Taas pitää antaa miehelle vaikken yhtään halua

Vierailija kirjoitti:

Semmosta näkyy olevan, että seksiä vaan vaaditaan ja painostetaan, vaikka ensin itse henkisesti pahoinpidellään ja jätetään toisen tarpeet kokonaan huomiotta. Itsekin tykkäsin ennen kaikesta hellyydestä ja sänkyhommat kuului luonnollisesti asiaan, mutta kun toinen tarpeeks kauan satuttaa, niin väkisin se romanttinen tunne katoaa ja haluaa vain suojella omaa sydäntään toiselta.

Mutta itsesuojelu ei kuitenkaan toimi sen vertaa että lähtisit suhteesta, kerta muutosta ei ole näköpiirissä?

Miehet ovat kyllä oikeasti tosi yksinkertaisia olentoja. Elämä on pilalla ja järki lähtee, jos ei saa p*llua muutamaan päivään. Sitten kun on kassit tyhjät niin pää toimii taas pari päivää kuin täysijärkisellä ihmisellä. Ja sitten taas alkaa painetta kertyä ja aivotoiminta siirtyy korvien välistä haaroväliin...

Mitä enemmän noita seurailee sitä alkeellisemmilta niiden mentaalitoiminnot alkavat tuntua.

Vierailija kirjoitti:

Jos jokainen yli 3v vanha avo/avioliitto, jossa nainen toivoo seksiä maksimissaan 0-2 kertaa kuussa päätyisi eroon, niin liitossa olevien ihmisten määrä romahtaisi varmaan puoleen.

Minä naisena en voi sille mitään, että suhteen alun seksi-intoni johtui siitä, että mies oli minulle mukava, empaattinen, aikaa oli vaikka kuinka, vei syömään, osteli lahjoja. Noh, 10v on mennyt, Kaikki On Muuttunut. Niin siis orgasmia en saa, ne sänkyhommat kiinnosti minua vaan henkisellä tasolla. Koska henkistä yhteyttä ei enää ole, en halua olla kovin usein lääpittävänä. Enkä todellakaan jaksa näytellä, koska se tarkoittaa aktin kestämistä pidempään = inhottavampaa.

Mies ulisee, ettei saa tästä liitosta mitään. Olen ilmoittanut, että etsi uusi sitten. Eipä kuitenkaan etsi, sillä tiedän miehen arvostavan vaimoaan, jolle tietää olevan ottajia. Kun on ulkomuodoltaan miellyttävä ja nuorekkaana säilynyt, melko varakas, pitkälle kouluja käynyt, niin ei mies haluakaan vaihtaa uuteen naiseen, jonka ainoa meriitti on mahdollisesti ulkonäkö ja alun innokas seksi.

Lähipiirissä on useampia eronneita, jotka eivät tunnu löytävän pitkäkestoista suhdetta, suhteet on muutaman kk - vuoden parin panosuhteita ja nämä ihmiset hukuttautuvat alkoholiin. Jos ihmisen ainut arvo on seksi, niin vellokoot siinä sitten. Vaihtakoot suhdetta ihan niin usein kun haluaa. Olkoot baareissa ja Tinderissä väijymässä uutta lihaa. Viettäkööt joulut ja juhannukset suurella todennäkösyydellä yksin. Jos seksi on ainut arvo, niin mikäs siinä. Minun arvoasteikolla se on paikassa -100. Minun tai kenenkään muunkaan naisen ei tarvitse vastenmielisyydellä harrastaa seksiä. Onneksi olen syntynyt Suomeen.

Katkeruuden katkuista tekstiä. Toisekseen jos kerta noin ahdistaa oma suhde niin miksi et itse lähde lätkimään, vai onko niin että tuo oman itsesi hehkutus ei aidosti pidäkään paikkaansa.

Kyllä lähtisin jos seksi ei olisi. Parisuhteeseen kuuluu seksi. Kaverisuhde on eri suhde. Seksi ihan mahtavaa näin 50v naisena. Ei tarvitse välittää ehkäisystä, vaihtarit ohi. Katsoo maailmaa ihan uusin silmin ja mahdollisuuksin. Nauttikaa ihmiset!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päästä miehesi menemään. Ilman seksiä voi olla sinkkunakin.

Ai että käskisin jättämään neljä lasta ja vaimonsa sen takia, kun vaimoa tympii seksi?

