Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siis onko todellakin Mariellassa edelleen samanlainen keulavisiiri kuin oli Estoniassa? Onko siihen edes tehty muutoksia?
22.10.2018 |
Eli oikeastaan se sama katastrofi voisi toistua.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Mariellan keulaportti tosiaan on mallia visiiri. Myös Diana II:lla oli aikanaan vaikeuksia visiirin kanssa, Apollo joutui suoranaiseen vaaratilanteeseen. Edelleen vastaava löytyy myös ainakin Rosellasta. Tällainen visiiri pyrkii kääntymään ylös aina, kun keula sukeltaa aaltoon. Ja kun keula sukeltaa aaltoon tuhansia ja taas tuhansia kertoja tavalla, joka aiheuttaa ehkä kymmenien tonnien voimia, tanakampikin teräs alkaa antaa periksi. Eihän se hyvä konstruktio ole. Jo Mariellan aikalaisissa Sveassa ja Wellamossa oli nämä nykyiset, perhosportit, jotka nimenomaan pyrkivät painumaan tiiviimmin kiinni, kun keula painuu aaltoon.
Keulavisiirin sisäpuolella on ramppi, joka lasketaan alas, ja jota pitkin autokannelle ajetaan. Jos visiiri pettää, ramppi on ainoa, joka pitää veden poissa autokannelta.
No, en minä usko Mariellan uppoavan. Eiköhän Estoniasta opittu. Visiirien kanssa on seilattu kuitenkin menestyksellä. Rakenteita voi vahvistaa ja niiden kuntoa seurata entistä tarkemmin.
Karu tosiasia on, että maalla on helppo olla viisas, kun merellä sattuu vahinko. Laivat ovat mutkikkaita teknisiä vempeleitä, ja sellaiset ruukaavat hajota. Jos keulaportin rakenteet eivät hajoakaan, niin pääkoneesta hajoaa laakeri, kiertokanki ja kuuma öljy sinkoavat kampikammion kyljestä ulos ja sytyttävät tulipalon. Laivat ajavat yhä toisiaan päin, vaikka komentosillalla on tutka, joka kertoo, milloin johonkin tutkalla näkyvään kohteeseen osutaan ja laite, joka kertoo lähimpien laivojen sijainnin ja sivuutusetäisyyden jne... Olen varmaan kyyninen, mutta Estonian onnettomuus oli muodossa tai toisessa odotettavissa. Sattuuhan noita. Amorella kävi jokin vuosi sitten karilla Föglön vesillä. Europa seilasi ympyrää Sottungan vesillä, kun peräsinkoneistoon tuli ongelmia. Yllättävä, raju tuulenpuuska puhalsi Europan päin laiturirakenteita Maarianhaminassa. Lommo tuli kylkeen. Aallotar seilasi Tukholman lähellä pursiseuran (?) aallonmurtajaa päin. Viking Saga paloi, onneksi telakalla, ja sittemmin seilatessaan Sally Albatross -nimellä upposi Porkkalan lähelle. Sillä kertaa matkustajat ja muu väki saatiin laivasta turvaan. Ilmatar ja Botnia kolaroivat Långnäsissä, vainajia tuli kuusi. Viking 2 paloi Maarianhaminassa... kerronko lisää? Paremmalla merimiestaidolla Estonialta olisi pelastettu enemmän väkeä. (Olen maissa viisas). Onnettomuudet ovat vähentyneet, mutta varmaa on, että sellainen sattuu vastakin. Laivojen rakenteet, merenkulku- ja pelastusvälineistö ja merimiestaidot ovat kehittyneet. Kuitenkin, niin kauan kuin ihmiset tekevät ylipäätään mitään, tapahtuu vahinkoja. Jos lähtee Mariellan kyytiin, todennäköisimmin onnettomuus sattuu matkalla satamaan, ellei sitten juo laivalla itseään kaatuilukuntoon.
En v*ttuile vaan ihan mielelläni kuulisin lisää noita 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Visiirissä ei ollut mitään merkkejä pommista tai muustakaan huuhaasta.
