Lue keskustelun säännöt.
Maailman turvallisemmassa maassa(Suomi) syntyvyys on nälkävuosien tasolla?
29.10.2018 |
Paluumuuttaja (äiti/täti) Asuin ulkomailla (työnperässä) n.6 vuotta ja nyt asunnnut 2v suomessa, koko sen ajan olen lukenut suomen/ulkomaan medialta miten suomen syntyvyys on nälkävuosien tasolla. Tietävätköhän kansalaiset millaisessa vaikeaudessa (verot nousee, hallitus tekee lisää leikkauksia, yksinäisyys lisääntyy jne.)suomi tulee olemaan tulevaisuudessa. Mistä se johtuu? Vaikka lapsettomuus valintana ympäristö syistä johtuen on nykyisin trendikästä niin silti täällä kulutetaan, matkustellaan, ja olla materiaalin perään kuin viimeistä päivää, vastentahtoisia lapsettomia on entistä enemmän. Elintasommme on korkeampi kuin koskaan ennen(turha syyttää hallitusta kaikesta), jopa ex työkaverit pitivät suomea ihannemaana. Nykyisessä työpaikassani ja lähipiirissäni on muutamaa lapsetonta naista/miestä. Näiden kanssa juteltaessa tästä niin naiset vastaavat usein ”ettei hyviä miehiä ole enää tai kaikki hyvät miehet on varattuja” ja miehet sanovat usein suoraa ettei ole kumppania. Tilastot sanovat että nykymiehet(ei kaikki mut enemmistö) osallistuvat lasten kasvattamiseen, kotitöihin ja ryyppääminen on vähenemään päin. Itse olen lisääntymiseni hoitanut enkä tod. ole porukan nätein van hieman painoa löytyy mutta silti suomesta on helppoa saada miestä(olen korkeastikoulutettu mieheni amiksen käynyt) tätä mieltä on myös kanadalainen ystävätterini? T:34v äiti/täti.
Kommentit (459)
Kyllä kaikesta nyt tulee esille miten vieraantuneita todellisuudesta nuoret naiset ovat. Syitä lapsettomuudelle haetaan jopa ilmastonmuutoksesta. Jännästi se ei vain koske itseä, kun pitää taas marraskuuksi saada se Rooman matka, että pääsee shoppailemaan. Uusi älypuhelinkin olisi kanssa kiva joululahjaksi. Ei taida nuori nainen ajatella hetkeäkään miten nämä kuormittavat ympäristöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
erikoista kirjoitti:
Jännä että maailman onnellisimmassa maassa on eniten huostaanotettuja (20 000 kpl) lapsia per asukasluku. Samoin lastensuojelusta tehty isompi bisnes suhteessa kansantuotteeseen (n. 1,5 miljardia e vuodessa) kuin missään muualla. Myös sosiaalityöntekijöillä enemmän valtaa kuin poliisilla. Sekin ainutlaatuista maailmassa.
Ei ihme että suomalaiset eivät uskalla lisääntyä.
No pitäiskö vaikka pitää huolta niistä omista lapsista??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan toista lasta ja esikoinen on kymmenen vuotias. Katselin tässä juuri lapsilisien määrää. Kymmenen vuotta sitten esikoisesta sai hieman yli 100€/kk. Nykyään saa 94€. Veikkaan että tämä ja kaikki muu tämänkaltainen politiikka ei ainakaan kannusta ketään lisääntymään.
Kannattaa miettiä toisenkin kerran lastentekoa, jos se on tosta satasesta kiinni.
Ohis...tuskin on tuosta satasesta kiinni vaan siitä, että lapsiperheitä ei tässä yhteiskunnassa enää arvosteta. Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, pitäisi tehdä sellaisia poliittisia päätöksiä, joilla se saataisiin nousuun. Jos nyt vaikka ensin menisi läpi vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten jakaminen sekä miesten että naisten työpaikkojen kesken sekä miesten suurempi osallistuminen vanhempainvapaiden käyttöön. Toistaiseksi fertiili-ikäinen nainen on työnantajalle miestä suurempi riski, joten nuorten naisten työsuhteet pysyvät pätkätöinä ja jos on mahdollisuus valita työpaikkaan mies tai nainen, on järkevämpää valita mies. Tämän jälkeen voitaisiin keskittyä parantamaan päivähoidon ja perusopetuksen laatua.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys on lisääntynyt. Pitää olla omaa laatuaikaa. Puolisoakaan ei löydy, jos pitää riman liian korkealla. Haetaan täydellistä ja sorrutaan vääränlaisia.
