Mikä saa sinut lähtemään hiukset likaisina ihmisten ilmoille?

Mulla on pitkät ja paksut, nopeasti rasvoittuvat hiukset. Kuljen myös matkani näillä keleillä pipo päässä ja kävellen taikka pyörällä. Hiukset näyttävät puhtailta vain pesun jälkeisenä aamuna, ennen kuin lähden hikoillen mihinkään.

Koska hiukseni ovat hitaasti kuivuvat, en voi pestä niitä aamuisin ennen lähtöä (hiustenkuivaimellakin kuivattaminen kestää niin kauan, etten ole kertaakaan jaksanut kuivata loppuun asti). Pesen hiukset siis iltaisin ja koska ne aamulla ovat yleensä vielä kosteat, täytyy minun vähän katsella myös aamulle luvattuja pakkaslukemia, ettei pää jäädy. Toisekseen olen myös liian laiska pesemään hiuksiani päivittäin, enkä usko moisesta kemikaaliläträämisestä olevan minulle mitään iloa.

Työhaastatteluun, treffeille tms pesen kyllä hiukseni ja laskelmoin, että hiukset ehtivät myös kuivua. Vaunulenkki, kaupassa käynti, töihin meno (en ole asiakaspalvelussa saati edustushommissa, jossa ulkonäöllä olisi merkitystä) tms arkinen meno ei ole minulle mikään syy tarkistaa hiusten puhtaus, meikata tai välttämättä edes olla haisematta hieltä. Sori. Mä oon perunapellossa kasvanu.

Kuivashamppoo ei puhdista oikeasti mitään. Toki haisevat ja peittää lian hajua

Se riippuu vähän siitäkin, mikä lasketaan likaiseksi. Jos tukkani on ollut pari päivää pesemättä, se tuntuu jo hiukan likaiselta, mutta ei niin paljon että tarvitsisi pestä. Koen hiusten pesemisen varsin rasittavaksi ja aikaa vieväksi puuhaksi enkä tee sitä useammin kuin on pakko. Teen kyllä poikkeuksen, jos on jotain erityistä menoa (esim. treffit tai leffaan meno) sellaisena päivänä kun tukka normaalisti ei olisi kovin puhdas. Mutta yleensä yritän olla sopimatta treffejä sellaisille päiville.

Yleensä pesen joka päivä. Tosiasia on, että esim. pipokautena ja kuumina kesäpäivinä saattaa rasvoittua työpäivän aikana. Viikonloppuisin taas saatan yrittää päästä puoleentoista päivään hiustenpesujen välissä 24 tunnin sijaan.

Jos olen kipeä ja täytyy käydä lääkärissä tai kaupassa, en välttämättä 39 asteen kuumeessa pese hiuksia. Suihkussa yritän käydä mahdollisimman nopeasti muuten.

Migreeni aiheuttaa sen, että vesi tuntuu päässä tosi pahalta. Jos ei migreeni katkea omin lääkkein, niin joskus joudun hakemaan päivystyksestä piikin.

Lapsi on joskus vietävä lääkäriin, vaikka itsellä olisi likaiset hiukset.

Illalla kun muistaa, että ai niin, ne kirjaston kirjat pitäisi palauttaa vielä tänään...

Oma isoäiti, ystävä, joka on yh, isä tai joku muu läheinen pyytää apua esim. kun he ovat kipeitä esim kaupassa käyntiin.

Etäpäivä, ja soitetaan päiväkodista, että lapsi on sairastunut. Kyllä haen lapsen heti, enkä pese hiuksia ensin.

Suruaikana, varsinkin ensimmäisten päivien aikana ei kiinnosta tippaakaan se, että kärsiikö joku kirkkoherranvirastossa, kun varaa aikaa hautajaisille...

Jumppa aamulla. Todellakin menen ensin jumppaan, ja jumpan jäkeen pesen hiukset. Muuten joutuisin pesemään ne kaksi kertaa parin tunnin aikana.