Siitä on nimenomaan haettu koepaloja ja lähetetty kolmeen riippumattomaan tutkimuslaitokseen, kahteen saksalaiseen ja yhteen yhdysvaltalaiseen. Kaikki löysivät koepaloista selviä jäämiä räjähdysaineista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halpojen alahyttien matkustajathan reagoivat koviin ääniin ja kallistumaan sekä poistuivat miehistön vielä pyöritellessä peukaloita.
Kukaan miehistöstä ei käsittänyt tilanteen vakavuutta, laivalla ei esim. kuulutettu matkustajille mitään vaan miehistön omalla koodikielellä tulipalosta ja häiriöstä laivalla. Evakointia ei järjestetty.
Jo," håire håire laival on håire" vai miten se nyt meni. Varsinainen häiriö olikin.
Tietääkö kukaan onko noita salakoodattuja hälytyksiä muutettu Estonian jälkeen? Siellähän kuulutettiin "Mr.Skylight number one and two" ja tarkoitus käyttää piilokieltä etteivät matkustajat säikähdä.
Mutta jos Estonian jälkeen laivalla kajahtaa "Mr.Skylight number one and two" en usko että monikaan ottaa asiaa kovin rauhallisesti. Ja jos vielä perään joku ilmoittaa että "häire häire laeval on häire" niin tulee aika sotku! 😂
Jos visiiri olisi irronnut räjähtämällä olisi visiirissä ollut mekaanisia pommivaurioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko joku vastata kysymykseen viestissä 46
Vierailija kirjoitti:
Mariellan keulaportti tosiaan on mallia visiiri. Myös Diana II:lla oli aikanaan vaikeuksia visiirin kanssa, Apollo joutui suoranaiseen vaaratilanteeseen. Edelleen vastaava löytyy myös ainakin Rosellasta. Tällainen visiiri pyrkii kääntymään ylös aina, kun keula sukeltaa aaltoon. Ja kun keula sukeltaa aaltoon tuhansia ja taas tuhansia kertoja tavalla, joka aiheuttaa ehkä kymmenien tonnien voimia, tanakampikin teräs alkaa antaa periksi. Eihän se hyvä konstruktio ole. Jo Mariellan aikalaisissa Sveassa ja Wellamossa oli nämä nykyiset, perhosportit, jotka nimenomaan pyrkivät painumaan tiiviimmin kiinni, kun keula painuu aaltoon.
Keulavisiirin sisäpuolella on ramppi, joka lasketaan alas, ja jota pitkin autokannelle ajetaan. Jos visiiri pettää, ramppi on ainoa, joka pitää veden poissa autokannelta.
No, en minä usko Mariellan uppoavan. Eiköhän Estoniasta opittu. Visiirien kanssa on seilattu kuitenkin menestyksellä. Rakenteita voi vahvistaa ja niiden kuntoa seurata entistä tarkemmin.
Karu tosiasia on, että maalla on helppo olla viisas, kun merellä sattuu vahinko. Laivat ovat mutkikkaita teknisiä vempeleitä, ja sellaiset ruukaavat hajota. Jos keulaportin rakenteet eivät hajoakaan, niin pääkoneesta hajoaa laakeri, kiertokanki ja kuuma öljy sinkoavat kampikammion kyljestä ulos ja sytyttävät tulipalon. Laivat ajavat yhä toisiaan päin, vaikka komentosillalla on tutka, joka kertoo, milloin johonkin tutkalla näkyvään kohteeseen osutaan ja laite, joka kertoo lähimpien laivojen sijainnin ja sivuutusetäisyyden jne... Olen varmaan kyyninen, mutta Estonian onnettomuus oli muodossa tai toisessa odotettavissa. Sattuuhan noita. Amorella kävi jokin vuosi sitten karilla Föglön vesillä. Europa seilasi ympyrää Sottungan vesillä, kun peräsinkoneistoon tuli ongelmia. Yllättävä, raju tuulenpuuska puhalsi Europan päin laiturirakenteita Maarianhaminassa. Lommo tuli kylkeen. Aallotar seilasi Tukholman lähellä pursiseuran (?) aallonmurtajaa päin. Viking Saga paloi, onneksi telakalla, ja sittemmin seilatessaan Sally Albatross -nimellä upposi Porkkalan lähelle. Sillä kertaa matkustajat ja muu väki saatiin laivasta turvaan. Ilmatar ja Botnia kolaroivat Långnäsissä, vainajia tuli kuusi. Viking 2 paloi Maarianhaminassa... kerronko lisää? Paremmalla merimiestaidolla Estonialta olisi pelastettu enemmän väkeä. (Olen maissa viisas). Onnettomuudet ovat vähentyneet, mutta varmaa on, että sellainen sattuu vastakin. Laivojen rakenteet, merenkulku- ja pelastusvälineistö ja merimiestaidot ovat kehittyneet. Kuitenkin, niin kauan kuin ihmiset tekevät ylipäätään mitään, tapahtuu vahinkoja. Jos lähtee Mariellan kyytiin, todennäköisimmin onnettomuus sattuu matkalla satamaan, ellei sitten juo laivalla itseään kaatuilukuntoon.
