miksi jotkut naiset korostavat sitä, etteivät he ole koskaan kokeneet häirintää?

aika mielenkiintoista sensuuria täällä .eli vastauksia katoaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun mediassa toitotetaan että kaikkia naisia ahdistellaan 24/7.

Laitapa linkki tällaiseen väitteeseen.

Et tietenkään voi, koska sellaista ei ole. Sinulla itselläsi tuntuu olevan jotain ongelmia, kun koet tarvetta tuollaisiin väitteisiin.

Et vastannut mulle, mut otappa pää pois sieltä hiekasta ja lue uutisia. Joka puolella tota toitotetaan. Juuri nyt täällä palstallakin.

Laita yksikin linkki sellaiseen uutiseen. Ei luulisi olevan vaikeaa, jos muka "joka puolella toitotetaan". Niin, et pysty, koska yhdessäkään uutisessa ei ole koskaan väitetty, että KAIKKIA naisia ahdisteltaisiin.

En ole tuo alkuperäinen, mutta:

"Onwen-Huma uskoo, että seksuaalinen häirintä on vielä paljon yleisempää kuin kyselyt osoittavat.

'Tämä pohjautuu omaan tuntumaani, mutta sanoisin että kaikki naiset ovat joutuneet kokemaan seksuaalista häirintää. Voi olla, ettei ole edes tapauksen aikaan ymmärtänyt olleensa seksuaalisen häirinnän kohteena. Kun seksuaalinen häirintä otetaan puheeksi ja asiaa alkaa pohtia, tajuaa olleensa häirinnän kohteena.'"

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005412353.html

Muistaakseni oli suht luettu/siteerattu juttu silloin, kun #metoo oli enemmän esillä. Ja englanninkielisiä löytyy varmasti muitakin.

Ja niin, otsikon kysymykseen: en korosta, mutta välillä ärsyttää tämä "kaikki ovat kokeneet ja jos muka et, niin et vaan ole tajunnut kokevasi" -jankkaaminen.

Uskoo? Tuntumaan?

Jos tuollaisia täysin poskettomia väitteitä esittää niin silloin pitää olla kiistattomia todisteita asialle.

Tämä on vielä naurettavampi väite kuin naisen euro lässytys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni tulee mieleen, että kyse on empatian puutteesta. Esimerkiksi jos joku kertoo minulle, että häntä on kiusattu koulussa, ei mieleeni tulisi korostaa, että "onkohan kiusaaminen mikään ongelma, ei minua ainakaan ole koskaan kiusattu enkä koskaan huomannut, että ketään olisi oikeasti kiusattu" Tämä lause on ihan totta, omassa nuoruudessa en muista todistaneeni kiusaamista eikä minua ikinä kiusattu. Mutta en ikinä kyseenalaistaisi tai väheksysi kiusaamiista sen perusteella, ettei se ole koskettanut itseäni.

Koska 99% näistä jotka valittavat häirinnästä valehtelevat ja liioittelevat.

Nykyäään "häirintään" lasketaan se jos kaksi ihmistä keskustelee keskenään niin kolmas kokee sen häirintänä vaikka hänelle ei kukaan edes puhu. 

Häirintänä koetaan se että joku katsoo "väärällä" tavalla. Häirintänä näköjään katsotaan myös se että onko joku tyttökalenteri poikien pukuhuoneessa vaikka naisilla ei pitäisi olla mitään asiaa sinne.

Ja juuri näin empatiakyvyssään kehittymätön julistaa diktaattorin lailla mikä on  muka oikea tapa kokea - hohhoijaa. Koska sinä määrittelet toisenkin tunteet joo....

Sinun tunteet on sinun ongelmasi. Muiden ei niistä pidä välittää.

Jos kukaan ei koske sinuun eikä edes puhu sinulle niin sinulla ei ole mitään oikeutta inistä toisen olemisesta tai tekemisistä.

ja tässäkö keskusteltiin nyt siitä että joku vaan on :)? Ja ettei toisen tunteistakaan tarvi välittää ? no ei muuta kysyttävää sinusta enää.

