Lue keskustelun säännöt.
Taas pitää antaa miehelle vaikken yhtään halua
20.10.2018 |
Milloin tän voi oikeasti lopettaa? Pitääkö vielä 70 vuotiaanakin ostaa jotain liukastetta, että yhdyntä onnistuu?
Tykkäsin seksistä joskus nuorempana 20 vuotta sitten, mutta tuhansien ja taas tuhansien kertojen jälkeen... En. Enää. Jaksa.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästä miehesi menemään. Ilman seksiä voi olla sinkkunakin.
Ai että käskisin jättämään neljä lasta ja vaimonsa sen takia, kun vaimoa tympii seksi?
Voisi tuo vähän ihmetellä, että mitäs hittoa. Kuitenkin rakastetaan toisiamme. Vaikkei täällä kaikki ilmeisesti voi kuvitella, että rakastan vaikka seksi kyllästyttää.
Ap
Ei mies lapsia jätä, vaan eroaa sinusta. Etkä sinä ilmeisesti sitten ole enää seksiin kykenevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin totta. Miehet pelkää haluavaa naista!
Joopajoo, minä ainakin haluaisin että tuleva mielitiettyni olisi tuollainen hivenen haluavampi :)
Tällä palstallahan oli jokin aika sitten yksi säie jonka nimi oli jotain: Haluanko parisuhteessa seksiä (tjsp) Lähinnä järkyttävää oli lueskella sitä kun n.95% mammoista oli sitä mieltä että ilmankin pärjäisi ihan hyvin.
Niinhän sinä nyt uhoat. Mutta todellisuus saattaakin sitten olla toista: alat pohtia, että jos kumppani on noin halukas ja kiimainen, malttaako se tyytyä pelkästään sinuun. Alkaa mustasukkainen vahtiminen ja jankkaaminen. Ja tadaa, sinulla on käsissäsi haluton nainen.
Meinaakko nää että tää on täys tollo :D Jos tommonen sattus niin häntähän pitäs pitää kuin kukkaa kämmenellä jotta ei tuu mitään muutoksia:)
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin Ap:tä, jos mies on se ainut, joka saa nautintoa seksistä.
Mulla mies, joka kyllä jaksaa vongata seksin perään ja lähes aina sitä saa (en pihtaa), mutta ei koskaan pane rikkaakaan ristiin minun nautintoni hyväksi.
Akti on lyhyt ja duracell-pupumainen, jonka jälkeen mies kääntää kylkeä ja kuorsaa.
Minä hoitelen itseni sitten joskus kun jaksan.
Ei kai tämän näinkään pitäisi olla???
Tai siis: kai tässä tilanteessa on ihan normsalia, ettei mua seksin antaminen tuolle miehelle hirveesti nappaa?
Silti suostun, enkä pihtaa, vaikka usein on käynyt mielessä, että pitäisikö pihdata, olla miellyttämättä, huomiomatta miehen tarpeita. Oppisiko vasta sitten huomiomaan minunkin seksuaaliset tarpeeni. Niitäkin kun olisi.
Puhe ei auta. Mies tietää mitä haluan, koska ja miten, muttei halua sitä "vaivaa" itselleen.
- Löytyisiko miesten, ja tietysti myös muiden naisten, neuvoja siihen, että mitä teen seuraavaksi?
Erota en haluaisi.
Opeta mistäsi äläkä tyydy kurjuuteesi. Sano, että panna saa aina heti, kun on ensin vaikka antanut sulle suuhoidolla yhden huipun. Ei vaikuta olevan kummoinen rakastaja miehesi. Naisen tuleminen ensin on minulle ainakin ollut aina kunnia-asia.
Jep. Se ei vaan ole näin 6 vuoden "kuivan kauden" jälkeen ihan noin simppeli juttu.
On ehtinyt kasaantua epäluottamusta ja vaikka mitä tähän väliin, enkä usko että hirveästi nauttisin, kun tietäisin miehen hirveällä väkipakolla jotain suuhoitoa yrittävän antaa...
Kaiken lisäksi en ole koskaan edes mitään erityisen ihmeellisiä suuhoitoja tarvinnut, vaan ihan vaan normaalia seksiä, joka nyt vaan ei ole duracell-pupu jyystöä.
T. Se jota lainasit eli nro 64
Oletko koskaan miettinyt mitä itse voisit tehdä seksielämänne ja oman nautintosi eteen?
Vagisania vaan putkeen ja menox
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsen naista ainoastaan seksiin ja synnyttämään minulle jälkeläisiä. Kaikki muut hommat hoituu itsekseen tai miespuolisten kaverien kanssa. Nyt kun lapset on jo tehty niin jäljelle jää se seksi. Kun maksan kuukaudessa 1500 euroa omakotitalon lainanlyhennystä niin mielestäni on kohtuullista että saan edes kerran viikossa seksiä siltä naiselta joka meillä asuu.
Näitä tällaisia äijiä on Suomi pullollaan. Ja sitten itketään ja ihmetellään kun vaimot on haluttomia ja pihtaa.
Kyllä täällä nimenomaan on väitetty, että tuollaisia miehiä on Suomessa hyvin harvassa. Täällähän mammat itkee päivittäin, että miestä täytyy vaan passata ja olla hälle äitinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsen naista ainoastaan seksiin ja synnyttämään minulle jälkeläisiä. Kaikki muut hommat hoituu itsekseen tai miespuolisten kaverien kanssa. Nyt kun lapset on jo tehty niin jäljelle jää se seksi. Kun maksan kuukaudessa 1500 euroa omakotitalon lainanlyhennystä niin mielestäni on kohtuullista että saan edes kerran viikossa seksiä siltä naiselta joka meillä asuu.