Sama laiva Silja Operaksi nimettynä törmäili Pietarissa kanavan laitoihin kahdesti lyhyen ajan sisällä. Wikipedian mukaan laivan nimi on nykyään Celestyal Crystal ja se, kas kummaa, törmäsi kesäkuussa 2015 toisen laivan kanssa Välimerellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mariellan keulaportti tosiaan on mallia visiiri. Myös Diana II:lla oli aikanaan vaikeuksia visiirin kanssa, Apollo joutui suoranaiseen vaaratilanteeseen. Edelleen vastaava löytyy myös ainakin Rosellasta. Tällainen visiiri pyrkii kääntymään ylös aina, kun keula sukeltaa aaltoon. Ja kun keula sukeltaa aaltoon tuhansia ja taas tuhansia kertoja tavalla, joka aiheuttaa ehkä kymmenien tonnien voimia, tanakampikin teräs alkaa antaa periksi. Eihän se hyvä konstruktio ole. Jo Mariellan aikalaisissa Sveassa ja Wellamossa oli nämä nykyiset, perhosportit, jotka nimenomaan pyrkivät painumaan tiiviimmin kiinni, kun keula painuu aaltoon.
Keulavisiirin sisäpuolella on ramppi, joka lasketaan alas, ja jota pitkin autokannelle ajetaan. Jos visiiri pettää, ramppi on ainoa, joka pitää veden poissa autokannelta.
No, en minä usko Mariellan uppoavan. Eiköhän Estoniasta opittu. Visiirien kanssa on seilattu kuitenkin menestyksellä. Rakenteita voi vahvistaa ja niiden kuntoa seurata entistä tarkemmin.
Karu tosiasia on, että maalla on helppo olla viisas, kun merellä sattuu vahinko. Laivat ovat mutkikkaita teknisiä vempeleitä, ja sellaiset ruukaavat hajota. Jos keulaportin rakenteet eivät hajoakaan, niin pääkoneesta hajoaa laakeri, kiertokanki ja kuuma öljy sinkoavat kampikammion kyljestä ulos ja sytyttävät tulipalon. Laivat ajavat yhä toisiaan päin, vaikka komentosillalla on tutka, joka kertoo, milloin johonkin tutkalla näkyvään kohteeseen osutaan ja laite, joka kertoo lähimpien laivojen sijainnin ja sivuutusetäisyyden jne... Olen varmaan kyyninen, mutta Estonian onnettomuus oli muodossa tai toisessa odotettavissa. Sattuuhan noita. Amorella kävi jokin vuosi sitten karilla Föglön vesillä. Europa seilasi ympyrää Sottungan vesillä, kun peräsinkoneistoon tuli ongelmia. Yllättävä, raju tuulenpuuska puhalsi Europan päin laiturirakenteita Maarianhaminassa. Lommo tuli kylkeen. Aallotar seilasi Tukholman lähellä pursiseuran (?) aallonmurtajaa päin. Viking Saga paloi, onneksi telakalla, ja sittemmin seilatessaan Sally Albatross -nimellä upposi Porkkalan lähelle. Sillä kertaa matkustajat ja muu väki saatiin laivasta turvaan. Ilmatar ja Botnia kolaroivat Långnäsissä, vainajia tuli kuusi. Viking 2 paloi Maarianhaminassa... kerronko lisää? Paremmalla merimiestaidolla Estonialta olisi pelastettu enemmän väkeä. (Olen maissa viisas). Onnettomuudet ovat vähentyneet, mutta varmaa on, että sellainen sattuu vastakin. Laivojen rakenteet, merenkulku- ja pelastusvälineistö ja merimiestaidot ovat kehittyneet. Kuitenkin, niin kauan kuin ihmiset tekevät ylipäätään mitään, tapahtuu vahinkoja. Jos lähtee Mariellan kyytiin, todennäköisimmin onnettomuus sattuu matkalla satamaan, ellei sitten juo laivalla itseään kaatuilukuntoon.
