Olisitko kateellisempi urallaan menestyvälle ystävälle, vai kumppaninsa ansiosta vielä rikkaammalle kotirouvalle?
Toisella kaverillasi on loistava uraputki, ja toisella taas rikas mies ja pelkkää vapaa-aikaa.
Kummalle olet kateellisempi? Miksi?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää, että noin moni on kateellinen sille kotirouvalle. Hänhän joutuu olemaan koko ajan miehelleen mieliksi ja pelkäämään, että tämä jättää. Hyväksymään jopa pettämiset tai vastaavat teot, jotta mies ei lähtisi ja veisi omaisuuttaan mennessään. En ikinä haluaisi olla riippuvainen toisen ihminen rahoista!
Kuinka kateellinen ja katkera oletkaan kun joudut lievittämään pahaa oloasi kuvitelmilla, että parisuhteessa jossa puoliso (oli se sitten mies TAI NAINEN) on niin rikas ettei toisen tarvitse käydä töissä, kääntyy sinun päässäsi heti asetelmaksi jossa rikas pettää eikä rakasta puolisoaan ja kotona oleva taas ei rakasta muuta kuin puolisonsa rahoja?
Enitenhän sitä pettämistä, taloudellista hyväksikäyttöä, päihdesekoilua, perheväkivaltaa, jne taitaa kuitenkin olla niissä piireissä, jossa rahaa on vähän ja koulutustaso matala, siis kummallakin osapuolella.. ?
Tajuat kai, että tämä oli fiktiivinen asetelma, jossa meille ei kerrottu mitään muuta kuin että on kaksi vaihtoehtoa, olla rikas välillisesti eli rikkaan ihmisen puoliso tai olla rikas omien tekojensa ja valintojensa tuloksena? Minä en todellakaan haluaisi olla rikas välillisesti vaan vastata itse omasta varallisuudestani.
Vierailija kirjoitti:
Olisin kateellisempi kumppaninsa ansiosta rikkaalle kotirouvalle, koska haluaisin itse olla kotirouva. Ja rikaskin olisi toki mukava olla.
Sama.
Vierailija kirjoitti:
En kummallekaan. Enemmän olisin kateellinen tavallisessa palkkatyössä olevalle ihmiselle, joka on perinnön takia rikas. Noissa vaihtoehdoissa raha on tullut joko omalla työllä tai valinnoilla tai edes jollain tavalla omien vahvuuksien seurauksena. Perinnön eteen taas ei oikeasti ole tarvinnut tehdä mitään. Se, että suurin osa vauraudesta jaetaan sukunimen eikä omien ansioiden perusteella on minusta valtava yhteiskunnallinen vääryys, toisin kuin rikkaan kanssa avioituminen tai uralla eteneminen.
Miten perityt rahat on huutava vääryys, koska perinnön eteen ei ole tarvinnut tehdä mitään, toisin kuin rikkaan kanssa avioitumisessa?
Siis mitä rikkaan kanssa avioituessa on itse tehnyt niiden rahojen eteen, toisin kuin perittäessä rahaa?
Uraputkessa olijalle, jos on innostunut alastaan ja pitää työstään.
Ahdistaa ajatuskin olla toisesta ihmisestä taloudellisesti riippuvainen. Vaikka kuinka rakastaisi.
Olisin ehkä positiivisessa mielessä kateellinen sille, jolla olisi onnellisempi elämä kokonaisuutena. Tosin olen tällä hetkellä itse oikein tyytyväinen elämääni, joten en ehkä jaksaisi edes ihaillen ajatella, että oishan se hienoa, jos itselläkin olisi. Kun on ihan hienoa nyt tälleen, kun itsellä on. Kiva työ, jossa keskimääräistä korkeampi palkka ja kivat työkaverit, omaan elämäntilanteeseen sopiva parisuhde mukavan miehen kanssa ja pari kissaa jaloissa pyörimässä, hauskat harrastukset, joihin on tarpeeksi aikaa, sopivasti läheisiä kavereita, joita onneksi kerkiää jotakuinkin säännöllisesti nähdäkin, just muutin unelmieni asuntoon ja perheenjäseniin on hyvät välit ja kaikki läheisimmät vielä elossa. Tekipäs muuten hyvää kirjoittaa tuo ihan mustaa valkoiselle itsellekin näkyviin :).