Hyvä ystäväni on ollut 5 kertaa avoliitossa. Nyt viimeisimmän eron jälkeen tuumi, että ehkä hän oli liian ankara sille ”Heikille”, koska se oli kunnon mies. Se oli avoliitto nro 3, vuosina 2014-15. ”Heikin” vikana oli jättää likaiset tiskit ja sukat lojumaan ja lykätä kaikkea tulevaisuuteen. Minusta hän vaikutti mukavalta mutta hajamieliseltä tyypiltä. Ystäväni oli pariskunnan erotessa sitä mieltä, että hän ei ole kenenkään äiti eikä perään katsoja. Ei varmaan tarvitsekaan olla, jos ei halua. Seuraava avoliitto olikin pikaromanssi ja yhden kesän ajan kimpassa asuminen. Tyhjätasku mies muutti loisimaan ystäväni nurkkiin. Syksyn tullen välit haaleni, kun ei työnhaku alkanut kiinnostaa miestä. Mutta sen vaan sanon, jos haluaa kunnon miehen ja loppuelämän rakkauden, ei ehkä 5 avoliittoa ole paras ”mainos”. Ja alkaahan se aikakin käydä vähiin lasten hankintaa ajatellen.
Ystäväsi oli ihan oikeassa erotessaan laiskasta Heikistä joka ei halunnut osallistua kotitöihin, eikä edes viitsinyt laittaa sukkiaan pyykkikoriin, saati pestä niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys on lisääntynyt. Pitää olla omaa laatuaikaa. Puolisoakaan ei löydy, jos pitää riman liian korkealla. Haetaan täydellistä ja sorrutaan vääränlaisia.
Hyvä ystäväni on ollut 5 kertaa avoliitossa. Nyt viimeisimmän eron jälkeen tuumi, että ehkä hän oli liian ankara sille ”Heikille”, koska se oli kunnon mies. Se oli avoliitto nro 3, vuosina 2014-15. ”Heikin” vikana oli jättää likaiset tiskit ja sukat lojumaan ja lykätä kaikkea tulevaisuuteen. Minusta hän vaikutti mukavalta mutta hajamieliseltä tyypiltä. Ystäväni oli pariskunnan erotessa sitä mieltä, että hän ei ole kenenkään äiti eikä perään katsoja. Ei varmaan tarvitsekaan olla, jos ei halua. Seuraava avoliitto olikin pikaromanssi ja yhden kesän ajan kimpassa asuminen. Tyhjätasku mies muutti loisimaan ystäväni nurkkiin. Syksyn tullen välit haaleni, kun ei työnhaku alkanut kiinnostaa miestä. Mutta sen vaan sanon, jos haluaa kunnon miehen ja loppuelämän rakkauden, ei ehkä 5 avoliittoa ole paras ”mainos”. Ja alkaahan se aikakin käydä vähiin lasten hankintaa ajatellen.
Ystäväsi oli ihan oikeassa erotessaan laiskasta Heikistä joka ei halunnut osallistua kotitöihin, eikä edes viitsinyt laittaa sukkiaan pyykkikoriin, saati pestä niitä.
Mullepa kävi aikoinaan niin, että kun kiltisti keräsin laiskan Heikin likaiset sukat lattialta ja pistin roskikseen, laiska Heikki otti ja lähti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on viety ilmastonmuutoksen esto oikealle tielle. Ylikansoitus on vakava ongelma, tämä on oikea suunta! Hyvä Suomi!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaikesta nyt tulee esille miten vieraantuneita todellisuudesta nuoret naiset ovat. Syitä lapsettomuudelle haetaan jopa ilmastonmuutoksesta. Jännästi se ei vain koske itseä, kun pitää taas marraskuuksi saada se Rooman matka, että pääsee shoppailemaan. Uusi älypuhelinkin olisi kanssa kiva joululahjaksi. Ei taida nuori nainen ajatella hetkeäkään miten nämä kuormittavat ympäristöä?