Näitä tällaisia äijiä on Suomi pullollaan. Ja sitten itketään ja ihmetellään kun vaimot on haluttomia ja pihtaa.
Kyllä täällä nimenomaan on väitetty, että tuollaisia miehiä on Suomessa hyvin harvassa. Täällähän mammat itkee päivittäin, että miestä täytyy vaan passata ja olla hälle äitinä.
No eiköhän tuo rahoillaan ja talollaan elvistelevä tollo odota täysihoitoa ja passaamista sen seksin lisäksi. On vain niin itsestään selvä juttu ettei edes tullut maininneeksi.
Vaikea uskoa, että enemmistö av-mammoista piut paut välittää seksistä, taitaa vain muutama kovaääninen täyttää ketjun kuin kuin ketjun. Ja muutama on myös näitä "miehet eivät välitä naisen nautinnosta kunhan itse saavat". Ei se taida niinkään olla, mutta surullista jos menette sellaisten kanssa sänkyyn.
Itselleni (niinkuin suurimmalle osalle kaiken ikäisistä naisista) seksi ja läheisyys on tärkeää rakastavassa parisuhteessa ja noiden hiipuminen on merkki siitä, ettei onni kukoistaa, pitää reagoida.
Ap:ta tuskin auttaa väkisten n aiminen, korjatkaa ensin ne asiat mitkä arjessa mättää. Miehesi ei ainakaan ole tyytyväinen elämäänsä, jos sinä olet noinkin niin päästä mies menemään. Ei ole reilua mennä vain toisen ehdoilla vaikkei seksiin tietenkään voi pakottaa.
Eilen täällä oli puhetta miehille kehiteltävästä ehkäisygeelistä, ehkä tulevaisuudessa siitä olisi apua niin mies menettää libidonsa ja voitte masentua yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos naista ei kiinnosta seksi, miksei mies näe vaivaa tehdäkseen seksistä kiinnostavaa? Jos nainen tietää seksin johtavan nautintoon ja ehkä orgasmiinkin, kyllä se alkaa kummasti kiinnostaa. Kyllä vanhempikin mies voi vielä opetella antamaan suuseksiä jne.
Jos kyseessä ovat hormonaaliset syyt, mars gynekologille keskustelemaan asiasta. Jos nainen ei näe seksuaalisuuttaan pelastamisen arvoisena eikä siten halua hormonikorvaushoitoa, se on sitten oma aiheensa.
Ainakaan meillä syynä ei ollut se ettenkö olisi miehenä nähnyt vaivaa naiseni nautinnon eteen. Silloin vuosia sitten kun seksiä vielä oli, vaimoni sai aina orgasmin. Joka kerta, monesti useampiakin. Minä en välttämättä saanut.
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin totta. Miehet pelkää haluavaa naista!
Eipä ole vielä sellasta naista tullu vastaan. Yleensä ne naisen halut hiipuu parisuhteen aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsen naista ainoastaan seksiin ja synnyttämään minulle jälkeläisiä. Kaikki muut hommat hoituu itsekseen tai miespuolisten kaverien kanssa. Nyt kun lapset on jo tehty niin jäljelle jää se seksi. Kun maksan kuukaudessa 1500 euroa omakotitalon lainanlyhennystä niin mielestäni on kohtuullista että saan edes kerran viikossa seksiä siltä naiselta joka meillä asuu.
Näitä tällaisia äijiä on Suomi pullollaan. Ja sitten itketään ja ihmetellään kun vaimot on haluttomia ja pihtaa.
Kyllä täällä nimenomaan on väitetty, että tuollaisia miehiä on Suomessa hyvin harvassa. Täällähän mammat itkee päivittäin, että miestä täytyy vaan passata ja olla hälle äitinä.
No eiköhän tuo rahoillaan ja talollaan elvistelevä tollo odota täysihoitoa ja passaamista sen seksin lisäksi. On vain niin itsestään selvä juttu ettei edes tullut maininneeksi.
No niihän hän sanoi, että tarvitsee naista ainoastaan seksiin ja lasten tekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsen naista ainoastaan seksiin ja synnyttämään minulle jälkeläisiä. Kaikki muut hommat hoituu itsekseen tai miespuolisten kaverien kanssa. Nyt kun lapset on jo tehty niin jäljelle jää se seksi. Kun maksan kuukaudessa 1500 euroa omakotitalon lainanlyhennystä niin mielestäni on kohtuullista että saan edes kerran viikossa seksiä siltä naiselta joka meillä asuu.
Näitä tällaisia äijiä on Suomi pullollaan. Ja sitten itketään ja ihmetellään kun vaimot on haluttomia ja pihtaa.
Kyllä täällä nimenomaan on väitetty, että tuollaisia miehiä on Suomessa hyvin harvassa. Täällähän mammat itkee päivittäin, että miestä täytyy vaan passata ja olla hälle äitinä.
No eiköhän tuo rahoillaan ja talollaan elvistelevä tollo odota täysihoitoa ja passaamista sen seksin lisäksi. On vain niin itsestään selvä juttu ettei edes tullut maininneeksi.
