Siis onko todellakin Mariellassa edelleen samanlainen keulavisiiri kuin oli Estoniassa? Onko siihen edes tehty muutoksia?

Estoniassa petti na. atlanttilukko. Laivan huolto oli retuperällä. Laivan visiiri oli jo aiemmin reistaillut ja veden tuloa tiivisteistä oli estetty räsyillä jne. Tallink osti laivan mutta 1990-luvun alussa Viron itsenäistettyä oli muitakin rahahuolia kuin laivojen tarkastus. Suomessa eri tilanne. Täällä laivat tarkastetaan ja varmasti juuri tuonkaltainen visiiri on erityishuomion kohteena.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni onnettomuusraportissa todettiin että estonian visiiri oli tarkistettu kesällä viimeisimmän kerran ennen uppoamista (en muista kuukautta mutta ehkä kesäkuu). Visiirissä ei ollut vikaa. Eihän noita päivittäin tarkistella.

Se oli lisäksi niin vankkaa tekoa, että mikään itämeren aallokko ei sitä pysty rikkomaan. Tästä on tehty tarkat laskelmat ja ne osoittavat, ettei aallokko ollut likimainkaan riittävän voimakas rikkomaan keulavisiirin lukkoja. Myös onnettomuustutkijat olivat tästä samaa mieltä, mutta nämä ovat vähät niitä lukuisia yksityiskohtia, joita ei tutkinnassa huomioitu mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakenne sinällään on sama, mutta noihin on Estonian jälkeen tehty turvallisuutta lisääviä muutoksia ja ne tarkastetaan nykyään säännöllisesti.

Estonialla ongelmana olivat huono tekninen ylläpito ja virolaisten huono merimiestaito. Huonosti hoidetulla keulaviisirillä ajettiin täyttä höyryä hirveässä myrskyssä suoraan tuulta (aaltoja) päin. Tilanne olisi ehkä voitu vielä pelastaa kääntämällä laivan keula suojan puolelle heti keulaviisirin irrottua, mutta jossittelu lienee turhaa.

Jos se keulavisiirin puuttuminen olisi edes huomattu...

On totta, että kyseisen alustyypin keula on (jostain syystä) suunniteltu siten ettei keulavisiiriä näe komentosillalta katveen vuoksi. Estonialta selvinneiden teknikkojen mukaan he näkivät autokannelle ja keulaan asennettujen kameroiden kautta, että kannelle tulvii suuria määriä vettä ja ilmoittivat tämän komentosillalle. Jo tuon tiedon olisi pitänyt saada merenkulkupäällystön hidastamaan vauhtia merkittävästi ja kääntämään pahasti vuotava keula suojan puolelle. Pelkäsivät kuitenkin myöhästymistä ja moitteita eivätkä käsittäneet tai halunneet käsittää tilanteen vakavuutta ajoissa.

Joo, kaikki henkilökunnan jäsenet autokannella olivat varmasti niin sokeita, ettei ne huomannut, että keulaviriisi puuttuu ja keulassa on keulavisiirin kokoinen reikä.

Sen puuttuminen olisi kyllä huomattu ja siitä olisi mennyt heti tieto komentisilalle.

Joku virolainenko se siellä maanmiehiään puolustelee? Autokannella ei selviytyjien ja onnettomuusraportin mukaan ollut henkilökuntaa onnettomuushetkellä eikä sinne visiirin irtoamisen jälkeen olisi enää kukaan päässytkään sisään tulevan veden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakenne sinällään on sama, mutta noihin on Estonian jälkeen tehty turvallisuutta lisääviä muutoksia ja ne tarkastetaan nykyään säännöllisesti.

Estonialla ongelmana olivat huono tekninen ylläpito ja virolaisten huono merimiestaito. Huonosti hoidetulla keulaviisirillä ajettiin täyttä höyryä hirveässä myrskyssä suoraan tuulta (aaltoja) päin. Tilanne olisi ehkä voitu vielä pelastaa kääntämällä laivan keula suojan puolelle heti keulaviisirin irrottua, mutta jossittelu lienee turhaa.

Jos se keulavisiirin puuttuminen olisi edes huomattu...