Samoin aamulla uimahalliin meno. Pesen ne hiukset vasta hallilla, en pese kotona, ja hallissa ennen uimista ja vielä kolmannen kerran uinnin jälkeen...

Vierailija kirjoitti:

Mä usein mietin, että ihmiset, jotka ovat aikaisin aamulla liikenteessä viimeisen päälle puleerattuina, jokainen hius ojennuksessa ja paksu meikki virheettömänä päällystämäasä pärstää, että hyi herranjumala, mitä "elämää". Kyllä mä mieluummin nukun, harrastan seksiä tai juttelen lasteni kanssa aamulla rauhassa kuin hinkkaan pärstääni peilin edessä. Toisaalta, kuten mieheni sanoo, olen "jumalaisen kaunis", meikkiä tai ei.

Oikeesti en arvota ihmistö ylemmäs vaan alemmas, jos hän on anaalisen neuroottisen lautettu aamulla. Kertoo mielikuvituksettomasta ja kontrollifriikistä, surkeasta elämästä. Omasta tuttavapiiristä nää hyper-laitetut on onnettomia, aina välillä joku mies lankeaa siihen ja lähtee ennen pitkään, kukaan ei jaksa neurootikkoja. Tää lienee ap:nkin ongelma. Rekrytoi sä vaan hiusten perusteella jengiä wt-työpaikkoihisi, itse valitsen cv:n, mukavuuden, osaamisen ja älykkyyden perusteella.

Pus ja hal! Kukaan terve ei tarkkaile toisten hiuksia busseissa.

I love you! Asiaa. TOuché.

Sekin on totta, että kauneimmat naiset on kauniita ilmankin neuroottista tukka/meikkisekoilua. Itse meikkaan joka aamu, mutta en sillai aukottomasti päällystä naamaani meikillä, kuten jotkut nuoret enkä hiuksiani tuotteilla ja kieltämättä mietin, että ei hitto, tuohon on palanut aikaa. Ja nimenomaan pari parisuhdetta. Vai onko joku KERRANKIN nähnyt sellaisen supermeikatun naisen onnellisen ja kohteliaan oloisena julkisissa liikennevälineissä? Itse en. Aina kireänä, ilmeettömänä, kenties kiukuttelemassa puhelimessa tai sitten hiljaa.

Hiustenpesu kuulostaa olevan jotakin hirvittävän monimutkaista ja aikaavievää. Itselläni on pitkät ja paksuhkot hiukset ja nopeasti rasvoittuva päänahka ja ei siihen aamun pikapesuun kovin montaa minuuttia mene. Laitan hiukset nutturalle ja kasvojen pesun yhteydessä kastelen pelkän tyven lavuaarissa, vaahdotan pienellä tipalla shampoota, käytän vielä hanan alla ja huraa. Annan kuivua joko itsekseen tai föönaan, taas menee se pari minuuttia.

Onneksi mulla on pese ja pidä hiukset. Kestää pesu ja föönillä kuivaus ehkä 5 min. Aamuisin pesen aina.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on jotenkin hassua, että äidit joilla on pieniä lapsia ei voisi pestä hiuksia. Miten se on niin vaikeaa? En vaan käsitä.

Vauvan voi ottaa mukaan pesuhuoneeseen sitterissä. Taaperon voi istuttaa vannaan.

Itse kahden pienen lapsen äitiä olen aina hiukseni saanut pestyä. Meillä peseydytään illalla, kun mieskin on kotona. En tiedä sitten, onko tukkani niin ohut, että sen pesu hoituu ihan siinä muun iltasuihkuttelun yhteydessä.

Vauva on jo puolivuotias eikä enää pysy sitterissä paikoillaan vaan osaa venkoilla niin, että putoaa (kolme sitteriä testattu), itkee itsensä oksennuksen partaalle jos jätetään yksin pinnikseen silloin jos ei nuku.

Taapero on jo melkein kolme joten amme olisi vaarallinen kun alkaa pelleilemään. Suihkuun otankin usein taaperon mukaan kuitenkin ja saan pestyä hiukset silloin jotenkuten, kuitenkin lasta on vahdittava kokoajan koska uhma ja tyhmät ideat.

