Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni ilmoitti, että minulla on kaksi kuukautta aikaa löytää libidoni. Sen jälkeen hän ottaa eron
23.10.2018 |
Meillä on yhteisiä vuosia takana 14, ja kuten jokaisessa pitkässä suhteessa meillä on ollut omat vaikeat hetkemme. Aikaisemmin niistä on selvitty tahdonvoimalla, kumppanuudella ja molemminpuolisella arvostuksella. Vaikka rakkaus on toisinaan ollut hetken kadoksissa, halu pitää perhe kasassa on pitänyt meidät yhdessä.
Esikoisemme syntyi 7 vuotta sitten, jonka jälkeen oli suhteemme vaikeinta aikaa. Noin vuoden verran meillä kotona oli huono ilmapiiri ja jatkuvaa riitelyä. Silti meillä molemmilla oli haluja ja seksielämä luisti kaiken katkeruudenkin keskellä. Se olikin se liima, joka sai kannettua meidät tuon pikkuvauva-ajan yli. Synnytys oli tosi kamala ja traumaattinen (mikä oli osasyy minun huonoon olooni) ja mieheni ei osannut rakastaa vauvaa joka melkein tappoi hänen vaimonsa. Kun suhteemme parani ja tajusimme että rakkautta on yhä jäljellä, päätimme ettei toista lasta tule ja perheemme jää kolmipäiseksi.
Raskaustesti näytti kuitenkin positiivista neljä vuotta tämän päätöksen jälkeen, ja nyt meillä on puolitoista vuotias lapsi kotona. Hänet sain keisarinleikkauksella ja kaikki meni muutenkin paremmin kuin edellisellä kerralla. Kiinnyin tähän kuopukseemme todella paljon, sellaisella karhuemon voimalla, jota en oikeastaan osaa kuvailla.
Myönnän syyllistyneeni mieheni laiminlyömiseen, sillä lapsen syntymän jälkeen seksi ja läheisyys on ollut hyvin toissijaista. Olemme tehneet viimeiset puoli vuotta paljon töitä, ja olemme löytäneet taas yhteisen sävelen arjessa, rakastamme toisiamme ja nauramme yhdessä paljon. Mutta minun haluni ovat tipotiessään. Olemme harrastaneet seksiä kolme kertaa, joista yksi oli minun aloitteestani ja kaksi miehen. Tilanne on ymmärrettävästi hankala, sillä haluaisin haluta miestäni mutta seksi vain ällöttää.
Meillä oli lauantaina treffi-ilta, jonka päätteeksi mieheni ilmoitti kylmänviileästi että minulla (tai oikeastaan meillä, ei sälytä koko vastuuta minun harteilleni ) on kaksi kuukautta aikaa löytää ratkaisu tähän tilanteeseen, tai yhteinen tiemme päättyy tähän. Olen järkyttynyt, mutta en sinänsä yllättynyt. Ennen seksi oli meille molemmille tärkeää, nyt se ei ole minun prioriteettilistani kärjessä. En syytä miestäni sillä olen odottanutkin että milloin hän kyllästyy tilanteeseen.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Rakastamme toisiamme ja lapsiamme valtavasti. Talous on molemmilla kunnossa, eli yksinkin pärjäisimme varmasti. Nyt onkin kyse siitä, kannattaako vielä yrittää.
kahden kuukauden aikaraja ahdistaa valtavasti. Mitä jos laitan peliin kaikkeni mutta en silti onnistu? Mitä tietä kannattaa lähteä yrittämään? En usko parisuhdeterapiaan, sitä kokeilin exäni kanssa ja turhauduin vain seksuaaliterapeutin lässytykseen. Voisiko avoin suhde tai lupa pettää toimia?
Vai pitäisikö vain tässä vaiheessa tajuta, että olemme niin eri tilanteessa seksihalujemme suhteen että kannattaa heittää pyyhe kehään ja antaa miehelle tilaisuus etsiä itselleen haluava nainen?
Pahoittelut hyvinkin epäselvästä tekstistä, olo on hyvinkin sekainen ja nuorempi lapsi pyörii jaloissa.