Vierailija kirjoitti:

Monet naiset nyt vaan haluaa olla hyviä jätkiä. Olla erilaisia, he kyllä kestävät häirinnän ja miesten härskit jutut. Koska he ovat vähän parempia naisia kuin ne muumimekkoiset vouhkaajat. Yrittävät hakea tällä tavoin miesten arvostusta. Tajuamatta että oikeesti he antavat miesten alistaa heitä ihan miten haluavat. Miesten ei tarvi muuttaa käyttäytymistään vaan naisten pitää siihen soputua ja ottaa vastaan mitä miehet nyt milloinkin sattuu keksimään.

Höpöhöpö. En ole hyvä jätkä enkä kestä kaksimielisiä juttuja tai muutakaan ahdistelua. En vain ole itse koskaan ollut paikalla kun ahdistelua tapahtuu eikä minua ole ahdisteltu. Mikä on analyysisi minusta sitten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä siksi että eivät ole, mahdollisesti sen takia että eivät kaikki naiset koe esim. lausetta "Onpa sinulla hiukset laitettu kauniisti" häirintänä ja ahdisteluna.

Eihän tuo olekkaan häirintää. Joka muuta väittää niin tarvitsee ajan kallon kutistajalta.

Kuka on ikinä missään väittänyt että lause "Onpa sinulla hiukset laitettu kauniisti" on häirintää? Minä en ole ainakaan kuullut. Missäköhän on taas naisten keskinäinen solidaarisuus? Sillä saataisiin häirintä loppumaan.

Sitähän feministit toitottaa: Minkäänlainen ulkonäön, kehon, terveyden tai olemuksen kommentointi on aina häirintää.

Tulee ikävä kyllä vain mieleen että halutaan nuolla miestren pyllyä ja valehdella, luullaan että kun kerrotaan omista kokemuksista, leimaudutaan miesvihaajiksi tms.

Televisiossakin on ollut monta, joita on aivan varmasti häiritty miesten taholta, mutta kirkkain silmin yrittivät vakuuttaa ettei ole koskaan heitä häiritty, näki että valehtelivat. Yksikin alkoi vielä kertoa että mutta hänen MIESTÄÄN on kyllä naiset häirinneet seksuaalisesti, se oli se joku Jälkiviisaissa oleva akka, millä on se helvetin vaikea sukunimi, joku nebukadnessarin tyylinen, ei siis se muslimi vaan se yksi toinen, porvariämmä jonka jutut on aina vähän niin ja näin. 

Yksi oli joskus arto nybergissä joku sotilasuraa ulkomailla tehnyt nainen, jo n.60v, hänkin kirkkain silmin vä'itti ettei häntä koskaan ole häiritty, vaikka on ainoana naisena ollut jossain sotilaspiireissä, joo, todella uskottavaa.

  Jotain nämä valehtelijat pelkäävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni tulee mieleen, että kyse on empatian puutteesta. Esimerkiksi jos joku kertoo minulle, että häntä on kiusattu koulussa, ei mieleeni tulisi korostaa, että "onkohan kiusaaminen mikään ongelma, ei minua ainakaan ole koskaan kiusattu enkä koskaan huomannut, että ketään olisi oikeasti kiusattu" Tämä lause on ihan totta, omassa nuoruudessa en muista todistaneeni kiusaamista eikä minua ikinä kiusattu. Mutta en ikinä kyseenalaistaisi tai väheksysi kiusaamiista sen perusteella, ettei se ole koskettanut itseäni.

Koska 99% näistä jotka valittavat häirinnästä valehtelevat ja liioittelevat.

Nykyäään "häirintään" lasketaan se jos kaksi ihmistä keskustelee keskenään niin kolmas kokee sen häirintänä vaikka hänelle ei kukaan edes puhu. 

Häirintänä koetaan se että joku katsoo "väärällä" tavalla. Häirintänä näköjään katsotaan myös se että onko joku tyttökalenteri poikien pukuhuoneessa vaikka naisilla ei pitäisi olla mitään asiaa sinne.

Ja juuri näin empatiakyvyssään kehittymätön julistaa diktaattorin lailla mikä on  muka oikea tapa kokea - hohhoijaa. Koska sinä määrittelet toisenkin tunteet joo....

Sinun tunteet on sinun ongelmasi. Muiden ei niistä pidä välittää.

Jos kukaan ei koske sinuun eikä edes puhu sinulle niin sinulla ei ole mitään oikeutta inistä toisen olemisesta tai tekemisistä.

ja tässäkö keskusteltiin nyt siitä että joku vaan on :)? Ja ettei toisen tunteistakaan tarvi välittää ? no ei muuta kysyttävää sinusta enää.