Aika harvoin kadehdin ketään, mutta jos jompaa kumpaa niin kotirouvaa. Aika on arvokkaampaa kuin raha, hänellä sitä olisi mielin määrin. <3
No jos nyt olisi pakko kadehtia, niin sitä uraa sitten. Ei se ole minusta kadehdittava ominaisuus, että on ilman omaa ansiotaan rikastunut eikä tee mitään. Minusta sellaiset ihmiset ovat vähän säälittäviä ja minun mielestäni heidän sosiaalinen statuksensa on alhainen, oli miehellä sitten kuinka paljon rahaa vain. Minä en osaa kadehtia ihmistä, jota en arvosta. Eniten kunnioitusta herättää osaaminen ja ahkeruus. Niin, en minä yleensä tosiaan kadehdi vaan ihailen ja toivon, että olisinpa itsekin moinen tehopakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää, että noin moni on kateellinen sille kotirouvalle. Hänhän joutuu olemaan koko ajan miehelleen mieliksi ja pelkäämään, että tämä jättää. Hyväksymään jopa pettämiset tai vastaavat teot, jotta mies ei lähtisi ja veisi omaisuuttaan mennessään. En ikinä haluaisi olla riippuvainen toisen ihminen rahoista!
Ei siinä mun mielestä tarvi mitään pelätä tai olla riippuvainen.. kyllähän omillaanki tulee toimeen jos ei nyt ihan torvi oo.
Tämä on helppo. Jos on ura ja tulee potkut, niin senkun uutta matoa koukkuun. Kokemus vain kasvaa iän myötä.
Kun taas jos on onnistunut köyhänä nappaamaan rikkaan ukon, se tuskin onnistuu toista kertaa. Eli tosiaan on pysyttävä siinä epätasavertaisessa liitossa tai varauduttava elintason heikentymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää, että noin moni on kateellinen sille kotirouvalle. Hänhän joutuu olemaan koko ajan miehelleen mieliksi ja pelkäämään, että tämä jättää. Hyväksymään jopa pettämiset tai vastaavat teot, jotta mies ei lähtisi ja veisi omaisuuttaan mennessään. En ikinä haluaisi olla riippuvainen toisen ihminen rahoista!
Ei siinä mun mielestä tarvi mitään pelätä tai olla riippuvainen.. kyllähän omillaanki tulee toimeen jos ei nyt ihan torvi oo.
Pitää olla torvi jos ei tajua sitä jännitettä, mikä rikkaan henkilön ja tämän vähävaraisen puolison välillä väistämättä on.
Siksi aika usein rikkaat etsivät mieluiten puolison kaltaisistaan.
En kummallekaan, en nimittäin kadehdi mun ystäviä vaan pelkästään iloitsen heidän onnistumisistaan. Jos kuitenkin on ihan pakko valita, niin ensimmäiselle - en nimittäin ikimaailmassa jättäytyisi kenenkään kotirouvaksi, rahaa tai ei. Olis mun pahin painajaiseni, joten miksi kadehtisin?
Mitä mieltä olette sellaisesta että miljonäärin vaimo työskentelee tehdastyössä tavallisena työntekijänä? Olisiko sitten juuri tuollaisen ”jännitteen” takia, että pakko olla oma työ ja omat rahat. Tiedän pari tällaista. Itsestäni tuo tuntuu vähän hullulta elämän haaskaamiselta. Itselleni tulisi tuollaisesta suhteeseen vähän jännitteitä.
En ainakaan loiselle joka ei itse osaa tienata rahaansa.
Olen niin laiska paska, etten jaksa edes kadehtia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää, että noin moni on kateellinen sille kotirouvalle. Hänhän joutuu olemaan koko ajan miehelleen mieliksi ja pelkäämään, että tämä jättää. Hyväksymään jopa pettämiset tai vastaavat teot, jotta mies ei lähtisi ja veisi omaisuuttaan mennessään. En ikinä haluaisi olla riippuvainen toisen ihminen rahoista!
Ei siinä mun mielestä tarvi mitään pelätä tai olla riippuvainen.. kyllähän omillaanki tulee toimeen jos ei nyt ihan torvi oo.