Voisi tuo vähän ihmetellä, että mitäs hittoa. Kuitenkin rakastetaan toisiamme. Vaikkei täällä kaikki ilmeisesti voi kuvitella, että rakastan vaikka seksi kyllästyttää.

Ap

Toivottavasti mies sitten tyydyttää tarpeensa vieraissa. Seksi on kuitenkin tärkeää. 

Mies saa multa 2 kertaa viikossa ja on tähän määrään kuulemma todella tyytyväinen.

Ap

Tästä aiheesta keskuteltiin taannoin radio rockin taajuudella. Siinä oli haastattelussa joku seksologi (nainen), jonka nimeä en muista. Hän sanoi mielestäni hyvin jotekin näin: Kukaan ei voi yksipuolisella päätöksellä lopettaa seksiä parisuhteessa. Jos niin tekee, silloin on annettava toiselle mahdollisuus hakea seksiä toisaalta. Eihän kukaan voi kieltää toiselta myöskään syömistä, joka on yhtä lailla ihmisen perustarve.

Nämä sanat ovat jääneet mieleeni. Meidän kaikkien pitäisi muistaa ja ymmärtää, että vaikka itsellä ei ole haluja tai kiinnostusta, niin toisella voi olla. Yhdessä pitää löytyä keskitie, jossa molemmat tulee toista vastaan.

N50v kirjoitti:

Kyllä lähtisin jos seksi ei olisi. Parisuhteeseen kuuluu seksi. Kaverisuhde on eri suhde. Seksi ihan mahtavaa näin 50v naisena. Ei tarvitse välittää ehkäisystä, vaihtarit ohi. Katsoo maailmaa ihan uusin silmin ja mahdollisuuksin. Nauttikaa ihmiset!

Parisuhteeseen kuuluu se mitä osapuolet päättävät mitä siihen kuluu. Ärsyttää että normeja yritetään pakottaa jopa intiimielämään. Suuteletko sinä esim. kavereitteisi kanssa? Ne jotka haluaa seksiä pakonomaisesti saavat luvan etsiä vastaavan puolison ja ne jotka osaavat olla joustavia asian suhteen toivoakseni myös löytävät parinsa. Tietääkseni korkea libido vaatii testosteronia, joten ei kannata tuntea syyllisyyttä, jos ei yllä samalla sekstailu tasolle kun toiset. Se on nimittäin hormonaalista. 

Eikö kiinnosta seksi ylipäänsä vai seksi juuri oman miehen kanssa?

Seksi kuuluu avioliittoon ja on osa aikuisen ihmisen terveyttä. Seksiin suostuva puoliso saa tietää olevansa haluttava ja saavansa seksiä.

Seksiä ehdottava puoliso ottaa riskin ja laittaa itsensä likoon. Jos seksiä saa mutta ei vain suostumalla vastentahtoisesti, puoliso viestii että toinen ei ole haluttava. Jos sen sanoo ääneen, kuulostaa aika tylyltä.

Jos seksiä ei aloitteista huolimatta tule vaan saa pakit kymmeniä tai satoja kertoja, mikä on viesti?

Aloitteet vähenevät ja loppuvat, aloitteellinen masentuu ja katkeroituu. Miksi hän on edes olemassa, jos oma puoliso ei häntä halua eikä suostu seksiin? Jos vielä tulee vähätteleviä ja myrkyllisiä kommentteja, oleminen on vaikeaa.

Passiivinen puoliso on helpommassa tilanteessa siihen asti, kunnes aloitteita ei enää tule hylättäväksi. Hän tietää olevansa etulyöntiasemassa, kunnes herää huoli syrjähypyistä.

Aloitteen saajan pitäisi muistaa kertoa, että aloitteet ja seksi ovat tervetulleita. Aloitteiden hylkääminen pitää harkita kahteenkin kertaan, koska aloitteen lisäksi tyrmää persoonan.

Aloitteen tekijän pitäisi saada kerrottua, miten tärkeää olisi tuntea itsensä halutuksi. Eli kertokaa miltä tuntuu. Jos seksi ei yhtään kiinnosta vaan inhottaa, ettekä halua erota, kertokaa sekin. Jos ei yhdessä löydy uutta alkua petiin, on parempi sallia sivusuhteet kuin pakottaa terve halukas puoliso vasten tahtoaan selibaattiin.