Sama laiva Silja Operaksi nimettynä törmäili Pietarissa kanavan laitoihin kahdesti lyhyen ajan sisällä. Wikipedian mukaan laivan nimi on nykyään Celestyal Crystal ja se, kas kummaa, törmäsi kesäkuussa 2015 toisen laivan kanssa Välimerellä.
Kapteenit aina humalassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakenne sinällään on sama, mutta noihin on Estonian jälkeen tehty turvallisuutta lisääviä muutoksia ja ne tarkastetaan nykyään säännöllisesti.
Estonialla ongelmana olivat huono tekninen ylläpito ja virolaisten huono merimiestaito. Huonosti hoidetulla keulaviisirillä ajettiin täyttä höyryä hirveässä myrskyssä suoraan tuulta (aaltoja) päin. Tilanne olisi ehkä voitu vielä pelastaa kääntämällä laivan keula suojan puolelle heti keulaviisirin irrottua, mutta jossittelu lienee turhaa.
Jos se keulavisiirin puuttuminen olisi edes huomattu...
On totta, että kyseisen alustyypin keula on (jostain syystä) suunniteltu siten ettei keulavisiiriä näe komentosillalta katveen vuoksi. Estonialta selvinneiden teknikkojen mukaan he näkivät autokannelle ja keulaan asennettujen kameroiden kautta, että kannelle tulvii suuria määriä vettä ja ilmoittivat tämän komentosillalle. Jo tuon tiedon olisi pitänyt saada merenkulkupäällystön hidastamaan vauhtia merkittävästi ja kääntämään pahasti vuotava keula suojan puolelle. Pelkäsivät kuitenkin myöhästymistä ja moitteita eivätkä käsittäneet tai halunneet käsittää tilanteen vakavuutta ajoissa.
Joo, kaikki henkilökunnan jäsenet autokannella olivat varmasti niin sokeita, ettei ne huomannut, että keulaviriisi puuttuu ja keulassa on keulavisiirin kokoinen reikä.
Sen puuttuminen olisi kyllä huomattu ja siitä olisi mennyt heti tieto komentisilalle.
Mitä helvettiä se henkilökunta siellä suljetulla autokannella tekisi matkan aikana? Eiköhän niillä ole ihan töitäkin tehtävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halpojen alahyttien matkustajathan reagoivat koviin ääniin ja kallistumaan sekä poistuivat miehistön vielä pyöritellessä peukaloita.
Kukaan miehistöstä ei käsittänyt tilanteen vakavuutta, laivalla ei esim. kuulutettu matkustajille mitään vaan miehistön omalla koodikielellä tulipalosta ja häiriöstä laivalla. Evakointia ei järjestetty.
Jo," håire håire laival on håire" vai miten se nyt meni. Varsinainen häiriö olikin.
Häire = hälytys.
Tosiasiassa virolaiset ajattivat paskassa kunnossa olevaa avomerikelvotonta purkkia ja tappoivat 800 ihmistä. Jutta Raabet ja muut salaliittoteoreetikot on ilmeisesti virolaiset ostaneet keksimään muita teorioita. Ei ollut tietotaitoa ja halua ylläpitää laivaa ja rahaa piti saada omasta laivareitistä Ruotsiin. Neukkuasenteet yhdistettynä yhtäkkiseen itsenäistymiseen oli tappava yhdistelmä. Neukkuasenne elää muuten sitkeästi Virossa edelleenkin ja Tallinkin laivoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni onnettomuusraportissa todettiin että estonian visiiri oli tarkistettu kesällä viimeisimmän kerran ennen uppoamista (en muista kuukautta mutta ehkä kesäkuu). Visiirissä ei ollut vikaa. Eihän noita päivittäin tarkistella.