No niihän hän sanoi, että tarvitsee naista ainoastaan seksiin ja lasten tekoon.
Jos oli mies ollenkaan. Kyllä täällä on monella naisella tapana esittää itse sikaa, jotta saadaan todistettua miesten sikamaisuus.
- nainen, jolla on tosielämän kokemusta oikeista miehistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin Ap:tä, jos mies on se ainut, joka saa nautintoa seksistä.
Mulla mies, joka kyllä jaksaa vongata seksin perään ja lähes aina sitä saa (en pihtaa), mutta ei koskaan pane rikkaakaan ristiin minun nautintoni hyväksi.
Akti on lyhyt ja duracell-pupumainen, jonka jälkeen mies kääntää kylkeä ja kuorsaa.
Minä hoitelen itseni sitten joskus kun jaksan.
Ei kai tämän näinkään pitäisi olla???
Tai siis: kai tässä tilanteessa on ihan normsalia, ettei mua seksin antaminen tuolle miehelle hirveesti nappaa?
Silti suostun, enkä pihtaa, vaikka usein on käynyt mielessä, että pitäisikö pihdata, olla miellyttämättä, huomiomatta miehen tarpeita. Oppisiko vasta sitten huomiomaan minunkin seksuaaliset tarpeeni. Niitäkin kun olisi.
Puhe ei auta. Mies tietää mitä haluan, koska ja miten, muttei halua sitä "vaivaa" itselleen.
- Löytyisiko miesten, ja tietysti myös muiden naisten, neuvoja siihen, että mitä teen seuraavaksi?
Erota en haluaisi.
Opeta mistäsi äläkä tyydy kurjuuteesi. Sano, että panna saa aina heti, kun on ensin vaikka antanut sulle suuhoidolla yhden huipun. Ei vaikuta olevan kummoinen rakastaja miehesi. Naisen tuleminen ensin on minulle ainakin ollut aina kunnia-asia.
Tästä huomaa, että mieskin voi olla feministi ja uskoa ”naisen orgasmiin”.
Miksi naisen orgasmi on yo. tekstissä lainausmerkeissä?
Onko se jotenkin kuvitteellinen ja epätodellinen asia kirjoittajan mielestä?
Tässä ketjussahan naiset kilvan hehkuttavat seksuaalista nautintoaan, not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen seksi on kuulunut ihmisen elämään varhaisteini-iästä hautaan? Ymmärtääkseni se aiemmin kuului parisuhteessa olevien aikuisten yksityiselämään ja loppui luonnollista tietä jossain vaiheessa.
Nykyinen yliseksualisoitunut kulttuuri on jotain täysin biologianvastaista. Seksihaluja ja -kykyjä pidetään hampaat irvessä väkisin yllä pillereillä, voiteilla ja terapialla.
Terapian tarpeessa koko länsimainen pornokulttuuri.
Aina seksuaalisuus (seksiä laajempi käsite) on kuulunut ihmisen elämään kehdosta hautaan.
Seksistä oli tuossa puhe. Siitä panemisesta, jota on pakko vaikka väkisin jatkaa vielä vanhainkodin vuodeosastollakin näemmä.
Ei varmaankaan enää vuodeosadtolla mutta 40 vuotta sitä ennen 45...55 vuotiaana seksi olisi ihan kiva juttu. On jotenkin hölmöä, että seksin tullessa parhaimmaksi siinä 35+ iässä, sen saaminen loppuu kohta. Ensimmäiset 20 vuotta menee tässäkin opetteluun. Itselläni ainakin naisen henkisen puolen yhdistäminen petipuuhiin vaati aikaa.
Tämä on muuten asia mistä ei edelleenkään puhuta rehellisesti. Aina puhutaan siitä miten se on vain tietynikäisten juttu tai alkaa vasta aikuisena ja kaikki muu siltä väliltä on kiellettyä tai tabumaisen vaiettua. Seksielämäni alkoi jo 13 vai 14-vuotiaana, ja se oli jopa parempaa kuin nykyisin. Sitä paitsi hoisin silloin itse ensimmäistä kertaa gyne ja lääkärikäyntini, otin selvää ehkäisystä ja osasin seurata kiertoani. Pari kertaa kierto oli myöhässä ja hain itse apteekista testin, mutta kummallakin kerralla viivästykset johtuivatkin koulustressistä. Sain seksistä todella paljon irti, enkä missään tapauksessa ollut mikään leikkikalu. Sen sijaan 18-vuotiaana kun se oli jo luvallista parin vuoden ajan, niin seksin taso romahti huomattavasti varsinkin jos aloin tapailla itseäni vanhempia miehiä. Yllättäen sen enempää nautintoni kuin hyvinvointikaan ei kiinnostanut oman orgasmin lisäksi näitä tyyppejä yhtään. He ovat nykyisin noita 55 vuotiaita(?) Kun vaihdoin taas nuorempaan, ikäisiini, niin taso parani huomattavasti. Mutta on käsittämättömän typerää, että näin kolmikymppisenä en uskalla sanoa missään että sain parempaa seksiä 15 vuotiaana kuin nyt lapsiperhearjen pyörteissä, koska kaikki ajattelevat sen pahana asiana ja jotenkin paheksuttavana. Lisäksi aivan kuin voisin maagisesti palata ajassa taakse päin ja kääntää kelloja ja kieltäytyä siitä kaikesta mitä silloin koin. Olen ihmeissäni myös siitä, miten tämä arvotus menee ihmisten puheissa. On aivan ok tapailla joka viikonloppu uutta kundia ja mennä tuolla pelkän ehkäisykapselin tai kierukan voimin, mutta kamalaa on kun vähän nuorempi tekee sen huolehtien itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen seksi on kuulunut ihmisen elämään varhaisteini-iästä hautaan? Ymmärtääkseni se aiemmin kuului parisuhteessa olevien aikuisten yksityiselämään ja loppui luonnollista tietä jossain vaiheessa.