Jos minä en tee sinulle mitään, en sano sinulle mitään niin en todellakaan ole vastuussa sinun loukkaantumisestasi.

Jos ihminen loukkaantuu toisten katseista tai olemisesta niin ongelma on hänen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ainakin korostan. En laske mitään lirkuttelua baarissa häirinnäksi.

Ihmettelen myös miten niin moni tulee häirityksi ihan viikottain. Missä te oikein pyöritte, jos joku on kokoajan ahterissa kiinni?

No esim. käytän metroa asuinkaupungissani. Kuten jo yllä mainitsin, kolme tapausta on tapahtunut pelkästään liukuportaissa. En puhu lirkuttelusta vaan siitä kun vieras ihminen käy fyysisesti käsiksi selvästi seksuaalisessa tarkoituksessa, keskellä kirkasta päivää. Olen myös kerran mennyt väliin kun näin toisen naisen olevan joutumassa tällaisen uhriksi, yhdessä ajoimme miehen pois.

Mitähän ihmettä pitäisi tehdä, että ei joutuisi kyseisten tyyppien uhriksi?

Eikö se olisi kaikkien etu että selvitettäisiin miten ne naiset joita ahdistellaan eroavat niistä joita ei ole koskaan ahdisteltu. Siinähän saadaan selville se mikä ahdistelijoita motivoi tekoihinsa ja päästään kitkemään se käytös pois.

Kun olet tullut ahdistelluksi niin miten olet asiaan puuttunut ja miten ahdistelijat ovat puuttumiseen reagoineet?

Tämä on ihan hyvä näkökanta. Se auttaa toki, että saa vertaistukea ja kertoa kokemustaan, mutta vain osittain.

Eikö olisi järkevää tehdä juuri tutkimus mikä tai onko joku piirre joka aiheuttaa toistuvan ahdistelun ja miten pitäisi toimia toisin, että ahdistelukokemus ei olisi jatkuvaa tai ettei jatkossa olisi ahdistelukokemusta?

Minun mielestäni on nyt niin, että on voimaksi vastakkainasettelu. Se ei auta ketään. Mutta se ehkä.auttaisi, että nimenomaan sekä ahdistellut, että ei-ahdistellut vaihtaisi vatsan rauhallisesti ja ilman syyttely kokemuksia,,niin voisin selvitä onko joku asia tai keino jonkaan kautta voisi itsekin oppia (huono sana, nyt joku ottaa itseensä) jatkossa välttää tai ohittaa ahdistelutilanteet?

Nyt tulee lukiessani ketjua mieleen, että on tapaukset *minä nyt olen vaan sellanen, että minua usein ahdistellaan ja joudun niihin tialanteisiin* ja sitten toiset *minua ei ole ahdisteltu enkä ole kokenut tulleeni ahdistelluksi*.

Molemmat varmaan totta mutta voisiko tätä *tietoa* jotenkin hyödyntää?

Että yhdistetääni rauhanomaisesti nämä tiedot ja kokemukset ja sitä kautta apua tuleviin tilanteisiin tai ettei niitä niin paljon tulisi.

Kuin nyt tuntuu olevan ja tulevan.

Mitä ihmettä täällä joutuu lukemaan, 2000-luvun suomessa! Ahdisteltuja pitäisi siis tutkia, mikä heissä on syy miksi heitä ahdistellaan!? Eli syy on taas naisessa, ei ahdistelijoissa. Haluaisinpa kuulla itsestäni analyysin, mikä minussa on vikana että minua on aina ahdisteltu. Huh huh.

Haluat siis edelleen jatkaa uhriutumista ja et edes miettiä miten voisi saada apua tilanteeseen?

Miksi haluat ehkä tulevaisuudessakin tulla ahdistellut sitten? Ahdistellatunniste harvemmin hakevat apua itselleen, kyllä se 8n ahdisteltuja joka sitä joutuu hakemaan.

Saat odottaa maailman tappiin jos näkökantasi on tämä, että nostat kädet pystyyn. *Hei en kai MINÄ mitenkään voi auttaa itseäni ja hakea apua, kun se se ahdistelija ...Sehän on ihan epistä, että minä jotenkin toimisin itse, eihän se niin kuulu mennä*.

