Lue keskustelun säännöt.
Kelle tästä kertoisin... En kellekkään!
08.05.2006 |
Olen järkyttynyt. Älkää pliis kommentoiko jos teillä ei ole mitään muuta sanottavaa kun: olet hullu tai provo.
Muutimme 6kk sitten maalle, tälläisella pienellä maatille. Kaikki on mennyt hyvin tähän asti ja mitään ei ole tapahtunut ennen tätä.
4pv sitten mieheni oli illalla hakkaamassa puita pihalla, minä oli nukuttamassa lapsia. Kun sain lapset nukkumaan menin katselemaan telkkaria ja odottamaan että mies tulee sisälle niin söisimme iltapalan yhdessä.
Miestä ei kuulunut ja menin ikkunasta katsomaan missä se luuraa, huomasin että mieheni seisoo keskellä pihaa ja katselee ylös päin. Menin ulos kanssa ja kysyin mieheltäni mitä hän puuhaa ja mies sanoi että odota hetki.. Katselin sitten itsekkin taivaalle kun huomasin siellä olevat valot. Täytyy sanoa että polvet meinasivat pettää alta. Riuhtaisin miestäni kädestä ja juoksimme sisälle.
Se ilta meni täydellisessä hiljaisuudessa, kumpikaan ei saanut suutaan auki. Yö meni valvoessa ja seuraava päivä jotenkin touhutessa. Illalla alkoi pelko nousta pintaan taas. Laitoimme lapset nukkumaan ja vaan istuimme.
Aloin itkemään. Mies sanoi että tästä olisi varmaan puhuttava jollekkin. Hän sanoi puhuvansa isälleen seuraavana päivänä. No eihän tämä tähän loppunu.. Ilta meni siinä sitten miettiessä että miten nukutaan, molempia pelotti. Mies ehdotti saunaan menoa jospa se rentouttaisi vähän. Minä jäin sisälle ja mies meni lämmittämään saunaa.
Eipä mennyt kauan kun mies huutaa pihalla kurkku suorana ja juoksee sisälle ja lukitsee oven. Pellolla näkyy jotain liikettä ja niitä valoja. Tätä katselimme n. 20minuuttia ja sitten ne hävisi. Saunassa emme käyneet emmekä ole nukkuneetkaan.
Mitä tässä voi sanoa, mitä tehdä, kelle puhua? Kukaan ei usko, en halua hullun leimaa. Mitä tämä on? Mitä ne oli? Vaikea edes kirjoittaa tästä.
Olemme nyt viikon äitini luona, kotiin en pysty enää menemään. Selitin äitille vaan että nyt on vaan näin että olemme täällä, hän ei kysellyt. Mies sanoi laittavansa talon myyntiin, en usko että voimme palata tuonne enää. Miten uskaltaisimmekaan?
Koskaan en ole mitään ennen kokenut, en nähnyt. Olisin nauranut jos joku olisi kertonut. Tämä tuntuu niin epätodelliselta etten tiedä miten jatkaa.
Varmaan hirveän sekavaa, mutta niinhän tämä on. Onko kellään kokemuksia? Kaikki tieto käy.
Kommentit (150)
Olen tällä palstalla käynyt joskus lukemassa ja kyselemässä apua perhe-elämään ja lapsia koskeviin asioihin joten tämä on minulla ollut hyvä palsta kirjoitella ja tiedustella asioita. Niinkun sanoin en voi/uskalla asiasta puhua kenellekkään niin tämä on hyvä paikka kertoa asia nimettömänä ja kysellä onko muilla tietoa/kokemuksia asiasta.
Joittenkin on todella vaikea uskoa näköjään sitä että monille tämä palsta on ihan jotain muutakin kun sitä että kaikki on porvoosta.
Jos jatkossa minulle tapahtuu jotain mistä en ystävilleni voi puhua niin tänne varmasti siitä tulen keskustelemaan, koska minulle on yksi hyvä terapia keino kirjoittaa asioista.
Minua todella helpotti nämä viestit osittain ja se että tiedän ettei kaikki pidä hulluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetan nyt keskustelun täällä. Jos jotain kiinnostaa niin laitan viestin toisella palstalle jossa kaikkea ei ehkä löydä leikiksi.
Kiitos näille ihmisille jotka uskovat näihin asioihin ja auttoivat.
että ufot kiinnostaa, moni varmaan toivois näkevänsä... Ihan niinkuin näinkin älyttömässä paikassa näkyis taas se vanha kunnon kateus: Eli harmittaa ku tolle tapahtuu jotain jännää ja mulle ei ....ja jos mulle tapahtuis niin minä kyllä hoitaisin asian näin ja näin, ja näin en ainakaan tekis....
ja kohdassa, jossa joku mainitsi nopeasti liikkuvista valoista, joukossa joku värillinen valo, mulle tuli sellainen flashback. Olen aivan varma, että olen itsekin sellaisia nähnyt, mutta missä ja milloin, sitä en muista. Olen ollut ilmeisesti lapsi, koska aikuismuistoihin nuo eivät kuulu.