Nykyinen yliseksualisoitunut kulttuuri on jotain täysin biologianvastaista. Seksihaluja ja -kykyjä pidetään hampaat irvessä väkisin yllä pillereillä, voiteilla ja terapialla.
Terapian tarpeessa koko länsimainen pornokulttuuri.
Aina seksuaalisuus (seksiä laajempi käsite) on kuulunut ihmisen elämään kehdosta hautaan.
Seksistä oli tuossa puhe. Siitä panemisesta, jota on pakko vaikka väkisin jatkaa vielä vanhainkodin vuodeosastollakin näemmä.
Ei varmaankaan enää vuodeosadtolla mutta 40 vuotta sitä ennen 45...55 vuotiaana seksi olisi ihan kiva juttu. On jotenkin hölmöä, että seksin tullessa parhaimmaksi siinä 35+ iässä, sen saaminen loppuu kohta. Ensimmäiset 20 vuotta menee tässäkin opetteluun. Itselläni ainakin naisen henkisen puolen yhdistäminen petipuuhiin vaati aikaa.
Tämä on muuten asia mistä ei edelleenkään puhuta rehellisesti. Aina puhutaan siitä miten se on vain tietynikäisten juttu tai alkaa vasta aikuisena ja kaikki muu siltä väliltä on kiellettyä tai tabumaisen vaiettua. Seksielämäni alkoi jo 13 vai 14-vuotiaana, ja se oli jopa parempaa kuin nykyisin. Sitä paitsi hoisin silloin itse ensimmäistä kertaa gyne ja lääkärikäyntini, otin selvää ehkäisystä ja osasin seurata kiertoani. Pari kertaa kierto oli myöhässä ja hain itse apteekista testin, mutta kummallakin kerralla viivästykset johtuivatkin koulustressistä. Sain seksistä todella paljon irti, enkä missään tapauksessa ollut mikään leikkikalu. Sen sijaan 18-vuotiaana kun se oli jo luvallista parin vuoden ajan, niin seksin taso romahti huomattavasti varsinkin jos aloin tapailla itseäni vanhempia miehiä. Yllättäen sen enempää nautintoni kuin hyvinvointikaan ei kiinnostanut oman orgasmin lisäksi näitä tyyppejä yhtään. He ovat nykyisin noita 55 vuotiaita(?) Kun vaihdoin taas nuorempaan, ikäisiini, niin taso parani huomattavasti. Mutta on käsittämättömän typerää, että näin kolmikymppisenä en uskalla sanoa missään että sain parempaa seksiä 15 vuotiaana kuin nyt lapsiperhearjen pyörteissä, koska kaikki ajattelevat sen pahana asiana ja jotenkin paheksuttavana. Lisäksi aivan kuin voisin maagisesti palata ajassa taakse päin ja kääntää kelloja ja kieltäytyä siitä kaikesta mitä silloin koin. Olen ihmeissäni myös siitä, miten tämä arvotus menee ihmisten puheissa. On aivan ok tapailla joka viikonloppu uutta kundia ja mennä tuolla pelkän ehkäisykapselin tai kierukan voimin, mutta kamalaa on kun vähän nuorempi tekee sen huolehtien itsestään.
Varmaan 13-15-vuotiaiden seksiä ei pidetä toivottavana ihan jo siitä syystä, että siinä on aivan liian usein toisena osapuolena aikuinen tai ainakin useita vuosia vanhempi henkilö.
Myöskään vähän toisellakymmenellä oleva nuori ei välttämättä vielä kykene hoitamaan ehkäisyä asiallisesti (jos omatoimisesti, salaa vanhemmilta pitää puuhastella, niin monilla tulee jo raha ongelmaksi).
Sinä olet voinut olla harvinaisen kehittynyt ja kypsä ikäiseksesi, mutta keskimäärin 13-vuotiaat ovat vielä lapsia aikuisen vartalossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen seksi on kuulunut ihmisen elämään varhaisteini-iästä hautaan? Ymmärtääkseni se aiemmin kuului parisuhteessa olevien aikuisten yksityiselämään ja loppui luonnollista tietä jossain vaiheessa.
Nykyinen yliseksualisoitunut kulttuuri on jotain täysin biologianvastaista. Seksihaluja ja -kykyjä pidetään hampaat irvessä väkisin yllä pillereillä, voiteilla ja terapialla.
Terapian tarpeessa koko länsimainen pornokulttuuri.
Aina seksuaalisuus (seksiä laajempi käsite) on kuulunut ihmisen elämään kehdosta hautaan.
Seksistä oli tuossa puhe. Siitä panemisesta, jota on pakko vaikka väkisin jatkaa vielä vanhainkodin vuodeosastollakin näemmä.