Tässä muuten taas yksi, josta perheellisiä nykyään myös syyllistetään, eli ilmasto-asiat.
Meillä perheessä ei ole autoa, lentänyt olen viimeksi pikkulapsen, jätteet lajitellaan, ei osteta turhaa vaan, suositaan kirppiksiä, vähnnetty merkittävästi punaista kihaa, lapselle opetan ympäristöystävällisyyttä jne.
Vaan silti kuulema ollaan isompi rasite ympäristölle, kuin vuosittain lomalle lentävä vela.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä elää edelleenkin ajatus, että ensin opiskellaan ammatti, sitten hankitaan työpaikka ja vasta sen jälkeen on asuntolainan ja lasten vuoro. Näin teki edellinen sukupolvikin. Nyt vaan on niin, että nuoret aikuiset joutuvat elämään jatkuvien pätkätöiden ja työttömyysjaksojen vuoristorataa, pankeilta ei heru sellaisessa tilanteessa asuntolainaa, joten perheen perustaminenkin siirtyy myöhemmäksi tai ei perusteta perhettä lainkaan. Tämän päivän lastentekoikäiset ovat lisäksi 1990-luvun lama-ajan lapsia ja kenties sen vuoksi varovaisempia kuin vanhempansa, koska ovat lapsuudessaan nähneet, miten voi käydä, jos luottaa liikaa tulevaisuuteen. Suomi on ehkä maailman turvallisin maa, mutta suomalaiset ei koe omaa (taloudellista) tulevaisuuttaan kovin turvalliseksi vaan pikemminkin hyvin epävarmaksi.
Ja tähän vielä, että opiskelijoiden sosiaaliturvaa muutettiin vähän aikaa sitten niin, ettei ole taloudellisesti mielekästä asua yhdessä jonkun toisen kanssa.
Opiskelijapariskunnat aika harvoin lapsia tekevät ellei sitten vahinkolapsia lasketa. Ehkä joo ne opintojen loppusuoralla olevat parit voivat hankkia, mutta sitten voi kysyä olisiko ollut järkevämpää (kansantaloudellisesti) ottaa ne paperit ensin ulos.
Ihan hyvä että nuorten "kotileikeille" laitettiin stoppi. Tuollainen ollaan suhteessa ja katsellaan parempaa yhdessä asuminen vain viivästyttää perheen perustamista ja lasten hankkimista.
Se yhdessä asuminen on ns. vakavan suhteen säilymisen kannalta usein aika oleellinen asia. Esim. itse valmistun 28-vuotiaana. Jos joutuisin siihen asti rahan takia asumaan erillään puolisostani, mahdollinen lapsenteko lykkääntysi taas eteenpäin. Ainakin itse haluaisin varmistuksen siitä, että saman katon alla asuminen pelittää ennen kuin säntäisin synnyttämään. Siksi olisi parempi jos yhdessä asuminen olisi opiskelijoille edullista. Tämä ratkaisisi myös osan suurten kaupunkien yksiöpulasta.
Muutan poikaystäväni kanssa jouluna yhteen neljän vuoden yhteiselon jälkeen. Opiskelemme molemmat. Monet ovat ihmetelleet mikä järki on maksaa kahdesta asunnosta. No, nyt kun muutamme edulliseen pieneen kaksioon, minä otan rahallisesti takkiini 190 e/kk. Mies valmistuu joulukuussa ja minun asumistukeni katkeaa siihen paikkaan. Siksi varasimme itsellemme yksiöt moneksi vuodeksi, samalla kun opiskelijat ja monet muut yksinasuvat kärvistelevät vailla yksiötä. Asuntoni hakuilmoitukseen tuli 24 vastausta alle vuorokaudessa.
/13
Ongelma ei opiskelijaparien yhteen asumisessa (tai sen puutteessa) vaan asuntomarkkinoiden kohtaanto-ongelmassa. Ei ole tarpeeksi sopivia asuntoja sopivalla alueella.