Jos kokee saaneensa trauman, sen traumatisoituneen pitää hakea apua, ihan vaan omaksi parhaakseen, oli se sitten oikein tai väärin. Jos apua haluaa.

Trauman aiheuttanut harvoin sitä tekee, usein eivät edes tunne toisiaan, kuten näissä ahdistelukokemuksissa?

Niin ja trauman aiheuttajat saavat rauhassa tulevaisuudessakin temmeltää ja saattaa jopa pieniä tyttöjä ikuiseen häpeään koska se on tyttöjen ja naisten tehtävä hakea apua itselleen mutta trauman aiheuttajat saa rauhassa jatkaa toimintaansa koska se on heille hyväksyttävää. Totta kai nainen/tyttöhän se taas huomiota vaan haki eli kärsiköön nahoissaan. Voi elämän kevät sentään tätä maailmaa.

Trauman aiheuttaja saa tammeltää vapaana niin kauan kuin itse ilmoittautuu, (tuskin koskaan) harvemmin saadaan yksittäisestä teostaan kiinni. Siksi häntä ei voida saada vastuuseen teostaan. On väärin, mutta miten sitä voidaan muuttaa?

Ei tämän tosiseikan toteaminen tarkoita, että syyllistää uhria. Millä ilveellä tekijä saatetaan vastuuseen, kertokaa se.

Älkää nyt taas kääntäkö juttua sellaiseksi jota se ei ole.

Sen takia (vaikka ei oikeudenmukaista) vastuu oman traumansa käsittelyssä on uhrilla. Itsekseen ei auta jäädä vellomaan itsesääliin ja traumatisoitumaan lisää.

Ainahan sanotaan, että muita et voi muuttaa, voit muuttaa vain itseäsi.

Kaikki varmaan toivovat ja kokevat oikeuden silloin toteutuvan, että ahdistelijat saadaan kiinni, rangaistaan ja joutuvat terapiaan. Ei kukaan sitä vastusta. Mutta todellisuudessa niin ai aina käy.

Oikeudenmukaisuus ja se mikä kuitenkin on itselle jatkossa hyväksi ei aina kulje tässä yhteiskunnassa käsi kädessä.

Vaikka hakee oikeutta ei silti sulje pois sitä, että itselleen kannattaa aina hakea apua.

Jos minua puukotetaan kadulla ja puukottajaa ei ikinä saada kiinni, niin jääkö makaamaan kadulle vuotamaan kuiviin sen takia? Kun olen uhri ja puukottaja pääsi pälkähästä? Tuskin, jos vaan suinkin voin menen ambulanssilla sairaalaan jossa minua autetaan. Ja myös traumaterapiaan.

Ja jatkossa osaan olla varovainen tai ainakin tiedän, että joillain on kadulla puukko mukana ja voivat sitä myös käyttää.

Enkä koe, että tällä käytökselläni paapon puukottajaani. Tai että puolustan ja hyväksyn puukotuksia ja puukottajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun mediassa toitotetaan että kaikkia naisia ahdistellaan 24/7.

Laitapa linkki tällaiseen väitteeseen.

Et tietenkään voi, koska sellaista ei ole. Sinulla itselläsi tuntuu olevan jotain ongelmia, kun koet tarvetta tuollaisiin väitteisiin.

Et vastannut mulle, mut otappa pää pois sieltä hiekasta ja lue uutisia. Joka puolella tota toitotetaan. Juuri nyt täällä palstallakin.

Laita yksikin linkki sellaiseen uutiseen. Ei luulisi olevan vaikeaa, jos muka "joka puolella toitotetaan". Niin, et pysty, koska yhdessäkään uutisessa ei ole koskaan väitetty, että KAIKKIA naisia ahdisteltaisiin.

En ole tuo alkuperäinen, mutta:

"Onwen-Huma uskoo, että seksuaalinen häirintä on vielä paljon yleisempää kuin kyselyt osoittavat.

'Tämä pohjautuu omaan tuntumaani, mutta sanoisin että kaikki naiset ovat joutuneet kokemaan seksuaalista häirintää. Voi olla, ettei ole edes tapauksen aikaan ymmärtänyt olleensa seksuaalisen häirinnän kohteena. Kun seksuaalinen häirintä otetaan puheeksi ja asiaa alkaa pohtia, tajuaa olleensa häirinnän kohteena.'"

