Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni ilmoitti, että minulla on kaksi kuukautta aikaa löytää libidoni. Sen jälkeen hän ottaa eron
23.10.2018 |
Meillä on yhteisiä vuosia takana 14, ja kuten jokaisessa pitkässä suhteessa meillä on ollut omat vaikeat hetkemme. Aikaisemmin niistä on selvitty tahdonvoimalla, kumppanuudella ja molemminpuolisella arvostuksella. Vaikka rakkaus on toisinaan ollut hetken kadoksissa, halu pitää perhe kasassa on pitänyt meidät yhdessä.
Esikoisemme syntyi 7 vuotta sitten, jonka jälkeen oli suhteemme vaikeinta aikaa. Noin vuoden verran meillä kotona oli huono ilmapiiri ja jatkuvaa riitelyä. Silti meillä molemmilla oli haluja ja seksielämä luisti kaiken katkeruudenkin keskellä. Se olikin se liima, joka sai kannettua meidät tuon pikkuvauva-ajan yli. Synnytys oli tosi kamala ja traumaattinen (mikä oli osasyy minun huonoon olooni) ja mieheni ei osannut rakastaa vauvaa joka melkein tappoi hänen vaimonsa. Kun suhteemme parani ja tajusimme että rakkautta on yhä jäljellä, päätimme ettei toista lasta tule ja perheemme jää kolmipäiseksi.
Raskaustesti näytti kuitenkin positiivista neljä vuotta tämän päätöksen jälkeen, ja nyt meillä on puolitoista vuotias lapsi kotona. Hänet sain keisarinleikkauksella ja kaikki meni muutenkin paremmin kuin edellisellä kerralla. Kiinnyin tähän kuopukseemme todella paljon, sellaisella karhuemon voimalla, jota en oikeastaan osaa kuvailla.
Myönnän syyllistyneeni mieheni laiminlyömiseen, sillä lapsen syntymän jälkeen seksi ja läheisyys on ollut hyvin toissijaista. Olemme tehneet viimeiset puoli vuotta paljon töitä, ja olemme löytäneet taas yhteisen sävelen arjessa, rakastamme toisiamme ja nauramme yhdessä paljon. Mutta minun haluni ovat tipotiessään. Olemme harrastaneet seksiä kolme kertaa, joista yksi oli minun aloitteestani ja kaksi miehen. Tilanne on ymmärrettävästi hankala, sillä haluaisin haluta miestäni mutta seksi vain ällöttää.
Meillä oli lauantaina treffi-ilta, jonka päätteeksi mieheni ilmoitti kylmänviileästi että minulla (tai oikeastaan meillä, ei sälytä koko vastuuta minun harteilleni ) on kaksi kuukautta aikaa löytää ratkaisu tähän tilanteeseen, tai yhteinen tiemme päättyy tähän. Olen järkyttynyt, mutta en sinänsä yllättynyt. Ennen seksi oli meille molemmille tärkeää, nyt se ei ole minun prioriteettilistani kärjessä. En syytä miestäni sillä olen odottanutkin että milloin hän kyllästyy tilanteeseen.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Rakastamme toisiamme ja lapsiamme valtavasti. Talous on molemmilla kunnossa, eli yksinkin pärjäisimme varmasti. Nyt onkin kyse siitä, kannattaako vielä yrittää.
kahden kuukauden aikaraja ahdistaa valtavasti. Mitä jos laitan peliin kaikkeni mutta en silti onnistu? Mitä tietä kannattaa lähteä yrittämään? En usko parisuhdeterapiaan, sitä kokeilin exäni kanssa ja turhauduin vain seksuaaliterapeutin lässytykseen. Voisiko avoin suhde tai lupa pettää toimia?
Vai pitäisikö vain tässä vaiheessa tajuta, että olemme niin eri tilanteessa seksihalujemme suhteen että kannattaa heittää pyyhe kehään ja antaa miehelle tilaisuus etsiä itselleen haluava nainen?
Pahoittelut hyvinkin epäselvästä tekstistä, olo on hyvinkin sekainen ja nuorempi lapsi pyörii jaloissa.
Kommentit (591)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Koska mies on astunut parisuhteeseen sillä (vääräksi osoittautuneella) oletuksella että siinä on edes jokseenkin säännöllistä seksiä. -Eihän tässä ole sitä kummempaa kuin että oletuksen osoittauduttua vääräksi toteaa realiteetin, ottaa pienellä rehellisesti kerrotulla lisäajalla vielä mahdollisuuden, tai lähtee etsimään uutta suhdetta seksin kera.
Mies voi ihan rauhassa astua parisuhteeseen ja siitä ulos ihan millä syyllä vaan ikinä haluaa, mutta jos siinä parisuhteessa päättää astua naisen niin, että tulee lapsia, niin sittenpä se seksi ei voi enää olla numero yksi.