Puolisolla on oikeus edellyttää seksiä. Samoin oikeus ja velvollisuus saada ja antaa nautintoa. Mutta oikeutta olla ilkeä, vähättelevä ja myrkyllinen ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Tästä aiheesta keskuteltiin taannoin radio rockin taajuudella. Siinä oli haastattelussa joku seksologi (nainen), jonka nimeä en muista. Hän sanoi mielestäni hyvin jotekin näin: Kukaan ei voi yksipuolisella päätöksellä lopettaa seksiä parisuhteessa. Jos niin tekee, silloin on annettava toiselle mahdollisuus hakea seksiä toisaalta.

TÄMÄ! Ja seuraukset näistä parisuhteista näkee deittipalstoilla, varattuja miehiä suunnilleen enemmän kuin vapaita, ”vaimo ei ole antanut n vuoteen”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä alkaen seksi on kuulunut ihmisen elämään varhaisteini-iästä hautaan? Ymmärtääkseni se aiemmin kuului parisuhteessa olevien aikuisten yksityiselämään ja loppui luonnollista tietä jossain vaiheessa.

Nykyinen yliseksualisoitunut kulttuuri on jotain täysin biologianvastaista. Seksihaluja ja -kykyjä pidetään hampaat irvessä väkisin yllä pillereillä, voiteilla ja terapialla.

Terapian tarpeessa koko länsimainen pornokulttuuri.

Aina seksuaalisuus (seksiä laajempi käsite) on kuulunut ihmisen elämään kehdosta hautaan.

Seksistä oli tuossa puhe. Siitä panemisesta, jota on pakko vaikka väkisin jatkaa vielä vanhainkodin vuodeosastollakin näemmä.

Ei varmaankaan enää vuodeosadtolla mutta 40 vuotta sitä ennen 45...55 vuotiaana seksi olisi ihan kiva juttu. On jotenkin hölmöä, että seksin tullessa parhaimmaksi siinä 35+ iässä, sen saaminen loppuu kohta. Ensimmäiset 20 vuotta menee tässäkin opetteluun. Itselläni ainakin naisen henkisen puolen yhdistäminen petipuuhiin vaati aikaa.

Tämä on muuten asia mistä ei edelleenkään puhuta rehellisesti. Aina puhutaan siitä miten se on vain tietynikäisten juttu tai alkaa vasta aikuisena ja kaikki muu siltä väliltä on kiellettyä tai tabumaisen vaiettua. Seksielämäni alkoi jo 13 vai 14-vuotiaana, ja se oli jopa parempaa kuin nykyisin. Sitä paitsi hoisin silloin itse ensimmäistä kertaa gyne ja lääkärikäyntini, otin selvää ehkäisystä ja osasin seurata kiertoani. Pari kertaa kierto oli myöhässä ja hain itse apteekista testin, mutta kummallakin kerralla viivästykset johtuivatkin koulustressistä. Sain seksistä todella paljon irti, enkä missään tapauksessa ollut mikään leikkikalu. Sen sijaan 18-vuotiaana kun se oli jo luvallista parin vuoden ajan, niin seksin taso romahti huomattavasti varsinkin jos aloin tapailla itseäni vanhempia miehiä. Yllättäen sen enempää nautintoni kuin hyvinvointikaan ei kiinnostanut oman orgasmin lisäksi näitä tyyppejä yhtään. He ovat nykyisin noita 55 vuotiaita(?) Kun vaihdoin taas nuorempaan, ikäisiini, niin taso parani huomattavasti. Mutta on käsittämättömän typerää, että näin kolmikymppisenä en uskalla sanoa missään että sain parempaa seksiä 15 vuotiaana kuin nyt lapsiperhearjen pyörteissä, koska kaikki ajattelevat sen pahana asiana ja jotenkin paheksuttavana. Lisäksi aivan kuin voisin maagisesti palata ajassa taakse päin ja kääntää kelloja ja kieltäytyä siitä kaikesta mitä silloin koin. Olen ihmeissäni myös siitä, miten tämä arvotus menee ihmisten puheissa. On aivan ok tapailla joka viikonloppu uutta kundia ja mennä tuolla pelkän ehkäisykapselin tai kierukan voimin, mutta kamalaa on kun vähän nuorempi tekee sen huolehtien itsestään.

Varmaan 13-15-vuotiaiden seksiä ei pidetä toivottavana ihan jo siitä syystä, että siinä on aivan liian usein toisena osapuolena aikuinen tai ainakin useita vuosia vanhempi henkilö.

Myöskään vähän toisellakymmenellä oleva nuori ei välttämättä vielä kykene hoitamaan ehkäisyä asiallisesti (jos omatoimisesti, salaa vanhemmilta pitää puuhastella, niin monilla tulee jo raha ongelmaksi).