Se oli lisäksi niin vankkaa tekoa, että mikään itämeren aallokko ei sitä pysty rikkomaan. Tästä on tehty tarkat laskelmat ja ne osoittavat, ettei aallokko ollut likimainkaan riittävän voimakas rikkomaan keulavisiirin lukkoja. Myös onnettomuustutkijat olivat tästä samaa mieltä, mutta nämä ovat vähät niitä lukuisia yksityiskohtia, joita ei tutkinnassa huomioitu mitenkään.
Atlanttilukko oli viallinen. Rakenne heikentynyt. On raporissa, jonka luin. Folioteoreetikot taas vauhdissa. Alus oli huonostihuollettu romu, jonka ei missään nimessä olisi saanut seilata avomerireitillä.
Siinä lukossa, joka heitettiin nostamisen jälkeen heti takaisin mereen, koska sitä ei katsottu "tarpeelliseksi"? Tästäkin löytyy todisteet, että näin todellakin tapahtui. Nostettiin ylös ja heitettiin suoraan takaisin mereen, turhia tutkimatta.
Missään ei ole pystytty todistamaan, että lukko oli viallinen, vaikka niin lukee raportissa. Toinen ongelma on se, että yksi viallinen lukko ei ole lähellekään riittävästi repimään keulavisiiriä irti.
Perseestäsi löydät todisteet älykkyydestäsi. Työnnä pää oikein syvälle sinne, ja sieltä ne löytyy.
Ohis, menin joskus 90-luvun alussa Viking Sallyllä Turkuun ja ihmettelin miten se oli jotenkin niin nuhjuinen ja kulahtanut verrattuna muihin sen ajan laivoihin 🤔 Nukuttua siellä ei saanut ollenkaan äärisurkean äänieristyksen takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis, menin joskus 90-luvun alussa Viking Sallyllä Turkuun ja ihmettelin miten se oli jotenkin niin nuhjuinen ja kulahtanut verrattuna muihin sen ajan laivoihin 🤔 Nukuttua siellä ei saanut ollenkaan äärisurkean äänieristyksen takia
Kuvaile laivaa lisää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mariellan keulaportti tosiaan on mallia visiiri. Myös Diana II:lla oli aikanaan vaikeuksia visiirin kanssa, Apollo joutui suoranaiseen vaaratilanteeseen. Edelleen vastaava löytyy myös ainakin Rosellasta. Tällainen visiiri pyrkii kääntymään ylös aina, kun keula sukeltaa aaltoon. Ja kun keula sukeltaa aaltoon tuhansia ja taas tuhansia kertoja tavalla, joka aiheuttaa ehkä kymmenien tonnien voimia, tanakampikin teräs alkaa antaa periksi. Eihän se hyvä konstruktio ole. Jo Mariellan aikalaisissa Sveassa ja Wellamossa oli nämä nykyiset, perhosportit, jotka nimenomaan pyrkivät painumaan tiiviimmin kiinni, kun keula painuu aaltoon.
Keulavisiirin sisäpuolella on ramppi, joka lasketaan alas, ja jota pitkin autokannelle ajetaan. Jos visiiri pettää, ramppi on ainoa, joka pitää veden poissa autokannelta.
No, en minä usko Mariellan uppoavan. Eiköhän Estoniasta opittu. Visiirien kanssa on seilattu kuitenkin menestyksellä. Rakenteita voi vahvistaa ja niiden kuntoa seurata entistä tarkemmin.