Niinpä. Oman jälkikasvun hylkääminen seksin takia on aikas julmaa. Nekö on niitä ihailtuja geenejä, joita kannatti siirtää eteenpäin?
Mistä lähtien ero on tarkoittanut samaa kuin jälkikasvun hylkääminen?
On se pennuille aika kova kokemus. Toki jotkut osaavat sen hoitaa tyylikkäästi.
Njoo, mutta jos omaa onnellisuuttaan haikaileva mies eroaa niin se automaattisesti jotenkin hylkää lapset ja on sika, mutta nainen on Kaija Koo-lyriikoiden tyyliin vahva ja itsenäinen Nainen isolla N-kirjaimella.
Mies eroaa ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä. Häntä pitäisi oikeasti nyt siis kehua?
Nainen jättää miehensä ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä.
Ja tämä "paljon" on siis kuinka paljon? Taidat olla ainoa, joka tuota määrettä keskustelussa käyttää. Kieroa peliä pelailet sinäkin, asetat sanoja toisten suuhun.
En tiedä paljonko on paljon, mutta miksi jättää puoliso ja lapset jos tarkoitus on 3kertaa vuodessa sijaan alkaa harrastamaan seksiä 5kertaa vuodessa? Oletan, että kunnon ero tuossa määrässä pitäisi olla, että kannattaa. Totta, sano sinä mikä olisi sopiva määrä jonka edestä kannattaa erota? Mutta onko kaikille eronneille jossain luvattu takuu siitä, että se toteutuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väitän myös, että usein seksiä harrastamaton ihminen voi olla aivan onnellinen. Siitäkin on lukemattomia esimerkkejä.
Tottakai on, sellaisen ihmisen postauksestahan tämäkin koko keskustelu lähti -- naisen joka ei halunnut seksiä.
Mutta se että tällaisia aseksuaaleja ja frigidejä ihmisiä on, ei muuta sitä että KAIKILLE seksitön elämä ei ole onnellinen elämä. Myös meitä seksiä haluavia ihmisiä on, meitä joille seksitön elämä EI OLE onnellinen elämä vaikka kaikki muu olisikin hyvin.
Itse harkitsen mieluummin itsemurhaa kuin alistun 30 vuoden selibaattiin. 30 vuotta ilman seksiä ei ole elämisen arvoinen. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä ja aseksuaaleja ja frigidejä saa tottakai olla, mutta silloin ei saa tuomita meitä jotka eivät pysty olemaan yhtä aseksuaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Tämä olisi minulle liiton loppu. Kun läheinen alkaa painostaa noin intiimiin asiaan liittyen niin se on kyllä alamäen alkua. Kertoisi vahvasti ettei arvosta kokonaisuutena vaan enemmänkin välineenä.
Tämä olisi minullekin liiton loppu. Kun läheinen on niin itsekäs, ettei ota toisen tarpeita lainkaan huomioon niin se on kyllä suhteen loppu. Seksin loppuminen on siinä vain oire.
Vierailija kirjoitti:
Epäitsekkyys tarkoittaa sitä, että jatkaa sopimusta vaikka se ei olisi itselleen enää kovin hyödyttävä vaan asettaa jonkun toisen tarpeet edelle. Kuten puolison tai omat lapset.
Epäitsekkyydellä on myös rajansa. Erota kannattaa, jos seksiä ei ole ollut vaikkapa muutamaan vuoteen ja lapset ovat siinä sivussa jo kasvaneet aikuisiksi. Epäitsekästä on myös antaa seksiä vain siitä syystä, että sellaista nyt vain harjoitetaan avioliitoissa ihan yleisesti. Miksi miehen pitäisi ainoana olla epäitsekäs?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi alistua piian rooliin tai kustantaa mitään hepeneitä tai hotelliöitä? Eihän se seksi nyt hyvänen aika mikään palkkio ole.
Siksi koska tässäkin ketjussa on AIVAN JATKUVASTI tullut kommentteja jossa meitä miehiä vähätellään että, "tekisitte edes kotityöt, ei ole ihme että naista ei haluta kun et tee mitään kotitöitä", ja "miehen velvollisuus on sytyttää nainen, tee työtä sen eteen ja hemmottele naista". Siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitot eivät monesti lopu seksin puutteeseen, vaan moneen muuhun asiaan.
Ja monesti avioliitto loppuu myös seksin puutteeseen.