On totta, että kyseisen alustyypin keula on (jostain syystä) suunniteltu siten ettei keulavisiiriä näe komentosillalta katveen vuoksi. Estonialta selvinneiden teknikkojen mukaan he näkivät autokannelle ja keulaan asennettujen kameroiden kautta, että kannelle tulvii suuria määriä vettä ja ilmoittivat tämän komentosillalle. Jo tuon tiedon olisi pitänyt saada merenkulkupäällystön hidastamaan vauhtia merkittävästi ja kääntämään pahasti vuotava keula suojan puolelle. Pelkäsivät kuitenkin myöhästymistä ja moitteita eivätkä käsittäneet tai halunneet käsittää tilanteen vakavuutta ajoissa.

Joo, kaikki henkilökunnan jäsenet autokannella olivat varmasti niin sokeita, ettei ne huomannut, että keulaviriisi puuttuu ja keulassa on keulavisiirin kokoinen reikä.

Sen puuttuminen olisi kyllä huomattu ja siitä olisi mennyt heti tieto komentisilalle.

Tapahtumathan etenivät tosi nopeasti, eli autokannelta ja konehuoneesta on varmaan jo lähdetty siinä vaiheessa, kun visiiri irtosi ja ramppi aukesi kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Ok. En matkusta Mariellalla.

T. Uppoamispelkoinen

Uskotko sitten, että Tallinkin uude paatit ovat suunnitelty pomminkestäviksi?

Vierailija kirjoitti:

Estoniassa petti na. atlanttilukko. Laivan huolto oli retuperällä. Laivan visiiri oli jo aiemmin reistaillut ja veden tuloa tiivisteistä oli estetty räsyillä jne. Tallink osti laivan mutta 1990-luvun alussa Viron itsenäistettyä oli muitakin rahahuolia kuin laivojen tarkastus. Suomessa eri tilanne. Täällä laivat tarkastetaan ja varmasti juuri tuonkaltainen visiiri on erityishuomion kohteena.

Eikös Estline ja Tallink olleet ihan eri yhtiöt

Vierailija kirjoitti:

Estoniassa petti na. atlanttilukko. Laivan huolto oli retuperällä. Laivan visiiri oli jo aiemmin reistaillut ja veden tuloa tiivisteistä oli estetty räsyillä jne. Tallink osti laivan mutta 1990-luvun alussa Viron itsenäistettyä oli muitakin rahahuolia kuin laivojen tarkastus. Suomessa eri tilanne. Täällä laivat tarkastetaan ja varmasti juuri tuonkaltainen visiiri on erityishuomion kohteena.

Ajorampissa ja visiirissä on erilliset lukitukset, ja taitaa olla niin että keulassa pitää olla niiden lisäksi vielä kolmaskin tiivis ovi tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakenne sinällään on sama, mutta noihin on Estonian jälkeen tehty turvallisuutta lisääviä muutoksia ja ne tarkastetaan nykyään säännöllisesti.

Estonialla ongelmana olivat huono tekninen ylläpito ja virolaisten huono merimiestaito. Huonosti hoidetulla keulaviisirillä ajettiin täyttä höyryä hirveässä myrskyssä suoraan tuulta (aaltoja) päin. Tilanne olisi ehkä voitu vielä pelastaa kääntämällä laivan keula suojan puolelle heti keulaviisirin irrottua, mutta jossittelu lienee turhaa.

Jos se keulavisiirin puuttuminen olisi edes huomattu...

On totta, että kyseisen alustyypin keula on (jostain syystä) suunniteltu siten ettei keulavisiiriä näe komentosillalta katveen vuoksi. Estonialta selvinneiden teknikkojen mukaan he näkivät autokannelle ja keulaan asennettujen kameroiden kautta, että kannelle tulvii suuria määriä vettä ja ilmoittivat tämän komentosillalle. Jo tuon tiedon olisi pitänyt saada merenkulkupäällystön hidastamaan vauhtia merkittävästi ja kääntämään pahasti vuotava keula suojan puolelle. Pelkäsivät kuitenkin myöhästymistä ja moitteita eivätkä käsittäneet tai halunneet käsittää tilanteen vakavuutta ajoissa.