Ei varmaankaan enää vuodeosadtolla mutta 40 vuotta sitä ennen 45...55 vuotiaana seksi olisi ihan kiva juttu. On jotenkin hölmöä, että seksin tullessa parhaimmaksi siinä 35+ iässä, sen saaminen loppuu kohta. Ensimmäiset 20 vuotta menee tässäkin opetteluun. Itselläni ainakin naisen henkisen puolen yhdistäminen petipuuhiin vaati aikaa.
Tämä on muuten asia mistä ei edelleenkään puhuta rehellisesti. Aina puhutaan siitä miten se on vain tietynikäisten juttu tai alkaa vasta aikuisena ja kaikki muu siltä väliltä on kiellettyä tai tabumaisen vaiettua. Seksielämäni alkoi jo 13 vai 14-vuotiaana, ja se oli jopa parempaa kuin nykyisin. Sitä paitsi hoisin silloin itse ensimmäistä kertaa gyne ja lääkärikäyntini, otin selvää ehkäisystä ja osasin seurata kiertoani. Pari kertaa kierto oli myöhässä ja hain itse apteekista testin, mutta kummallakin kerralla viivästykset johtuivatkin koulustressistä. Sain seksistä todella paljon irti, enkä missään tapauksessa ollut mikään leikkikalu. Sen sijaan 18-vuotiaana kun se oli jo luvallista parin vuoden ajan, niin seksin taso romahti huomattavasti varsinkin jos aloin tapailla itseäni vanhempia miehiä. Yllättäen sen enempää nautintoni kuin hyvinvointikaan ei kiinnostanut oman orgasmin lisäksi näitä tyyppejä yhtään. He ovat nykyisin noita 55 vuotiaita(?) Kun vaihdoin taas nuorempaan, ikäisiini, niin taso parani huomattavasti. Mutta on käsittämättömän typerää, että näin kolmikymppisenä en uskalla sanoa missään että sain parempaa seksiä 15 vuotiaana kuin nyt lapsiperhearjen pyörteissä, koska kaikki ajattelevat sen pahana asiana ja jotenkin paheksuttavana. Lisäksi aivan kuin voisin maagisesti palata ajassa taakse päin ja kääntää kelloja ja kieltäytyä siitä kaikesta mitä silloin koin. Olen ihmeissäni myös siitä, miten tämä arvotus menee ihmisten puheissa. On aivan ok tapailla joka viikonloppu uutta kundia ja mennä tuolla pelkän ehkäisykapselin tai kierukan voimin, mutta kamalaa on kun vähän nuorempi tekee sen huolehtien itsestään.
Sinä siis aloitit seksielämän 13-vuotiaana, ja 18-vuotiaana harrastit seksiä itseäsi 25 vuotta vanhempien miesten kanssa? Ja nyt kolmekymppisenä saat huonoa seksiä parisuhteessa?
Miten tämä nykytilanteesi sitten poikkeaa ap:n tilanteesta, jossa hän saa huonoa seksiä parisuhteessa? Luuletko että hän olisi onnellisempi, jos olisi aloittanut seksielämänsä
Jo 13-vuotiaana ja sekstaillut myös isänsä ikäisten miesten kanssa? Minä en oikein usko että se häntä paljoakaan lohduttaisi nykytilanteessa. Lohduttaako sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen seksi on kuulunut ihmisen elämään varhaisteini-iästä hautaan? Ymmärtääkseni se aiemmin kuului parisuhteessa olevien aikuisten yksityiselämään ja loppui luonnollista tietä jossain vaiheessa.
Nykyinen yliseksualisoitunut kulttuuri on jotain täysin biologianvastaista. Seksihaluja ja -kykyjä pidetään hampaat irvessä väkisin yllä pillereillä, voiteilla ja terapialla.
Terapian tarpeessa koko länsimainen pornokulttuuri.
Aina seksuaalisuus (seksiä laajempi käsite) on kuulunut ihmisen elämään kehdosta hautaan.
Seksistä oli tuossa puhe. Siitä panemisesta, jota on pakko vaikka väkisin jatkaa vielä vanhainkodin vuodeosastollakin näemmä.
Ei varmaankaan enää vuodeosadtolla mutta 40 vuotta sitä ennen 45...55 vuotiaana seksi olisi ihan kiva juttu. On jotenkin hölmöä, että seksin tullessa parhaimmaksi siinä 35+ iässä, sen saaminen loppuu kohta. Ensimmäiset 20 vuotta menee tässäkin opetteluun. Itselläni ainakin naisen henkisen puolen yhdistäminen petipuuhiin vaati aikaa.