Illalla helpompi tietty kun mies on kotona, mutta kovin myöhään ei voi pestä kun kuivuminen kestää muutaman tunnin ja kun lapset nukkuu ja on hiljaisuus ei uskalla riskeerata föönaamalla sitä, että joku herää siihen ääneen + yleensä ei vaan sitten enää jaksa.

Mutta ei tätä pikkulapsiaikaa kauaa kestä, sitten taas saa ohikulkijat nauttia minun puhtaasta ponnaristani ja odotan innolla sitä, että imetys ei enää rasvoita tukkaa pikavauhtia.

Vierailija kirjoitti:

Mä usein mietin, että ihmiset, jotka ovat aikaisin aamulla liikenteessä viimeisen päälle puleerattuina, jokainen hius ojennuksessa ja paksu meikki virheettömänä päällystämäasä pärstää, että hyi herranjumala, mitä "elämää". Kyllä mä mieluummin nukun, harrastan seksiä tai juttelen lasteni kanssa aamulla rauhassa kuin hinkkaan pärstääni peilin edessä. Toisaalta, kuten mieheni sanoo, olen "jumalaisen kaunis", meikkiä tai ei.

Oikeesti en arvota ihmistö ylemmäs vaan alemmas, jos hän on anaalisen neuroottisen lautettu aamulla. Kertoo mielikuvituksettomasta ja kontrollifriikistä, surkeasta elämästä. Omasta tuttavapiiristä nää hyper-laitetut on onnettomia, aina välillä joku mies lankeaa siihen ja lähtee ennen pitkään, kukaan ei jaksa neurootikkoja. Tää lienee ap:nkin ongelma. Rekrytoi sä vaan hiusten perusteella jengiä wt-työpaikkoihisi, itse valitsen cv:n, mukavuuden, osaamisen ja älykkyyden perusteella.

Pus ja hal! Kukaan terve ei tarkkaile toisten hiuksia busseissa.

Nämä ihmiset saattavat käyttää tuohon laitettuun tiptop -lookiinsa yllättävän vähän aikaa. Kun tietää mitä tekee, ei tarvitse herätä kolmelta aamulla laittautumaan vaan voi nukkua yhtä pitkään kuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on jotenkin hassua, että äidit joilla on pieniä lapsia ei voisi pestä hiuksia. Miten se on niin vaikeaa? En vaan käsitä.

Vauvan voi ottaa mukaan pesuhuoneeseen sitterissä. Taaperon voi istuttaa vannaan.

Itse kahden pienen lapsen äitiä olen aina hiukseni saanut pestyä. Meillä peseydytään illalla, kun mieskin on kotona. En tiedä sitten, onko tukkani niin ohut, että sen pesu hoituu ihan siinä muun iltasuihkuttelun yhteydessä.

Totta kai voi pestä hiuksiaan, mutta ei aina, vaikka haluaisi. Eli kaikki teitysti joskus pesee ja pyrkii siihen, muttta onpäivoä ja on päiviä. Jos joku laosista sairastaa ja itkee koko yön, ehkäviimeinen asia on siinä univelassa pestä jotain hiuksiani.

Ehkä ohuilla hiuksilla se on nopea toimenpide. Paksuilla ja pitkillä ei. Komppaan tuota äitiä, joka ihmetteli vastaustasi. En mäkään onnistu pesemään alle puolen tunnin ja kuivuminen tosiaan siihen päälle. Ja jos pitää päästä töihin tai ihan vaan viemään lapsi puistoon ja jos on kylmempi päivä, pitää herätä aivan liian aikaisin, että tukka olisi kuiba lähtiessä.