Mutta siltikin useammin pettämiseen, väkivaltaan, päihdeongelmiin tai rahavaikeuksiin. Toisinaan myös, koska puoliso rakastuu johonkin toiseen tai toinen kuolee. Kuullut jopa tapauksista, jossa suku on savustanut ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Koska mies on astunut parisuhteeseen sillä (vääräksi osoittautuneella) oletuksella että siinä on edes jokseenkin säännöllistä seksiä. -Eihän tässä ole sitä kummempaa kuin että oletuksen osoittauduttua vääräksi toteaa realiteetin, ottaa pienellä rehellisesti kerrotulla lisäajalla vielä mahdollisuuden, tai lähtee etsimään uutta suhdetta seksin kera.
Mies voi ihan rauhassa astua parisuhteeseen ja siitä ulos ihan millä syyllä vaan ikinä haluaa, mutta jos siinä parisuhteessa päättää astua naisen niin, että tulee lapsia, niin sittenpä se seksi ei voi enää olla numero yksi.
Niinpä. Oman jälkikasvun hylkääminen seksin takia on aikas julmaa. Nekö on niitä ihailtuja geenejä, joita kannatti siirtää eteenpäin?
Mistä lähtien ero on tarkoittanut samaa kuin jälkikasvun hylkääminen?
On se pennuille aika kova kokemus. Toki jotkut osaavat sen hoitaa tyylikkäästi.
Njoo, mutta jos omaa onnellisuuttaan haikaileva mies eroaa niin se automaattisesti jotenkin hylkää lapset ja on sika, mutta nainen on Kaija Koo-lyriikoiden tyyliin vahva ja itsenäinen Nainen isolla N-kirjaimella.
Mies eroaa ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä. Häntä pitäisi oikeasti nyt siis kehua?
Nainen jättää miehensä ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä.
Ja tämä "paljon" on siis kuinka paljon? Taidat olla ainoa, joka tuota määrettä keskustelussa käyttää. Kieroa peliä pelailet sinäkin, asetat sanoja toisten suuhun.
En tiedä paljonko on paljon, mutta miksi jättää puoliso ja lapset jos tarkoitus on 3kertaa vuodessa sijaan alkaa harrastamaan seksiä 5kertaa vuodessa? Oletan, että kunnon ero tuossa määrässä pitäisi olla, että kannattaa. Totta, sano sinä mikä olisi sopiva määrä jonka edestä kannattaa erota? Mutta onko kaikille eronneille jossain luvattu takuu siitä, että se toteutuu?
Jos et tiedä paljonko on paljon, niin yleensä seksiä harrastetaan avioliitoissa vähän useammin kuin 3 - 5 kertaa vuodessa.
Kyllähän se aika selvä peli alkaa olla jos vuodessa on seksiä kerran tai pari ja nekin kerrat saadaan aikaan lähinnä vain väkisin vääntämällä. Ei sellaisesta nauti mies, ei nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Seksi ei ole perustarve. Kukaan ei ole kuollut seksin puutteeseen. Sitä saa toki haluta, mutta perustarve se ei ole.
Tottakai se on perustarve. Ilman sitä ihmisrotu ei olisi päässyt siihen pisteeseen, että sen edustajat lukevat täällä kommenttejasi, joita kirjoittelet vaikka sinulla ei ole todennäköisesti koskaan ollut yhtäkään vakavasti otettavaa ihmissuhdetta.
Ei se nyt vaan ole.
Ehkä sinun kannattaisi joskus kokeilla seksiä ja vaikkapa 30 vuotista avioliittoa? Sen jälkeen voit pohtia teorioitasi siitä mitä ihmiset haluavat elämältään ja mikä on kenellekin minkäkin arvoinen perustarve elämässä. Ymmärrän kyllä, että vuosikymmeniä vain runkatessasi et ole saanut minkäänlaista kokemusta oikeasta seksistä tai ihmissuhteista yleensäkään, joten olet epäpätevä edes pohtimaan asiaa.
Sieltäpä tuli asiallinen ja kypsä vastaus. Et sinä tiedä elämästäni tai parisuhteeni pituudesta mitään.
Veikkaan, että perin lyhyitä ovat olleet ne vähäiset suhteesi. Ja tulevat olemaankin, sikäli jos sellaisia vielä saat aikaan tuossa iässä.
Ai 25-vuotiaana naisena :D. Hyvää yötä trolli, pusi pusi!
Eipä se sinun tapauksessasi ole edes iästä kiinni. Joillekin seksi on perustarve elämässä, vaikka sinulle se olisikin vain tapa hallita niitä raukkoja jotka kanssasi kulloinkin seurustelevat. Älä ainakaan itse hanki lapsia seksittömään avioliittoon.
Miksi luulet etten harrasta seksiä? Olen vain ja ainoastaan sanonut että se ei ole perustarve, jota ilman kuolee. Niin kuin ei olekaan.
Ethän sinä harrasta, etkä ole kyennyt koskaan siirtämään suurta teoreettista tietoasi seksistä käytäntöön.
