Lue keskustelun säännöt.
Firettäminen - eli taloudellinen riippumattomuus ennen eläkeikää, mitä ajatuksia?
29.10.2018 |
Harva se viikko tuntuu uutisiin nousevan otsikko nuorista aikuisista, jotka haluavat saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden ennen eläkeikää. Nyt oli taas tällainen uutinen (linkki alla), jossa kerrotaan että ilmiölle on myös nimi - firettäminen (financial indepence, retire early).
Osakesijoittaminen omilla rahoilla on tietenkin jokaisen oikeus, mutta tuossa uutisessa kerrotaan yhden firettämisen muodon olevan se, että elää säästeliäästi ja syö vain kaurapuuroa. Onkohan se eläköityminen esim. 55-vuotiaana sen arvoista? Toisaalta ymmärrän firettämisen hyvin, tämänkään uutisen 24-vuotias päähenkilö ei pääse eläkkeelle, kuin vasta 67v 9kk iässä ja nykyisillä syntyvyysluvuilla ikä varmaan nousee. Kuka enää haluaa mitään eläkettä edes odottaa?
Kommentit (85)
Olen siinä tilanteessa että pääomatulot kattavat noin puolet ns pakollisista menoista. Jos pääomatulojen kasvu jatkaa samaa tahtia niin parin vuoden päästä kattaa 100%. Tämän jälkeen jää vielä vapaaehtoiset kustannukset jäljelle. Ei minulla ainakaan ole mitään tarkoitusta millään kaurapuurolla ja makaronilla elellä. Ruokabudjetti on noin 167 €/kk/henkilö, eli ihan riittävä. No en tosin FIRE:tä vaan ainoastaan FI tavoitteena. On paljon mukavampi käydä töissäkin kun on f*ck you-fund kasassa, ja tietää että voi turvallisesti halutessaan häippästä töistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä tilanteessa että pääomatulot kattavat noin puolet ns pakollisista menoista. Jos pääomatulojen kasvu jatkaa samaa tahtia niin parin vuoden päästä kattaa 100%. Tämän jälkeen jää vielä vapaaehtoiset kustannukset jäljelle. Ei minulla ainakaan ole mitään tarkoitusta millään kaurapuurolla ja makaronilla elellä. Ruokabudjetti on noin 167 €/kk/henkilö, eli ihan riittävä. No en tosin FIRE:tä vaan ainoastaan FI tavoitteena. On paljon mukavampi käydä töissäkin kun on f*ck you-fund kasassa, ja tietää että voi turvallisesti halutessaan häippästä töistä.
Ruokaan sais mennä vitonen per päivä? Tiukka on budjettisi. Taitaa sittenkin olla makaronia ja kaurapuuroa luvassa.
Olen laskeskellut, että vaatimattomien sijoitusteni osingoilla saisin vuodessa muut paitsi ruokakulut aika lailla +/- nollaksi jos hakisin vuokrakämppääni asumistukea, koska se haukkaisi suurimman palan. Jotain ylimääräistä joutuu varmasti aina välillä ostella, mutta pitää vaan tyytyä ajatukseen, että ne säästöt siinä sitten pikkuhiljaa kuitenkin hupenee ja jossain vaiheessa pitäisi alkaa keksimään lisätuloja.
Itse omistin 4 asuntoa 90-luvulla, vuosituhannen alussa ostin 10 lisää ja vielä on pari hommattu.
Kaikki Helsingissä, valtaosa kantakaupungissa.
Eka oma asunto ostettu aspilla, 3 muuta mun vanhempien takauksella.
10 asunnossa osa lainasta tuli rakennuttajalta ja pankkia auttoi 2 asuntoa oli velaton ennestään ja kaikkiin oli vuokrasopimus tiedossa.
Olin hullunrohkea, olisi voinut käydä tosi huonostikin.
Kohta on lainat maksettu. Osassa asunnoista olen itse asunut, eli voisi myydä verottomasti, ei ole rahalle tarvetta.
Nyt etsitään ns loppuiän kotia.
Meillä on 3 lasta, tässä on heille hyvä business. Tällä hetkellä kaikki on ulkoistettu, itse vaan allekirjoitan veroilmoituksen kerran vuodessa.