Mulle on tärkeempää viettää lapsen kanssa kiva päivä ja jos joku tuntematon kokee ulkonäköni haittaavan häntä, en todellakaan voisi vähempää välittää. Itseäni haittaa liian paljon meikkaavien hajusteet ja hiusaineet, joista saa allergiaa ja migreeniä, ja jotka ei ole heidän lapsilleenkaan turvallisia, vana häiritsevät hormonitoimintaa. Hieman likainen tukka ei häiritse lapsen hormonitoiminna kehitystä, kemikaaleilla ja hajusteilla uitettu tukka sen sijaan saattaa sen tehdä tai no tekeekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä usein mietin, että ihmiset, jotka ovat aikaisin aamulla liikenteessä viimeisen päälle puleerattuina, jokainen hius ojennuksessa ja paksu meikki virheettömänä päällystämäasä pärstää, että hyi herranjumala, mitä "elämää". Kyllä mä mieluummin nukun, harrastan seksiä tai juttelen lasteni kanssa aamulla rauhassa kuin hinkkaan pärstääni peilin edessä. Toisaalta, kuten mieheni sanoo, olen "jumalaisen kaunis", meikkiä tai ei.

Oikeesti en arvota ihmistö ylemmäs vaan alemmas, jos hän on anaalisen neuroottisen lautettu aamulla. Kertoo mielikuvituksettomasta ja kontrollifriikistä, surkeasta elämästä. Omasta tuttavapiiristä nää hyper-laitetut on onnettomia, aina välillä joku mies lankeaa siihen ja lähtee ennen pitkään, kukaan ei jaksa neurootikkoja. Tää lienee ap:nkin ongelma. Rekrytoi sä vaan hiusten perusteella jengiä wt-työpaikkoihisi, itse valitsen cv:n, mukavuuden, osaamisen ja älykkyyden perusteella.

Pus ja hal! Kukaan terve ei tarkkaile toisten hiuksia busseissa.

Nämä ihmiset saattavat käyttää tuohon laitettuun tiptop -lookiinsa yllättävän vähän aikaa. Kun tietää mitä tekee, ei tarvitse herätä kolmelta aamulla laittautumaan vaan voi nukkua yhtä pitkään kuin muutkin.

Kyl pohjustamiseen ja contouriin ja smoky eyesiin menee aina aikaa, joskus toki vähemmän kuin ihan paraatimeikin tekoon, mutta kyllä se vähän aikaa aina vie.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on jotenkin hassua, että äidit joilla on pieniä lapsia ei voisi pestä hiuksia. Miten se on niin vaikeaa? En vaan käsitä.

Vauvan voi ottaa mukaan pesuhuoneeseen sitterissä. Taaperon voi istuttaa vannaan.

Itse kahden pienen lapsen äitiä olen aina hiukseni saanut pestyä. Meillä peseydytään illalla, kun mieskin on kotona. En tiedä sitten, onko tukkani niin ohut, että sen pesu hoituu ihan siinä muun iltasuihkuttelun yhteydessä.

Taaperoni ei istuskele kylvyssä niin kauaa että siinä ajassa mitään ehtisi. Kiva silmät saippuassa haparoida lasta, joka itkee liukastuttuaan suihkussa.

Ja sen lyhyen hetken kun mies on apuna joutuu käyttämään erilaisiin askareisiin.

Kävin tänään kaupassa vähän ennen sen sulkemista ja hiukset eivät todella olleet parhaimillaan, kun aamusta iltaan tein puutarhatöitä ja voimakkaan tuulen takia oli pidettävä myssyä päässä ja välillä tuli myös hiki, kun kannoin risuja. Ja kaupassa käynnin jälkeen jatkoin vielä töitä.

Ja joskus, pidän myös hiusten "rasvapäiviä" ettei päänahka kuiva liiaksi, jonka jälkeen se hilseilee ja on ruvella.

Onhan se ikävää, kun joku pahoittaa mielensä ja voi pahoin, jos kohtaa meikittömän naisen, jonka hiukset ovat rasvaiset.

Sinulla ap. lienee siisti sisätyö ja tärkeintä elämässä on ulkoinen olemus ja oletat/toivot muidenkin olevan kaltaisesi. Sori, mutta näin ei ole. Ja monella vielä vaikuttavat hormoonit.