Seksittömyys yleensä tapp.aa avioliiton aika tehokkaasti. Eli avioliitot kuolevat. Niin suuri perustarve seksi monelle ihmiselle on. Etkä sinä ole tosiaan millään tavalla pätevä määrittelemään mikä toisten ihmisten elämässä on heille elämän perustarve ja mikä ei. Suurin oma antisi geenialtaan jalostuksessa on ollut lisääntymättömyys, enkä usko sen olevan oma tahtosi.
Ei seksittömyys tapa avioliittoja, vaan itsekkyys. On paljon avioliittoja, joissa jostain syystä toinen tai jopa molemmat puolisot jostain syystä joko ei voi tai halua harrastaa seksiä. Mutta se on ihan varma, että sellainen avioliitto kyllä kuolee ja loppuu, jossa toinen päättää ettei millään muulla kuin sillä seksillä ole merkitystä ja sitä on saatava hinnalla millä hyvänsä.
Vaikka nyt haluat uskotella kuinka suuri perustarve usein tapahtuva vakituinen parisuhdeseksi on ihmisille, niin onkohan se oikeasti? Lukemattomat ihmiset elävät ilman parisuhdetta ja ovat ihan onnellisia eivätkä edes vakkariseksin takia halua parisuhdetta. Paljon miehiä, jotka eivät edes kykene vaikka haluaisivatkin ja elävät ihan hyvin sekä sinkkuina, että parisuhteissa. Niitä, joille oma käsi riittää tai ehkä porno tuntuu paremmalta kuin puolison taidot. Kyllähän ihmisiä ja kaikenlaisia seksimieltymyksiä ja haluttomuutta maailmaan riittää. Joten se siitä 3kertaa viikossa perustarve jyystäämisestä.
Harvoin lukee näin putkiaivoisesti ajattelevan ihmisen tekstiä kuin sinun. Ehkä se seksin ajatteleminen ja harrastaminen on vienyt vähän liikaa aikaa muulta tärkeältä elämässäsi?Älä viitsi leikkiä jotain perhe- tai seksuaaliterapeuttia, kun et sellainen ole. Yritä myös ensin löytää itsellesi edes yksi ihmissuhde elämäsi aikana, joka kestäisi edes kuukauden ja ryhdy pätemään muille vasta sen jälkeen.
Sinulle on vastannut monta ihmistä samasta asiasta, mutta puhuttelet meitä yhtenä ihmisenä, jota vielä kaikenlisäksi solvaat keksityillä haukuilla (ja luulet että se meitä jotenkin loukkaa).
Tiedoksesti että meitä = useampaa ihmistä jotka olemme kanssasi eri mieltä, ei moinen hetkauta. Emme kuitenkaan alennu tasollesi ja hauku sinua takaisin. Hyvää yötä :).
Oletko siis eri mieltä siitä, että avioliittoon kuuluu myös seksikin? Ja jos sitä ei ole ollut vaikkapa kymmeneen vuoteen kuin muutaman kerran vuodessa, se on aina miehen vika tavalla tai toisella, ja se pitää vain hyväksyä pitkään jatkuneeseen avioliittoon kuuluvana kiinteänä osana. Tai sitten pitää erota, joka on kyllä parempi vaihtoehto, kuten itsekin taisit todeta.
Avioliittoon voi kuulua seksi tai olla kuulumatta. Seksin puute ei ole aina miehen vika, eikä sitä ole pakko hyväksyä - seksiä saa haluta, jos on sellainen ihminen joka sitä haluaa. Voi myös erota jos niin haluaa - tämä on vapaa maa. En ole kertonut edellenkään mitään siitä kuinka paljon seksiä harrastan, kuinka pitkä parisuhteeni on, montako lasta minulla on, tai kannatanko eroa jos seksi loppuu. Kaikki tämä on omaa tulkintaasi, jota jankkaat viestistä toiseen samalla solvaten (ja sitten syytät meitä eri mieltä olevia jankkauksesta). t- eri
Miehesi haluaa siis viikonloppuisäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pidempi tauko, sen vaikeampi on aloittaa seksi uudestaan. Päätä, että nyt on vain pakko antaa teidän suhteelle vielä mahdollisuus harrastamalla seksiä. Viekää lapset hoitoon jos mahdollista, juot puoli pulloa viiniä ja päätät että nyt tai ei koskaan. Miehen pitää tulla vastaan ja kuunnella kaikkia toiveitasi seksin suhteen. Kyllä se siitä kunhan alkuun pääsee. Ehkä jopa yllätyt iloisesti ja alat taas jossain vaiheessa nauttimaan seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Koska mies on astunut parisuhteeseen sillä (vääräksi osoittautuneella) oletuksella että siinä on edes jokseenkin säännöllistä seksiä. -Eihän tässä ole sitä kummempaa kuin että oletuksen osoittauduttua vääräksi toteaa realiteetin, ottaa pienellä rehellisesti kerrotulla lisäajalla vielä mahdollisuuden, tai lähtee etsimään uutta suhdetta seksin kera.