Joo, kaikki henkilökunnan jäsenet autokannella olivat varmasti niin sokeita, ettei ne huomannut, että keulaviriisi puuttuu ja keulassa on keulavisiirin kokoinen reikä.

Sen puuttuminen olisi kyllä huomattu ja siitä olisi mennyt heti tieto komentisilalle.

Joku virolainenko se siellä maanmiehiään puolustelee? Autokannella ei selviytyjien ja onnettomuusraportin mukaan ollut henkilökuntaa onnettomuushetkellä eikä sinne visiirin irtoamisen jälkeen olisi enää kukaan päässytkään sisään tulevan veden vuoksi.

Henkilökunnan lausuntojen vesi alkoi virtaamaan autokannen alapuolelle useita minuutteja aikaisemmin kuin autokannelle, mutta tämä on taas niitä yksityiskohtia, jotka tutkinta jättää "huomioimatta". Niistä ei lopullinen raportti mainitse mitään, vaikka ne ovat verifioituja lausuntoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni onnettomuusraportissa todettiin että estonian visiiri oli tarkistettu kesällä viimeisimmän kerran ennen uppoamista (en muista kuukautta mutta ehkä kesäkuu). Visiirissä ei ollut vikaa. Eihän noita päivittäin tarkistella.

Se oli lisäksi niin vankkaa tekoa, että mikään itämeren aallokko ei sitä pysty rikkomaan. Tästä on tehty tarkat laskelmat ja ne osoittavat, ettei aallokko ollut likimainkaan riittävän voimakas rikkomaan keulavisiirin lukkoja. Myös onnettomuustutkijat olivat tästä samaa mieltä, mutta nämä ovat vähät niitä lukuisia yksityiskohtia, joita ei tutkinnassa huomioitu mitenkään.

Atlanttilukko oli viallinen. Rakenne heikentynyt. On raporissa, jonka luin. Folioteoreetikot taas vauhdissa. Alus oli huonostihuollettu romu, jonka ei missään nimessä olisi saanut seilata avomerireitillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Estoniassa petti na. atlanttilukko. Laivan huolto oli retuperällä. Laivan visiiri oli jo aiemmin reistaillut ja veden tuloa tiivisteistä oli estetty räsyillä jne. Tallink osti laivan mutta 1990-luvun alussa Viron itsenäistettyä oli muitakin rahahuolia kuin laivojen tarkastus. Suomessa eri tilanne. Täällä laivat tarkastetaan ja varmasti juuri tuonkaltainen visiiri on erityishuomion kohteena.

Ajorampissa ja visiirissä on erilliset lukitukset, ja taitaa olla niin että keulassa pitää olla niiden lisäksi vielä kolmaskin tiivis ovi tms.

Estoniassa kävi niin, että viallinen atlanttilukko visiirissä aiheitti sen, että se lenkkasi paikaltaan ja veti samalla visiirin auki. Vesi pääsi virtaamaan vapaasti autokannelle, kun laiva kynti täyttä vauhtia aallokossa. Mariellassa ei taatusti ole tätä riskirakennetta.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni onnettomuusraportissa todettiin että estonian visiiri oli tarkistettu kesällä viimeisimmän kerran ennen uppoamista (en muista kuukautta mutta ehkä kesäkuu). Visiirissä ei ollut vikaa. Eihän noita päivittäin tarkistella.

Tätä selvitettiin muistaakseni jossain tv-ohjelmassa ja todettiin, että luokituslaitosten tekemät tarkastukset eivät olleet tuolloin kovin luotettavia (eivätkä välttämättä vieläkään), koska jos hyväksyntää ei tule yhdeltä niin laivayhtiö kokeilee toista. Eli voidaan katsoa joitakin puutteita sormien läpi. Varmasti tässäkin oli kyse samanlaisesta tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni onnettomuusraportissa todettiin että estonian visiiri oli tarkistettu kesällä viimeisimmän kerran ennen uppoamista (en muista kuukautta mutta ehkä kesäkuu). Visiirissä ei ollut vikaa. Eihän noita päivittäin tarkistella.