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005412353.html

Muistaakseni oli suht luettu/siteerattu juttu silloin, kun #metoo oli enemmän esillä. Ja englanninkielisiä löytyy varmasti muitakin.

Ja niin, otsikon kysymykseen: en korosta, mutta välillä ärsyttää tämä "kaikki ovat kokeneet ja jos muka et, niin et vaan ole tajunnut kokevasi" -jankkaaminen.

Uskoo? Tuntumaan?

Jos tuollaisia täysin poskettomia väitteitä esittää niin silloin pitää olla kiistattomia todisteita asialle.

Tämä on vielä naurettavampi väite kuin naisen euro lässytys.

No siis kuten sanoin, niin muakin tämä väite ärsyttää enkä siihen usko, koska esim. minä ja lähipiirini kumoavat väitteen. Mutta tuo, jolle vastasin väitti, että "yhdessäkään uutisessa ei ole koskaan väitetty, että KAIKKIA naisia ahdisteltaisiin". No, esimerkiksi tässä Hesarin haastattelema asiantuntijana esitelty henkilö väittää juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Tulee ikävä kyllä vain mieleen että halutaan nuolla miestren pyllyä ja valehdella, luullaan että kun kerrotaan omista kokemuksista, leimaudutaan miesvihaajiksi tms.

Televisiossakin on ollut monta, joita on aivan varmasti häiritty miesten taholta, mutta kirkkain silmin yrittivät vakuuttaa ettei ole koskaan heitä häiritty, näki että valehtelivat. Yksikin alkoi vielä kertoa että mutta hänen MIESTÄÄN on kyllä naiset häirinneet seksuaalisesti, se oli se joku Jälkiviisaissa oleva akka, millä on se helvetin vaikea sukunimi, joku nebukadnessarin tyylinen, ei siis se muslimi vaan se yksi toinen, porvariämmä jonka jutut on aina vähän niin ja näin. 

Yksi oli joskus arto nybergissä joku sotilasuraa ulkomailla tehnyt nainen, jo n.60v, hänkin kirkkain silmin vä'itti ettei häntä koskaan ole häiritty, vaikka on ainoana naisena ollut jossain sotilaspiireissä, joo, todella uskottavaa.

  Jotain nämä valehtelijat pelkäävät.

Toi on todellista naisvihaa että miesvihaa samaan aikaan: Eli se että kun nainen ITSE sanoo että häntä ei ole häiritty niin häntä ei uskota. 

Mutta sitten jos hän sanoo että on häiritty niin sitten se on automaattisesti fakta???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni tulee mieleen, että kyse on empatian puutteesta. Esimerkiksi jos joku kertoo minulle, että häntä on kiusattu koulussa, ei mieleeni tulisi korostaa, että "onkohan kiusaaminen mikään ongelma, ei minua ainakaan ole koskaan kiusattu enkä koskaan huomannut, että ketään olisi oikeasti kiusattu" Tämä lause on ihan totta, omassa nuoruudessa en muista todistaneeni kiusaamista eikä minua ikinä kiusattu. Mutta en ikinä kyseenalaistaisi tai väheksysi kiusaamiista sen perusteella, ettei se ole koskettanut itseäni.

Koska 99% näistä jotka valittavat häirinnästä valehtelevat ja liioittelevat.

Nykyäään "häirintään" lasketaan se jos kaksi ihmistä keskustelee keskenään niin kolmas kokee sen häirintänä vaikka hänelle ei kukaan edes puhu. 

Häirintänä koetaan se että joku katsoo "väärällä" tavalla. Häirintänä näköjään katsotaan myös se että onko joku tyttökalenteri poikien pukuhuoneessa vaikka naisilla ei pitäisi olla mitään asiaa sinne.

Ja juuri näin empatiakyvyssään kehittymätön julistaa diktaattorin lailla mikä on  muka oikea tapa kokea - hohhoijaa. Koska sinä määrittelet toisenkin tunteet joo....

Sinun tunteet on sinun ongelmasi. Muiden ei niistä pidä välittää.

Jos kukaan ei koske sinuun eikä edes puhu sinulle niin sinulla ei ole mitään oikeutta inistä toisen olemisesta tai tekemisistä.

ja tässäkö keskusteltiin nyt siitä että joku vaan on :)? Ja ettei toisen tunteistakaan tarvi välittää ? no ei muuta kysyttävää sinusta enää.