Sitten yksi ehdotus valoihin: lähimmässä kaupungissa on jonkun marketin pihalla / latolla laservalo, joka pyörii taivaalle suunnattuna? Ne näkyvöt nimittäin suotuisalla ilmalla ainakin 10 km päähän, ellei pidemmällekin. Joskus ne heijastuvat pilvistä oikein hyvinkin.
En sili pidä sua hörhönä, ehdotan vaan yhtä realistista vaihtoehtoa.
Jään pohtimaan noita valoja, jos vaikka saisin ajoitettua muiston johonkin ikään tai edes paikkaan. Nyt muistan vaan sen tunteen, kun valoja katsoin ja ihmettelin.
Virvatulet tai aarnivalkeat ovat tulia tai valonlähteitä, joita havaitaan yleensä pimeässä asumattomilla alueilla lähellä maan- tai vedenpintaa tai aivan pinnassa. Virvatuli on muodoltaan joko liekin kaltainen, valopallo tai hahmoton. Virvatulia on eri värisiä. Joidenkin virvatulten kerrotaan hyppelehtivän, vaappuvan tai huojuvan, tai jopa liikkuvan paikasta toiseen. Kerrotaan usein, että virvatulet katoavat tai pakenevat kauemmas, kun niitä lähestyy.
Virvatulia esiintyy yleensä samoilla paikoilla tai alueilla toistuvasti, ja joillakin paikoilla niistä on pitkät kansanperinteet. Virvatulet ovat yleensä hiljaisia, ja niitä nähdään hiljaisilla seuduilla. Virvatulen on jopa kerrottu kadonneen, kun on pidetty kovaa ääntä. Toisaalta joihinkin aarnihautoja koskeviin kansanperinteisiin liittyvät paikalta kuuluvat oudot äänet.
Sana virva tarkoittaa jotakuinkin väreilyä, häilymistä ja lepattamista. Virvatulet vaikuttavat monista luonnottomilta tai yliluonnollisilta. Tästä syystä virvatuliin liittyy paljon kansantarinoita ja myyttejä. Tiede tarjoaa erilaisia teorioita virvatulten selittämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin lueskelemassa juttuja tuolla " ufosivuilla" . Yritän jaksaa ottaa yhteyttä heihin nyt ennen vk-loppua. Vaikea vielä alkaa selostamaan tapahtumia.
Kaveri asuu muutaman kilometrin päässä pienkone lentokentästä ja lähipelloilla on kesäisin jatkuvasti valoja ja kuhinaa, kun sieltä haetaan milloin liidokkeja ja milloin mitäkin ultrakevyitä-lentohärveleitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisko ihan mahdotonta ottaa yhteyttä edellisiin talossa asuneisiin ja kysellä oliko mitään outoa? rohkeasti vaan vähän kierrellen kysymään. minä en uskaltaisi olla enää päivääkään siellä, saati päästää lapsia ulos. pelottaa jo nytkin. joten voin kuvitella miltä susta tuntuu ap.
kerrothan kun asia edistyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Voisin mahdollisesti uskoa juttusi, omista syistäni.. Mutta koska kertomuksesi on hyvin epäselvä ilman yksityiskohtia, epäilykset trollista heräävät.
Jos tarinasi on totta kuten väität, olisi tosi ihanaa, jos kuitenkin jaksaisit kertoa yksityiskohtaisemmin näkemästäsi. Jos pelkäät, ettei sinua uskota, mitä väliä? Jos kertomuksesi on tosi, näkemäsi kuvaaminen voisi kuitenkin selvittää itsellesi tapahtunutta, ja toisaalta, lukijoista voi aivan hyvin löytyä joku, jolla on samanlaisia kokemuksia...
Kasvojen menetystä on turha pelätä, ei sinua anonyymisti kukaan tunne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielestäni sinun kannattaisi
* olla yhteydessä viranomaisiin, poliisiin (kuten neuvottiin, ei tartte väittää nähneensä ufoja vaan jotain outoa)
* olla yhteydessä ufotutkijoihin
*olla yht kriisiapuun!!!
tarvitset jonkun jolle puhut (omaa tahtiasi),
- itse puhuin vaikeasta tapahtumasta kunnolla vasta viidennellä kerralla
eli ekalla kerralla vaan kerrot peloistasi jne ilman syyn selittämistä tarkasti
vaikka tapahtumalle löytyisi luonnollinen selitys olet niin järkyttynyt, että kannattaa hakea apua. psykologilla on vaitiolovelvollisuus! ja sinun täytyy puhua tosiaankin oman tahtisi ja vointisi mukaan. Voitte mennä sinne myös miehen kanssa yhdessä
* oman jaksamisen takia varmaan muuttaa pois...