Se oli lisäksi niin vankkaa tekoa, että mikään itämeren aallokko ei sitä pysty rikkomaan. Tästä on tehty tarkat laskelmat ja ne osoittavat, ettei aallokko ollut likimainkaan riittävän voimakas rikkomaan keulavisiirin lukkoja. Myös onnettomuustutkijat olivat tästä samaa mieltä, mutta nämä ovat vähät niitä lukuisia yksityiskohtia, joita ei tutkinnassa huomioitu mitenkään.

Atlanttilukko oli viallinen. Rakenne heikentynyt. On raporissa, jonka luin. Folioteoreetikot taas vauhdissa. Alus oli huonostihuollettu romu, jonka ei missään nimessä olisi saanut seilata avomerireitillä.

Siinä lukossa, joka heitettiin nostamisen jälkeen heti takaisin mereen, koska sitä ei katsottu "tarpeelliseksi"? Tästäkin löytyy todisteet, että näin todellakin tapahtui. Nostettiin ylös ja heitettiin suoraan takaisin mereen, turhia tutkimatta.

Missään ei ole pystytty todistamaan, että lukko oli viallinen, vaikka niin lukee raportissa. Toinen ongelma on se, että yksi viallinen lukko ei ole lähellekään riittävästi repimään keulavisiiriä irti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni onnettomuusraportissa todettiin että estonian visiiri oli tarkistettu kesällä viimeisimmän kerran ennen uppoamista (en muista kuukautta mutta ehkä kesäkuu). Visiirissä ei ollut vikaa. Eihän noita päivittäin tarkistella.

Se oli lisäksi niin vankkaa tekoa, että mikään itämeren aallokko ei sitä pysty rikkomaan. Tästä on tehty tarkat laskelmat ja ne osoittavat, ettei aallokko ollut likimainkaan riittävän voimakas rikkomaan keulavisiirin lukkoja. Myös onnettomuustutkijat olivat tästä samaa mieltä, mutta nämä ovat vähät niitä lukuisia yksityiskohtia, joita ei tutkinnassa huomioitu mitenkään.

Atlanttilukko oli viallinen. Rakenne heikentynyt. On raporissa, jonka luin. Folioteoreetikot taas vauhdissa. Alus oli huonostihuollettu romu, jonka ei missään nimessä olisi saanut seilata avomerireitillä.

Sitä ei alunperinkään oltu suunniteltu avomerelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Estoniassa petti na. atlanttilukko. Laivan huolto oli retuperällä. Laivan visiiri oli jo aiemmin reistaillut ja veden tuloa tiivisteistä oli estetty räsyillä jne. Tallink osti laivan mutta 1990-luvun alussa Viron itsenäistettyä oli muitakin rahahuolia kuin laivojen tarkastus. Suomessa eri tilanne. Täällä laivat tarkastetaan ja varmasti juuri tuonkaltainen visiiri on erityishuomion kohteena.

Ajorampissa ja visiirissä on erilliset lukitukset, ja taitaa olla niin että keulassa pitää olla niiden lisäksi vielä kolmaskin tiivis ovi tms.

Estoniassa kävi niin, että viallinen atlanttilukko visiirissä aiheitti sen, että se lenkkasi paikaltaan ja veti samalla visiirin auki. Vesi pääsi virtaamaan vapaasti autokannelle, kun laiva kynti täyttä vauhtia aallokossa. Mariellassa ei taatusti ole tätä riskirakennetta.

Paitsi, että on pystytty, että se ei ole mahdollista. Keulavisiirin reikä olisi vääntynyt vastakkaiseen suuntaan (kuin mihin se vääntyi), jos niin olisi tapahtunut.

Itämerellä seilaa edelleen noita 80-luvun purkkeja, totta ihmeessä niitä on korjattu uusien turvallisuusmääräysten mukaisiksi.

Halpojen alahyttien matkustajathan reagoivat koviin ääniin ja kallistumaan sekä poistuivat miehistön vielä pyöritellessä peukaloita.