Tämä on muuten asia mistä ei edelleenkään puhuta rehellisesti. Aina puhutaan siitä miten se on vain tietynikäisten juttu tai alkaa vasta aikuisena ja kaikki muu siltä väliltä on kiellettyä tai tabumaisen vaiettua. Seksielämäni alkoi jo 13 vai 14-vuotiaana, ja se oli jopa parempaa kuin nykyisin. Sitä paitsi hoisin silloin itse ensimmäistä kertaa gyne ja lääkärikäyntini, otin selvää ehkäisystä ja osasin seurata kiertoani. Pari kertaa kierto oli myöhässä ja hain itse apteekista testin, mutta kummallakin kerralla viivästykset johtuivatkin koulustressistä. Sain seksistä todella paljon irti, enkä missään tapauksessa ollut mikään leikkikalu. Sen sijaan 18-vuotiaana kun se oli jo luvallista parin vuoden ajan, niin seksin taso romahti huomattavasti varsinkin jos aloin tapailla itseäni vanhempia miehiä. Yllättäen sen enempää nautintoni kuin hyvinvointikaan ei kiinnostanut oman orgasmin lisäksi näitä tyyppejä yhtään. He ovat nykyisin noita 55 vuotiaita(?) Kun vaihdoin taas nuorempaan, ikäisiini, niin taso parani huomattavasti. Mutta on käsittämättömän typerää, että näin kolmikymppisenä en uskalla sanoa missään että sain parempaa seksiä 15 vuotiaana kuin nyt lapsiperhearjen pyörteissä, koska kaikki ajattelevat sen pahana asiana ja jotenkin paheksuttavana. Lisäksi aivan kuin voisin maagisesti palata ajassa taakse päin ja kääntää kelloja ja kieltäytyä siitä kaikesta mitä silloin koin. Olen ihmeissäni myös siitä, miten tämä arvotus menee ihmisten puheissa. On aivan ok tapailla joka viikonloppu uutta kundia ja mennä tuolla pelkän ehkäisykapselin tai kierukan voimin, mutta kamalaa on kun vähän nuorempi tekee sen huolehtien itsestään.
Samoin kyllä minäkin aloin nauttia seksistä jo melko nuorena, ihmiset on todella erilaisia tässä mistä pitävät, helpointa on varmasti niillä naisilla, jotka saavat g-pisteorgasmeja tai edes klitorisorgasmeja pelkässä yhdynnässä (jälkimmäisiäkin alle puolet).
Aloitin seksielämän 15-vuotiaana ensirakkauteni kanssa ja rakastumisen huumassa seksikin oli taianomaista vaikka kaikki olikin uutta ja ehkä senkin vuoksi. Nuoruuden seksiä ei yleisesti pidetä minään koska nuoret ovat myös alttiimpia hyväksikäytölle ja painostuksen ja monen varhaiset seksikokemukset ovatkin sitä itseään. Kuitenkin seksi voi olla nuoresta pitäen hyvääkin turvallisen ja rakkaan kumppanin kanssa.
Opiskeluaikoina makasin muutaman miehen kanssa, omalla kohdalla en saa kovinkaan suurta nautintoa lähes tuntemattomien kanssa, eihän siinä voi kumpikaan kuin arvailla mistä toinen pitää jos se edes kiinnostaa.
Tavattuani mieheni on seksi ollut aina hyvää ja tärkeää. Tietenkään pikkulapsiaikana sitä ei ollut aivan yhtä tiheään ja haluttomuuteen voi olla monta syytä. Kuitenkin yksipuolinen päätös lopettaa seksi kokonaan on todennäköisesti rakkaudellekin kuolemaksi. Aloittajakin tuntuu rakastavan miestä vain omilla ehdoillaan, se on itsekästä, iniskööt mammat mitä vain. Parisuhteen ei pidä olla pelkkää kompromissia, kyllä suhteeseen pitää loppupeileissä molempien olla tyytyväinen. Muuten on ihan oikeasti väärän ihmisen kanssa.
(Lukivikaisille: ei tarkoita, että ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen puoliso lempataan, mutta ongelmat pitää ratkoa yhdessä. Toinen ei voi päättää, että nyt meillä on näin ja jos s on sinusta kurjaa niin voi voi, pakoon et pääse)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen seksi on kuulunut ihmisen elämään varhaisteini-iästä hautaan? Ymmärtääkseni se aiemmin kuului parisuhteessa olevien aikuisten yksityiselämään ja loppui luonnollista tietä jossain vaiheessa.
Nykyinen yliseksualisoitunut kulttuuri on jotain täysin biologianvastaista. Seksihaluja ja -kykyjä pidetään hampaat irvessä väkisin yllä pillereillä, voiteilla ja terapialla.
Terapian tarpeessa koko länsimainen pornokulttuuri.
Aina seksuaalisuus (seksiä laajempi käsite) on kuulunut ihmisen elämään kehdosta hautaan.
Seksistä oli tuossa puhe. Siitä panemisesta, jota on pakko vaikka väkisin jatkaa vielä vanhainkodin vuodeosastollakin näemmä.
Ei varmaankaan enää vuodeosadtolla mutta 40 vuotta sitä ennen 45...55 vuotiaana seksi olisi ihan kiva juttu. On jotenkin hölmöä, että seksin tullessa parhaimmaksi siinä 35+ iässä, sen saaminen loppuu kohta. Ensimmäiset 20 vuotta menee tässäkin opetteluun. Itselläni ainakin naisen henkisen puolen yhdistäminen petipuuhiin vaati aikaa.