*puhua miehen kanssa. positiivisesti ajatellen tämä kokemus yhdistää teidät tiukasti toisiinne
* muista, että VAIKKA olisittekin nähneet jotain avaruusihmeitä (?) se ei tarkoita, että kyse olisi jostain pahasta -ainoastaan oudosta
Siis hae apua, että jaksat itse ja hoitaa lastasi !
Toivottavasti tämä on provo (jos on, on tosi hienosti tehty), ettei tämä ole totta!
On mielenkiintoista pohtia, miten tilanteesta itsekin herkkänä selviäisi
mutta mulla tuli ensimmäisenä mieleen kuvauksesi pohjalta,
että ehkä kyseessä oli esim. pieni meteoriitti joka tuli ilmakehän lävitse. Sellainenhan muuttuu tulipalloksi ilmakehässä suuren nopeutensa takia. Ja jos se on sitten ehtinyt palaa loppuun ennen saapumistaan maahan asti tms.
Ja ne valot ja liikkeet siellä pellolla on voinut olla joku toinen ihminen joka on myös nähnyt sen valopallon edellisiltana ja oli taskulampun kanssa etsimässä onko pellolle tullut mitään jälkiä siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoisin että noille jutuille on ihan joku normaali selitys, ei siksi että enkö uskoisi että ufoja olisi, enkä epäile mielenterveyttäsi. Uskon kyllä erääseen näkemääni dokumenttiin jossa useat eri tutkijat olivat sitä mieltä että " emme ole yksin" , mutta jokainen näistä tutkkijoista uskoi että maapallolla ei ole vierailtu, näin minäkin uskon. Tässä dokkarissa kerrottin myös singnaalista joka kerran havaittin avaruudesta, sille ei löytynyt selitystä, niin kuin muille joita he olivat havainneet oli jlöydetty myös alkuperä, se kuului vain hetken muistaakseni vuonna 1974. Ota yhteys jonnekkin, onhan näitä jotain tutkija järjestöjä suomessakin jotka tälläisiä ilmiöitä tutkii. Kun olin 16v. ja eräänä syksyisenä iltana oltiin kavereitten kanssa pihalla, yht`äkkiä taivaan rannssa näkyi vaaka suora välähdys, oltiin ihan kusi sukassa, että mikä v.... toi oli. myöhemmin kuulin elosalamoista, jotka ovat ihan normaaleja luonnon ilmiöitä, muutkin olivat nähneet niitä välähdyksiä kyseisenä iltana.
Tätä aihetta sivuavassa dokumentissa eräs tutkija kertoi ilmanmuuta uskovansa maapallon ulkopuoliseen elämään, mutta ei odota sitä hetkeä innnolla kun se tieto virallistetaan, sillä se johtaa ihmiskunnan tuhoon, hän ei uskonut mihkään " alien invaasioon" , siihen että ne tappaa ja syö meidät jenkki leffojen tyyliin, vaan ihmiskunnan tuhoksi koituu psyykkinen romahtaminen, emme kestä totuutta sitten kun sen aika on. näin voisi hyvin kuvitella käyvän, jos yhdenkin ihmisen kokomukset ovat näin pahat, niin mitäs sit kun koko maapallon väestö joutuu tämän tosiasian eteen. aika pelottava ajatus.
puolista elämää ole olemassakaan.
Aika naurettava väite oikeasti tuo, että ihmiset järkyttyisivät niin suuresti siitä....
Noin 16 vuotta sitten, viileänä, kuulaana alkutalven iltana olin ulkona leikkimässä muutaman silloisen koulukaverin kanssa. Meitä oli ehkä viisi kymmenvuotiasta lasta, kaksi tyttöä ja loput poikia. Oli pimeää, mutta yhtäkkiä taivaalta meitä kohti syöksyi vihreä soikionmuotoinen valoilmiö. Se jäi yläpuolellemme leijumaan muutamaksi pitkäksi sekunniksi, minkä jälkeen se syöksähti sykähdellen ja kieppuen kauas äärettömyyteen. Mitään ääniä ei kuulunut. Osa meistä havaitsi vihreän valon joukosta punakeltaisia valokeiloja.
Jähmetyimme kauhusta. Yritimme keskustella näkemästämme ja keksiä sille selitystä, mutta tuloksetta. Kerroimme vanhemmillemme, mutta asiaa ei koskaan käsitelty " tarpeeksi" vaan ilmiö jäi selittämättömäksi. Jos olisin havainnut sen yksin, olisin epäillyt silmiäni, mutta... Todistajia oli useita. Täytyykin kysyä heiltä, mitä asiasta nykyään ajattelevat, mahtavatko muistaakaan.
Minä kyllä uskon, että näit mitä näit, ap.
Jos jollekin uskaltaa avautua saattaa huomata että lähipiirissäkin on samankaltaisia kokemuksia. Kyllä meidän ympärillä tapahtuu kaikkea mitä ei aina näe ja ei ole niin väliksikään, hui...
No ap tässä..
_menittepäs halpaan_ heh hee