Kommentit (591)
Tämä mies kannattaisi laittaa pihalle ja katsella miten se tulee ryömien takaisin kun ei pärjääkään yksin tai nuorten sek sipimujen kanssa vaan alkaa ikävöidä perhettään. Miehet ovat maailmain itsekkäimpiä pikkuvauvoja jotka eivät muuten pärjää yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Täysin epärealistinen ajatus evätä seksi ja kuvitella, ettei sitä jostain sitten pitäisi hakea. Rehellinen mies, kun kertoi suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Perheessä hyvään parisuhteeseen kuuluu seksi. Jos parisuhteessa ei ole seksiä, se on huonompi parisuhde kuin sama olisi seksin kanssa. Seksi on tärkeä osa parisuhdetta. Niin kuin syöminen, nukkuminen tai lastenhoitokin. Miehelle usein yksi tärkeimmistä. Usein tärkeämpi kuin muu läheisyys.
Yhdessä oltu yli 20 vuotta, lapsia on. Seksiä nykyään 2 -3 kertaa vuodessa. Toista ei vaan haluta. Kyllähän se vähän "vitutteleepi". Kun lapset aikuisia, ero varmaan edessä.
Ei ole mies sellainen ollenkaan jota ei toisinaan kunnolla paneta.
Alistettu sohvaperuna sellainen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vähän sama homma, paitsi että mitään ns.normiseksiä ei meillä tunneta, vaan aina on oltava jotain sirkustemppuja. Nyt iltatähden jälkeen on sitten omat halut minimissä, jos käy muualla niin käyköön, mun por*otähden ura taitaa olla nyt taputeltu.
Yäk, eipä taas näin sinkkuna innosta parisuhde, kun tällaisia juttuja lukee. Ei ole mitään rakkautta, jos noinkin lyhytaikaisen seksittömän jakson takia ollaan valmiita hylkäämään kumppani ja rikkomaan perhe.
Seksi kuuluu joo olennaisena osana parisuhteeseen, mutta samalla tavalla kuuluu myös olennaisena osana elämään se, että ihminen psykofyysisenä olentona käy läpi vaiheita, jotka vaikuttavat libidoon. Jos kumppania rakastaa oikeasti - siis ihmisenä, ei pelkästään seksipartnerina - pitäisi kyllä olla malttia odottaa, että toinen pääsee kehonsa ja mielensä kanssa tasapainoon, jossa seksikin taas maistuu, jos suhde kerran muuten toimii hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama homma, paitsi että mitään ns.normiseksiä ei meillä tunneta, vaan aina on oltava jotain sirkustemppuja. Nyt iltatähden jälkeen on sitten omat halut minimissä, jos käy muualla niin käyköön, mun por*otähden ura taitaa olla nyt taputeltu.
Estrogeeni on naisellisuushormoni. Jos oma estrogeenituotanto on luonnollisen tehokas, niin haluttaa. Ja nainen on naisellinen ja haluttava. - Jos estrogeenituotanto on heikko, niin halutkin ovat maassa. Ja nainen ei ole niin naisellinen tai haluttava. Naisen oma lihavuus on yleisin estrogeenituotannon heikentäjä. Samoin kuin miehen oma lihavuus tekee hallaa hänen testosteronitasoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama homma, paitsi että mitään ns.normiseksiä ei meillä tunneta, vaan aina on oltava jotain sirkustemppuja. Nyt iltatähden jälkeen on sitten omat halut minimissä, jos käy muualla niin käyköön, mun por*otähden ura taitaa olla nyt taputeltu.
Minkä lasket sirkustempuiksi ja mikä normaaliin seksiin kuuluvaksi? Miksi teit iltatähden, vaikka et ole seksielämään tyytyväinen? Eikö se ole omaan jalkaan ampumista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ap:n mies toimii todella suoraselkäisesti ottamalla asian puheeksi. 2 kk dead line on varmasti ahdistava, mutta tarkoitus lienee, että muutosta parempaan pitää olla näkyvissä 2 kk sisällä. Ap ei kuitenkaan ole sairas, esim. vakavasti masentunut tms. Puoliso siis hoitaa nykyisellään velvollisuutensa perhettään kohtaan, mutta jää itse vaille läheisyyttä. Syöhän se miestä, söisi naistakin jos olisi suhteen haluava osapuoli.