Olen nyt 100% lomautettuna. Olin heti vapaaehtoinen, kun tuli vaihtoehto. Mielummin minä, kun kollega, joka tarvitsee palkkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä tilanteessa että pääomatulot kattavat noin puolet ns pakollisista menoista. Jos pääomatulojen kasvu jatkaa samaa tahtia niin parin vuoden päästä kattaa 100%. Tämän jälkeen jää vielä vapaaehtoiset kustannukset jäljelle. Ei minulla ainakaan ole mitään tarkoitusta millään kaurapuurolla ja makaronilla elellä. Ruokabudjetti on noin 167 €/kk/henkilö, eli ihan riittävä. No en tosin FIRE:tä vaan ainoastaan FI tavoitteena. On paljon mukavampi käydä töissäkin kun on f*ck you-fund kasassa, ja tietää että voi turvallisesti halutessaan häippästä töistä.
Ruokaan sais mennä vitonen per päivä? Tiukka on budjettisi. Taitaa sittenkin olla makaronia ja kaurapuuroa luvassa.
Kun itse tekee raaka-aineista, kasvispitoista ruokaa niin riittää mainiosti. Laskepa huviksesi esimerkiksi kaalilaatikon hinta/annos. Tai täytettyjen paprikoiden hinta, joissa täytteenä tomaattia, kesäkurpitsaa, lissejä ja hiukan kanaa ja maustettu hyvin. Kun ei osta eineksiä tai puolivalmisteita niin halvalla pääsee. ja näköjään riittää turhankin hyvin, olen valitettavasti jopa hiukan ylipainoinen, mieskin vielä, ja harrastan liikuntaakin useita kertoja viikossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta miten maailma muuttuu?
Rahan arvo?
Nyt on menossa iso murros.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä tilanteessa että pääomatulot kattavat noin puolet ns pakollisista menoista. Jos pääomatulojen kasvu jatkaa samaa tahtia niin parin vuoden päästä kattaa 100%. Tämän jälkeen jää vielä vapaaehtoiset kustannukset jäljelle. Ei minulla ainakaan ole mitään tarkoitusta millään kaurapuurolla ja makaronilla elellä. Ruokabudjetti on noin 167 €/kk/henkilö, eli ihan riittävä. No en tosin FIRE:tä vaan ainoastaan FI tavoitteena. On paljon mukavampi käydä töissäkin kun on f*ck you-fund kasassa, ja tietää että voi turvallisesti halutessaan häippästä töistä.
Ruokaan sais mennä vitonen per päivä? Tiukka on budjettisi. Taitaa sittenkin olla makaronia ja kaurapuuroa luvassa.
Kaurapuurolla eläessä (joka on typerää) selviäisi 40 cnt/pv/henkilö).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinänsä ihan kiva ajatus. Itse ajattelen että koska ei voi tietää mitä elämässä tapahtuu niin haluan nauttia elämästä myös nyt. En toki ole senkään kannalla että kaikki mitä tulee niin laitetaan menemään. Jonkinlainen kultainen keskitie siis tässä paras.
Elämä on tässä ja nyt. Ei voi tietää onko hengissä edes ensi vuonna joten minä elän kyllä täysillä tänään ja joka päivä. Säästöjä on pahan päivän varalle ihan hyvin mutta muuten matkustan (tai siis matkustin), ostan kivoja jutuja jos haluan, lapsellani on ns "kaikkea" (kohtuuden rajoissa, ei mitään uusimpia iphoneja tms), syön laadukasta ruokaa ja käyn ravontoloissa syömässä jne. Olen aina suhteuttanut menot tuloihin. Eläkkeeni tulee olemaan pienehkön ja ok:n välissä mutta suhteutan menot sitten siihen jos sinne asti elän. En jaksa murehtia 20 vuoden päähän etukäteen, toki säästän aina pienen osan palkastani mutta kohtuudella ja niin ettei elämänlaatu ei kärsi. N43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästäväinen elämäntapa ei mitenkään tarkoita, etteikö elämästä nauttisi. Miettikää nyt hetki, onko oikeasti elämästä nauttiminen sama asia kuin (mahdollisimman paljon) rahan käyttäminen? Juuri tuo "aina pitää saada vain kalliimpaa ja kalliimpaa" on itse asiassa päinvastoin onnellisuuden este, kun mikään ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi.