Itse asiassa muistaakseni oli jokin tutkimus, että pitkään yhdessä (avoliitossa) asuminen ei taannut avioliitolle yhtään sen parempaa ennustettua kuin intensiivinen seurustelu. Varmasti yksi syy korkeaan eromäärään on sekin kun ajatellaan, että avoliitosta on helppo häipyä sen kun kerää kamansa.
Niin, ja tätä kohtaanto-ongelmaa ei ainakaan paranna se, että vuosikausia seurustelleet opiskelijaparit asuvat erillään yksiöissään koska yhteinen kaksio tai kolmio leikkaa molempien leivästä ison siivun pois. Meilläkin oli 4 vuotta miehen yksiö melkein käyttämättä kun majailtiin enimmäkseen mun luona.
En myöskään usko siihen, että avoliitto lisää onnellisuutta. Uskon kuitenkin siihen, että on järkevää asua ensin yhdessä aika kauankin ennen lastenhankintaa. Se on muutenkin stressaava tekijä suhteessa, ja jos siihen vielä lisätään se ettei yhteiselämä sittenkään toimi saman katon alla niin avot.
/13
Olisitte menneet seurustelun päätteeksi naimisiin ja muuttaneet yhteen niin ongelma olisi poistunut. Ei avioliiton solmiminen tarkoita sitä, että pitäisi heti hankkia lapsia.
Kerro, miten ongelma poistuu naimisiinmenon myötä. Jos näin on, pamautamme ensitöiksemme maistraattiin.
Tosiasiassahan se vain pahentaisi asiaa, sillä aviopuoliso on vielä enemmän elatusvelvollinen puolisoaan kohtaan kuin avopuoliso. Vaikka Kelan mukaan myös jälkimmäinen on vastuussa toisen elinkustannuksista.
/13
Ongelma poistuu siten, että teistä tulee Kelan silmissä "aito" perhe ja teillä yhteinen talous (mm. mainitsemasi elatusvelvollisuus sekä asumiskulut). Tuollainen todellinen yhteiselo valmistaa teitä lasten hankkimiseen ja ruuhkavuosiin.
Avoliitoissa yksi suuri ongelma on tämä oma elämä omat rahat -syndrooma. Liitossa on kaksi ihmistä joilla voi olla täysin erilliset elämät sängyn ja huoneiston jakamista lukuun ottamatta. Siihen tilanteeseen kun tehdään lapsi niin ymmärretään miksi AV on täynnä ulisevia naisia kun miehestä yhtäkkiä kuoriutui tunteeton kitupiikki joka ei halua osallistua lasten kuluihin tai hoitamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaikesta nyt tulee esille miten vieraantuneita todellisuudesta nuoret naiset ovat. Syitä lapsettomuudelle haetaan jopa ilmastonmuutoksesta. Jännästi se ei vain koske itseä, kun pitää taas marraskuuksi saada se Rooman matka, että pääsee shoppailemaan. Uusi älypuhelinkin olisi kanssa kiva joululahjaksi. Ei taida nuori nainen ajatella hetkeäkään miten nämä kuormittavat ympäristöä?
Minä ainakin mietin, ja paljonkin. Kuten myös kaikki muut tuntemani nuoret naiset.
Itse kuittaan ilmastollisen porsasteluni lapsettomuudella. Tosin yritän elää mahdollisimman ekologisesti, mutta matkustelusta en luovu. Enpähän kuitenkaan jätä jälkeeni ihmistä joka kuluttaisi luonnonvaroja väkisinkin helvetisti, vaikka tekisikin oikeita valintoja.
Mielestäni kummallista syyllistää lapsetonta siitä, ettei elä muutenkin täydellisen ilmastoystävällisesti. Suomessa on kuitenkin paljon matkustelevia perheitäkin. Nuoret lapsettomat naiset eivät ole mitenkään saastutustilastojen kärjessä.