Sinä olet voinut olla harvinaisen kehittynyt ja kypsä ikäiseksesi, mutta keskimäärin 13-vuotiaat ovat vielä lapsia aikuisen vartalossa.

Nämä ongwlmat tiedostan varsin hyvin, ja otit esiin ne argumentit miksi tästä ei kauheasti puhuta. Minua ei silti haittaa vaieta, mutta tuo ikähaarukka on plusmiinusteisesti hieman pielessä. Partnerini oli muuten vuoden vanhempi ja sama useita vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä alkaen seksi on kuulunut ihmisen elämään varhaisteini-iästä hautaan? Ymmärtääkseni se aiemmin kuului parisuhteessa olevien aikuisten yksityiselämään ja loppui luonnollista tietä jossain vaiheessa.

Nykyinen yliseksualisoitunut kulttuuri on jotain täysin biologianvastaista. Seksihaluja ja -kykyjä pidetään hampaat irvessä väkisin yllä pillereillä, voiteilla ja terapialla.

Terapian tarpeessa koko länsimainen pornokulttuuri.

Aina seksuaalisuus (seksiä laajempi käsite) on kuulunut ihmisen elämään kehdosta hautaan.

Seksistä oli tuossa puhe. Siitä panemisesta, jota on pakko vaikka väkisin jatkaa vielä vanhainkodin vuodeosastollakin näemmä.

Ei varmaankaan enää vuodeosadtolla mutta 40 vuotta sitä ennen 45...55 vuotiaana seksi olisi ihan kiva juttu. On jotenkin hölmöä, että seksin tullessa parhaimmaksi siinä 35+ iässä, sen saaminen loppuu kohta. Ensimmäiset 20 vuotta menee tässäkin opetteluun. Itselläni ainakin naisen henkisen puolen yhdistäminen petipuuhiin vaati aikaa.

Tämä on muuten asia mistä ei edelleenkään puhuta rehellisesti. Aina puhutaan siitä miten se on vain tietynikäisten juttu tai alkaa vasta aikuisena ja kaikki muu siltä väliltä on kiellettyä tai tabumaisen vaiettua. Seksielämäni alkoi jo 13 vai 14-vuotiaana, ja se oli jopa parempaa kuin nykyisin. Sitä paitsi hoisin silloin itse ensimmäistä kertaa gyne ja lääkärikäyntini, otin selvää ehkäisystä ja osasin seurata kiertoani. Pari kertaa kierto oli myöhässä ja hain itse apteekista testin, mutta kummallakin kerralla viivästykset johtuivatkin koulustressistä. Sain seksistä todella paljon irti, enkä missään tapauksessa ollut mikään leikkikalu. Sen sijaan 18-vuotiaana kun se oli jo luvallista parin vuoden ajan, niin seksin taso romahti huomattavasti varsinkin jos aloin tapailla itseäni vanhempia miehiä. Yllättäen sen enempää nautintoni kuin hyvinvointikaan ei kiinnostanut oman orgasmin lisäksi näitä tyyppejä yhtään. He ovat nykyisin noita 55 vuotiaita(?) Kun vaihdoin taas nuorempaan, ikäisiini, niin taso parani huomattavasti. Mutta on käsittämättömän typerää, että näin kolmikymppisenä en uskalla sanoa missään että sain parempaa seksiä 15 vuotiaana kuin nyt lapsiperhearjen pyörteissä, koska kaikki ajattelevat sen pahana asiana ja jotenkin paheksuttavana. Lisäksi aivan kuin voisin maagisesti palata ajassa taakse päin ja kääntää kelloja ja kieltäytyä siitä kaikesta mitä silloin koin. Olen ihmeissäni myös siitä, miten tämä arvotus menee ihmisten puheissa. On aivan ok tapailla joka viikonloppu uutta kundia ja mennä tuolla pelkän ehkäisykapselin tai kierukan voimin, mutta kamalaa on kun vähän nuorempi tekee sen huolehtien itsestään.

Sinä siis aloitit seksielämän 13-vuotiaana, ja 18-vuotiaana harrastit seksiä itseäsi 25 vuotta vanhempien miesten kanssa? Ja nyt kolmekymppisenä saat huonoa seksiä parisuhteessa?