Tämä on muuten asia mistä ei edelleenkään puhuta rehellisesti. Aina puhutaan siitä miten se on vain tietynikäisten juttu tai alkaa vasta aikuisena ja kaikki muu siltä väliltä on kiellettyä tai tabumaisen vaiettua. Seksielämäni alkoi jo 13 vai 14-vuotiaana, ja se oli jopa parempaa kuin nykyisin. Sitä paitsi hoisin silloin itse ensimmäistä kertaa gyne ja lääkärikäyntini, otin selvää ehkäisystä ja osasin seurata kiertoani. Pari kertaa kierto oli myöhässä ja hain itse apteekista testin, mutta kummallakin kerralla viivästykset johtuivatkin koulustressistä. Sain seksistä todella paljon irti, enkä missään tapauksessa ollut mikään leikkikalu. Sen sijaan 18-vuotiaana kun se oli jo luvallista parin vuoden ajan, niin seksin taso romahti huomattavasti varsinkin jos aloin tapailla itseäni vanhempia miehiä. Yllättäen sen enempää nautintoni kuin hyvinvointikaan ei kiinnostanut oman orgasmin lisäksi näitä tyyppejä yhtään. He ovat nykyisin noita 55 vuotiaita(?) Kun vaihdoin taas nuorempaan, ikäisiini, niin taso parani huomattavasti. Mutta on käsittämättömän typerää, että näin kolmikymppisenä en uskalla sanoa missään että sain parempaa seksiä 15 vuotiaana kuin nyt lapsiperhearjen pyörteissä, koska kaikki ajattelevat sen pahana asiana ja jotenkin paheksuttavana. Lisäksi aivan kuin voisin maagisesti palata ajassa taakse päin ja kääntää kelloja ja kieltäytyä siitä kaikesta mitä silloin koin. Olen ihmeissäni myös siitä, miten tämä arvotus menee ihmisten puheissa. On aivan ok tapailla joka viikonloppu uutta kundia ja mennä tuolla pelkän ehkäisykapselin tai kierukan voimin, mutta kamalaa on kun vähän nuorempi tekee sen huolehtien itsestään.
Samoin kyllä minäkin aloin nauttia seksistä jo melko nuorena, ihmiset on todella erilaisia tässä mistä pitävät, helpointa on varmasti niillä naisilla, jotka saavat g-pisteorgasmeja tai edes klitorisorgasmeja pelkässä yhdynnässä (jälkimmäisiäkin alle puolet).
Aloitin seksielämän 15-vuotiaana ensirakkauteni kanssa ja rakastumisen huumassa seksikin oli taianomaista vaikka kaikki olikin uutta ja ehkä senkin vuoksi. Nuoruuden seksiä ei yleisesti pidetä minään koska nuoret ovat myös alttiimpia hyväksikäytölle ja painostuksen ja monen varhaiset seksikokemukset ovatkin sitä itseään. Kuitenkin seksi voi olla nuoresta pitäen hyvääkin turvallisen ja rakkaan kumppanin kanssa.
Opiskeluaikoina makasin muutaman miehen kanssa, omalla kohdalla en saa kovinkaan suurta nautintoa lähes tuntemattomien kanssa, eihän siinä voi kumpikaan kuin arvailla mistä toinen pitää jos se edes kiinnostaa.
Tavattuani mieheni on seksi ollut aina hyvää ja tärkeää. Tietenkään pikkulapsiaikana sitä ei ollut aivan yhtä tiheään ja haluttomuuteen voi olla monta syytä. Kuitenkin yksipuolinen päätös lopettaa seksi kokonaan on todennäköisesti rakkaudellekin kuolemaksi. Aloittajakin tuntuu rakastavan miestä vain omilla ehdoillaan, se on itsekästä, iniskööt mammat mitä vain. Parisuhteen ei pidä olla pelkkää kompromissia, kyllä suhteeseen pitää loppupeileissä molempien olla tyytyväinen. Muuten on ihan oikeasti väärän ihmisen kanssa.
(Lukivikaisille: ei tarkoita, että ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen puoliso lempataan, mutta ongelmat pitää ratkoa yhdessä. Toinen ei voi päättää, että nyt meillä on näin ja jos s on sinusta kurjaa niin voi voi, pakoon et pääse)
En oikein ymmärrä, mitä nämä "päästä se mies menemään" ja "pakoon et pääse" -jutut oikein ovat. Onko se mies jokin vajaaälyinen holhottava, joka naisen on laitettava matkakuntoon, käännettävä sen nokka ovelle päin ja tuupattava matkaan? Eikö aikuisen miehen pitäisi ihan itse kyetä tekemään omaa elämäänsä koskevat ratkaisut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä alkaen seksi on kuulunut ihmisen elämään varhaisteini-iästä hautaan? Ymmärtääkseni se aiemmin kuului parisuhteessa olevien aikuisten yksityiselämään ja loppui luonnollista tietä jossain vaiheessa.
Nykyinen yliseksualisoitunut kulttuuri on jotain täysin biologianvastaista. Seksihaluja ja -kykyjä pidetään hampaat irvessä väkisin yllä pillereillä, voiteilla ja terapialla.
Terapian tarpeessa koko länsimainen pornokulttuuri.
Aina seksuaalisuus (seksiä laajempi käsite) on kuulunut ihmisen elämään kehdosta hautaan.
Seksistä oli tuossa puhe. Siitä panemisesta, jota on pakko vaikka väkisin jatkaa vielä vanhainkodin vuodeosastollakin näemmä.
Ei varmaankaan enää vuodeosadtolla mutta 40 vuotta sitä ennen 45...55 vuotiaana seksi olisi ihan kiva juttu. On jotenkin hölmöä, että seksin tullessa parhaimmaksi siinä 35+ iässä, sen saaminen loppuu kohta. Ensimmäiset 20 vuotta menee tässäkin opetteluun. Itselläni ainakin naisen henkisen puolen yhdistäminen petipuuhiin vaati aikaa.