Viihdyn työssäni, en lopeta ennen eläkeikää, joka on 7 vuoden päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä tilanteessa että pääomatulot kattavat noin puolet ns pakollisista menoista. Jos pääomatulojen kasvu jatkaa samaa tahtia niin parin vuoden päästä kattaa 100%. Tämän jälkeen jää vielä vapaaehtoiset kustannukset jäljelle. Ei minulla ainakaan ole mitään tarkoitusta millään kaurapuurolla ja makaronilla elellä. Ruokabudjetti on noin 167 €/kk/henkilö, eli ihan riittävä. No en tosin FIRE:tä vaan ainoastaan FI tavoitteena. On paljon mukavampi käydä töissäkin kun on f*ck you-fund kasassa, ja tietää että voi turvallisesti halutessaan häippästä töistä.
Ruokaan sais mennä vitonen per päivä? Tiukka on budjettisi. Taitaa sittenkin olla makaronia ja kaurapuuroa luvassa.
Kaurapuurolla eläessä (joka on typerää) selviäisi 40 cnt/pv/henkilö).
Vitamiinien ja rasvojen puutoksesta johtuvat haitat, kymmeniä tuhansia ajan kanssa jos kaurapuurola. Kyllä 5 eurolla pärjää ihan hyvin. Kun miettii, että kalaa pitäisi syödä 100-200g viikossa ja punaista lihaa ei saisi mennä yli 500g viikossa niin eipä siinä kovin kummoista ruokalaskua tule kun tuohon ymppää lisukkeet. Hakee vielä illan -60% tarjoukset niin, kyllähän sillä syö.
Vierailija kirjoitti:
Olen laskeskellut, että vaatimattomien sijoitusteni osingoilla saisin vuodessa muut paitsi ruokakulut aika lailla +/- nollaksi jos hakisin vuokrakämppääni asumistukea, koska se haukkaisi suurimman palan. Jotain ylimääräistä joutuu varmasti aina välillä ostella, mutta pitää vaan tyytyä ajatukseen, että ne säästöt siinä sitten pikkuhiljaa kuitenkin hupenee ja jossain vaiheessa pitäisi alkaa keksimään lisätuloja.
Alapeukku kaiketi asumistuen vuoksi. No eihän se sijoitusten osingoilla eläminenkään juuri siitä eroa ja siinä elää toisten rahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laskeskellut, että vaatimattomien sijoitusteni osingoilla saisin vuodessa muut paitsi ruokakulut aika lailla +/- nollaksi jos hakisin vuokrakämppääni asumistukea, koska se haukkaisi suurimman palan. Jotain ylimääräistä joutuu varmasti aina välillä ostella, mutta pitää vaan tyytyä ajatukseen, että ne säästöt siinä sitten pikkuhiljaa kuitenkin hupenee ja jossain vaiheessa pitäisi alkaa keksimään lisätuloja.
Alapeukku kaiketi asumistuen vuoksi. No eihän se sijoitusten osingoilla eläminenkään juuri siitä eroa ja siinä elää toisten rahoilla.
Et taida tietää mitä osingot ovat. Siinähän nimenomaan eletään OMILLA rahoilla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enempi pakoa olisi niiden joukossa, jotka ovat aina kokeneet, ettei kokopäivätyö ole vapaan ihmisen elämää.
Allekirjoitan tämän. Ensimmäisessä ammatissani siivosin työkseni, maksoin asuntolainaa (tehty), kasvatin lasta (tehty) ja säästin opintojen varalle (tehty). Palautin juuri graduni, eikä sekään auttanut löytämään sisäistä uraihmistäni. Olen kieltämättä sellainen "vapaa on vain umpihanki" -tyyppi, ja nyt kun vapauden makuun on päässyt... Uudella alalla ei joustoja ole tarjolla. Saan tarvittavan tulon pienimmällä vaivannäöllä osa-aikaisena vanhalla alalla, joten sinne käynee tie, tavoitteena kun on maksimoida vapaa-aika. Puoliso on ulkona pyörästä, itsekin puoliksi. Ollaan nelikymppisiä, en uskalla edes ajatella missä horisontissa virallinen eläkeikäni seilaa.
Tämä on mun vanha viestini. Korona muutti suunnitelmia; lapsi muutti kotoa, mutta kämppä ei vielä vaihtunut pienempään, ja uuden alani työllisyys on rahoituksen puutteessa jäässä luultavasti hamaan ikuisuuteen.