/13
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmastonmuutos on hyvä selitys kun syytä ei haluta nähdä itsessä. 2000-luvun itsepetosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan toista lasta ja esikoinen on kymmenen vuotias. Katselin tässä juuri lapsilisien määrää. Kymmenen vuotta sitten esikoisesta sai hieman yli 100€/kk. Nykyään saa 94€. Veikkaan että tämä ja kaikki muu tämänkaltainen politiikka ei ainakaan kannusta ketään lisääntymään.
Kannattaa miettiä toisenkin kerran lastentekoa, jos se on tosta satasesta kiinni.
Ohis...tuskin on tuosta satasesta kiinni vaan siitä, että lapsiperheitä ei tässä yhteiskunnassa enää arvosteta. Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, pitäisi tehdä sellaisia poliittisia päätöksiä, joilla se saataisiin nousuun. Jos nyt vaikka ensin menisi läpi vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten jakaminen sekä miesten että naisten työpaikkojen kesken sekä miesten suurempi osallistuminen vanhempainvapaiden käyttöön. Toistaiseksi fertiili-ikäinen nainen on työnantajalle miestä suurempi riski, joten nuorten naisten työsuhteet pysyvät pätkätöinä ja jos on mahdollisuus valita työpaikkaan mies tai nainen, on järkevämpää valita mies. Tämän jälkeen voitaisiin keskittyä parantamaan päivähoidon ja perusopetuksen laatua.
Ei, ei, ei. Tuollalailla pakolla asia ei edisty. Siinä heikennetään miesten nykyistä tilannetta. Miehet ovat muutenkin saaneet viime aikoina kuraa niskaansa niin, että ruusunpunaiset lasit on heitetty pois eikä tällaisia yksipuolisia naisten asemansa parannuksia (=miesten aseman heikennyksiä) ei enää niellä purematta. Asiaan pitää saada joku ratkaisu jossa miehiä ei pakoteta tekemään mitään. Esimerkiksi tarjoamalla miehen työnantajalle iso (vero)porkkana jos mies pitää vanhempainvapaita tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset eivät ole enää pitkään aikaan luottaneet siihen, että poliittiset päättäjät tekisivät sellaisia päätöksiä, jotka olisivat kansalaisten eduksi. Ihmiset tekevät enemmän lapsia silloin, kun uskovat huomisen olevan tätä päivää parempi. Tämä usko on kadonnut varsin monelta suomalaiselta eikä syyttä. Aurinko ei paista enää risukasaan vaan veroparatiiseihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä elää edelleenkin ajatus, että ensin opiskellaan ammatti, sitten hankitaan työpaikka ja vasta sen jälkeen on asuntolainan ja lasten vuoro. Näin teki edellinen sukupolvikin. Nyt vaan on niin, että nuoret aikuiset joutuvat elämään jatkuvien pätkätöiden ja työttömyysjaksojen vuoristorataa, pankeilta ei heru sellaisessa tilanteessa asuntolainaa, joten perheen perustaminenkin siirtyy myöhemmäksi tai ei perusteta perhettä lainkaan. Tämän päivän lastentekoikäiset ovat lisäksi 1990-luvun lama-ajan lapsia ja kenties sen vuoksi varovaisempia kuin vanhempansa, koska ovat lapsuudessaan nähneet, miten voi käydä, jos luottaa liikaa tulevaisuuteen. Suomi on ehkä maailman turvallisin maa, mutta suomalaiset ei koe omaa (taloudellista) tulevaisuuttaan kovin turvalliseksi vaan pikemminkin hyvin epävarmaksi.
Ja tähän vielä, että opiskelijoiden sosiaaliturvaa muutettiin vähän aikaa sitten niin, ettei ole taloudellisesti mielekästä asua yhdessä jonkun toisen kanssa.
Opiskelijapariskunnat aika harvoin lapsia tekevät ellei sitten vahinkolapsia lasketa. Ehkä joo ne opintojen loppusuoralla olevat parit voivat hankkia, mutta sitten voi kysyä olisiko ollut järkevämpää (kansantaloudellisesti) ottaa ne paperit ensin ulos.
Ihan hyvä että nuorten "kotileikeille" laitettiin stoppi. Tuollainen ollaan suhteessa ja katsellaan parempaa yhdessä asuminen vain viivästyttää perheen perustamista ja lasten hankkimista.