Toivottavasti ap ja miehensä jatkavat asian käsittelyä eivätkä luovuta liian helpolla. Elämänne kuulostaa muuten hyvältä. Tuskin sinustakaan on tullut todellisuudessa a-seksuaalia reilun vuoden sisällä. Tehkää töitä suhteenne eteen, se on varmasti sen arvoista! :)
Avoin suhde on yksi ratkaisu, jos pariskunnan seksihalut eivät kohtaa. Tällöin vain kannattaa hyvin käydä läpi, minkä tekeminen toisten kanssa on ok ja mikä ei. Kannattaa myös miettiä etukäteen, tuleeko esimerkiksi mustasukkaisuudesta ongelma jommalle kummalle (suhteen tulisi olla vapaa kummallekin, vaikkei kummallakin pidä olla samaan aikaan jotain, mutta kummallakin tulee olla mahdollisuus, muuten homma ei yleensä toimi). Kannattaa myös etukäteen sopia, tarvitaanko lupa/ ilmoitus joka kerta vai saako käydä muualla toisen tietämättä ja kerrotaanko, mitä näiden muiden kanssa tehdään, toiselle.
Kullakin suhteella on omat rajansa ja vain te yhdessä voitte määritellä ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yäk, eipä taas näin sinkkuna innosta parisuhde, kun tällaisia juttuja lukee. Ei ole mitään rakkautta, jos noinkin lyhytaikaisen seksittömän jakson takia ollaan valmiita hylkäämään kumppani ja rikkomaan perhe.
Seksi kuuluu joo olennaisena osana parisuhteeseen, mutta samalla tavalla kuuluu myös olennaisena osana elämään se, että ihminen psykofyysisenä olentona käy läpi vaiheita, jotka vaikuttavat libidoon. Jos kumppania rakastaa oikeasti - siis ihmisenä, ei pelkästään seksipartnerina - pitäisi kyllä olla malttia odottaa, että toinen pääsee kehonsa ja mielensä kanssa tasapainoon, jossa seksikin taas maistuu, jos suhde kerran muuten toimii hyvin.
Käytäntö osoittaa että tässä olet väärässä. Laittakaa kalenteriin valmiiksi ne viikonpäivät kun aiotte harrastaa seksiä. Samoin kuin vaikkapa ne päivät, jolloin käytte kuntoilemassa, ei liikuntaakaan kannata jättää väliin vaikka psykofyysisenä olentona käy läpi eri vaiheita.
Vierailija kirjoitti:
pitäisi kyllä olla malttia odottaa, että toinen pääsee kehonsa ja mielensä kanssa tasapainoon, jossa seksikin taas maistuu, jos suhde kerran muuten toimii hyvin.
Meillä on nyt odotettu yli 10 vuotta, seksiä 2 -3 kertaa vuodessa. Kauanko pitää vielä odottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea kaikkea, mutta hormonaalinen ehkäisy, imetys ja mahdollisesti lapsen kanssa kotona olo pitää välittömästi lopettaa. Ne vievät halut nollaan. Jos lapsi vielä valvoo öisin niin huh.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Häh? Eiköhän maailmassa ole vaikka kuinka ja paljon miehiä (ja naisia), jotka eivät saa seksiä säännöllisesti. Sellaisiakin, jotka eivät ikinä ole saaneet, tai ehkä kerran-pari koko elämän aikana. Ja hengissä ovat säilyneet, ihan järjissään ja toimintakykyisinä.
Että ei se nyt mikään syömiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve ole saada harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi tämä asia aina esitetään näin, etenkin miesten kohdalla.
Itse samassa tilanteessa kuin AP:n mies, paitsi lapsia ei vielä onneksi ole. 9 vuotta yhteiseloa takana ja seksi harventunut tasaisesti, nyt enää muutama kerta vuodessa. Teen suurimman osan kotitöistä ja kerron vaimolleni jatkuvasti että hän on kaunis ja haluttava. Tämä ei kuitenkaan maagisesti yhtäkkiä paranna vaimon seksihaluja, toisin kuin jotkut kommentoijat tuntuvat ajattelevan.