Tein tosiaan osa-aikaista vuoden 2019, 70%lla täydestä työajasta (2 vkoa töissä, 1 vapaalla). Kiitos progression, en hävinnyt juuri mitään. Koronakeväänä irtisanoin itseni ja olin 4 kk kotona, vaihdoin työnantajaa alkusyksystä. Tämän kanssa on sovittu, että voin tehdä kokoaikaisia pätkiä, jos saan niiden väliin tauot ja kesät kokonaan vapaiksi (n 8 kk töissä, 4 vapaalla). Oli ok. Katsotaan toimiiko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laskeskellut, että vaatimattomien sijoitusteni osingoilla saisin vuodessa muut paitsi ruokakulut aika lailla +/- nollaksi jos hakisin vuokrakämppääni asumistukea, koska se haukkaisi suurimman palan. Jotain ylimääräistä joutuu varmasti aina välillä ostella, mutta pitää vaan tyytyä ajatukseen, että ne säästöt siinä sitten pikkuhiljaa kuitenkin hupenee ja jossain vaiheessa pitäisi alkaa keksimään lisätuloja.
Alapeukku kaiketi asumistuen vuoksi. No eihän se sijoitusten osingoilla eläminenkään juuri siitä eroa ja siinä elää toisten rahoilla.
Ei osingoissa mitään vikaa ole. Tuloksi se lasketaan asumistuessa siinä missä palkkatulokin. Sijoitusvarallisuus alkaa laskea asumitukea kun tietty raja ylittyy. Osingot lasketaan tuloksi ja se jyvitetään 12 kuukaudelle laskennassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laskeskellut, että vaatimattomien sijoitusteni osingoilla saisin vuodessa muut paitsi ruokakulut aika lailla +/- nollaksi jos hakisin vuokrakämppääni asumistukea, koska se haukkaisi suurimman palan. Jotain ylimääräistä joutuu varmasti aina välillä ostella, mutta pitää vaan tyytyä ajatukseen, että ne säästöt siinä sitten pikkuhiljaa kuitenkin hupenee ja jossain vaiheessa pitäisi alkaa keksimään lisätuloja.
Alapeukku kaiketi asumistuen vuoksi. No eihän se sijoitusten osingoilla eläminenkään juuri siitä eroa ja siinä elää toisten rahoilla.
Mikähän susta sitten on "omaa rahaa"? Tuskin palkkakaan, sekin tulee joltain toiselta vai mitä?
Työ on aika tärkeä osa elämää. Mitenkähän firettäjät ajattelivat käyttää sen valtavan määrän vapaa-aikaa, joka heillä siten on? Ei välttämättä ole niin helppoa rakentaa uusia rutiineja.
Vierailija kirjoitti:
Niukka elämä kaurapuurolla on minusta hieno ajatus, jos sillä saa ostettua elämäänsä omaan käyttöön. Tiedä sitten, mitä ovat seuraukset, jos tuo yleistyy. Ehkä aletaan määrätä pakkotöihin myös ihmisiä, jotka eivät saa mitään tukia. Ihmisen elämän tarkoitus kun on joidenkin tahojen mukaan bkt:n kasvattaminen.
Tietenkin myös on niin, että terveyspalvelut, infrastruktuuri, koulutus ja muut tarvitsevat veronmaksajia.
Luulen kuitenkin, että useimmat ihmiset tahtovat tehdä rahaa niin ahnaasti ja pitkään, että tuosta ei tule ongelmaa. Olen myös melko varma, että meitä, jotka selviämme runsaan vapaa-ajan kanssa ei ole kuitenkaan kovin paljon. Niin, no, nuoremmat ikäluokat pelihimoineen ja viihtymistarpeineen voivat ehkä osoittaa tuon oletukseni vääräksi.
Yksi ratkaisu on, että työelämästä tulisi saada houkuttelevampi vaihtoehto. Sitä ei saada aikaan tyky-päivillä, vaan yksilöllisillä joustomahdollisuuksilla. Ja tietenkin sillä, että taloudellisesti kaikki työn tekeminen kannattaisi aina. Pitäisi siis ottaa käyttöön perustulo,
Jos tuo yleistyy merkittävästi, niin osakkeiden hinnat ja arvostustasot nousevat, jolloi tuotot pienenevät. Tämä tekee taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisen hankalammaksi. Toki ne, jotka jo aloittaneet hyötyvät tuosta arvostustasojen noususta.
Toivottavasti keksitään parempi termi suomeksi.