Mies voi ihan rauhassa astua parisuhteeseen ja siitä ulos ihan millä syyllä vaan ikinä haluaa, mutta jos siinä parisuhteessa päättää astua naisen niin, että tulee lapsia, niin sittenpä se seksi ei voi enää olla numero yksi.
Niinpä. Oman jälkikasvun hylkääminen seksin takia on aikas julmaa. Nekö on niitä ihailtuja geenejä, joita kannatti siirtää eteenpäin?
Mistä lähtien ero on tarkoittanut samaa kuin jälkikasvun hylkääminen?
On se pennuille aika kova kokemus. Toki jotkut osaavat sen hoitaa tyylikkäästi.
Njoo, mutta jos omaa onnellisuuttaan haikaileva mies eroaa niin se automaattisesti jotenkin hylkää lapset ja on sika, mutta nainen on Kaija Koo-lyriikoiden tyyliin vahva ja itsenäinen Nainen isolla N-kirjaimella.
Mies eroaa ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä. Häntä pitäisi oikeasti nyt siis kehua?
Nainen jättää miehensä ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä.
Ja tämä "paljon" on siis kuinka paljon? Taidat olla ainoa, joka tuota määrettä keskustelussa käyttää. Kieroa peliä pelailet sinäkin, asetat sanoja toisten suuhun.
En tiedä paljonko on paljon, mutta miksi jättää puoliso ja lapset jos tarkoitus on 3kertaa vuodessa sijaan alkaa harrastamaan seksiä 5kertaa vuodessa? Oletan, että kunnon ero tuossa määrässä pitäisi olla, että kannattaa. Totta, sano sinä mikä olisi sopiva määrä jonka edestä kannattaa erota? Mutta onko kaikille eronneille jossain luvattu takuu siitä, että se toteutuu?
Oletuksena on siis, että eron jälkeen tulee selvästi enemmän seksiä. Miten muuten tämä voisi olla varmaa, kuin siinä tapauksessa, että uusi, aktiivinen seksikumppani on jo löytynyt? Koska mahdollistahan olisi myös se, että eron jälkeen sen 3 krt/vuosi sijasta olisi 0 krt/vuosi, aika normi tilanne monelle sinkkumiehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Koska mies on astunut parisuhteeseen sillä (vääräksi osoittautuneella) oletuksella että siinä on edes jokseenkin säännöllistä seksiä. -Eihän tässä ole sitä kummempaa kuin että oletuksen osoittauduttua vääräksi toteaa realiteetin, ottaa pienellä rehellisesti kerrotulla lisäajalla vielä mahdollisuuden, tai lähtee etsimään uutta suhdetta seksin kera.
Mies voi ihan rauhassa astua parisuhteeseen ja siitä ulos ihan millä syyllä vaan ikinä haluaa, mutta jos siinä parisuhteessa päättää astua naisen niin, että tulee lapsia, niin sittenpä se seksi ei voi enää olla numero yksi.
Niinpä. Oman jälkikasvun hylkääminen seksin takia on aikas julmaa. Nekö on niitä ihailtuja geenejä, joita kannatti siirtää eteenpäin?
Mistä lähtien ero on tarkoittanut samaa kuin jälkikasvun hylkääminen?
On se pennuille aika kova kokemus. Toki jotkut osaavat sen hoitaa tyylikkäästi.
Njoo, mutta jos omaa onnellisuuttaan haikaileva mies eroaa niin se automaattisesti jotenkin hylkää lapset ja on sika, mutta nainen on Kaija Koo-lyriikoiden tyyliin vahva ja itsenäinen Nainen isolla N-kirjaimella.
Mies eroaa ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä. Häntä pitäisi oikeasti nyt siis kehua?
Nainen jättää miehensä ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä.
Ja tämä "paljon" on siis kuinka paljon? Taidat olla ainoa, joka tuota määrettä keskustelussa käyttää. Kieroa peliä pelailet sinäkin, asetat sanoja toisten suuhun.
En tiedä paljonko on paljon, mutta miksi jättää puoliso ja lapset jos tarkoitus on 3kertaa vuodessa sijaan alkaa harrastamaan seksiä 5kertaa vuodessa? Oletan, että kunnon ero tuossa määrässä pitäisi olla, että kannattaa. Totta, sano sinä mikä olisi sopiva määrä jonka edestä kannattaa erota? Mutta onko kaikille eronneille jossain luvattu takuu siitä, että se toteutuu?