Se yhdessä asuminen on ns. vakavan suhteen säilymisen kannalta usein aika oleellinen asia. Esim. itse valmistun 28-vuotiaana. Jos joutuisin siihen asti rahan takia asumaan erillään puolisostani, mahdollinen lapsenteko lykkääntysi taas eteenpäin. Ainakin itse haluaisin varmistuksen siitä, että saman katon alla asuminen pelittää ennen kuin säntäisin synnyttämään. Siksi olisi parempi jos yhdessä asuminen olisi opiskelijoille edullista. Tämä ratkaisisi myös osan suurten kaupunkien yksiöpulasta.
Muutan poikaystäväni kanssa jouluna yhteen neljän vuoden yhteiselon jälkeen. Opiskelemme molemmat. Monet ovat ihmetelleet mikä järki on maksaa kahdesta asunnosta. No, nyt kun muutamme edulliseen pieneen kaksioon, minä otan rahallisesti takkiini 190 e/kk. Mies valmistuu joulukuussa ja minun asumistukeni katkeaa siihen paikkaan. Siksi varasimme itsellemme yksiöt moneksi vuodeksi, samalla kun opiskelijat ja monet muut yksinasuvat kärvistelevät vailla yksiötä. Asuntoni hakuilmoitukseen tuli 24 vastausta alle vuorokaudessa.
/13
Ongelma ei opiskelijaparien yhteen asumisessa (tai sen puutteessa) vaan asuntomarkkinoiden kohtaanto-ongelmassa. Ei ole tarpeeksi sopivia asuntoja sopivalla alueella.
Itse asiassa muistaakseni oli jokin tutkimus, että pitkään yhdessä (avoliitossa) asuminen ei taannut avioliitolle yhtään sen parempaa ennustettua kuin intensiivinen seurustelu. Varmasti yksi syy korkeaan eromäärään on sekin kun ajatellaan, että avoliitosta on helppo häipyä sen kun kerää kamansa.
Niin, ja tätä kohtaanto-ongelmaa ei ainakaan paranna se, että vuosikausia seurustelleet opiskelijaparit asuvat erillään yksiöissään koska yhteinen kaksio tai kolmio leikkaa molempien leivästä ison siivun pois. Meilläkin oli 4 vuotta miehen yksiö melkein käyttämättä kun majailtiin enimmäkseen mun luona.
En myöskään usko siihen, että avoliitto lisää onnellisuutta. Uskon kuitenkin siihen, että on järkevää asua ensin yhdessä aika kauankin ennen lastenhankintaa. Se on muutenkin stressaava tekijä suhteessa, ja jos siihen vielä lisätään se ettei yhteiselämä sittenkään toimi saman katon alla niin avot.
/13
Olisitte menneet seurustelun päätteeksi naimisiin ja muuttaneet yhteen niin ongelma olisi poistunut. Ei avioliiton solmiminen tarkoita sitä, että pitäisi heti hankkia lapsia.
Kerro, miten ongelma poistuu naimisiinmenon myötä. Jos näin on, pamautamme ensitöiksemme maistraattiin.
Tosiasiassahan se vain pahentaisi asiaa, sillä aviopuoliso on vielä enemmän elatusvelvollinen puolisoaan kohtaan kuin avopuoliso. Vaikka Kelan mukaan myös jälkimmäinen on vastuussa toisen elinkustannuksista.
/13
Ongelma poistuu siten, että teistä tulee Kelan silmissä "aito" perhe ja teillä yhteinen talous (mm. mainitsemasi elatusvelvollisuus sekä asumiskulut). Tuollainen todellinen yhteiselo valmistaa teitä lasten hankkimiseen ja ruuhkavuosiin.
Avoliitoissa yksi suuri ongelma on tämä oma elämä omat rahat -syndrooma. Liitossa on kaksi ihmistä joilla voi olla täysin erilliset elämät sängyn ja huoneiston jakamista lukuun ottamatta. Siihen tilanteeseen kun tehdään lapsi niin ymmärretään miksi AV on täynnä ulisevia naisia kun miehestä yhtäkkiä kuoriutui tunteeton kitupiikki joka ei halua osallistua lasten kuluihin tai hoitamiseen.