Ymmärrän niitä jotka sanovat että miehelläkin on velvollisuus yrittää sytyttää naista, mutta mitäs silloin kun yrität ja yrität mutta nainen ei vain syty? Ostetaan hepeneitä ja hotelliöitä, vakuutetaan rakkautta ja turvallisuutta, kosketellaan hellästi ja rakastavasti. Mutta mitään ei tapahdu. Teet hirveän määrän työtä että toinen syttyisi mutta ei syty.
Henkinen puoli täysin kunnossa, rakastetaan olla toistemme seurassa, nautitaan samoista harrastuksista, huumorintaju on yhtenevä, tulevaisuudentoiveet on samanlaiset, kaikki toimii mutta yhden osapuolen jalkoväli ei vain syty vaikka tekisi mitä.
Kuinka pitkään vastuu asiasta on vain miehellä, että vain miehen täytyy sytytellä ja lämmitellä ja olla aktiivinen osapuoli ja nainen voi vain odotella vuosia että jaaha, milloinkohan syttyisin?
Ymmärtääkö kukaan mitä se tekee miehelle kun yrität jatkuvasti parhaasi vastapuolen sytyttämiseen mutta se ei vain tapahdu. Miten se tuhoaa itsetunnon kun jatkuu vuodesta toiseen. Miksi minun pitäisi olla aina se joka yrittää saada toisen haluamaan minua? Joka kerta kun minun täytyy tehdä se työ, se kertoo minulle että perustilassa, normaalisti, vaimoni ei halua minua. Että minun täytyy luoda jonkinlainen poikkeustila jotta vaimoni haluaisi minua, koska normaalisti hän ei sitä tee. Ja tätä minun pitäisi jatkaa elämäni loppuun asti?
No mutta, ainakaan en saa esittää mitään aikarajoja tai uhkavaatimuksia koska sitten olen yököttävä niljake. Samoin olen niljake jos vain jätän eropaperit ilman että annan ensin varoituksia tai optioita välttää kärjistyminen. Tuntuu että mitään en saa itse toivoa, minun tarkoituksenani on vain olla naista varten ja antaa hänelle sellainen aseksuaalinen parisuhde mitä hän on alkanut haluamaan, ja minun haluillani ei ole mitään väliä. Minun täytyy vain kärsiä puutteessa elämäni loppuun asti.
Viikoittain mietinkin juuri tuota että elämän loppu olisi kiva jo pikku hiljaa nähdä, koska seksittömyys ja jatkuva torjumisen tunne sattuu todella paljon.
Miksi eväät mieheltäsi seksin? Jos et itse halua antaa, niin salli hänen käydä vieraissa purkamassa paineita, jos asia sillä hoituu. Sovitte pelisäännöt. Win-Win ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ihan hyvä aloitustehtailu, pikkasen pitkä ja liikaa yksityiskohtia. Sen jälkeen pari kommenttia, mutta ei vastauksia kommentoijien kysymyksiin. Sitten kadotaan kokonaan. Kommentteja tulee noin 250 asti ja sitten aletaan huhuilemaan ap:tä, joka ei edelleenkään vastaa.
👍
Onko ap vastannut kysymyksiin?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kieltää perustarve, eli seksi? Se on monelle kuin kieltäisi nukkumisen tai syömisen. Jotenkin tilanne on ratkaistava.
Seksi ei ole perustarve. Kukaan ei ole kuollut seksin puutteeseen. Sitä saa toki haluta, mutta perustarve se ei ole.
Alue: Aihe vapaa
Perheessä hyvään parisuhteeseen kuuluu seksi. Jos parisuhteessa ei ole seksiä, se on huonompi parisuhde kuin sama olisi seksin kanssa. Seksi on tärkeä osa parisuhdetta. Niin kuin syöminen, nukkuminen tai lastenhoitokin. Miehelle usein yksi tärkeimmistä. Usein tärkeämpi kuin muu läheisyys.