Pesen hiukseni ja käyn suihkussa joka päivä. Monesti bussissa ym. näkee todella likaisen näköisiä ihmisiä. Moni ei näytä tajuavan, että se likainen tukka oikeasti haisee, ei ole kiva haistella edessäistuvan päästä tulevaa talin hajua. Jotkut eivät myöskään käy suihkussa tai pese vaatteitaan, tämä yritetään sitten peittää vanvalla parfyymillä tai muilla hajusteilla. Kaameaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä usein mietin, että ihmiset, jotka ovat aikaisin aamulla liikenteessä viimeisen päälle puleerattuina, jokainen hius ojennuksessa ja paksu meikki virheettömänä päällystämäasä pärstää, että hyi herranjumala, mitä "elämää". Kyllä mä mieluummin nukun, harrastan seksiä tai juttelen lasteni kanssa aamulla rauhassa kuin hinkkaan pärstääni peilin edessä. Toisaalta, kuten mieheni sanoo, olen "jumalaisen kaunis", meikkiä tai ei.

Oikeesti en arvota ihmistö ylemmäs vaan alemmas, jos hän on anaalisen neuroottisen lautettu aamulla. Kertoo mielikuvituksettomasta ja kontrollifriikistä, surkeasta elämästä. Omasta tuttavapiiristä nää hyper-laitetut on onnettomia, aina välillä joku mies lankeaa siihen ja lähtee ennen pitkään, kukaan ei jaksa neurootikkoja. Tää lienee ap:nkin ongelma. Rekrytoi sä vaan hiusten perusteella jengiä wt-työpaikkoihisi, itse valitsen cv:n, mukavuuden, osaamisen ja älykkyyden perusteella.

Pus ja hal! Kukaan terve ei tarkkaile toisten hiuksia busseissa.

I love you! Asiaa. TOuché.

Sekin on totta, että kauneimmat naiset on kauniita ilmankin neuroottista tukka/meikkisekoilua. Itse meikkaan joka aamu, mutta en sillai aukottomasti päällystä naamaani meikillä, kuten jotkut nuoret enkä hiuksiani tuotteilla ja kieltämättä mietin, että ei hitto, tuohon on palanut aikaa. Ja nimenomaan pari parisuhdetta. Vai onko joku KERRANKIN nähnyt sellaisen supermeikatun naisen onnellisen ja kohteliaan oloisena julkisissa liikennevälineissä? Itse en. Aina kireänä, ilmeettömänä, kenties kiukuttelemassa puhelimessa tai sitten hiljaa.

Nyt kun sanot, niin valitettavasi toi on munkin kokemus. Sellainen tosi takasti meikattu tyttö tai nainen on aina se bussin tai ratikan kirein. Eilen tönäisin vahingossa hieman bussin liikahtaessa tällaista kaunista, varsin laitettua ihmistä ja pyysin ystävällisesti anteeksi ja kysyin, että satutinko, toivottavasti. Hän katsoi kalamaisen jäätävästi eteensä aivan kuten ennenkin tätä. Vaikea käsittää, miksi. Tönäisy johtui bussin yllättävästä jarrutuksesta, silti pyysin anteeksi. Mikä hän kuvitteli olevansa, että mun pitää ilman vastusta jotenkin anella anteeksi olemassaoloani.

Ja nyt kun mietin, koskaan en näe näiden ihmisten vapautuneesti esim juttelevan ystäviensä kanssa tms, aina hirveä kontrolli päällä. Asun helsingin keskustassa, joten liikun julkisilla päivittäin eli tilaisuuksia ikään kuin tarkkailla on väkisinkin aika paljon. Olen aina ollut jotenkin tavallaan huolissani näistä ihmisistä, jotka näyttävät vaatekaupan mallinukeilta, ilmeetön maalattu naama, kauniita yleensä ovat, mutta luotaantyöntävyys, huumorintajuttomuus tai sitten suuri sosiaalinen jännittäminen ja siksi ehkä onkin se paksu kerros siinä ikäön kuin suojana.

Puhun siis nyt niistä, joilla on tosi paljon tosi huolella laitettua meikkiä, koko naama ikäänkuin piirretty tai maalattu uudelleen.