Mitä kummaa? Ongelmanahan tässä on nimenomaan se, että olemme jo avopuolisoina Kelan silmissä "aito" perhe. Eli mieheni joutuu elättämään minua ja minulta katkaistaan sen vuoksi tuet. Mieheni ei kuitenkaan todellakaan tule heti valmistumisen jälkeen tienaamaan niin paljon, että voisi elättää kaksi aikuista ihmistä. Ja minusta se on väärin muutenkin. Tulos: minun elintasoni laskee huimasti eli yhteenmuutto ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Olemme sitten aito tai feikki perhe, rahaa ei tule mistään lisää. Jos elatusvelvollisuus poistuisi, opiskelijat voisivat rauhassa muuttaa yhteen puolisoidensa kanssa ilman että se tekee törkeän loven lompakkoon.
/13
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys on lisääntynyt. Pitää olla omaa laatuaikaa. Puolisoakaan ei löydy, jos pitää riman liian korkealla. Haetaan täydellistä ja sorrutaan vääränlaisia.
Hyvä ystäväni on ollut 5 kertaa avoliitossa. Nyt viimeisimmän eron jälkeen tuumi, että ehkä hän oli liian ankara sille ”Heikille”, koska se oli kunnon mies. Se oli avoliitto nro 3, vuosina 2014-15. ”Heikin” vikana oli jättää likaiset tiskit ja sukat lojumaan ja lykätä kaikkea tulevaisuuteen. Minusta hän vaikutti mukavalta mutta hajamieliseltä tyypiltä. Ystäväni oli pariskunnan erotessa sitä mieltä, että hän ei ole kenenkään äiti eikä perään katsoja. Ei varmaan tarvitsekaan olla, jos ei halua. Seuraava avoliitto olikin pikaromanssi ja yhden kesän ajan kimpassa asuminen. Tyhjätasku mies muutti loisimaan ystäväni nurkkiin. Syksyn tullen välit haaleni, kun ei työnhaku alkanut kiinnostaa miestä. Mutta sen vaan sanon, jos haluaa kunnon miehen ja loppuelämän rakkauden, ei ehkä 5 avoliittoa ole paras ”mainos”. Ja alkaahan se aikakin käydä vähiin lasten hankintaa ajatellen.
Ystäväsi oli ihan oikeassa erotessaan laiskasta Heikistä joka ei halunnut osallistua kotitöihin, eikä edes viitsinyt laittaa sukkiaan pyykkikoriin, saati pestä niitä.
Samaa mieltä. Miksi tuhlata elämänsä saamattoman juopon lapasen kanssa. Minä kulutin tällaisessa suhteessa liian monta vuotta. En tosin haluaisi jokaisen deitin kanssa mennä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan toista lasta ja esikoinen on kymmenen vuotias. Katselin tässä juuri lapsilisien määrää. Kymmenen vuotta sitten esikoisesta sai hieman yli 100€/kk. Nykyään saa 94€. Veikkaan että tämä ja kaikki muu tämänkaltainen politiikka ei ainakaan kannusta ketään lisääntymään.
Kannattaa miettiä toisenkin kerran lastentekoa, jos se on tosta satasesta kiinni.
Ohis...tuskin on tuosta satasesta kiinni vaan siitä, että lapsiperheitä ei tässä yhteiskunnassa enää arvosteta. Jos syntyvyys haluttaisiin nousuun, pitäisi tehdä sellaisia poliittisia päätöksiä, joilla se saataisiin nousuun. Jos nyt vaikka ensin menisi läpi vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten jakaminen sekä miesten että naisten työpaikkojen kesken sekä miesten suurempi osallistuminen vanhempainvapaiden käyttöön. Toistaiseksi fertiili-ikäinen nainen on työnantajalle miestä suurempi riski, joten nuorten naisten työsuhteet pysyvät pätkätöinä ja jos on mahdollisuus valita työpaikkaan mies tai nainen, on järkevämpää valita mies. Tämän jälkeen voitaisiin keskittyä parantamaan päivähoidon ja perusopetuksen laatua.
