Lue keskustelun säännöt.
Poikkeuksellinen kannanotto: ”Suomen ja ruotsin kielen asema uhattuna”
26.10.2018 |
”Ulkopuolinen uhka ei pysty kieltä työntämään syrjään, mutta suomalaiset itse voivat sen tehdä”, professori sanoo ja moittii suomalaisia englannin valta-aseman sallimisesta työpaikoilla ja asiakaspalvelutilanteissa.
Suomen kielen lautakunta on huolissaan Suomen kansalliskielten asemasta. Lautakunnan mukaan suomen ja ruotsin asemaan kohdistuu vakava uhka, koska englannin kielen asema kasvaa kotimaisten kielten kustannuksella.
”Lautakunta pitää välttämättömänä, että valtiovalta ryhtyy pikaisesti toimiin kokonaisvaltaisen kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi”, lautakunnan tiedotteessa sanotaan.
Lautakunnan mukaan kieli ei ole uhanalainen, mutta sen rooli yhteiskunnassa uhkaa heiketä.
Tätä kuvastaa lautakunnan mukaan esimerkiksi se, että äidinkielen ylioppilaskokeen välttämättömyyttä on kyseenalaistettu ja ettei suomenkielisen asiakaspalvelun saaminen ole enää itsestään selvää.
Opetusministeriö on tänä vuonna edistänyt englanninkielisen ylioppilastutkinnon mahdollisuutta osana lukiouudistusta.
”Englannin kieli on tieteen ja kansainvälisen kanssakäymisen yleiskieli. Suomi kansainvälistyy ja kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyy. Englanninkielisen lukiokoulutuksen kysyntä on myös kasvussa”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoi maaliskuussa.
Lautakunnan puheenjohtaja, suomen kielen professori Jaakko Leino sanoo, että kieltämme uhkaavat ennen muuta suomalaisten omat asenteet.
”Tässä on taustalla on huoli siitä, että nyt eletään suomen kielen vaaran vuosia”, Leino sanoo.
”Ulkopuolinen uhka ei pysty kieltä työntämään syrjään, mutta suomalaiset itse voivat sen tehdä.”
Asennemuutos näkyy Leinon mukaan siinä, että nykyään koetaan tarpeellisesti käyttää vieraita kieliä, erityisesti englantia, asioihin, joihin ei Leinon mukaan tarvitsisi vierasta kieltä käyttää. Leinon mukaan asennemuutos heijastuu esimerkiksi yliopistokoulutukseen ja asiakaspalveluun.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005877448.html
Kommentit (3)
Ylen aamu-tv:ssa 31.10. 2018 Suomen kielen lautakunnan puheejohtaja Jaakko Leino oli kertomassa lautakunnan mielipiteen suomen kielen aseman heikkenemisestä.
Suomi toimii toisin kuin muut Euroopan valtiot, joissa on olemassa ns. pääkielimalli. Suomella on ns. kahden kansalliskielen malli. Se jos mikä aiheuttaa Suomelle ja suomenkielisille sekä taloudellisia että henkisiä haasteita, koska emme saa käyttää kaikkia voimavarojamme vain oman äidinkielemme säilyttämiseen ja meille tärkeimmiksi kokemiemme kielten opiskeluun.
Vaikka perustuslakimme sallii ruotsinkielisille viralliset palvelut heidän omalla kielellään, sen ei pitäisi olla esteenä ns. pääkielimalliin siirtymiselle, vaan pikemminkin luonnollisen kehityksen aiheuttama tosiasia.
Stockholms Universitets Språkförsvaret huolehtii jo nykyisin sekä ruotsin että suomenruotsin eri murteiden olemassaolosta ja tutkimisesta. On voimavarojen tuhlausta, että Kotus ja Suomen kielen lautakunta edelleen tuhlaa voimavarojaan ruotsin kielestä huolehtimiseen eikä panosta kaikkia voimavarojaan suomen kieleen. Toivottavasti nyt tehty avaus johtaa nykyistä järkevämpään kielipolitiikkaan Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englannin turha käyttö kyllä ihmetyttää. Esim. meillä, suomenkielisessä yrityksessä jossa kaikki työntekijät on suomenkielisiä, on esimerkiksi kaikki tietokoneet ja ohjelmistot puhtaasti englanniksi. Virallisia materiaaleja tehdään erittäin usein englanniksi, viralliset tiedotteet tulee englanniksi.
Työhaastattelussakin joutui osittain englantia puhumaan kun haastattelija päätti jossain vaiheessa vaihtaa kieltä, olisi varmaan voinut senkin hoitaa vaikka kokonaan englanniksi. Odotetaanko tässä sitä että saadaan suomalaisten tilalle vaihdettua halvempia työntekijöitä helposti ja nopeasti, en ihmettelisi yhtään vaikka olisikin näin.
Ruotsissa on koottu kielipolitiikka, jolla on tietyt, listatut tavoitteet. Ruotsin valtiopäivät hyväksyi kansallisen kielipolitiikan jo vuonna 2005.
Ruotsissa määriteltiin selkeästi, että ykköskieli on ruotsi. Myös vähemmistökielille kuten suomelle ja Tornionlaaksossa puhuttavalle meänkielelle on kuitenkin laissa taattu tiettyjä oikeuksia.
Ruotsin kielipolitiikassa on määritelty, että ruotsin on oltava täydellinen ja yhteiskuntaa kannatteleva kieli, jota voi käyttää kaikkialla yhteiskunnassa. Lisäksi on päätetty, että julkisesti käytettävän kielen tulee olla huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää.
Ruotsin kielipolitiikassa on myös määritelty muun muassa, että kaikilla on oikeus omaan äidinkieleensä.