Pitää olla torvi jos ei tajua sitä jännitettä, mikä rikkaan henkilön ja tämän vähävaraisen puolison välillä väistämättä on.
Siksi aika usein rikkaat etsivät mieluiten puolison kaltaisistaan.
Kyllä sitä voi olla tarpeellinen toiselle muutenkin kuin rahalla. Mieheni ura on täysin sen varassa että minä hoidan perheen asiat. Moni asia menisi pitkäksi aikaa hänelläkin solmuun, jos tulisi ero.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette sellaisesta että miljonäärin vaimo työskentelee tehdastyössä tavallisena työntekijänä? Olisiko sitten juuri tuollaisen ”jännitteen” takia, että pakko olla oma työ ja omat rahat. Tiedän pari tällaista. Itsestäni tuo tuntuu vähän hullulta elämän haaskaamiselta. Itselleni tulisi tuollaisesta suhteeseen vähän jännitteitä.
Oma lukunsa on se, tekeekö se miljonääri töitä vai makoileeko kaikki päivät.
Voisin kuvitella, että ahkerasti töitä tekevällä miljonäärillä olisi aika vähän keskusteltavaa makoilijapuolison kanssa. Yhteisten lasten kasvatus on sitten asia erikseen, mutta kovasti tuntuvat urheilijamiljonääritkin eroamaan, kun lapset ovat isoja ja sen yhteisen makoilun aika olisi.
En kummallekaan. Olen aivan tarpeeksi menestynyt pärjätäkseni, mutta ymmärsin lopettaa sopivaan kohtaan, joten minulla on vapaa-aikaakin. Puolison rahoista en taas osaa olla kateellinen, koska olen nuorena tietoisesti jättänyt varakkaan miehen, koska en häneen tuntenut vetoa, ja tein mielestäni aivan oikean valinnan (sen sijaan, että olisin jäänyt rahan takia epätyydyttävään suhteeseen). Lisäksi liiton auvo voi loppua koska vain, en kestäisi semmoista painetta, että on täysin riippuvainen puolisostaan.
Miksi monessa kommentissa oletetaan, että kotirouvan ja miehen suhde olisi jotenkin pelkästään sitä, että rouva mielistelee/on pakotettu mielistelemään, ettei mies=elättäjä jätä.
Tässä unohdetaan se, että se elättäjä on ihan yhtä riippuvainen kotirouvastaan, joka pyörittää perhearjen. Jos lapsia, niin mies on entistä riippuvaisempi rouvastaan. Kuka esim. hoitaisi lapset, kun miehellä on työmatkoja tai pitkiä työpäiviä.
Ja suhteeseen kuin suhteeseen kuuluu tietenkin molemmin puolinen kunnioitus ja hyvä seksi.
Eli ihan tasa-arvoinen voi olla kotirouva/”elättäjä” suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette sellaisesta että miljonäärin vaimo työskentelee tehdastyössä tavallisena työntekijänä? Olisiko sitten juuri tuollaisen ”jännitteen” takia, että pakko olla oma työ ja omat rahat. Tiedän pari tällaista. Itsestäni tuo tuntuu vähän hullulta elämän haaskaamiselta. Itselleni tulisi tuollaisesta suhteeseen vähän jännitteitä.
Oma lukunsa on se, tekeekö se miljonääri töitä vai makoileeko kaikki päivät.
Voisin kuvitella, että ahkerasti töitä tekevällä miljonäärillä olisi aika vähän keskusteltavaa makoilijapuolison kanssa. Yhteisten lasten kasvatus on sitten asia erikseen, mutta kovasti tuntuvat urheilijamiljonääritkin eroamaan, kun lapset ovat isoja ja sen yhteisen makoilun aika olisi.
Olisiko sitä keskusteltavaa enemmän tehdastyövaimon kanssa?
Jatkan vielä. Etenkin naiset tuntuvat jumiutuvan valitettavan usein hyvin kyseenalaisiin parisuhteisiin hyvin kyseenalaisten miesten kanssa, ja suurimmassa osassa näistä suhteista mies on kaikkea muuta kuin rikas. Usein jopa naisen elätettävä, alkkis sossupummi. Ja pettää naista.
#20