Jos et tiedä paljonko on paljon, niin yleensä seksiä harrastetaan avioliitoissa vähän useammin kuin 3 - 5 kertaa vuodessa.
Kyllähän se aika selvä peli alkaa olla jos vuodessa on seksiä kerran tai pari ja nekin kerrat saadaan aikaan lähinnä vain väkisin vääntämällä. Ei sellaisesta nauti mies, ei nainen.
Sitähän tuo kirjoittaja sanoi, että kai sitä nyt sitten on enemmän kuin vaikkapa 5 kertaa vuodessa. Jos kerta seksin takia erotaan ja otetaan uusi puoliso. t. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitot eivät monesti lopu seksin puutteeseen, vaan moneen muuhun asiaan.
Ja monesti avioliitto loppuu myös seksin puutteeseen.
Mutta siltikin useammin pettämiseen, väkivaltaan, päihdeongelmiin tai rahavaikeuksiin. Toisinaan myös, koska puoliso rakastuu johonkin toiseen tai toinen kuolee. Kuullut jopa tapauksista, jossa suku on savustanut ulos.
Ja moni avioliitto edelleenkin loppuu myös seksin puutteeseen. Kyseessä ei muutenkaan tainnut olla keskustelu siitä, mihin kaikkiin asioihin avioliitto voi päättyä, joten ihan epäolennaisia taas esittelet, mutta voithan jälleen todeta, että kyseessä on taas sinulle vain niin tärkeät "faktat". Kuten sekin on fakta, että monessa tapauksessa avioliitot loppuvat seksin puutteeseen, eikä sinulla ole ollut edes kuukauden kestävää ihmissuhdetta, jonka pohjalta voisit leikkiä perhe- tai seksuaaliterapeuttia netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehesi haluaa siis viikonloppuisäksi?
Kuka niin väitti?
Suosittelen hyvin sovittua avointa suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Koska mies on astunut parisuhteeseen sillä (vääräksi osoittautuneella) oletuksella että siinä on edes jokseenkin säännöllistä seksiä. -Eihän tässä ole sitä kummempaa kuin että oletuksen osoittauduttua vääräksi toteaa realiteetin, ottaa pienellä rehellisesti kerrotulla lisäajalla vielä mahdollisuuden, tai lähtee etsimään uutta suhdetta seksin kera.
Mies voi ihan rauhassa astua parisuhteeseen ja siitä ulos ihan millä syyllä vaan ikinä haluaa, mutta jos siinä parisuhteessa päättää astua naisen niin, että tulee lapsia, niin sittenpä se seksi ei voi enää olla numero yksi.
Niinpä. Oman jälkikasvun hylkääminen seksin takia on aikas julmaa. Nekö on niitä ihailtuja geenejä, joita kannatti siirtää eteenpäin?
Mistä lähtien ero on tarkoittanut samaa kuin jälkikasvun hylkääminen?
On se pennuille aika kova kokemus. Toki jotkut osaavat sen hoitaa tyylikkäästi.
Njoo, mutta jos omaa onnellisuuttaan haikaileva mies eroaa niin se automaattisesti jotenkin hylkää lapset ja on sika, mutta nainen on Kaija Koo-lyriikoiden tyyliin vahva ja itsenäinen Nainen isolla N-kirjaimella.
Mies eroaa ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä. Häntä pitäisi oikeasti nyt siis kehua?
Nainen jättää miehensä ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä.
Ja tämä "paljon" on siis kuinka paljon? Taidat olla ainoa, joka tuota määrettä keskustelussa käyttää. Kieroa peliä pelailet sinäkin, asetat sanoja toisten suuhun.
En tiedä paljonko on paljon, mutta miksi jättää puoliso ja lapset jos tarkoitus on 3kertaa vuodessa sijaan alkaa harrastamaan seksiä 5kertaa vuodessa? Oletan, että kunnon ero tuossa määrässä pitäisi olla, että kannattaa. Totta, sano sinä mikä olisi sopiva määrä jonka edestä kannattaa erota? Mutta onko kaikille eronneille jossain luvattu takuu siitä, että se toteutuu?
Jos et tiedä paljonko on paljon, niin yleensä seksiä harrastetaan avioliitoissa vähän useammin kuin 3 - 5 kertaa vuodessa.
Kyllähän se aika selvä peli alkaa olla jos vuodessa on seksiä kerran tai pari ja nekin kerrat saadaan aikaan lähinnä vain väkisin vääntämällä. Ei sellaisesta nauti mies, ei nainen.