Sen täytyy olla jotenkin murheellista elämää. Kokevatko he, että he eivät kelpaa omina itseinään vaan on pakko joka päivä käydä se huolellinne rituaali ennen kuin lähtee kotoa? Tosiaan meikkaan itsekin, mutta en tee itsestäni täysin eri näköistä kuin mitä olen ilman meikkiä.

*satutinko, toivottavasti EN.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on jotenkin hassua, että äidit joilla on pieniä lapsia ei voisi pestä hiuksia. Miten se on niin vaikeaa? En vaan käsitä.

Vauvan voi ottaa mukaan pesuhuoneeseen sitterissä. Taaperon voi istuttaa vannaan.

Itse kahden pienen lapsen äitiä olen aina hiukseni saanut pestyä. Meillä peseydytään illalla, kun mieskin on kotona. En tiedä sitten, onko tukkani niin ohut, että sen pesu hoituu ihan siinä muun iltasuihkuttelun yhteydessä.

Sitteri pesuhuoneeseen? Ei jumalauta. Se ei ole mikään kostean tilan kaluste. Viedä vauva kastumaan kosteaan suihkuun? Ei mistä todellisuudesta tää on peräisin. Nyt alan tajuta, mistä ne arat, oudot lapset tulee, joiden meikatut äidit mököttää hiljaa hiekkalaatikoilla ja lapset tunkee leikkimään mun seuraan, kun juttelen lapseni kanssa ja meillä on kivaa. Koska viihdyn äitinä ja joku oma ulkonäkö ei ole ykkösprioriteetti.

Lisäksi mitä se auttaa se lapsen läsnäolo, kun hän itkee siinä kun sulla on shampoot silmissä ja joudut peseen käsiä ja kuivaamaan nniitä ja juoksemaan märkänä ympäriinsä.

Tukan ohuus on pointti. Mulla on paksu luonnonkihara tukka, sen peseminen on aina vähintään 40 minuuttia hoitoaineineen. Sen kuivuminen vähintään tunti.

Mutta noin muuten todella typerää, että kukaan tulee kertomaan toisille äideille, kuinka väsyneitä tai kiireisiä he eivät voi olla. Luulisi kahden lapsne äidin ihan omakohtaisestikin tajuavan, että on varsin erilaisia lapsia, eri lailla valvottuja öitä, erilaisia tilanteita. Todellakaan mun hiukseni eivät ole mulle prioriteetti. En niitä täysin ylenkatso, mutta jos pitää valita hyvin hoidettu, onnellinen lapsi tai joku tukanlaitto, niin huh, ei ole vaike valinta.

Ymmärrän kyllä, että perheitä on erilaisia ja lapsia on erilaisia. Enkä tarkoita että oma mielipiteeni on ainoa oikea.

Ehkä itselläni on ollut helpot lapset, sen suhteen, että ovat mahdollistaneet suihkut, eikä minun suihkuni mitään pitkiä ole. Oma hiustenpesuni vie vain muutaman minuutin, siinä muun iltapesun yhteydessä. Siinä ne hiukset sitten ennättää kuivua ennen nukkumaan menoa. Aamulla ponnarille, aika luonnollinen tukka. Eikä tietenkään hiukset ole tärkeysjärjestyksessä numero ykkönen.

Meillä oikeasti on sitteriä vauva-aikana kannettu pesuhuoneeseen. Ei se siellä veden alla ole ollut, vaan ihan kuivalla lattialla. Meillä wc ja kylppäri on samassa. Iltapesut on tehty yhdessä koko perheen voimin. Tämän myötä hiustenikin pesu on onnistunut helposti. Eikö muissa perheissä käydä yhdessä illalla suihkussa?