Ihminen on itse vastuussa tunteistaan.

Vierailija kirjoitti:

Tulee ikävä kyllä vain mieleen että halutaan nuolla miestren pyllyä ja valehdella, luullaan että kun kerrotaan omista kokemuksista, leimaudutaan miesvihaajiksi tms.

Televisiossakin on ollut monta, joita on aivan varmasti häiritty miesten taholta, mutta kirkkain silmin yrittivät vakuuttaa ettei ole koskaan heitä häiritty, näki että valehtelivat. Yksikin alkoi vielä kertoa että mutta hänen MIESTÄÄN on kyllä naiset häirinneet seksuaalisesti, se oli se joku Jälkiviisaissa oleva akka, millä on se helvetin vaikea sukunimi, joku nebukadnessarin tyylinen, ei siis se muslimi vaan se yksi toinen, porvariämmä jonka jutut on aina vähän niin ja näin. 

Yksi oli joskus arto nybergissä joku sotilasuraa ulkomailla tehnyt nainen, jo n.60v, hänkin kirkkain silmin vä'itti ettei häntä koskaan ole häiritty, vaikka on ainoana naisena ollut jossain sotilaspiireissä, joo, todella uskottavaa.

  Jotain nämä valehtelijat pelkäävät.

Tämä on niin totta. Uskon tosin että on naisia, joita ei ole häiritty. MUTTA, naiset kalastelevat miesten hyväksyntää menemällä tavallaan miesten puolelle haukkumaan näitä naisia jotka uskaltavat tuoda häirintäkokemuksiaan julki. Tällä tyylillä saa varmaan pisteitä miehiltä joissakin piireissä. Minä sitten taas leimaudun näissä piireissä tiukkapipoiseksi miehiä vihaavaksi feministiksi (feministi tosin olenkin :) )

Miksi nyt on noin vaikeata hyväksyä, että jotkut eivät ole kokeneet häirintää? Ja jotkut ovat?

Yhtä hyvin nyt sitten voimme sanoa, että molemmat valehtelevat? Jos kerran toinenkin kokemus on *valehtelua ja miesten perseennuolemista*.

Taas mennään äärilaitaan, miksi muuten nyt nämä ahdistellut alkavat käyttää törkeää kieltä? Miksi on niin kova paikka uskoa niirä, jotka sanovat toista? Nämä jotka kertovat ettei ole häiriöitä ovat asiallisia eivät käy kuumina?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä siksi että eivät ole, mahdollisesti sen takia että eivät kaikki naiset koe esim. lausetta "Onpa sinulla hiukset laitettu kauniisti" häirintänä ja ahdisteluna.

Eihän tuo olekkaan häirintää. Joka muuta väittää niin tarvitsee ajan kallon kutistajalta.

Kuka on ikinä missään väittänyt että lause "Onpa sinulla hiukset laitettu kauniisti" on häirintää? Minä en ole ainakaan kuullut. Missäköhän on taas naisten keskinäinen solidaarisuus? Sillä saataisiin häirintä loppumaan.

Sitähän feministit toitottaa: Minkäänlainen ulkonäön, kehon, terveyden tai olemuksen kommentointi on aina häirintää.

Olen feministi enkä toitota tällaista. Enkä ole kuullut kenekään toitottavan.

Vierailija kirjoitti:

Monet ei tunnista häirintää, vaan pitävät vain suurinpiirtein raiskausta häirintänä. Monissa jutuissa kumminkin sitten myöntävät, että ovathan he itseasiassa kokeneet jos sanalliset vihjailut, härskit puheet ja perseelle taputtelut lasketaan häirinnäksi. Seksuaalisesti häirityksi tuleminen on ollut aina niin tavallusta ja yleisesti hyväksyttyä, että kohteet eivät ole voineet siihen mitenkään puuttua, vaikka epämiellyttävältä tuntuisikin.

Mutta eikö ihminen saa itse päättää mikä on hänen mielestään häirintää? Itse koen että minua kerran seksuaalisesti häiritty/ahdisteltu silloin nainen tuli väkisin suutelemaan suulle baarissa. Mulle on sanallisesti vihjailtu, puhuttu härskisti, laitettu reidelle kättä, itsensä paljastelua, tultu kysymään paljon maksan, tultu sanomaan että saan 50€ jos katon kun se runkkaa. Mutta mikään noista ei minun mielestäni ollut ahdistelua kun ei mua ahdistanut tai häirinnyt lähinnä säälitti kyseiset tyypit.