Yritä ymmärtää, että avioliitto on sopimus. Nautit tai et. Ja jokainen päättää onko ne oman avioliiton sopimukset mieleisiä. Itsekäs lopettaa oman maun mukaan sopimuksen Epäitsekäs ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Koska mies on astunut parisuhteeseen sillä (vääräksi osoittautuneella) oletuksella että siinä on edes jokseenkin säännöllistä seksiä. -Eihän tässä ole sitä kummempaa kuin että oletuksen osoittauduttua vääräksi toteaa realiteetin, ottaa pienellä rehellisesti kerrotulla lisäajalla vielä mahdollisuuden, tai lähtee etsimään uutta suhdetta seksin kera.
Mies voi ihan rauhassa astua parisuhteeseen ja siitä ulos ihan millä syyllä vaan ikinä haluaa, mutta jos siinä parisuhteessa päättää astua naisen niin, että tulee lapsia, niin sittenpä se seksi ei voi enää olla numero yksi.
Niinpä. Oman jälkikasvun hylkääminen seksin takia on aikas julmaa. Nekö on niitä ihailtuja geenejä, joita kannatti siirtää eteenpäin?
Mistä lähtien ero on tarkoittanut samaa kuin jälkikasvun hylkääminen?
On se pennuille aika kova kokemus. Toki jotkut osaavat sen hoitaa tyylikkäästi.
Njoo, mutta jos omaa onnellisuuttaan haikaileva mies eroaa niin se automaattisesti jotenkin hylkää lapset ja on sika, mutta nainen on Kaija Koo-lyriikoiden tyyliin vahva ja itsenäinen Nainen isolla N-kirjaimella.
Mies eroaa ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä. Häntä pitäisi oikeasti nyt siis kehua?
Nainen jättää miehensä ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä.
Ja tämä "paljon" on siis kuinka paljon? Taidat olla ainoa, joka tuota määrettä keskustelussa käyttää. Kieroa peliä pelailet sinäkin, asetat sanoja toisten suuhun.
En tiedä paljonko on paljon, mutta miksi jättää puoliso ja lapset jos tarkoitus on 3kertaa vuodessa sijaan alkaa harrastamaan seksiä 5kertaa vuodessa? Oletan, että kunnon ero tuossa määrässä pitäisi olla, että kannattaa. Totta, sano sinä mikä olisi sopiva määrä jonka edestä kannattaa erota? Mutta onko kaikille eronneille jossain luvattu takuu siitä, että se toteutuu?
Jos et tiedä paljonko on paljon, niin yleensä seksiä harrastetaan avioliitoissa vähän useammin kuin 3 - 5 kertaa vuodessa.
Kyllähän se aika selvä peli alkaa olla jos vuodessa on seksiä kerran tai pari ja nekin kerrat saadaan aikaan lähinnä vain väkisin vääntämällä. Ei sellaisesta nauti mies, ei nainen.
Sitähän tuo kirjoittaja sanoi, että kai sitä nyt sitten on enemmän kuin vaikkapa 5 kertaa vuodessa.
Montako kertaa siis on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Koska mies on astunut parisuhteeseen sillä (vääräksi osoittautuneella) oletuksella että siinä on edes jokseenkin säännöllistä seksiä. -Eihän tässä ole sitä kummempaa kuin että oletuksen osoittauduttua vääräksi toteaa realiteetin, ottaa pienellä rehellisesti kerrotulla lisäajalla vielä mahdollisuuden, tai lähtee etsimään uutta suhdetta seksin kera.
Mies voi ihan rauhassa astua parisuhteeseen ja siitä ulos ihan millä syyllä vaan ikinä haluaa, mutta jos siinä parisuhteessa päättää astua naisen niin, että tulee lapsia, niin sittenpä se seksi ei voi enää olla numero yksi.
Niinpä. Oman jälkikasvun hylkääminen seksin takia on aikas julmaa. Nekö on niitä ihailtuja geenejä, joita kannatti siirtää eteenpäin?
Mistä lähtien ero on tarkoittanut samaa kuin jälkikasvun hylkääminen?
On se pennuille aika kova kokemus. Toki jotkut osaavat sen hoitaa tyylikkäästi.
Njoo, mutta jos omaa onnellisuuttaan haikaileva mies eroaa niin se automaattisesti jotenkin hylkää lapset ja on sika, mutta nainen on Kaija Koo-lyriikoiden tyyliin vahva ja itsenäinen Nainen isolla N-kirjaimella.
Mies eroaa ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä. Häntä pitäisi oikeasti nyt siis kehua?
Nainen jättää miehensä ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä.
Ja tämä "paljon" on siis kuinka paljon? Taidat olla ainoa, joka tuota määrettä keskustelussa käyttää. Kieroa peliä pelailet sinäkin, asetat sanoja toisten suuhun.