Karu tosiasia on, että maalla on helppo olla viisas, kun merellä sattuu vahinko. Laivat ovat mutkikkaita teknisiä vempeleitä, ja sellaiset ruukaavat hajota. Jos keulaportin rakenteet eivät hajoakaan, niin pääkoneesta hajoaa laakeri, kiertokanki ja kuuma öljy sinkoavat kampikammion kyljestä ulos ja sytyttävät tulipalon. Laivat ajavat yhä toisiaan päin, vaikka komentosillalla on tutka, joka kertoo, milloin johonkin tutkalla näkyvään kohteeseen osutaan ja laite, joka kertoo lähimpien laivojen sijainnin ja sivuutusetäisyyden jne... Olen varmaan kyyninen, mutta Estonian onnettomuus oli muodossa tai toisessa odotettavissa. Sattuuhan noita. Amorella kävi jokin vuosi sitten karilla Föglön vesillä. Europa seilasi ympyrää Sottungan vesillä, kun peräsinkoneistoon tuli ongelmia. Yllättävä, raju tuulenpuuska puhalsi Europan päin laiturirakenteita Maarianhaminassa. Lommo tuli kylkeen. Aallotar seilasi Tukholman lähellä pursiseuran (?) aallonmurtajaa päin. Viking Saga paloi, onneksi telakalla, ja sittemmin seilatessaan Sally Albatross -nimellä upposi Porkkalan lähelle. Sillä kertaa matkustajat ja muu väki saatiin laivasta turvaan. Ilmatar ja Botnia kolaroivat Långnäsissä, vainajia tuli kuusi. Viking 2 paloi Maarianhaminassa... kerronko lisää? Paremmalla merimiestaidolla Estonialta olisi pelastettu enemmän väkeä. (Olen maissa viisas). Onnettomuudet ovat vähentyneet, mutta varmaa on, että sellainen sattuu vastakin. Laivojen rakenteet, merenkulku- ja pelastusvälineistö ja merimiestaidot ovat kehittyneet. Kuitenkin, niin kauan kuin ihmiset tekevät ylipäätään mitään, tapahtuu vahinkoja. Jos lähtee Mariellan kyytiin, todennäköisimmin onnettomuus sattuu matkalla satamaan, ellei sitten juo laivalla itseään kaatuilukuntoon.
Sama laiva Silja Operaksi nimettynä törmäili Pietarissa kanavan laitoihin kahdesti lyhyen ajan sisällä. Wikipedian mukaan laivan nimi on nykyään Celestyal Crystal ja se, kas kummaa, törmäsi kesäkuussa 2015 toisen laivan kanssa Välimerellä.
Kapteenit aina humalassa?
Voi liittyä laivan merenkulkuominaisuuksiin. Alus voi olla hankala ohjattava pienessä tilassa.
En halua puolustella ketään, mutta kävittekö koskaan Operalla Pietarissa? Minä kävin ja se joki on kyllä melko kapea siellä paikka paikoin tuon kokoisille laivoille. Ihmettelin ettei siellä kolise enempää tai ehkä siitä ei vaan "neukkutyyliin" tiedotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, menin joskus 90-luvun alussa Viking Sallyllä Turkuun ja ihmettelin miten se oli jotenkin niin nuhjuinen ja kulahtanut verrattuna muihin sen ajan laivoihin 🤔 Nukuttua siellä ei saanut ollenkaan äärisurkean äänieristyksen takia
Kuvaile laivaa lisää!
En muista tarkemmin muuta kuin sen että tummaa puuta oli aivan liikaa ja hytissä oli sellaiset hemaisevat kukkaverhot 😂
Miettikää; tälläkin hetkellä tuolla odottaa uinuvana jonkinlainen teknisestä viasta johtuva suuronnettomuus maalla, merellä tai ilmassa, mutta eipä tuolle asialle osata tehdä mitään...
...vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mariellan keulaportti tosiaan on mallia visiiri. Myös Diana II:lla oli aikanaan vaikeuksia visiirin kanssa, Apollo joutui suoranaiseen vaaratilanteeseen. Edelleen vastaava löytyy myös ainakin Rosellasta. Tällainen visiiri pyrkii kääntymään ylös aina, kun keula sukeltaa aaltoon. Ja kun keula sukeltaa aaltoon tuhansia ja taas tuhansia kertoja tavalla, joka aiheuttaa ehkä kymmenien tonnien voimia, tanakampikin teräs alkaa antaa periksi. Eihän se hyvä konstruktio ole. Jo Mariellan aikalaisissa Sveassa ja Wellamossa oli nämä nykyiset, perhosportit, jotka nimenomaan pyrkivät painumaan tiiviimmin kiinni, kun keula painuu aaltoon.