Miten tämä nykytilanteesi sitten poikkeaa ap:n tilanteesta, jossa hän saa huonoa seksiä parisuhteessa? Luuletko että hän olisi onnellisempi, jos olisi aloittanut seksielämänsä

Jo 13-vuotiaana ja sekstaillut myös isänsä ikäisten miesten kanssa? Minä en oikein usko että se häntä paljoakaan lohduttaisi nykytilanteessa. Lohduttaako sinua?

Olen tapaillut miehiä moneen eri junaan. Minua lohduttaisi jollet trollaisi.

Minkä iköinen ap ja miehensä ovat? Siis kun mainitsi aloituksessa iän 70 v ja toisaalta kirjoittaa pikkulapsiarjesta. Tietäisi vähän, että millaisesta tilanteesta tässä nyt on oikeasti kyse.

Tää oli vähän tylsä keskustelu. Klikkasin siinä toivossa, että se olisi sisältänyt jotain bdsm-alistamista.

N47

Vierailija kirjoitti:

N50v kirjoitti:

Kyllä lähtisin jos seksi ei olisi. Parisuhteeseen kuuluu seksi. Kaverisuhde on eri suhde. Seksi ihan mahtavaa näin 50v naisena. Ei tarvitse välittää ehkäisystä, vaihtarit ohi. Katsoo maailmaa ihan uusin silmin ja mahdollisuuksin. Nauttikaa ihmiset!

Parisuhteeseen kuuluu se mitä osapuolet päättävät mitä siihen kuluu. Ärsyttää että normeja yritetään pakottaa jopa intiimielämään. Suuteletko sinä esim. kavereitteisi kanssa? Ne jotka haluaa seksiä pakonomaisesti saavat luvan etsiä vastaavan puolison ja ne jotka osaavat olla joustavia asian suhteen toivoakseni myös löytävät parinsa. Tietääkseni korkea libido vaatii testosteronia, joten ei kannata tuntea syyllisyyttä, jos ei yllä samalla sekstailu tasolle kun toiset. Se on nimittäin hormonaalista. 

Juu en suutele kavereita, suutelu on minun mielestäni osa seksiä. Joskus se johtaa muuhunkin läheisyyteen, toisinaan ei. Seksi on paljon muuta kuin pelkkä yhdyntä. Katseita, hyväilyitä, suudelmia, eri tavoilla itsen ja toisen tyydyttämistä ja ehkä, vaan ei aina yhdyntä. Kaikki tavallaan. Mutta kaveriliitossa en haluaisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Tää oli vähän tylsä keskustelu. Klikkasin siinä toivossa, että se olisi sisältänyt jotain bdsm-alistamista.

N47

Sama täällä.

M45

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ratkaissut asian antamalla suuseksiä. Eikä sitäkään tarvi kovin usein. Tykkään tuosta miehestä kumminkin niin paljon, että ei tunnu yhtään ällöltä. Itsestään huolehtiva mies kun on. Loppujen lopuksi se on aika pieni vaiva laittaa päälle vähän jotain, mistä hän tykkää (eikä ole sen suhteen edes vaativainen, ei meillä mitään erikoishepeniä tarvita) ja sitten vaikka leikkiä hetkinen jotain superkuuliaista pikkuvaimoa polvillaan... ihan kivaa oikeastaan. Se kiitollinen ja rakastava katse hetki ennen täyttymystä on jotain oikeasti kaunista. Ja tuntuu hyvältä kokea, miten hän oikeasti mun kanssa nauttii. Ja kaikki se itseni kaipaama hellyys ja hyvänäpito, mitä saan vastalahjaksi ihanista hieronnoista alkaen. Mulla meni seksihalut vasten tahtoa kirurgin pöydälle, mutta en halua viedä toiselta nautintoa, kun kerran kumminkin itse pystyn sitä antamaan. Suuseksi (tai käsihommat) on mulle helpoin tapa, mutta tietty välillä käy muutkin jutut. Tämä sopii meille, tosi pitkään yhdessä olleelle parille, ja jokaisella on tietty omat juttunsa.

Vähänkö ihanalta kuullostaa! Olet todella Kympin nainen ja olen satavarma että miehesi on arvoisesi. Onnea Teille Molemmille!

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ratkaissut asian antamalla suuseksiä. Eikä sitäkään tarvi kovin usein. Tykkään tuosta miehestä kumminkin niin paljon, että ei tunnu yhtään ällöltä....

Ihan sama meillä, mutta toisinpäin. Joskus vain on niin väsynyt tai kipeä, että ei jaksa rakastella. Haluan antaa tuolloin suuseksiä, kun tiedän puolisoni nauttivan siitä.