Mariellan keulaportti tosiaan on mallia visiiri. Myös Diana II:lla oli aikanaan vaikeuksia visiirin kanssa, Apollo joutui suoranaiseen vaaratilanteeseen. Edelleen vastaava löytyy myös ainakin Rosellasta. Tällainen visiiri pyrkii kääntymään ylös aina, kun keula sukeltaa aaltoon. Ja kun keula sukeltaa aaltoon tuhansia ja taas tuhansia kertoja tavalla, joka aiheuttaa ehkä kymmenien tonnien voimia, tanakampikin teräs alkaa antaa periksi. Eihän se hyvä konstruktio ole. Jo Mariellan aikalaisissa Sveassa ja Wellamossa oli nämä nykyiset, perhosportit, jotka nimenomaan pyrkivät painumaan tiiviimmin kiinni, kun keula painuu aaltoon.

Keulavisiirin sisäpuolella on ramppi, joka lasketaan alas, ja jota pitkin autokannelle ajetaan. Jos visiiri pettää, ramppi on ainoa, joka pitää veden poissa autokannelta.

No, en minä usko Mariellan uppoavan. Eiköhän Estoniasta opittu. Visiirien kanssa on seilattu kuitenkin menestyksellä. Rakenteita voi vahvistaa ja niiden kuntoa seurata entistä tarkemmin.

Karu tosiasia on, että maalla on helppo olla viisas, kun merellä sattuu vahinko. Laivat ovat mutkikkaita teknisiä vempeleitä, ja sellaiset ruukaavat hajota. Jos keulaportin rakenteet eivät hajoakaan, niin pääkoneesta hajoaa laakeri, kiertokanki ja kuuma öljy sinkoavat kampikammion kyljestä ulos ja sytyttävät tulipalon. Laivat ajavat yhä toisiaan päin, vaikka komentosillalla on tutka, joka kertoo, milloin johonkin tutkalla näkyvään kohteeseen osutaan ja laite, joka kertoo lähimpien laivojen sijainnin ja sivuutusetäisyyden jne... Olen varmaan kyyninen, mutta Estonian onnettomuus oli muodossa tai toisessa odotettavissa. Sattuuhan noita. Amorella kävi jokin vuosi sitten karilla Föglön vesillä. Europa seilasi ympyrää Sottungan vesillä, kun peräsinkoneistoon tuli ongelmia. Yllättävä, raju tuulenpuuska puhalsi Europan päin laiturirakenteita Maarianhaminassa. Lommo tuli kylkeen. Aallotar seilasi Tukholman lähellä pursiseuran (?) aallonmurtajaa päin. Viking Saga paloi, onneksi telakalla, ja sittemmin seilatessaan Sally Albatross -nimellä upposi Porkkalan lähelle. Sillä kertaa matkustajat ja muu väki saatiin laivasta turvaan.  Ilmatar ja Botnia kolaroivat Långnäsissä, vainajia tuli kuusi. Viking 2 paloi Maarianhaminassa... kerronko lisää? Paremmalla merimiestaidolla Estonialta olisi pelastettu enemmän väkeä. (Olen maissa viisas). Onnettomuudet ovat vähentyneet, mutta varmaa on, että sellainen sattuu vastakin. Laivojen rakenteet, merenkulku- ja pelastusvälineistö ja merimiestaidot ovat kehittyneet. Kuitenkin, niin kauan kuin ihmiset tekevät ylipäätään mitään, tapahtuu vahinkoja. Jos lähtee Mariellan kyytiin, todennäköisimmin onnettomuus sattuu matkalla satamaan, ellei sitten juo laivalla itseään kaatuilukuntoon.

En ymmärrä, miksi joku tahtoisi upottaa matkustaja-aluksen? Teoria pommista kuulostaa omituiselta.

Voisivatko nämä salaliittomeuhkaajat siirtyä muualle.

Estonia upposi koska kovassa myrskyssä mentiin liian lujaa, huoltotoimet oli tehty hutiloiden, visiirin lukitus petti, visiiri irti ja mukana ajoramppi. Miten laiva upposi? Sinne pääsi vettä sisälle tonnitolkulla ja jos laiva täyttyy vedestä se uppoaa.

Visiirissä ei ollut mitään merkkejä pommista tai muustakaan huuhaasta.