Mistä kumpuaa ihmisten empatiakyvyttömyys? Maailman vihamielisyys?
Mun on todella vaikea uskoa todeksi tätä, kun maailma alkaa näyttämään kynsiään ja raadollisuuttaan minulle, että _miksi_ ihminen niin usein ei lähtökohtaisesti osaa kunnioittaa ja kohdella hyvin toisia ihmisiä?
Kuulemma ennen vanhaan kouluissa opettajat olivat pahimpia kiusaajia. Mut miksiköhän tää meininki on aina ollut sellaista "tuohan pitää tappaa!" "Tuota minä nyt loukkaan ja painan sanoillani alaspäin"
Ja sit ihmisiä on peloteltu ja vedetty nenästä uskonnoilla sun muilla mistä sit herkimmät flippaa ja menettää loogisen ajattelukykynsä.
Lapsista kasvaa joistakin narsisteja, psykopaatteja. Huhhuh, mistä helkkarista tuo kaikki saiuraus oikein kumpuaa??
Tuntuu jotenkin oma elämä ja sen edistäminen vaikealta, kun en keksi mitä muuta oikeesti järkevää voisin tehdä elämälläni, kuin jotenkin jollain tavalla saada maailmasta parempi paikka omalla panoksellani. Tietäis vaan et miten toimia.
Koska ei vaan jaksa kiinnostaa perhe elämä ja eläminen vain itselleen ja perheelleen. Vähän niikun et tekee lapset maailmaan vaan siksi, et on itellä jotain sisältöä sitten tms. Että niin "kuuluu* elää. Tai joku oman uran kehittäminen, ei nappaa.
Haluan löytää tieni siihen elämään, että tiedän tekeväni parhaani tän sairaan maailman auttamiseksi!!
Kommentit (25)
Kaikessa on pohjimmiltaan kyse olemassa olon taistelusta. Kuka saa jäädä henkiin.
Meininki on kuitenkin ollut kautta historian pahempaa kuin nyt.
Maailmassa vallitsee viidakonlait. Heikot ja häviäjät häviää, vahvat voittaa. Empatia ei elätä.
Vierailija kirjoitti:
Meininki on kuitenkin ollut kautta historian pahempaa kuin nyt.
Historian tunteminen on ihan käsittämättömällä tasolla nykyään.
Kun ihmisellä on omat asiat hyvin ja tasapainossa, on helppoa ajatella myös niitä, joilla ei ole. Jos omat asiat ei ole hyvin, ei muiden ongelmat kiinnosta pätkääkään.
Ihminen on aina ollut heimon kautta ajattelija. Me vastaan muut. Sodassa vihollinen epäinhimillistetään ja heitä kutsutaan eläimiksi, näin tehdään silmitön tappaminen mahdolliseksi. Retoriikka nykysodissa varmaan hyvin samanlaista kuin 1940-luvulla. Kai se on meillä dna:ssa. Raamatussa valitut kansat jne. Ihmisen empatian piiri on tutkitustikin hyvin rajallinen. Mitä kauempana omaa elämää sitä vähemmän kiinnostaa.
Ihmiset ovat pitkälti hyljänneet Jumalan tai eivät Jumalaa tunne. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Kun ihmisellä on omat asiat hyvin ja tasapainossa, on helppoa ajatella myös niitä, joilla ei ole. Jos omat asiat ei ole hyvin, ei muiden ongelmat kiinnosta pätkääkään.
Eli päättäjillä on omat asiat päin peetä? :D
Nykyään puhutaan hirveän paljon suvaitsevaisuudesta. Mutta senkin puheen takan on usein tietty itsekkyys. Pedataan suvaitsevaisuutta itselle tai jollekkin oman näkemyksen mukaiselle. Sitten kuitenkin ollaan todella suvaitsemattomia muita ja muulla tavalla ajattelevia kohtaan.Jopa julmia.
Perusta lasketaan kodissa, erityisesti äidin ja lapsen suhde on tärkeä empatian kehittymiselle. Toinen asia sitten on että liian empaattinen ihminen ajautuu kyllä pian lataamoon, koska maailma on niin julma. Mutta ihminen on luontaisesti eläimistä julmin se on nähty historiassa ja nähdään tänäkin päivänä, mikään muu eläin ei tarkoituksellisesti kiduta toisia tai oman lajin yksilöitä. Ja Jumalan nimissä on tehty niin paljon pahaa, ettei ole tosikaan. Parasta olisi että ihmiset saisivat ajatella omilla aivoillaan ja olla empaattisia toisilleen. Nythän meillä on pieniä empatian taskuja esimerkiksi täällä Pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa.
Mainitse tv-sarja, jossa ei tehdä pahaa, huudeta tai kieroilla. Katsos, ei ole ole niitä malleja, joissa opetetaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Sitä saa mitä tilaa kunnes tilaa jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat pitkälti hyljänneet Jumalan tai eivät Jumalaa tunne. Siksi.
Niin ja ne, jotka tunsivat (luulivat tuntevansa) aiheuttivat enemmän kärsimystä kuin kukaan. Vai miten selität sen, että mitä sekulaarimpi yhteiskunta sen paremmin menestyy kaikilla mittareilla, teiniraskaudet, abortit ym. Enemmän näitä uskovissa maissa.
No mun työssä empatian puute vahvistuu näillä:
-työnjohto ei kuuntele, saattaa jopa vähätellä
-et saa tehdä omia työtäsi koskevia päätöksiä
-pakkotahtisuus ja kiire, et voi tehdä työtä itseäsi kuunnellen
-saat tavallisesti lähinnä palautetta virheistä, et onnistumisista
Kyseessä palveluala.
Varmaankin ihmisten omasta ahdistuneisuudesta. Uhka omasta selviytymisestä tuo esiin ihmisten raadollisimmat piirteet.
Pelosta joka ei aina ole realistinen.
Varmuuden vuoksi on tyrmättävä vihollinen.
Suomessa nälkävuosina jotkut keittivät ruoaksi omia lapsiaan. Se asettaa perspektiiviin miten karua meno voi pahimmillaan olla.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nälkävuosina jotkut keittivät ruoaksi omia lapsiaan. Se asettaa perspektiiviin miten karua meno voi pahimmillaan olla.
320 vuotta sitten äärimmäisissä tapauksissa. Silloin oli kesällä järvetkin jäässä ja muutama muukin seikka aivan päinvastoin kuin nykyään. Pientä perspektiiviä please.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15213269.2015.1121825
SOME, mediaväkivalta, menestymiseen tarvittava kovuus.