En tiedä paljonko on paljon, mutta miksi jättää puoliso ja lapset jos tarkoitus on 3kertaa vuodessa sijaan alkaa harrastamaan seksiä 5kertaa vuodessa? Oletan, että kunnon ero tuossa määrässä pitäisi olla, että kannattaa. Totta, sano sinä mikä olisi sopiva määrä jonka edestä kannattaa erota? Mutta onko kaikille eronneille jossain luvattu takuu siitä, että se toteutuu?
Oletuksena on siis, että eron jälkeen tulee selvästi enemmän seksiä. Miten muuten tämä voisi olla varmaa, kuin siinä tapauksessa, että uusi, aktiivinen seksikumppani on jo löytynyt? Koska mahdollistahan olisi myös se, että eron jälkeen sen 3 krt/vuosi sijasta olisi 0 krt/vuosi, aika normi tilanne monelle sinkkumiehelle.
Ja siinä uudessa kiihkeässäkin suhteessa saattaa tulla se arki vastaan ja seksikerrat vähentyä. Ihmisen elämä on yhtä poukkoilua jos pelkän seksin perässä menee. Miksi sitten ylipäätään meni naimisiin ja hankki lapsia, kun paneminen olikin tärkeintä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Koska mies on astunut parisuhteeseen sillä (vääräksi osoittautuneella) oletuksella että siinä on edes jokseenkin säännöllistä seksiä. -Eihän tässä ole sitä kummempaa kuin että oletuksen osoittauduttua vääräksi toteaa realiteetin, ottaa pienellä rehellisesti kerrotulla lisäajalla vielä mahdollisuuden, tai lähtee etsimään uutta suhdetta seksin kera.
Mies voi ihan rauhassa astua parisuhteeseen ja siitä ulos ihan millä syyllä vaan ikinä haluaa, mutta jos siinä parisuhteessa päättää astua naisen niin, että tulee lapsia, niin sittenpä se seksi ei voi enää olla numero yksi.
Niinpä. Oman jälkikasvun hylkääminen seksin takia on aikas julmaa. Nekö on niitä ihailtuja geenejä, joita kannatti siirtää eteenpäin?
Mistä lähtien ero on tarkoittanut samaa kuin jälkikasvun hylkääminen?
On se pennuille aika kova kokemus. Toki jotkut osaavat sen hoitaa tyylikkäästi.
Njoo, mutta jos omaa onnellisuuttaan haikaileva mies eroaa niin se automaattisesti jotenkin hylkää lapset ja on sika, mutta nainen on Kaija Koo-lyriikoiden tyyliin vahva ja itsenäinen Nainen isolla N-kirjaimella.
Mies eroaa ja jättää vaimonsa ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä. Häntä pitäisi oikeasti nyt siis kehua?
Nainen jättää miehensä ja lapsensa saadakseen harrastaa paljon seksiä.
Ja tämä "paljon" on siis kuinka paljon? Taidat olla ainoa, joka tuota määrettä keskustelussa käyttää. Kieroa peliä pelailet sinäkin, asetat sanoja toisten suuhun.
En tiedä paljonko on paljon, mutta miksi jättää puoliso ja lapset jos tarkoitus on 3kertaa vuodessa sijaan alkaa harrastamaan seksiä 5kertaa vuodessa? Oletan, että kunnon ero tuossa määrässä pitäisi olla, että kannattaa. Totta, sano sinä mikä olisi sopiva määrä jonka edestä kannattaa erota? Mutta onko kaikille eronneille jossain luvattu takuu siitä, että se toteutuu?
Jos et tiedä paljonko on paljon, niin yleensä seksiä harrastetaan avioliitoissa vähän useammin kuin 3 - 5 kertaa vuodessa.
Kyllähän se aika selvä peli alkaa olla jos vuodessa on seksiä kerran tai pari ja nekin kerrat saadaan aikaan lähinnä vain väkisin vääntämällä. Ei sellaisesta nauti mies, ei nainen.
Sitähän tuo kirjoittaja sanoi, että kai sitä nyt sitten on enemmän kuin vaikkapa 5 kertaa vuodessa.
Montako kertaa siis on?
niin monta kertaa kuin kyseinen pari haluaa, tietenkin.
Alue: Aihe vapaa
Miksi pitäisi alistua piian rooliin tai kustantaa mitään hepeneitä tai hotelliöitä? Eihän se seksi nyt hyvänen aika mikään palkkio ole.
Jos haluttomuus liittyy johonkin elämänvaiheeseen (kuten mahdollisesti ap:n tapauksessa), on kohtuullista antaa puolisolle aikaa ilman mitään uhkavaatimuksia, mutta jos tilanne on pysyvä, täytyy asiaa ajatella pidemmälle myös oman hyvinvoinnin kannalta. Luultavasti ap:n tapauksessa miehellä on kuitenkin jo joku toinen nainen kiikarissa, koska muuten asialla ei olisi noin kiire.