Keulavisiirin sisäpuolella on ramppi, joka lasketaan alas, ja jota pitkin autokannelle ajetaan. Jos visiiri pettää, ramppi on ainoa, joka pitää veden poissa autokannelta.
No, en minä usko Mariellan uppoavan. Eiköhän Estoniasta opittu. Visiirien kanssa on seilattu kuitenkin menestyksellä. Rakenteita voi vahvistaa ja niiden kuntoa seurata entistä tarkemmin.
Karu tosiasia on, että maalla on helppo olla viisas, kun merellä sattuu vahinko. Laivat ovat mutkikkaita teknisiä vempeleitä, ja sellaiset ruukaavat hajota. Jos keulaportin rakenteet eivät hajoakaan, niin pääkoneesta hajoaa laakeri, kiertokanki ja kuuma öljy sinkoavat kampikammion kyljestä ulos ja sytyttävät tulipalon. Laivat ajavat yhä toisiaan päin, vaikka komentosillalla on tutka, joka kertoo, milloin johonkin tutkalla näkyvään kohteeseen osutaan ja laite, joka kertoo lähimpien laivojen sijainnin ja sivuutusetäisyyden jne... Olen varmaan kyyninen, mutta Estonian onnettomuus oli muodossa tai toisessa odotettavissa. Sattuuhan noita. Amorella kävi jokin vuosi sitten karilla Föglön vesillä. Europa seilasi ympyrää Sottungan vesillä, kun peräsinkoneistoon tuli ongelmia. Yllättävä, raju tuulenpuuska puhalsi Europan päin laiturirakenteita Maarianhaminassa. Lommo tuli kylkeen. Aallotar seilasi Tukholman lähellä pursiseuran (?) aallonmurtajaa päin. Viking Saga paloi, onneksi telakalla, ja sittemmin seilatessaan Sally Albatross -nimellä upposi Porkkalan lähelle. Sillä kertaa matkustajat ja muu väki saatiin laivasta turvaan. Ilmatar ja Botnia kolaroivat Långnäsissä, vainajia tuli kuusi. Viking 2 paloi Maarianhaminassa... kerronko lisää? Paremmalla merimiestaidolla Estonialta olisi pelastettu enemmän väkeä. (Olen maissa viisas). Onnettomuudet ovat vähentyneet, mutta varmaa on, että sellainen sattuu vastakin. Laivojen rakenteet, merenkulku- ja pelastusvälineistö ja merimiestaidot ovat kehittyneet. Kuitenkin, niin kauan kuin ihmiset tekevät ylipäätään mitään, tapahtuu vahinkoja. Jos lähtee Mariellan kyytiin, todennäköisimmin onnettomuus sattuu matkalla satamaan, ellei sitten juo laivalla itseään kaatuilukuntoon.
Sama laiva Silja Operaksi nimettynä törmäili Pietarissa kanavan laitoihin kahdesti lyhyen ajan sisällä. Wikipedian mukaan laivan nimi on nykyään Celestyal Crystal ja se, kas kummaa, törmäsi kesäkuussa 2015 toisen laivan kanssa Välimerellä.
Kapteenit aina humalassa?
Voi liittyä laivan merenkulkuominaisuuksiin. Alus voi olla hankala ohjattava pienessä tilassa.
En halua puolustella ketään, mutta kävittekö koskaan Operalla Pietarissa? Minä kävin ja se joki on kyllä melko kapea siellä paikka paikoin tuon kokoisille laivoille. Ihmettelin ettei siellä kolise enempää tai ehkä siitä ei vaan "neukkutyyliin" tiedotella.
Minä kävin, ja olin muuten juuri silloin kun se ensimmäinen kolari tapahtui. Kanavat on kapeita, eikä niitä ole ihan noin suurille laivoille suunniteltu. Operan satamapaikka taidettiin sittemmin siirtää ns. väljemmille vesille.
Alue: Aihe vapaa
Kukaan miehistöstä ei käsittänyt tilanteen vakavuutta, laivalla ei esim. kuulutettu matkustajille mitään vaan miehistön omalla koodikielellä tulipalosta ja häiriöstä laivalla. Evakointia ei järjestetty.