Millaisella ihmisellä on aikaa ja mielenkiintoa kyttäillä asiakseen ihmisten hiuksia? Sillä aika intensiivistä ja tietoista tarkkailua tuollainen vaatii. Eikö teillä ole elämässä tarpeeksi tekemistä? Onko teillä tylsää? Keksin tuhat kertaa parempaakin tekemistä ajalleni, kuin muiden hiusten kyttäämisen. Yleensä matkustusajan käytän maisemien ihasteluun, aivojen nollaamiseen, omiin ajatuksiin uppoutumiseen, musiikin kuunteluun ja sen analysoimiseen. Minun pitäisi olla todella tylsistynyt, todella turhautunut siihen ettei elämässäni tapahdu yhtään mitään kiinnostavaa, että saisin suunnattua energiani noin pikkumaiseen puuhaan, joka on samalla hieman ilkeää ja muita arvostelevaa.

Onhan se tuokin tapa ylentää itsensä, mutta oletko ap varma, ettet voisi käyttää aikaasi paremminkin?

Jos vaikka olen lenkillä, niin samapa tuo. Rasvoittuu ne kuitenkin hikoillessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on jotenkin hassua, että äidit joilla on pieniä lapsia ei voisi pestä hiuksia. Miten se on niin vaikeaa? En vaan käsitä.

Vauvan voi ottaa mukaan pesuhuoneeseen sitterissä. Taaperon voi istuttaa vannaan.

Itse kahden pienen lapsen äitiä olen aina hiukseni saanut pestyä. Meillä peseydytään illalla, kun mieskin on kotona. En tiedä sitten, onko tukkani niin ohut, että sen pesu hoituu ihan siinä muun iltasuihkuttelun yhteydessä.

Sitteri pesuhuoneeseen? Ei jumalauta. Se ei ole mikään kostean tilan kaluste. Viedä vauva kastumaan kosteaan suihkuun? Ei mistä todellisuudesta tää on peräisin. Nyt alan tajuta, mistä ne arat, oudot lapset tulee, joiden meikatut äidit mököttää hiljaa hiekkalaatikoilla ja lapset tunkee leikkimään mun seuraan, kun juttelen lapseni kanssa ja meillä on kivaa. Koska viihdyn äitinä ja joku oma ulkonäkö ei ole ykkösprioriteetti.

Lisäksi mitä se auttaa se lapsen läsnäolo, kun hän itkee siinä kun sulla on shampoot silmissä ja joudut peseen käsiä ja kuivaamaan nniitä ja juoksemaan märkänä ympäriinsä.

Tukan ohuus on pointti. Mulla on paksu luonnonkihara tukka, sen peseminen on aina vähintään 40 minuuttia hoitoaineineen. Sen kuivuminen vähintään tunti.

Mutta noin muuten todella typerää, että kukaan tulee kertomaan toisille äideille, kuinka väsyneitä tai kiireisiä he eivät voi olla. Luulisi kahden lapsne äidin ihan omakohtaisestikin tajuavan, että on varsin erilaisia lapsia, eri lailla valvottuja öitä, erilaisia tilanteita. Todellakaan mun hiukseni eivät ole mulle prioriteetti. En niitä täysin ylenkatso, mutta jos pitää valita hyvin hoidettu, onnellinen lapsi tai joku tukanlaitto, niin huh, ei ole vaike valinta.

Hmmm... minulla on kaksi lasta pienellä ikäerolla, mies ollut reissutyössä aina, joten olen ollut vähintään 2vk kerralla täysin yksin lasten kanssa. Joka pv olen kuitenkin päässyt suihkuun kahdesti, olo olisi todella kurja jos paskaisena pitäisi elellä. Paksut luonnonkiharat minullakin ja pesuun menee tasan 10min.

Lapset ei ole koskaan joutuneet olla nälkäisiä tai vaikka huomiota, olen ehtinyt naapurin lapsiakin hoitamaan ja ruokkimaan samalla. Sitterissä on olleet suihkun ovella ja sitten isompana ovat saaneet olla mukana suihkussa, ei ongelmaa tuossa. Mutta meillä on aina ollut rutiinit, vauvasta asti. Vauvelit ovat kylpee et joka ilta ja sen jälkeen nukkumaan. Nyt lapset jo isompia ja pesu kuuluu rutiineihin automaattisesti.