Voi ei :( Tuttava laittoi iloisen viestin, itse olen loukkaantunut enkä halua laittaa mitään takaisin

Mutta kyllähän mä hänestä hiukan välitän, siksi tuntuisi tylyltä olla vastaamatta mitään. Mutta kun hän ei noteeraa loukkaantumistani mitenkään, tietää siitä kyllä. Niin en oikein tajua, jos nyt vastaan, niin sitten en voi enää asettaa ehtoja ystävyydelle, eli ettei minua loukata omalla käytöksellä. Tunnen myös olevani jonkinlaisessa lievässä vastuussa hänen onnestaan ja elämästään tyyliin "ketään ei saa jättää yksin" ja juuri sellainen tilanne hänellä kyllä nyt juuri on.... Miten kestän sen, hyväksyn itsesssäni, että jos en vastaa, jätän hänet vain selviytymään vaikka voisin olla tukena?