Ei, ei, ei. Tuollalailla pakolla asia ei edisty. Siinä heikennetään miesten nykyistä tilannetta. Miehet ovat muutenkin saaneet viime aikoina kuraa niskaansa niin, että ruusunpunaiset lasit on heitetty pois eikä tällaisia yksipuolisia naisten asemansa parannuksia (=miesten aseman heikennyksiä) ei enää niellä purematta. Asiaan pitää saada joku ratkaisu jossa miehiä ei pakoteta tekemään mitään. Esimerkiksi tarjoamalla miehen työnantajalle iso (vero)porkkana jos mies pitää vanhempainvapaita tms.
Tai annetaan se veroporkkana naisen työnantajalle. Miesten ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään, mutta lisääntymisikäiset naisetkaan eivät olisi b-luokan työnhakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on viety ilmastonmuutoksen esto oikealle tielle. Ylikansoitus on vakava ongelma, tämä on oikea suunta! Hyvä Suomi!
Mitä itse teet? Mistä luovut ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Luovut kenties mukavuuslaitteistasi, älypuhelimesta, televisioista, jääkaapista, mikroaaltouunista, tietokoneesta, tabletista, hieromasauvasta, autosta, lentomatkailusta, shoppailusta, hajuvesissä, muovin kuluttamisesta...?
Lapsihan ei näitä tarvitse, mutta sinä tarvitset.
Yksi syy on varmasti synnyttäjien vähättelevä ja jopa julma kohtelu. Käsi ylös, kuka haluaa menettää pidätyskykynsä?
Ei koko syy, mutta yksi monista.
Pitäisi korjata se vääryys, että kun lapsen saaminen mahdollistaa miesten ja lapsettomien tulevat eläkkeet, se samalla tuhoaa lapsen äidin tulevan eläkkeen. Näillä ehdoilla ei moni uskalla äidiksi ryhtyä.
Muitakin saman suuntaisia mekanismja löytyy, ihan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys on lisääntynyt. Pitää olla omaa laatuaikaa. Puolisoakaan ei löydy, jos pitää riman liian korkealla. Haetaan täydellistä ja sorrutaan vääränlaisia.
Hyvä ystäväni on ollut 5 kertaa avoliitossa. Nyt viimeisimmän eron jälkeen tuumi, että ehkä hän oli liian ankara sille ”Heikille”, koska se oli kunnon mies. Se oli avoliitto nro 3, vuosina 2014-15. ”Heikin” vikana oli jättää likaiset tiskit ja sukat lojumaan ja lykätä kaikkea tulevaisuuteen. Minusta hän vaikutti mukavalta mutta hajamieliseltä tyypiltä. Ystäväni oli pariskunnan erotessa sitä mieltä, että hän ei ole kenenkään äiti eikä perään katsoja. Ei varmaan tarvitsekaan olla, jos ei halua. Seuraava avoliitto olikin pikaromanssi ja yhden kesän ajan kimpassa asuminen. Tyhjätasku mies muutti loisimaan ystäväni nurkkiin. Syksyn tullen välit haaleni, kun ei työnhaku alkanut kiinnostaa miestä. Mutta sen vaan sanon, jos haluaa kunnon miehen ja loppuelämän rakkauden, ei ehkä 5 avoliittoa ole paras ”mainos”. Ja alkaahan se aikakin käydä vähiin lasten hankintaa ajatellen.
Ystäväsi oli ihan oikeassa erotessaan laiskasta Heikistä joka ei halunnut osallistua kotitöihin, eikä edes viitsinyt laittaa sukkiaan pyykkikoriin, saati pestä niitä.
Samaa mieltä. Miksi tuhlata elämänsä saamattoman juopon lapasen kanssa. Minä kulutin tällaisessa suhteessa liian monta vuotta. En tosin haluaisi jokaisen deitin kanssa mennä naimisiin.
Täälläkin yksi Heikin expuoliso. Helpompaa oli yh:na kuin perheenä, jossa toinen aikuinen oli arjessa perässävedettävä. Fiksu ystävä tuo Heikin ajoissa ulkoistanut.
Kannattaa miettiä toisenkin kerran lastentekoa, jos se on tosta satasesta kiinni.