Kaikki naiset kokevat koko ajan seksuaalista häirintää, koska miehet ovat vaarallisia petoja, jotka eivät tee mitään muuta kuin r a i s k a a v a t naisia ja lapsia.

Jos minä tunnen, että minua ei ole häiritty niin pitäisikö minun nyt alkaa tuntemaan, että on, kun näin täällä sanotaan? Etten vain itse ymmärrä.

Vaikka en edelleenkään tunne, että on?

Vierailija kirjoitti:

Jos minä tunnen, että minua ei ole häiritty niin pitäisikö minun nyt alkaa tuntemaan, että on, kun näin täällä sanotaan? Etten vain itse ymmärrä.

Vaikka en edelleenkään tunne, että on?

Miksi pitää hokea uhreille, miten paljon parempi sinä olet? Kerrotko aina koulukiusatuille, että sinä olit aina suosittu, terrorismin uhreille, ettei sinua vaan koskaan ole ammuttu jne? Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet naiset nyt vaan haluaa olla hyviä jätkiä. Olla erilaisia, he kyllä kestävät häirinnän ja miesten härskit jutut. Koska he ovat vähän parempia naisia kuin ne muumimekkoiset vouhkaajat. Yrittävät hakea tällä tavoin miesten arvostusta. Tajuamatta että oikeesti he antavat miesten alistaa heitä ihan miten haluavat. Miesten ei tarvi muuttaa käyttäytymistään vaan naisten pitää siihen soputua ja ottaa vastaan mitä miehet nyt milloinkin sattuu keksimään.

Höpöhöpö. En ole hyvä jätkä enkä kestä kaksimielisiä juttuja tai muutakaan ahdistelua. En vain ole itse koskaan ollut paikalla kun ahdistelua tapahtuu eikä minua ole ahdisteltu. Mikä on analyysisi minusta sitten?

Että olet hyvin onnekas. Minun rintojani on kuorittu varmasti kymmeniä eri kertoja n 12 v alkaen, ja se oli minulle hyvin traumaattinen kokemus, jota en toivoisi kenellekään. Erilaista huutelua olen joutunut kuulemaan hyvin paljon. Minun vikani oli se, että olin nuori hoikka tyttö jolla oli hyvin isot rinnat. Siitä olen saanut sitten kärsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet ei tunnista häirintää, vaan pitävät vain suurinpiirtein raiskausta häirintänä. Monissa jutuissa kumminkin sitten myöntävät, että ovathan he itseasiassa kokeneet jos sanalliset vihjailut, härskit puheet ja perseelle taputtelut lasketaan häirinnäksi. Seksuaalisesti häirityksi tuleminen on ollut aina niin tavallusta ja yleisesti hyväksyttyä, että kohteet eivät ole voineet siihen mitenkään puuttua, vaikka epämiellyttävältä tuntuisikin.

Mutta eikö ihminen saa itse päättää mikä on hänen mielestään häirintää? Itse koen että minua kerran seksuaalisesti häiritty/ahdisteltu silloin nainen tuli väkisin suutelemaan suulle baarissa. Mulle on sanallisesti vihjailtu, puhuttu härskisti, laitettu reidelle kättä, itsensä paljastelua, tultu kysymään paljon maksan, tultu sanomaan että saan 50€ jos katon kun se runkkaa. Mutta mikään noista ei minun mielestäni ollut ahdistelua kun ei mua ahdistanut tai häirinnyt lähinnä säälitti kyseiset tyypit.

Mihin vedetään raja, milloin seksuaalinen häirintä on rikos ja milloin se on vain epäsopivaa käytöstä? Kaikkea ihmisten välistä kanssakäymistä ei voi lailla säätää, siksi meillä on pääosin myös yhtenevä käsitys siitä, mikä on kohteliasta ja sopivaa käytöstä kanssaihmistä kohtaan.

Mä ymmärrän kyllä hyvin, että ihminen, jonka koskemattomuutta jatkuvasti rikotaan, tuntee itsensä ahdistelluksi.