos on jotain aikaeroi suomen ja tanskan ajoissa. Ajoissa me ei voida joustaa, katotaan että miten lähtee heiltä sujumaan.”
Eikö korkeakouluissa enää (n) välitetä äidinkielestä? Tällaisetko on saaneet oppareita ja graduja väännettyä?
Ap
Kommentit (31)
Tänäänkin olen monessa lehtiartikkelissa törmännyt adjektiiviin ISO. Mikä perkele siinä on, että järjestään artikkeleissa se taivutetaan väärin. Esimerkiksi Moron jäätelöpallotestin kirjoittaja Susanna Piiroinen ei taida olla valmistunut vielä ala-asteeltakaan, kun hänen mukaansa eräältä kioskilta sai ISOIMMAN jäätelöpallon - Ei siis suurinta.
Itselleni opetettiin jo ala-asteella sanojen taivutusta ja sana iso taipuu: iso, suurempi, suurin.
Ap:n opmassa tekstissä on jo otsikosta lähtien kielioppivirhe.
Lehtiartikkelitkin ovat toisinaan pullollaan kielioppivirheitä.
Joskus SK:n "Jyvät ja akanat"- osasto on täynnä lehtiartikkeleiden korrelaattivirheitä.
Ärsyttävin yleistynyt kielioppivirhe on "ei pysty ostaa".
Myöskin monelle on outoa, että yhdyssanassa voi olla enemmän kuin 2 sanaa.
"Moottoripolttoöljy" on tekemätön paikka monelle...
Tavallinen tyyppi huonolla keskiarvolla kirjoitti:
Tänäänkin olen monessa lehtiartikkelissa törmännyt adjektiiviin ISO. Mikä perkele siinä on, että järjestään artikkeleissa se taivutetaan väärin. Esimerkiksi Moron jäätelöpallotestin kirjoittaja Susanna Piiroinen ei taida olla valmistunut vielä ala-asteeltakaan, kun hänen mukaansa eräältä kioskilta sai ISOIMMAN jäätelöpallon - Ei siis suurinta.
Itselleni opetettiin jo ala-asteella sanojen taivutusta ja sana iso taipuu: iso, suurempi, suurin.
Meneeköhän sulla nyt sekaisin hyvä-adjektiivin kanssa, jonka vertailumuodot ovat parempi ja paras (eikä hyvempi, hyvin)? Nimittäin iso, isompi, isoin ja suuri, suurempi, suurin ovat kumpikin aivan oikeaa ja kaunista suomen kieltä. Vai oliko tämä koko juttu vitsi?
Tavallinen tyyppi huonolla keskiarvolla kirjoitti:
Tänäänkin olen monessa lehtiartikkelissa törmännyt adjektiiviin ISO. Mikä perkele siinä on, että järjestään artikkeleissa se taivutetaan väärin. Esimerkiksi Moron jäätelöpallotestin kirjoittaja Susanna Piiroinen ei taida olla valmistunut vielä ala-asteeltakaan, kun hänen mukaansa eräältä kioskilta sai ISOIMMAN jäätelöpallon - Ei siis suurinta.
Itselleni opetettiin jo ala-asteella sanojen taivutusta ja sana iso taipuu: iso, suurempi, suurin.
Mitä ihmettä? Iso, isompi, isoin. Suuri, suurempi, suurin.
Missä sinä kävit ala-asteesi?
Firmojen kannattaisi kyllä somessakin katsoa millainen on ulosanti. Yksi juuri mainosti olevansa 50-vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Tavallinen tyyppi huonolla keskiarvolla kirjoitti:
Tänäänkin olen monessa lehtiartikkelissa törmännyt adjektiiviin ISO. Mikä perkele siinä on, että järjestään artikkeleissa se taivutetaan väärin. Esimerkiksi Moron jäätelöpallotestin kirjoittaja Susanna Piiroinen ei taida olla valmistunut vielä ala-asteeltakaan, kun hänen mukaansa eräältä kioskilta sai ISOIMMAN jäätelöpallon - Ei siis suurinta.
Itselleni opetettiin jo ala-asteella sanojen taivutusta ja sana iso taipuu: iso, suurempi, suurin.
Mitä ihmettä? Iso, isompi, isoin. Suuri, suurempi, suurin.
Missä sinä kävit ala-asteesi?
Sekoittaa varmaan hyvä, parempi, paras jota kyllä jankutettiin.
Kyllä puhekieliselläkin tyylillä saa kirjoittaa. Voidaan olla eri mieltä siitä, mihin tilanteisiin se sopii, mutta minusta sitä ei voida pitää virheellisinä, jos käyttäjä on tarkoituksellisesti halunnut kirjoittaa niin. Sama koskee myös esimerkiksi etunimen käyttämisestä kolmannesta henkilöstä puhuttaessa. Vaikka joku tyylitohtori olisi sitä mieltä, että sähköpostit ja kirjeet pitää kirjoittaa jollain tietyllä tyylillä, niin tätä voitaneen pitää vain tämän henkilön suosituksena, eikä minään kieliopillisena lakina.
En myöskään ainakaan itse ole varma, miten järkevää on nipottaa sellaisista kieliopillisista seikoista, joiden vaikutus ilmaisun merkitykseen on vähäinen. On ehkä mahdollista ajatella tilanne, jossa viikonpäivien kirjoittaminen isolla luo merkityksellistä epäselvyyttä, mutta nämä tilanteet ovat varmaankin käytännössä melko harvinaisia. Enään-muodon käyttäminen vaikuttaa täysin harmittomalta, enkä näe, mitä väliä sen käytöllä on graduissa tai väikkäreissäkään.
Eihän toimittajienkaan enää tarvitse kirjoittaa hyvää suomea. Iltiksessä on yksi, jonka virheet pistää aina silmään. Tosin juttunsakin ovat lähinnä käännösartikkeleita tai kopioita toisilta sivuilta.
Ai. No, minua vxtuttaa kirjoittaa näitä kommentteja tabletin näppäimistöä käyttäen. Kirjoitusvirheitä jatkuvasti
Aloittajalle, omaa tekstiäsi voisi monessa kohtaa muokata kielellisesti parempaan suuntaan.
Luokattoman huonoa tekstiä ap:llä.