Tämä on muuten asia mistä ei edelleenkään puhuta rehellisesti. Aina puhutaan siitä miten se on vain tietynikäisten juttu tai alkaa vasta aikuisena ja kaikki muu siltä väliltä on kiellettyä tai tabumaisen vaiettua. Seksielämäni alkoi jo 13 vai 14-vuotiaana, ja se oli jopa parempaa kuin nykyisin. Sitä paitsi hoisin silloin itse ensimmäistä kertaa gyne ja lääkärikäyntini, otin selvää ehkäisystä ja osasin seurata kiertoani. Pari kertaa kierto oli myöhässä ja hain itse apteekista testin, mutta kummallakin kerralla viivästykset johtuivatkin koulustressistä. Sain seksistä todella paljon irti, enkä missään tapauksessa ollut mikään leikkikalu. Sen sijaan 18-vuotiaana kun se oli jo luvallista parin vuoden ajan, niin seksin taso romahti huomattavasti varsinkin jos aloin tapailla itseäni vanhempia miehiä. Yllättäen sen enempää nautintoni kuin hyvinvointikaan ei kiinnostanut oman orgasmin lisäksi näitä tyyppejä yhtään. He ovat nykyisin noita 55 vuotiaita(?) Kun vaihdoin taas nuorempaan, ikäisiini, niin taso parani huomattavasti. Mutta on käsittämättömän typerää, että näin kolmikymppisenä en uskalla sanoa missään että sain parempaa seksiä 15 vuotiaana kuin nyt lapsiperhearjen pyörteissä, koska kaikki ajattelevat sen pahana asiana ja jotenkin paheksuttavana. Lisäksi aivan kuin voisin maagisesti palata ajassa taakse päin ja kääntää kelloja ja kieltäytyä siitä kaikesta mitä silloin koin. Olen ihmeissäni myös siitä, miten tämä arvotus menee ihmisten puheissa. On aivan ok tapailla joka viikonloppu uutta kundia ja mennä tuolla pelkän ehkäisykapselin tai kierukan voimin, mutta kamalaa on kun vähän nuorempi tekee sen huolehtien itsestään.
Samoin kyllä minäkin aloin nauttia seksistä jo melko nuorena, ihmiset on todella erilaisia tässä mistä pitävät, helpointa on varmasti niillä naisilla, jotka saavat g-pisteorgasmeja tai edes klitorisorgasmeja pelkässä yhdynnässä (jälkimmäisiäkin alle puolet).
Aloitin seksielämän 15-vuotiaana ensirakkauteni kanssa ja rakastumisen huumassa seksikin oli taianomaista vaikka kaikki olikin uutta ja ehkä senkin vuoksi. Nuoruuden seksiä ei yleisesti pidetä minään koska nuoret ovat myös alttiimpia hyväksikäytölle ja painostuksen ja monen varhaiset seksikokemukset ovatkin sitä itseään. Kuitenkin seksi voi olla nuoresta pitäen hyvääkin turvallisen ja rakkaan kumppanin kanssa.
Opiskeluaikoina makasin muutaman miehen kanssa, omalla kohdalla en saa kovinkaan suurta nautintoa lähes tuntemattomien kanssa, eihän siinä voi kumpikaan kuin arvailla mistä toinen pitää jos se edes kiinnostaa.
Tavattuani mieheni on seksi ollut aina hyvää ja tärkeää. Tietenkään pikkulapsiaikana sitä ei ollut aivan yhtä tiheään ja haluttomuuteen voi olla monta syytä. Kuitenkin yksipuolinen päätös lopettaa seksi kokonaan on todennäköisesti rakkaudellekin kuolemaksi. Aloittajakin tuntuu rakastavan miestä vain omilla ehdoillaan, se on itsekästä, iniskööt mammat mitä vain. Parisuhteen ei pidä olla pelkkää kompromissia, kyllä suhteeseen pitää loppupeileissä molempien olla tyytyväinen. Muuten on ihan oikeasti väärän ihmisen kanssa.
(Lukivikaisille: ei tarkoita, että ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen puoliso lempataan, mutta ongelmat pitää ratkoa yhdessä. Toinen ei voi päättää, että nyt meillä on näin ja jos s on sinusta kurjaa niin voi voi, pakoon et pääse)
En oikein ymmärrä, mitä nämä "päästä se mies menemään" ja "pakoon et pääse" -jutut oikein ovat. Onko se mies jokin vajaaälyinen holhottava, joka naisen on laitettava matkakuntoon, käännettävä sen nokka ovelle päin ja tuupattava matkaan? Eikö aikuisen miehen pitäisi ihan itse kyetä tekemään omaa elämäänsä koskevat ratkaisut?
Ei tietenkään, mutta yhtä hyödyllistä on valittaa että mies haluaa seksiä vaimoltaan ja joukko sielunsiskoja komppaa, että niin, lopun aikoja eletään. Tuskinpa ap tekee elettäkään suhteensa eteen, olisi mielenkiintoista kuulla minkälaisia tuloksia seksilakko tuo valmiiksi pahoinvoivalle suhteelle.
Onhan täällä senkin valinnan hehkuttavat, kuinka se teillä toimii?
Ei kai kenenkään "pidä" seksissä yhtään mitään. Aika ankealta kuulostaa tuo "antaminenkin".
Surku teitä molempia.
Tarttisikohan teidän tehrä jotain? Ei oo käynyt mielessä?
Näitä tällaisia äijiä on Suomi pullollaan. Ja sitten itketään ja ihmetellään kun vaimot on haluttomia ja pihtaa.